Uutiset


Joukko Perniön kirkonkylän koulun oppilaiden huoltajia,  Somerikon ja Pernänmetsän alueen kuljetusyrittäjiä sekä asukkaita on toimittanut kaupungille kirjelmän, jossa vaaditaan turvallisuusparannuksia alueen koululaisten käyttämille reiteille.
Ongelmapaikkoja ovat Kaukurintien mäki, Kaukurintien ja Lupajantien risteys ja Lupajantie risteyksestä eteenpäin Somerikontien liittymään.

Vaikka koulumatkojen vaarallisuutta luokittelevan Koululiitu-ohjelman mukaan reitit ovat turvallisia pienimmillekin koululaisille, paikalliset olot paremmin tuntevat vanhemmat ovat huolissaan.
Vanhempia kummastuttaa myös, että osa alueen ekaluokkalaisista saa taksikyydin, mutta ne joiden matka jää vähän alle kolmen kilometrin kävelevät.
Kolmasluokkalaisille vanhemmat pitävät koulumatkaa sopivan mittaisena, kunhan se olisi turvallinen.

Opetuslautakunta käsittelee asiaa ensi tiistaina. Sivistystoimenjohtaja ehdottaa, että opetuslautakunta pyytää teknistä toimea selvittämään, millä keinoin alueen liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa entisestään.
Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet tulee toteuttaa viipymättä

 

Melkkilän Ratsastajien edustajat kahmivat kasapäin mitaleita viikonlopun kisoista.  Julia Engblom hevosellaan Verdi ratsasti Ypäjällä kisatuissa kolmipäiväisissä esteratsastuksen SM-kilpailuiden junioriluokassa hopealle.
Turussa kilpailtiin viikonloppuna henkilökohtaisista aluemestaruuksista.

Lauantaina hopeamitalin sai kaulaansa Elena Palomo ponillaan Domino Do poniratsukoiden esteratsastuksen aluemestaruuksissa, jotka kilpailtiin estekorkeudella 100 cm. Sunnuntaina oli puolestaan hopeakannassa Jenna-Julia Rissanen ja Fata Morgana II; tällä kertaa kaulaan ripustettiin junioriratsukoiden kouluratsastuksen aluemestaruus-hopeamitali.

Viikonloppuna nähtiin Melkkilän Ratsastajien ratsukoita palkintojen jaossa myös mestaruus-luokkien ulkopuolella.
Lauantaina Turussa hypätyssä avoimessa aluetason 100 cm - esteluokassa sijoittui neljänneksi Saga Englund hevosellaan Carlsson Q ja viidenneksi Jenna-Julia Rissanen hevosellaan Fata Morgana II.  Marina Kallioniemi hevosellaan Pocal R sijoittui puolestaan kolmanneksi avoimessa helppo B-tasoisessa kouluratsastusluokassa.

Roosa Katajakoski hevosellaan Lucky hyppäsi kolmanneksi  Somerolla kisatuissa seurakilpailuissa luokassa 70/80 cm. Sanni Kämi ja poninsa Agilo kilpailivat Billnäsissä seurakilpailuissa sijoittuen viidensiksi luokassa 60 cm.

Käytännössä koko Särkisalo jäi ilman sähköä tiistai-iltana. Fortumin mukaan sähköttömiä asiakkaita oli 837 kappaletta.

Tuulen pelätään aiheuttavat yön aikana enemmänkin sähkökatkoja ja Fortum on kolminkertaistanut yöksi verkonkorjaajien määrän.

Tuuli nopeus oli iltakymmeneltä manteereellakin puuskissa yli kymmenen metriä.

