Warning: getimagesize(images/stories/2011/netkoira.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/netkoira.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

Perniön etelälaidalle kaavailtu tuulipuisto jakaa alueen vapaa-ajanasukkaiden mielipiteitä. 

Tuuliwatin Antti Kettunen (vas) kuvaili tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia. Kuulolla Ely-keskuksesta hoitokalastuksia tekemässä ollut Juha Kainu ja mökkiläiset Marja Laakso ja Arto Jousi.
Lue lisää...

Koko joukko mökkiläisiä oli koolla perjantaina kysymyksineen.  Voimakasta vastarintaa tuulimyllyjä kohtaan ei esitetty, mutta kysymyksiä oli senkin edestä.
–    Esteettisyys tässä arveluttaa. Ihmissilmä tottui kirkontorneihin, vesitorneihin ja linkkimastoihin. Kai näihinkin voi tottua, mietti Puontpyölinjärven suojeluyhdistyksen Pekka Perttula.
Melu ja valot olivat toinen huolenaihe.
–    Minä puhuin äsken 35 desibelin voimakkuudella, siitä saa kuvan melutasosta, vertasi tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen Tuuliwatti Oy:sta.
Kettusen mukaan puolta kilometriä lähemmäs asutusta ei tule yksikään mylly, ja yleensä vasta kauempana olevat näkyvätkään.
–    Meillä tilanne on hyvä, laiturille vain näkyvät ne kantatien toisella puolella olevat voimalat, mietti  Marja Laakso.  Hänen mökkinsä on Puontpyölinjärven lounaisrannalla. Tontille näkyvät myllyt ovat siitä nelisen kilometriä itään kantatie 52: n toisella puolella. Mökin toiselle puolelle kaavaillut voimalat jäävät maaston ansiosta kuulumattomiin ja näkymättömiin.
Kaikki eivät olleet yhtä optimistisia. Matti Ratia arveli omalle tontilleen näkyvän kahdeksan, yhdeksän myllyä. Hän uumoili jättävänsä muistutuksen, kunhan YVA-selvitys lähiaikoina valmistuu.
–    Onko sillä sitten mitään merkitystä, hän pohti.
Marja Laakso mietti, että voimalat toisaalta tarvitaan.
–    Kyllä sen verran pitää olla vihreä, että hyväksyy tämän.
Huolia koettiin paitsi maisema-arvoista, myös eläimistöstä. Linnut ja lepakot olivat mietteissä, samoin se mitä tehdään myllyille niiden käyttöiän päätyttyä eli noin neljännesvuosisadan päästä.
–    Jäävätkö raadot metsään, tiedusteli Marjut Jousi.
Antti Kettunen vakuutti, että näin ei ole, myllyt voidaan joko korjata toiselle kierrokselle tai purkaa ja kierrättää.
Suunnitteilla on 12 voimalan kokonaisuus, jonka yhteenlaskettu nimellisteho on 30-36 MW.  Voimaloiden napakorkeus on 120-140 m ja kokonaiskorkeus 170-200 m.  Investointina kyse on noin 50 miljoonan euron hankkeesta ja vuokrasopimus on tehty 30 vuodeksi.  Antti Kettunen ennakoi, että jos lupaprosessi kulkee jouhevasti, rakentamaan voidaan päästä 2013. 

Sami Käiväräinen vie tonnin painoisen Gennadin kävelylle. Takana Fredrik von Limburg Stirum.
Lue lisää...
Kosken kartano kaavailee laajentamista

