Uutiset

Ulla Andersson vakuuttaa, että kielten opiskelu kannattaa. Vapaa-aikanaan hän on mukana muun muassa Sagalundin museon vapaaehtoisten arkistoryhmässä.
Lue lisää...
Kemiöläinen Ulla Andersson laitettiin kuusivuotiaana ruotsinkieliseen kouluun. Kemiönsaarella ruotsia puhuvalle se on selvä asia, mutta Andersson oli suomenkielisestä perheestä. Äiti oli kotoisin Somerolta ja isän äiti Paimiosta. 
– Äidin ei tarvinnut opetella ruotsia koskaan, sillä naapurit olivat suomenkielisiä ja kaksikielisessä kunnassa pärjäsi arkiasioissa suomella. Isä ymmärsi kyllä hyvin, mutta ei puhunut ruotsia, Andersson kertoo.

 Tjudan ruotsinkielinen koulu sijaitsi neljän kilometrin päässä, kun vastaavasti suomenkielinen koulu olisi ollut useiden kilometrin päässä Kemiön keskustassa. Lisäksi tukena olivat Anderssonin serkut, jotka opiskelivat samassa koulussa, vaikka hekin puhuivat kotona suomea.

Tammituvan käytössä olleeseen rakennukseen tulee työ- ja harrastustilaa.
Lue lisää...

Tammitupana tutuksi tullut rakennus Perniön kiinteistössä saa uudet omistajat, samoin sen vieressä oleva vanha asuinrakennus.Uudet omistajat muuttavat tulevaisuudessa Helsingistä Perniöön, mutta seutu on jo ennestään tuttua.
– Mieheni Janne Lehtonen on syntynyt Salossa ja meillä on mökki Perniössä, kertoo Aila Marjamäki.

Pariskunnan on tarkoitus kunnostaa kummatkin rakennukset omaan käyttönsä.
– Vanhasta myymälästä tulee kotimme ja toisen rakennuksen kunnostamme harraste- ja ateljeetiloiksi, kertoo taiteilijana työskentelevä Marjamäki.

Muuttoaikataulu ei ole asetettu, vaan vanhoja rakennuksia kunnostetaan pikkuhiljaa. Ensi töikseen pariskunta puuttuu jatkuvaan ilkivaltaan.

– Talvea vasten emme hirveästi ehdi enää tekemään, mutta ilkivallan vuoksi ensimmäinen toimenpide on riistakameroiden ja murtohälyttimien asennus, sanoo Marjamäki.

Kaupunki myi molemmat rakennukset purkukuntoisena ja kiinteistön hinnaksi hyväksyttiin 8000 euroa.

 

Juttua muokattu klo 18. Juttuun lisätty tieto riistakameroista.

PeU-Basket jatkaa voittosarjaa, viides voitto tuli sunnuntain kotiottelussa espoolaista Westsidea vastaan numeroin  83-78.

Kotijoukkueen voitto ei ollut kuitenkaan varma, kun otteluaikaa oli aikaa pari minuuttia. Vauhdikkaat espoolaiset hakivat selvästi silloin puuttunutta kahta pistettä ja jatkoaikaa. Perniöläiset kuitenkin hollasivat tilanteen ja saivat pallon pidettyä ja viisi tarvittavaa pistettä tehtyä.

Espoo Basket Teamiin kuuluvan Westside oli uusi tuttavuus Perniön hallissa.  Lujaa juokseva joukkue oli parempi kahdella jaksolla, takamies Sami Marouf tuntui olevan kaikkialla. Maroufin kolmoset suorastaan sujahtivat.

PeU-Basketin paras pistemies oli Leevi Taimela, jolta muun muassa vapaaheitot menivät leppoisasti pussiin. PeU:n työmyyrä Sami Himberg ilmestyi aina jostain napsimaan levypalloja.

PeU-Basketin pisteet: Saku Ahonen 3, Taneli Lindström 2, Trenton Thompson 23, Leevi Taimela 27, Sami Himberg 9, Patrik Poutiainen 3, Timo Niitynperä 2, Timur Emaldynov 6, Oskari Raute 8.

PeU-Basket jatkaa sarjakakkosena puhtaalla pelillä Tapiolan Hongan kanssa. Seuraava vieraspeli perniöläisillä on Tampereella Raholan Pyrkivää vastaan.

Sarjakärki ottaa yhteen kahden viikon päästä Perniön hallissa.