Maksaako Salo-lisä mansikoita ihmetellään lisän puolittamispuheita.
Lue lisää...
Salossa nousee ensi vuonna tuloveroprosentti 19.5 prosenttiin ja kiinteistöverot nousevat yhdellä prosentin kymmenyksellä. Korotuksilla kerätään kassaan viisi miljoonaa euroa.
 Jos talous tasapainotettaisiin tuloverolla, oikea prosentti olisi noin 25 prosenttia, pelotteli talousjohtaja Seppo Juntti.
Valtuustoryhmät ovat keskustaa lukuun ottamatta hyväksyneet yksimielisesti veronkorotukset ja säästökohteet, joiden avulla talous pyritään samaan plussalle muutamassa vuodessa.
Veronkorotusten lisäksi Salo-lisä puolitetaan. Lisäleikkaus on yksi kohta, josta osa keskustaryhmää on eri linjoilla muiden puolueiden kanssa.
Valtuustoryhmien neuvottelujen tulosta esiteltiin torstaina. Sen pohjalta hallintokunnan lähtevät työstämänä omia talousarvioesityksiään ja valtuuston pitäisi tehdä päätöksiä lokakuussa.
Salon talousongelmien takana on kaupungin saama yhteisövero-osuus, joka Nokia myötä on hiipunut murto-osaan takavuosien osuudesta. Samaan aikaan loppuu yhdistymisavustuksen maksaminen  ja valtionosuusuudistus vie sekin vähän.
Puheenvuoroissa muistutettiin monta kertaa, ettei ahdinko ole kuntaliitoksen syytä, niin kuin usein kuulee väitettävän vaan verotulot ovat romahtaneet.
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko pitää kuitenkin hyvänä, että liitos on jo tehty, kun kuuntelee maan hallituksen linjauksia.
–Me voimme kehittää rauhassa omaa toimintaamme.
Neuvotteluissa on sovittu, ettei henkilökuntaa lomauteta, mutta vapaaehtoisin toimin haetaan 2 miljoonan euron säästöjä.
Sosiaalipuolella vanhustenhuollon rakennemuutoksella pyritään kahden miljoona säästöön ja ostopalveluja karsitaan kahdella miljoonalla. Ostopalvelujen tarve vähenee, kun kaupungin oma lastensuojeluyksikkö valmistuu.
Sivistystoimessa miljoonan säästöt saadaan aikaan puolittamalla Salo-lisä ja lakkauttamalla Mussaaren ja Nurkkilan koulut.

Tenholaan valmistuu keväällä kaksi rivitaloa.
Lue lisää...
Keskelle Tenholan kirkonkylää nousee talven aikana kaksi rivitaloa.
Menekki on ollut hyvää, asunnoista ei käytännössä ole vapaana ainuttakaan.
- Se tuntuma on, että viimeisetkin on varattu, tiesi pääurakoitsija Jouko Lahtinen perjantaina.
Rakennushankkeen on pukannut liikkeelle yrittäjäyhdistys, joka oli avittamassa myös aikanaan kirkon taakse rakennettuja rivitaloja. 
Nyt rakennettaviin taloihin tulee seitsemän asuntoa, ja samassa rinteessä olisi tilaa kolmannellekin.
- Rivareille on selvästi kysyntää ja vuokra-asuntojakin haluttaisiin rivitaloista, toteaa Lahtinen.
Ostajansa asunnot ovat löytäneet läheltä.
- Tästä kyliltä on tultu, samoin Bromarvin suunnasta ja Tammisaaresta.
Varsinainen talonrakennus alkaa lokakuussa ja muuttovalmiina talojen on määrä olla huhtikuussa.
Lahtinen korostaa mielellään, että talot nousevat omin voimin;  näillä näkymin kaikki urakoitsijat ovat paikallisia.

Hyppypaikkojen patjojen päällykset on viilletty halki.
Lue lisää...
Perniön keskuskentän hyppypaikkojen patjojen murjominen risoo kentän käyttäjiä.
Toimitukseen yhteyttä ottaneiden urheilijoiden mukaan patjat on raadeltu kehnoon kuntoon, ja niille on tehty myös selviä vaaranpaikkoja. Jokin aika sitten patjaan kaivettuun koloon oli pistetty pulloja ja puupalikoita.  Sopivasti hyppääjän sattuessa pulloon on olemassa vakavankin loukkaantumisen riski.  
Patjoilla viettää kesäiltaisin aikaa paljon nuoria, jotka mieluusti ottavat patjojen suojapressun pois päältä. Urheilijoita kismittää se, että pressua ei viitsitä pistää takaisin patjan päälle; vaahtomuoviset patjat imevät sadevettä kuin sienet eivätkä kuivu millään.
Parannusehdotuskin on olemassa: patjoille tarvittaisiin kovat suojakannet, jotka olisivat lukossa. Hyppypaikalle harjoittelemaan tuleva kuittaisi lukkoon avaimen liikuntahallilta ja palauttaisi sen treeniensä päätyttyä.
- Rauhallinen istuskelu patjalla on ihan ok, mutta paikkojen rikkominen ja sotkeminen ei  ole, tiivistää eräs kentän käyttäjä.