– Lähiruoalla on parhaillaan vahvasti kasvava kysyntä.  Hinnan sijaan kilpaillaan tosin laadulla, sanoo Fredrik von Limburg Stirum Kosken kartanosta.
Väitteelle löytyy tukea, kun silmäilee tulevana viikonloppuna Fiskarissa järjestettävän Slow Food Festivalin osallistujaluetteloa.   Näytteilleasettajia on runsaat 60.  Kriteerinä on ollut, että esiteltävänä on ruokaa joka on joko jalostettu läntisellä Uudellamaalla, tai jonka raaka-aine on alueelta.
Kysynnän kasvu haastaa myös tuottajat miettimään uudistuksia.  Esimerkiksi Kosken kartanossa kaavaillaan toiminnan laajennusta lähivuosina. Ympäristölupahakemus on parhaillaan käsittelyssä aluehallintovirastossa.
– Laidunala kestäisi pääluvun tuplaamisen, mutta etenemme pikku hiljaa.
Luomulihaa tuottavalla kartanolla on keskimäärin 150 eläimen karja.
– Realistista on ajatella, että jos emolehmiä on nyt 70, niitä olisi ensimmäisessä laajennusvaiheessa noin sata, summaa Fredrik von Limburg Stirum.
Fiskarissa Kosken kartano on ainoa perniöläinen näytteilleasettaja, kriteetit täyttyvät sillä kartano  operoi sekä Perniön että Raaseporin alueilla.   
Viime vuoden lähiruokamessuilla Fiskarissa kävi noin 7000 vierasta, tänä vuonna vieraita odotetaan tulevan jopa 10 000.
– Tapahtumasta haetaan ennen muuta näkyvyyttä. Tuottajapiireissä olemme olleet tunnettuja, mutta nyt on edellytykset tehdä brändiä tunnetuksi yksittäisille asiakkaillekin, uumoilee von Limburg Stirum.
Viikonlopun messuilla Koski ei ole  naudantuottajan ayksin,  mukana on myös muun muassa Bromarvissa toimiva Pargas gård, karjaalainen Nybyn tila ja hankolainen Havsgårdar.   Lammastilojakin on mukana kolme.
Tenholasta  esille lähtevät lisäksi muun muassa Mellangårdin hunajatila ja jäätelöä valmistava Herrgårdsglass.  Tammisaaren keskustasta lähtee mukaan yrittäjiä, samoin Pohjan ja Karjaan alueelta sekä Fiskarista ja Billnäsistä. Tulijoita on myös Inkoon ja Mustion suunnalta. 

Lisää lähiruoka-asiaa tämän viikon lehdessä.

Senita Pukki on Teijon tallin uusi yrittäjä.
Lue lisää...
Teijon tallin maneesissa hiottiin perjantaina ratsastustaitoja.   Nuoria hevostyttöjä opasti  Senita Pukki.
Pukki on Teijon tallilta tuttu kasvo jo vuosien ajalta ja syyskuusta lähtien hän on toiminut myös tallin yrittäjänä.
– Aikaisemminkin tästä on puhuttu ja nyt aika oli kypsä tehdä päätös, hän myhäilee.
Suuria uudistuksia tuore yrittäjä ei aio tehdä,  mutta monenlaista ylläpitotyötä tallilla riittää joka tapauksessa.  Esimerkiksi ulkokentän pohjaa  on kunnostettu.   Vaikka talo on pitkältä ajalta tuttu, eteen tuele silti uutta opeteltavaa, kuten kentän lanaus.
– Se kyllä näytti helpolta kun Blomqvistin Kari sen teki, mutta ei se niin helppoa ollutkaan, Pukki nauraa.
Muutaman koelanauksen jälkeen työ traktorilla alkoi sujua ja jälki tyydyttää.
Senita Pukki on ehtinyt hevosalalla moneen, hän on työskennellyt  hevosten parissa muun muassa Ruotsissa, Islannissa ja Ranskassa.   
Ensi päivät talliyrittäjänä ovat opettaneet jotain yrittäjän vapaudesta ja samalla vastuusta.  Päivät tallilla alkavat varhain aamulla.
– Se on ihan oma valinta, niin ehtii tehdä päivällä muutakin.
Oma aikansa kuluu rutiineihin, esimerkiksi talvella hevosten loimitukseen.   Asiakkaiden hevosia on myös ratsastettava.  Parhaillaan tallilla on 11 hevosta ja lisää on lähiaikoina tulossa. 
– Kaksikymmentä on vielä sellainen määrä, että ne pystyy hoitamaan itse, Pukki laskeskelee. 
Säännöllistä tuntitoimintaa ei ole mietitty. Kesällä tunneille olisi kysyntää, talvi on hiljaisempaa aikaa.  
Tallin omistaa Arvo Viinonen.

Salon viranhaltijat saivat särkisalolaisilta kylmää kyytiä keskiviikkona.