 Salon seurakunta varoittaa seurakunnan nimissä liikkuvista asiattomista kulkijoista.  Kiskossa on viime viikkoina kierrellyt yksi tai kaksi naista, jotka ovat esittäytyneet seurakunnan uusiksi työntekijöiksi, joita he kuitenkaan eivät ole.

 Naiset ovat hakeutuneet vanhusten luo ja kaupitelleet mm. kerrastoja. Toisella tai molemmilla on usein ollut mukana pieni koita. Jos naiset on otettu vastaan, heidän mukanaan on asunnoista kadonnut rahaa.

Salon lähivuosien investoinneista osa näkyy rakennuksina, osa jää maan alle tai näkyy niin, että hanasta tulee aina varmasti vettä.   Investointien listalla eteläistä Saloa ensi vuonna koskettavat Perniön Kirkonkylän koulu ja vesihuoltohanke, jonka myötä Perniön Kylmässuon vedenottamolta rakennetaan yhdysputki Saloon.
–Perniössä on luvat 1800 kuutiolle ja kulutusta siellä on 800 kuutiota.  Saisimme näin tuhat kuutiota pumpattua Salon ja Halikon tilannetta helpottamaan, sanoo Salon Veden toimitusjohtaja Kalle Virtanen.

Tarkoituksena on ensi vuonna suunnitella ja ehkä aloittaa toteutuskin.  Uusi linja kulkisi Kylmässuon vedenottamolta Teijolle ja yhtyisi siellä Vuohensaareen kulkevaan merijohtoon.  Samalla uusi linja turvaisi myös Teijon ja Mathildedalin vedensaantia.
–Kiikalasta kulki vettä Halikkoon, mutta kun sitä vaihtoehtoa ei nyt ole, meillä on keskustan alueella noin tuhannen  kuution vajaus, Virtanen toteaa.

Perniön ja Salon välillä kulkee jo nyt pieni vesijohtoyhteys Lehmirannan ja Sirkkulan kautta. Jätevesilinjan toteuttamista samaan kauppaan Virtanen ei vielä tohdi varmistaa.

Salo investoi ensi vuonna 33 miljoonalla eurolla ja yksi neljä miljoonaa merkitään Perniön Kirkonkylän kouluun.   Kaupunginjohtaja Lauri Inna julkisti talousarvioesityksensä perjantaiaamuna.

Vesiyhtiö nielee investointivaroja muutenkin kuin rakentamisen kautta:  Salo aikoo yhtiöittää vesihuoltonsa ja uuden yhtiön pääomittamiseen sekä Tunnin junan hankeyhtiöön on merkitty 15 miljoonaa.

–Investointien määrä on ollut pitkään hyvin alhainen. Esimerkiksi vuoden 2015 kolme miljoonaa oli isolle kaupungille todella pieni.  Niin ei voi jatkua, kun korjausvelkaa kertyy, toteaa talousjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.
Hän toteaa, että investointien kasvattama lainakuorma ei ole haaste:  Salon velkamäärä asukasta kohti on vielä maan keskiarvoa alhaisempi. 

Susien ulostenäytteiden kerääminen DNA-analyysejä varten alkaa marraskuun alussa. Keräystoimintaa organisoivat yhdessä Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus.

Eteläisessä Salossa ja Läntisellä Uudellamaalla keräysalue ulottuu aivan Perniön kirkonkylästä etelään ohi Tenholan ja siitä koilliseen kohti Lohjaa.  Pohjoispuolella aluetta rajaa ykköstie.  Raaseporin toinen keräysalue on rannikon ja Hanko-Hyvinkää-tien väliin jäävä alue.*

Keräystä tehdään myös Kemiönsaarella, missä mukana on käytännössä koko saari ja vielä Sauvon eteläosa.

Keräämisestä vastaavat pääosin vapaaehtoiset.Ulosteista tehtävä DNA-analyysi on lisä pääasiassa havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja pantaseurantoihin perustuvaan susikannan arviointiin.
− DNA-tiedon avulla saadaan tarkennettua tietyn alueen susireviirit, laumojen määrä ja laumoissa elävien susien vähimmäismäärä, mikäli näytteitä saadaan riittävästi, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta sanoo.

Jukka Helkama esittelee uusittua patoa.
Lue lisää...
Kiskonjoki virtasi tiistaina suorastaan kauniisti kohti merta. 
–Arvioisin, että virtaama on parhaillaan nelisen kuutiota sekunnissa.  Nyt on oikein hyvä, stabiili tilanne, totesi Vuorilinnan Voima Oy:n Jukka Helkama virtaa katsellessaan.