 

Juustojen lisäksi makkaraa. Kuvassa chili-peuramakkara.
Lue lisää...
Entinen suomenkielinen koulu Tenholassa on saanut nähdä ja kuulla monenlaista.
Nyt sen on tottuminen myös herkullisiin tuoksuihin.
Talo on nimeltään vastedes emäntänsä mukaan Villa Christine.  Taloa asuva Christine Struck perustaa rakennukseen herkkupuodin, joka avautuu vielä syksyn aikana.
Kun saamme remontin valmiiksi ja luvat kuntoon.
Sydämen asia Struckille on juusto.  Hän tuottaa itse kauppaan myyntiin alppijuustoja ja –makkaroita suoraan Itävallasta.   Myyntiin otetaan myös paikallisia erikoistuotteita.
Saksalaissyntyiselle Struckille talo on tuttu jo  vuosien takaa, hän osti sen suomalaisen miehensä kanssa 1990-luvulla.
Puoti kahviloineen tulee talon toiseen päähän. Yläkertaan mietitään majoitustilaa. Sen lisäksi on edelleen reservissä satoja neliöitä, joiden käyttämisessä ei kuitenkaan taida tulla ongelmia. Suunnitteilla on jo erilaisia tapahtumia, kuten lokakuussa järjestettävä goottilainen ilta.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Perniön lukion tuore rehtori Altti Pikkarainen kohentaisi myös tulopuolta markkimalla lukiota.
Lue lisää...
Nythän tämä pöytä on siisti, nauroi Altti Pikkarainen viime perjantaina työpöytäänsä Perniön lukion rehtorinkansliassa.
Pöydällä oli vain muutama pino paperia, mutta enemmänkin on kuulemma ollut.
Aika haipakkaa on menty ensimmäiset viikot, myöntää Pikkarainen.
Hän on työskennellyt rehtorina Perniössä lukuvuoden alusta lähtien, ja matalalennosta huolimatta into on tallella.
Oikein aamuisin odottaa, että pääsee töihin.  Tekemisen määrä yllätti. Onhan ne nähnyt apulaisrehtorina, mitä rehtori tekee, mutta nyt sen joutuu itse hoitamaan, Pikkarainen muistuttaa.
Entinen työpaikka, Oulunkylän yhteiskoulu, oli yksityiskoulu.
Siellä tehdään päätöksiä paljon talon sisällä.  Julkisella puolella välihallintoa tuntuu riittävän.
Koulun tärkein, oppilaat , ovat jo ehtineet tulla jonkin verran tutuiksi. 
Hyvin kohteliaita ja helposti lähestyttäviä nuoria meillä on.
Pikkarainen itse vastaa koko koulun uskonnonopetuksesta. Hän ei lobbaa omaa ainettaan, mutta heittää mietittäväksi ajatuksen siitä, että uskonto on globaalissa maailmassa tärkeä aine.
Nykyaikana uskonnot ja katsomukset olisi hyvä tietää.  Ajattele, jos teet vaikka bisnestä hindujen kanssa, siinä on pakko tietää vastapuolen elämänkatsomuksesta. Firmat kouluttavat kyllä, mutta voisi sitä alkaa opetella jo lukiossa, miettii Pikkarainen.
Yksi syksyn kysymyksistä liittyy kaupungin taloustilanteeseen. Säästöpaineet koskevat myös lukiota. Ensimmäinen mieleentuleva vaihtoehto on kurssitarjonnasta höylääminen, mikä tietää myös oppilasryhmien kasvua.  Pikkarainen kohentaisi myös tulopuolta, mikä kehittyy oppilasmäärän mukaan. Tämä tarkoittaa oppilasmäärän kasvattamista. Markkinointi pitää aloittaa jo ala-asteelta. Kuntarajan toisellakin puolella voidaan käydä, samoin Salossa, missä täyden lukion oppilaista osa olisi tervetulleita opiskelemaan Perniöön.
 

Vuoden kylä 2011 -palkinnon saavat Teijon alueen neljä kylää.

Teijo, Matildedal, Mutainen ja Kirjakkala saivat yhteisen palkintonsa paikallistoimijoiden Lokaali-juhlaseminaarissa Pohjassa sunnuntaina.