Maija Butters ei ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan tehostetun palveluasumisen paikoissa on varaa vähentää. Takana kuulolla Marita Wikström, Reino Ekberg ja oikealla kaupunginjohtaja Antti Rantakokko.
Lue lisää...

Olosuhteet tosin olivat kuumat; Särkisalokodin tiloihin ahtautui lähes puolitoistasataa ihmistä kertomaan kantansa aikeista lakkauttaa Särkisalokoti.

Tunnelmat pitkin iltaa olivat raivokkaita, pettyneitä ja turhautuneita.  Taustalla on Salon kaupungin taloustilanne, joka edellyttää yksin perusturvassa neljän miljoonan säästöjä. Särkisalokodista on ajateltu säästöjä kertyvän ensi vaiheessa 250 000 euroa.  Ajatuksena on, että särkisalolaiset siirrettäisiin Perniöön rakenteilla olevaan tehostetun palveluasumisen yksikköön.

Eija Aarnio aloitti kritiikin;  hän peräsi toimialajohtaja Kai Saarimaalta lupausten pitämistä. Saarimaa oli vasta kesällä todennut, että Särkisalokodille annetaan vuosikymmenen työrauha.
Toimialajohtaja myönsi puhuneensa suulla suuremmalla, sen jälkeen on muun muassa leikattu sijaismäärärahoja.

Vanhustyön johtaja Hannele Lyytinen totesi, että Perniössä odottavat tuoreet tilat, eivät väistöpaikat.
–    Uusi on aina uusi, säesti lautakunnan puheenjohtaja Hannu Junnila.
–    Mutta kun emme halua, tuli salintäydestä yleisöstä kuin yhdestä suusta.
Yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt mies heitti heti kärkeen tehneensä pienen kyselyn Särkisalokodissa; sen mukaan yksikään vanhuksista ei halua muuttaa pois kotikonnuiltaan.

Särkisalolaiset kokevat tulleensa jopa ajojahdin kohteeksi.
–    Miksi olette meidän kimpussamme, peräsi Johanna Nieminen.
–    Tuntuu, että kaupunki on saanut hyvän tarjouksen kiinteistöstä, heitti joku.

Peruskysymys on, miksi paikkoja suljetaan kun tarve on kasvava. Kai Saarimaa totesi, että laskennallisesti paikat riittävät.
–    Omien selvitystenne mukaan ei siltä näytä, sivalsi vanhustentaloyhdistyksen Maija Butters.
Kaupunginvaltuutetuista Katri Karimo (kok) piti pontevasti Särkisalokodin puolta. Hän epäili esimerkiksi ruokakuljetuksista koituvan äkkiä pitkä penni, jos Särkisalokodin keittiö kylmenisi.
–    Onko siinä sitten järkeä?
Hannele Lyytisen tietoon siitä, että paikkoja tarvitseville on löytynyt, vastattiin naurulla.  Kai Saarimaa totesi, että jonot terveyskeskuksesta pääsyyn ovat lyhyet.
–    Isäni oli siellä vuoden, kuittasi Liisa Lindegren.
Katri Karimon tietojen mukaan  Särkisalokotia ei edes tarjota vaihtoehdoksi.
Hoitajien työllisyys oli yksi asia.
–    Täällä on monen työpaikka, muistutti Riitta Levonen.
Eija Kukkamaa totesi, ettei muualla Salossa olevilla työpaikoilla ole arvoa autottomille särkisalolaisille hoitajille.
–    Työnantajan vastuulla ei voi olla, missä kukakin asuu, totesi Kai Saarimaa.
Hänen mukaansa koulutetun työvoiman saannissa on ollut hankaluuksia.
–    No kouluttakaa, tuhahti Satu Lindegren.
Irja Westberg epäili, josko Särkisalokotiin on haettukaan tehokkaasti työntekijöitä.