Joki on ikiaikainen, mutta Hålldamin pato Aijalan ja Kosken välillä on lähes kauttaaltaan uusittu. Voimalaitosyhtiö satsasi padon peruskorjaukseen ja tavoitteena on rakenteiden vuosikymmenien käyttöikä. 
–Edellisen kerran täällä oli tehty rakennustöitä tietojemme mukaan vuonna 1970 eli viisikymmentä vuotta sitten.  Yksi luukku oli rauennut ja vedenalaisetkin osat jo huonokuntoisia, Helkama kertaa. 

Hålldamin padolla säädellään Kiskon Kirkkojärven vedenkorkeutta.   
–Vähäisen virtaaman aikanakin meidän on päästettävä vähän vettä läpi. Latokartanonkoskea emme voi kuivattaa, Helkama tähdentää.

Parhaillaan virtaamat ovat kasvusuunnassa. 
–Voimalaitos ei ole ongelma, mutta sen alapuolella oleva Saarenjärvi asettaa haasteensa. Se ei vedä ja siksi joskus joudumme pitämään vettä korkealla yläjuoksulla, Helkama tähdentää. 

Personal trainer Tiia Fagerström on valmentanut monia perniöläisiä Leskenkujan portaissa. – Polvet napaan tai kannat pakaraan juoksua, kyykky- ja sumokyykkyhyppyjä, ankka- ja mittarimatokävelyä, spurtteja, punnerruksia tai vaikkapa nousu joka toiselle askeleelle, luettelee Fagerström porrastreenien liikkeitä.
Lue lisää...
Perniössä sijaitsevilla Leskenkujan portailla on valmennettu monia perniöläisiä personal trainerin Tiia Fagerströmin johdolla. Kovassa käytössä ne tuntuvat olevan muutenkin, sillä haastattelun lomassa moni muukin ulkoilija on uskaltautunut harmaan koleaan ulkoilmaan. Fagerström on luvannut näyttää monipuolisen porrastreenin valtakunnallisten Porraspäivien innoittamana. 
– Porrastreeni on erittäin tehokas liikuntamuoto, sillä siinä palaa rasva, lihakset kiinteytyvät ja lisäksi se nostaa juoksukuntoa ja hapenottokykyä. Parasta tässä on sykkeiden vaihtelu, joka tekee muutaman minuutinkin treenistä tehokasta, kertoo Fagerström. 

Eikä tarvitse lähteä Leskenkujan portaille tehdäkseen tehokasta treeniä. Saman voi tehdä siellä, missä lähimmät portaat löytyvät, vaikkapa omassa kodissa. 

Fagerström puhuu hyötyliikunnan tärkeydestä ja sen mukana tuomasta hyvästä olosta. 
– Monet meistä istuvat kahdeksan tuntia töissä, työmatkat istutaan, ilta menee helposti sohvalla ja lopuksi nukkumaan. Sen vuoksi kannattaa ujuttaa liikuntaa sinne mihin se mahtuu ja esimerkiksi käyttää portaita hissin sijaan.

Hammaslääkäri tuli Leena Karppiselle melkein kotiin: kävelymatkaa Särkisalokotiin ei tullut kuin muutama kymmenen metriä. Reissuhampaan Kairi Kirs ja Päivi Suikkanen paikkasivat Karppisen hampaan maanantaina.
Lue lisää...
Kahvikuppia ei ehdi juoda siinä ajassa, mikä menee hammaslääkärin vastaanoton pystyttämiseen Särkisalokotiin.   Hammaslääkäri Kairi Kirs ja suuhygienisti Päivi Suikkanen nostavat tuolin ja pari ison matkalaukun kokoista pakaasia Peugeotin perästä ja Leena Karppinen on selällään hoitotuolissa noin vartin päästä siitä, kun auto on pihaan tullut. 

Somerolaisen Reissuhampaan liikkuva suunhoitoyksikkö oli Särkisalossa maanantaina toista kertaa tänä syksynä ja Karppinen oli päivän ensimmäinen potilas.   Liikkuvassa yksikössä voidaan hampaita paikata, poistaa, tarkistaa ja tehdä proteesejakin. 
–Juurikanavan avaus voidaan tehdä ensiapuna, mutta röngtenin puuttuessa varsinaista juurihoitoa ei tehdä, Kirs muistuttaa. 