Valtakunnallinen palkinto on jatkoa menestykselle, Teijon alueen kylille myönnettiin jo aiemmin maakunnallinen palkinto. Erityisesti raati antoi tunnustusta sille, että kylistä on pidetty pontevasti yhteyksiä kaupungin suuntaan.

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo toteaa, että kylien merkitys osana hallintoa tulee jatkossa vain kasvamaan.
- Salon aluetoimikunnat ovat vasta harjoittelua. Kylillä pitää olla selkeä tehtävä, niille annetaan kaupungin kassasta pesämuna ja muistakin kassoista ne saavat rahaa.

Toinen iso asia palkitsemisen takana oli uudenlainen organisaatio: toiminta on jaettu eri tiimeille, ja kun mukana on neljän kylän ihmisiä, tekijöitä on riittävästi.

Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara toteaa, että tekeminen ei suinkaan lopu palkinnon myötä vaikka tilanne parhaillaan näyttääkin hyvältä: koulussa on 40 oppilasta ja päiväkodillekin on lupailtu remonttirahaa. Lähivuosina listalla ovat edelleen muun muassa viemäri- ja valokuituasiat.

Eero Uusitalo sanoo, että kunnollinen laajakaistayhteys kuuluu joka taloon. Teijo poikkeaa muista kylistä siinäkin, että kylään muutetaan myös töiden perässä. Useammin kuvio on se, että kylässä asutaan ja töissä pendelöidään jopa kymmenien kilometrien päässä.
- Kylätoiminta voi joskus näyttäytyä vaan puolustustaisteluna. Teijolla ei ole takerruttu siihen vaan suunnattu katseet tulevaisuuteen, kehaisee Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.


Förbyn 1980-luvun alussa sortuneesta louhoksesta on tullut  hengenvaarallinen nähtävyys.  Aidatulle alueelle on tunkeuduttu useamman kerran ja kuvat ja kertomukset leviävät muun muassa internetissä. 

Förbyn sortumaa ympäröi aita kieltotauluineen. Ylityspaikkoja löytyy paikoista, jotka ovat katseilta suojassa.
Lue lisää...

Alueen omistaa Oy Karl Forsström Ab. Yhtiön toimitusjohtaja Tom Böhme vetoaa nyt seikkailijoihin, että aidattu alue jätettäisiin rauhaan.

Alue vaati kesällä kuolonuhrin, kun kuiluun pudonnut mies menehtyi.

Sortuman reunat ovat arvaamattomat ja sateet sekä vuodenajat muuttavat tilannetta jatkuvasti.

Paljon louhosta vaarallisempia ovat halkeamat jotka voivat olla sammaleen ja ruohon peitossa tai jopa jäljellä olevan tienpätkän asfaltin alla.
–Siellä on halkeamia, joista mekään emme tiedä mitään, Böhme muistuttaa.
–Halkeamat voivat olla kymmeniä metrejä syviä. Jos pudonnut ei menehdy, hän voi kiilautua ja tukehtua eivätkä onnellisemmassa tapauksessakaan avunhuudot juuri kuulu.
Alueen omistaja tarkkailee säännöllisesti kallioperän liikkeitä.

–Joitakin millejä se liikkuu, mutta ei ole sanottu, ettei jotain suurempaa yhtäkkiä tapahdu.

Böhme tähdentää, että jos jotain liikettä tapahtuu, se tapahtuu aidan sisäpuolella. Sen takia aidattu alue on niin laaja, varmuuden vuoksi.
Alue on aidattu puolitoista metriä korkealla aidalla, jonka päällä on piikkilanka.  Aidan rikkomisessa on käytetty apuna työkaluja ja ylityspaikat ovat pusikoiden kätköissä.
Tom Böhmen mielestä aidan viestin pitäisi olla kaikille selvä.
–Aita on siinä sen takia, ettei kukaan mene vahingossa alueelle.

Ylisiistillä ympäristöllä voi olla aiempaa luutua selvempi yhteys tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen.
Asiaa tutkitaan nyt Helsingin yliopiston ja Allergiasairaalan yhteishankkeessa.
– Hanke on alussa, mutta tähänastiset tutkimukset osoittavat että yhteys voi olla yllättävän voimakas, sanoo akatemiaprofessori Ilkka Hanski.
– Nyt otetaan se vanha hygienia-hypoteesi ja viedään se talon ulkopuolelle.