Lähipalveluja piti kehittää
Perniön uusi palvelukeskus närästi monia; kyseessä on yhdistyksen yksikkö jota kaupunki vuokraa.
–    Olemme siinä ikään kuin bulvaani, muotoili Kai Saarimaa.
Perniön yksikön rakentaminen pistettiin alulle jo ennen kuntaliitosta ja järjestelytoimikunta piti siitä kiinni.  
Irja Westberg muisti, että muutakin yhdistymisopimuksessa luvattiin.
–    Luvattiin Tiipilä ja lähipalvelujen kehittäminen. Miksi vain Tiipilän lupaus pidetään?
–    Ei se voi olla syy, että kaupunki on bulvaani. Jos jotain myydään, myykää Marjasaari.
Hannele Lyytinen luki sopimuksesta, että vanhainkodit, jollaisena Särkisalokoti mukaan tuli, eivät ole lähipalvelu.
–    Ei tämä ole enää vanhainkoti, muistutettiin yleisöstä.
Äkäistä osanottajajoukkoa harmittivat myös olosuhteet tilaisuudessa; saliin ahtautui noin 70 henkeä, mutta kulman takana käytävällä oli toiseen suuntaan viisikymmentä ihmistä ja toisellakin puolella iso joukko.
–    Koko Särkisalo halutaan ajaa alas, kuului yleisöstä.

Leikattujen palvelujen listalle tuli mittaa, lääkärinvastaanottokin oli joskus Särkisalossa vaikka Kai Saarimaa yritti väittää toista.  Koulu vielä on.
– Koskahan se sitten lopetetaan, heitti Anneli Westberg.
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko muistutti mieleen taloustilanteen yhteisöveroineen.
–    Ei lähtökohta tietenkään ole, että joku talo tyhjennetään. Ei täällä mielellään olla.


Särkisalokodin vieressä on yhdistyksen palveluasuntoja ja yläkerrassa päivähoito. Nämä käyttävät  muun muassa yhteistä ruokalaa. Kokonaisuudesta haluttiin pitää kiinni ja esimerkiksi päivähoidon mahtumista koululle epäiltiin, samoin hämmästeltiin että muutoksiin löytyy rahaa. Toimialojen keskinäisen kommunikoinnin puutetta mietittiin.
–    Tämä on ollut hieno kokonaisuus, miksi se halutaan rikkoa, moitti Riitta Levonen.
Särkisalon kunnanvaltuuston puheenjohtajana toiminut Marita Wikström oli myös asiasta pahoillaan.
– Me teimme uraauurtavaa työtä kun keskitimme palvelut tähän mäelle.
Yhteiset ruokailut eivät voi korvata tuontiruokaa, muistutti Maija Butters.
Palvelutalo saa muun muassa lämpönsä Särkisalokodista.  Hannele Lyytinen väisti kysymyksen talon kohtalosta.
–    Se kuuluu tekniselle toimelle.

Katri Karimo tiivisti tunnot:
–    Ei se 250 000 euroa ole kaupungissa mitään. Mistä se summa on edes tullut, kun vuosi sitten puhuttiin sadastatuhannesta.
Heikki Liede Petusta muistutti Salon olevan saaristo-osakunta.
–    Se edellyttää saariston kehittämistä, samoin saaristolaki.
Uusi kaupungintalo sai sekin huomionsa, samoin verot.
–    Me maksamme yhtä paljon kuin keskustassa asuvat mutta saamme sillä paljon vähemmän, napautti Liisa Lindegren.

Johanna Nieminen ihmetteli, miten yhteisöverojen laskuun reagoidaan vasta nyt.
–    Nokian työntekijätkin ovat tienneet kauan, mihin mennään.
Myös liittyminen Kemiönsaarelle otettiin esiin.   
– Eiköhän mennä, tokaisi joku.

Jenny Nyman tiivisti särkisalolaisten tunnot. Särkisalon viiri lähtee matkaan, sen hän sai elämäntyötään vanhaikodissa.
Lue lisää...
Särkisalon perjantainen mielenosoitus keräsi lyhyestä varoítusajasta huolimatta  kirkonkylään puolitoistasataa ihmistä joiden mielestä Särkisalokoti pitää säästää.

Särkisalolaiset saivat tukea muualta kaupungista tulleilta ihmisilä. Koossa oli apuvoimien kanssa viisitoista prosenttia vanhan Särkisalon asukasmäärästä.

Joukko olli yksimielinen siitä, että vanhusten pitään saada elää ehtoopuoli samoissa maisemissa, missä aktiivivuodet ovat kuluneet.

Jos vanhus ei näe metra,

hän kuulee sen.

Jos hän ei kuule merta,

hän haistaa sen,

tiivisti mielenilmaisuun osallistunut herra tilanteen.