Naisten pääasiallinen leipäpuu on Somerolla Kimalan Kylähammaslääkärissa, mutta kiertäminen Reissuhampaan kanssa vie osan viikosta.   Ohjelmassa on esimerkiksi hammashoitoa hoivakodeissa. 
–Liikkuvalla yksiköllä on noin puolet kotikäyntejä ja hoivakodeissa tehdään noin puolet, sanoo Päivi Suikkanen. 

Aarto Alanne kävi tiistaina Ulla Sagulinin pakeilla verenpainemittauksen merkeissä. Uutiset olivat hyviä: paineet ovat oikein hyvät.
Lue lisää...
Perniön apteekin takahuoneesta kuului tiistaina tasainen tarranauhan repimisen ääni, kun verenpainemittarin mansettia availtiin tämän tästä. Valtakunnallisen Korvaamaton kovalevy -kampanjan merkeissä on mitattu verenpaineita eri puolilla maata ja Perniössä mittauspisteellä kävi tasainen virta.
–Kolmekymmentäkuusi on käynyt ja kymmeneltä aloitettiin, summasi Ulla Sagulin  iltapäivällä kolmen aikoihin.

Hän on sydänterveyteen erikoistunut terveydenhoitaja ja Salon Sydänyhdistyksen puheenjohtaja ja vastasi tiistaina mittauspisteestä Perniössä.
Jotain on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana, ja tällä kerralla hyvään suuntaan.
–Kotisairaanhoidossa 70-luvun ja 80-luvun taitteessa mitattiin tosi paljon kahdensadan paineita, Sagulin toteaa.

PeU-Basketin miesten edustusjoukkue nousi sunnuntain vierasvoiton myötä jo sarjassa toiseksi. PeU otti sunnuntaina Äänekosken Huimasta voiton luvuin 68-78. 

PeU:n tehomiehenä huhki jälleen Trenton Thompson, joka teki vieraiden pisteistä 36. PeU repäisi voittoon tarvittavan kaulan jo ensi neljänneksellä, minkä se vei 18-25.

Kalojen reitti voisi kulkea vanhan myllyn alta ja sen jälkeen uudessa uomassa ohi padon, miettii Jouko Häyrynen.
Lue lisää...
Mommolankoski Kiskossa virtaa parhaillaan varsin vuolaana, kiitos syksyn sateiden. Tulevaisuudessa koskessa voi olla liikettä molempiin suuntiin: kaavailuissa on kalatie, joka sallisi vaelluskalojen nousta ohi Mommolankosken padon, ylös Mommolanjokea ja ohi Toijan kohti Hirsijärveä.

Kalatiesuunnitelma on osa Valonian virtavesihanketta. 
–Päämäärä kaiken takana on, että aikanaan olisi yhteys auki merestä Kiskonjoen latvavesille asti, sanoo vesiasiantuntija Jussi Aaltonen Valoniasta.

Särkisalossa Puosin vesiosuuskunta aikoo toteuttaa alueelle viemärin. 
Hanke otti askeleen eteenpäin maanantaina, kun Salon kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se myöntäisi osuuskunnalle takauksen 90 000 e lainalle.  Kaupunki on myöntänyt takauksia aiemminkin vastaavanlaisille hankkeille muun muassa Hajalassa ja Särkisalon Finnarilla. 

Osuuskunnassa on jäseniä parhaillaan kymmenen ja jätevesien käsittelyyn erilaisia tapoja.
–Siellä on umpisäiliötä ja kompostoivaa vessaa, summaa osuuskunnan vetäjä Jaakko Kauristo. 
–Vessavesien lisäksi nyt imeytykseen menevät harmaat vedet saadaan  samaan viemäriin. 
Puosin alueella on jo kaupungin vesi; Särkisalon kunta toteutti aikoinaan puhtaan veden verkon. Viemäriä syntyy noin puolitoista kilometriä.
–Umpisäiliölietteen kuljettamisen hinta ainakaan ei ole laskusuunnassa, Kauristo sanoo.

Osuuskunnan tarkoituksena on luovuttaa viemäri Salon kaupungille kymmenen vuoden kuluttua.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Tämän talven lumet
  • Kuvaus: Talvi on lauha, mutta sen verran ehti lumi käydä maassa, että Markku Varjus ottaa kuvan.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20