Pitkän linjan palkittu ekologi Hanski  puhui Ympäristöakatemian monimuotoisuusseminaarissa Kosken kartanossa tiistaina.

Toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi allergioita on vähemmän niillä lapsilla, joiden kodin läheisyydessä on metsä- tai peltomaata tai ”joutomaata”.
Sairauksien ja ympäristön yhteyttä selvittävän projektin ei ole määrä piikitellä kaupunkisuunnittelua tai maankäytöstä päättäviä, mutta sitäkin sivuttiin tiistaina.   
Suomessa suojeltuja alueita on, mutta ne painottuvat erittäin voimakkaasti maan pohjoisimpaan osaan.
Etelässä suurien suojelualueiden perustamista haittaa jo tiheä asutuskin.  Ilkka Hanskin esitys on, että  sen sijaan perustetaan monikäyttöalueita, joista osalla suojellaan monimuotoisuutta.

Ristiriidassa ovat Hanskin mukaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Pitkällä aikavälillä tavoittena on, että kasvua ei tule, sillä sille ei ole tarvetta eikä tilaa.  Lyhyellä tähtäimellä ollaan talouskasvun perässä ja monimuotoisuus kärsii.
– Pelätään, että tulee kaaos jos kasvu ei jatku.
Monimuotoisuus on tärkeää, sillä luonnolla on itseisarvo.
– Kaikkialla luonnossa on ihmisen sukulaisia, Hanski muistuttaa.

Numeroina mitaten kato on jo käynyt: Suomessa on 2247 uhanalaista lajia, runsaat 10 prosenttia koko lajistosta.

Perniön Alhonmäen perinnekasveille yritetään luoda parempaa kasvualustaa. Metsässä pienellä alueella kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasveja, joiden säilyminen vaatii valoisampaa kasvuympäristöä. 

Hannu Kulmala merkitsi lehtonoidanlukon, Iiro Ikonen kuvasi kasvin.
Lue lisää...


Viimeksi viime syksynä puustoa harvennettiin ja nyt raivauksia suunnitellaan jälleen.
Yksi suojeltavista perinnekasveista on lehtonoidanlukko. Tuo erittäin harvinainen kasvi viihtyy kalkkipitoisessa maastossa, jota Alhonmäeltä löytyy. Männyt kuitenkin vaikeuttavat sen säilymistä varjostuksellaan ja happamuudellaan.
– Ja maa on kylmä kun männyt varjostavat, perniöläinen kasviharrastaja Hannu Kulmala sanoo.

Lehtonoidanlukkoa ei tavallinen kulkija edes löydä. Saniaisiin kuuluva kasvi piiloutuu helposti muun kasvuston joukkoon, eikä se kasveihin vihkiytymättömän silmissä välttämättä juuri erotu muista saniaisista.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikosen mukaan lehtonoidanlukko on uhanalaisuuslajien kärkeä.

– Lettovillaa tässä on ollut, mutta nyt se on kadonnut, juuri tämän varjostuksen ansiosta, Kulmala sanoo.

– Olen kulttuurisihteerinä erittäin iloinen, että voimme näyttää uusia elokuvia ja ensi-iltoja Kemiönsaarella samaan aikaan kuin kaupungissa, Kemiönsaaren kunnan kulttuurisihteeri Solveig Friberg totesi digitoidun elokuvateatteri Bio Fixin avajaisissa viime perjantaina.

Villa Lande täyttyi elokuvayleisöstä viime viikolla.
Lue lisää...

Avajaisia vietettiin Ulrika Bengtsin ohjaaman Iris-elokuvan ensi-illan merkeissä iltapäivällä.  Avajaisiin ja ensi-iltaan saapui noin 230 katsojaa, eli lähes koko 250 hengen katsomo oli täynnä.
Bio Fixin digitointi kustansi kokonaisuudessaan 77 000 euroa. Siitä 37 500 Kemiönsaaren kunta sai digitalisointitukena SES:ltä. Muu rahoitus tuli kunnalta.  

Lue lehdestä myös  katsojien kommentit uutuselokuvasta Iris!

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Tämän talven lumet
  • Kuvaus: Talvi on lauha, mutta sen verran ehti lumi käydä maassa, että Markku Varjus ottaa kuvan.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20