Särkisalon tilannetta perataan valtakunnallisesti ensi tiistaina television Ajankohtainen kakkonen-ohjelmassa.

 

Särkisalossa suunnitellaan kaupungin tilojen pistämistä uusjakoon.
Pohjilla on esitys Särkisalokodin sulkemisesta.  Toteutuessaan esitys tietäisi sitä, että Särkisalokodin kanssa saman katon alla toimiva ryhmis muuttaisi koululle.
– Neliöt riittävät, mutta vuoden loppuun mennessä muutosta ei saada tehtyä, myöntää Salon sivistystoimenjohtaja Petri Moilanen.
– Realistista olisi ajatella, että uusissa tiloissa aloitetaan ensi syksynä, jos päätöksiä tehdään.
Särkisalolaiset saavat ehkä myös pitää kunnantalonsa omassa käytössä.
Parhaillaan tutkitaan, millaisen remontin entinen kunnantalo tarvitsee, jos sekä kirjasto että kuntosali muuttavat entisestä terveystalosta kunnanvirastoon. Kirjojen painon takia koko lattiarakenne on vahvistettava.
– Satojen tuhansien  hommasta siinä äkkiä puhutaan, arvioi Petri Moilanen.
Tekninen toimi  tekee arvioita tarvittavista muutoksista lähiaikoina.

Salon sosiaali- ja terveyslautakunta on Särkisalokodin lakkauttamisen kannalla.
Lautakunta päätti keskiviikkona yksimielisesti esittää lakkauttamista.
Ajatuksena on, että 15-paikkaisen yksikön asukkaat siirrettäisiin Tiipilään almistuvaan palvelukeskukseen.


”Palvelukampus on  tässä valmiina”


Särkisalossa ei runsaassa  viikossa ole laantunut närästys Salon valtuustoryhmien aikeista sulkea Särkisalokoti.
Puolustusasemiin nousee nyt myös Särkisalon vanhustentaloyhdistys, jonka omistama Puustelli –palvelutalo sijaitsee aivan Särkisalokodin vieressä.   
Puustellin asukkaat ovat voineet tähän asti  aterioida Särkisalokodissa, samoin sitä  kautta on tarvitseville hoitunut pyykki- ja saunapalvelua.
– Tuntuu pöyristyttävältä, että meihin ei ole oltu missään yhteydessä kun lakkauttamisesta on puhuttu, sanoo vanhustentaloyhdistyksen puheenjohtaja Maija Butters.
Hän ihmettelee puheita siitä, että Salossa tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan lisää, ja toisaalta paikkoja  aiotaan sulkea.
– Palvelukampuksista puhutaan, ja tässähän sellainen olisi valmiina, hän sivaltaa.
– Saloa halutaan puheissa kehittää kokonaisuutena, mutta eikö Särkisalo ole osa kokonaisuutta.  Tuntuu, että ei haluta säästää vaan vain keskittää.
Kaupungin leikkausaikeista tuohtuneiden ärkisalolaisten puheissa toistuu sana laatu.  Yksittäinen esimerkki on juuri ruoka; mistä se tulee ja missä syödään, jos Särkisalokoti sulkeutuu.

Perniön Tuomarintien penkat rouhaistiin tiistaina auki parin metrin syvyydeltä. 

Kari Tuunainen ja Juha Repo valmistelivat tien alitusta Tuohitussa tiistaina.
Lue lisää...

Raimo Parviainen teki kaivannot molemmin puolin tietä ja Hyvinkään alituspalvelu Oy:n Juha Repo ja Kari Tuunainen jatkoivat poraamalla tien ali kanavan, johon aikanaan pistetään niin viemäriputki kuin valokuitukin.
Kotaladon jätevesiosuuskunnan massiivinen viemäriprojekti alkoi toden teolla  tiistaina ja syksyn aikana on sen puitteissa määrä ehtiä  Tuohitusta  Pohjankoskelle asti.  Tässä ensimmäisessä vaiheessa kaivetaan viemärilinjaa kaikkiaan vähän toistakymmentä kilometriä ja viemäri sekä valokuitu viedään näillä näkymin 23 talouteen.  
Verkostosta tämä on  vain osa, liittyjiä on parhaillaan tiedossa  yli 70.
Osuuskunnista Kotalato ehti toimeen ensimmäisenä. Aivan lähtökuopissa on osuuskunnan viemärihanke myös Lupajalla.  Tarkoituksena on ehtiä kaivaa myös Lupajalla ensimmäiset muutamat kilometrit viemärilinjaa tänä syksynä.
Kotaladon  viemärin kustannusarvio on 1,2 miljoonaa, Lupajan 800 000 euroa.  Vielä mammuttimaisempi on  Kuusjoella perustettu Tiskarlan osuuskunta, jonka projektin kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa.  Lupajan viemäriin on liittymässä 45-60 taloutta ja Tiskarlaan jopa 220.

Salolainen erikoisuus on osuuskuntien yhteistoiminta, mikä on tuonut muun muassa materiaalihankinnoissa tuntuvaa säästöä.
Taloa kohti maksettavaa tulee runsaat 6000 euroa ja valokuitu maksaa erikseen.
– Aluksi se voi tuntua isolta summalta mikä tähän menee, mutta asenteet muuttuvat kun käydään läpi mitä rahalla saa, toteaa osuuskunnan puheenjohtaja Raimo Rokka.

Kuluissa tukevat niin kaupunki kuin valtiokin, osa hoidetaan kaupungin takaamalla lainalla.

Osuuskuntien toimitusjohtaja Timo Korpinen huomauttaa, että sijoitus tulee takaisin muutamassa vuodessa kaupungille maksettavien jätevesimaksujen myötä.  Verkosto myös siirtyy kaupungille kymmenen toimintavuoden jälkeen.

Mussaaren koulussa oli maanantaina täysi tohina päällä. 

Janina Mäkinen opetti Aada Hämäläiselle ja Sampsa Kanervalle perhosbaarin tekoa.
Lue lisää...

Opinahjon tarina saa päätepisteensä keväällä, mutta arkea painetaan vielä vuosi kuten tähänkin asti.
Tai ainakin melkein, maanantainakin kun oli ohjelmassa hiukan tavallisista oppitunneista poikkeavaa ohjelmaa.
Polku-projekti  vie eri alojen osaajia Salon kouluihin ja sen puitteissa koulutkin lähtevät liikenteeseen.  Kiskontien alue on kuluvan lukuvuoden ajan ympäristöteeman aluetta ja ympäristöpuuhissa oltiin Mussaarella heti viikon alkajaisiksi.  Koko koulu rakensi perhosbaarit, joista on apua perhosille viimeistään keväällä.
– Syksyllä ja keväällä näistä on apua, kun ravintoa on perhosille muuten vähän, muistuttaa  ohjaaja Janina Mäkinen.
Perhosbaarin rakentaminen on kierrätystäkin, ainakin kun se toteutetaan Mussaaren koulun tapaan.  
Perhosbaareja on yhtä monen näköisiä kuin on tekijöitäkin, Mussaarella työt aloitettiin ottamalla tyhjä lasinen lastenruokapurkki. Sen  sisään työnnettiin sopivan tiukka pala vaahtomuovia.  Suulle kiedottiin  tiukasti rautalankaa. Langan päät käännettiin osoittamaan ylöspäin.  Lankojen päihin kiinnitettiin ristiin puutikut. Niihin kiinnitettiin langalla vielä vanhan suihkuverhon kappale sadesuojaksi.  Tikut tukevat kangasta.   
Jippo on ”perhoskalja”, jota maanantaina tehtiin sekoittamalla kotikaljaa, fariinisokeria ja hiivaa.
– Sokeria saa pistää niin paljon kuin sinne sulaa, opasti Janina Mäkinen.
Seos pistetään pariksi päiväksi tekeytymään lämpimään, jonka jälkeen se imeytetään perhosbaarin vaahtomuoviin.     Perhoset ovat makealle persoja ja käyvät baarilla appeella,  samoin monet muut hyönteiset.
Tiistaina varmistui, että Mussaarella vietetään ensi vuonna viimeistä kevätjuhlaa. Oppilasmäärä oli 16, kun alaraja säilyttämiselle olisi ollut 36.  Samoin käy Nurkkilassa, missä oppilaita oli 18.

Multithumb found errors on this page:

There was a problem loading image 'images/stories/2011/netkoira.jpg'
There was a problem loading image 'images/stories/2011/netkoira.jpg'

– Nuka oli vain söpö ja siitä piti tulla pihankoristus ja lenkkikaveri, kertoo perniöläinen Saana Kokko-Virtanen kuuden vuoden 

Nuka pääsi Saana Kokko-Virtasen kainaloon. Hevi-pennun ura on vasta alkamassa.
Lue lisää...
takaisista ajoista.
–Sitten menin Nukan kanssa kerran raunioille ja siitä se lähti.
Nyt   kultainen noutaja Nuka on yksi Suomen parhaista pelastuskoirista.
Kokko-Virtanen ja Nuka kilpailivat pelastuskoirien SM-kisoissa Helsingissä viikonloppuna Salon alueen pelastuskoirien joukkueessa. Voitto tuli tasaisella työskentelyllä.
Kilpailutehtävät olivat kaikki kaupunkimiljöössä.
–Perjantain-lauantain välisenä yönä oli kaupunkisuunnistusta.
Lisäksi tehtäviä oli muun muassa puistossa, tehdasalueella ja Lapinlahden sairaalassa. Erityispiirre tässä kilpailussa oli, että kilpailijat koirineen käyttivät pääkaupungin julkisen liikenteen välineitä.
Pelastuskoiraharrastajat  ovat osa suurta erilaisten vapaehtoisten harrastajien verkkoa, joka toimii Vapaaehtoisen pelastuspalvelun komennossa.
–Tämä ei ole vain harrastus, voimme joskus pelastaa jonkun hengen, muistuttaa Saana Kokko-Virtanen.

 

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

 


Marine Alutechin laiturissa Teijolla tehtiin tiistaina asennuksia meripelastusveneeseen, jonka kotisatama tulee olemaan Ukrainassa.   

Marine Alutechilta lähtee lähiaikoina tuotantoa muun muassa Algeriaan ja Kroatiaan.
Lue lisää...


Sisällä hallissa rakennettiin toista samanmoista, vieressä tehtiin sähköjä Algeriaan lähtevään luotsiveneeseen ja seinän takana koottiin Sveitsiin lähtevää räjähdesuojattua poliisivenettä.
Veneiden määränpäät kertovat siitä, että 20-vuotista taivaltaan  juhliva Marine Alutech  on kasvanut ennen muuta ulkomaille.
– Puolet tuotannosta menee vientiin, toteaa toimitusjohtaja Niko Haro.

Kotimaiselle rajavartiostolaitokselle on parhaillaan tilattuna yhdeksän veneen sarja. Tilauksia on vuoden 2012 loppuun.  Julkisuudessa uumoiltujen leikkauksien puolustusmäärärahoihin ei välttämättä tarvitse näkyä puolustusvoimien venehankinnoissa, toteaa Haro.
– Jos  henkilöstöä leikataan, tarvitaan sellaista kalustoa jota voidaan käyttää pienellä miehistöllä, Haro muistuttaa.

Suomessa jahkailut hallituksen muodostamisessa,  samoin epävarma yleinen taloustilanne Euroopassa, ovat johtaneet siihen että tunnelma parhaillaan on odottava.
Se ei tarkoita lepäilyä vaan tuotekehitystä jatketaan koko ajan.  Haro on vielä varovainen kertomaan, millaista lisäystä tuoteperheeseen on suunniteltu.
– Olemme arvioineet, mitä olisi seuraavaksi hankintalistoilla.

Marine Alutech työllistää parhaillaan noin 70 omaa työntekijää ja alihankkijoita niin, että töitä on noin sadalle hengelle.   

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kovaksi yltynyt tuuli teki vahinkoa etenkin sähkönjakelulle saaristossa. 

Förbyssä olivat veneiden kiinnitykset kovilla keskiviikkona.
Lue lisää...

Virta oli poikki tiistai-iltana Särkisalossa. Keskiviikkona nämä  viat oli Fortumin vikapäivystyksen mukaan jo korjattu, mutta Kemiönsaarella luettiin aamulehdet kynttilän valossa: vielä keskiviikkona sähköttä oli Dragsfjärdissä yli 1100 asiakasta ja Västanfjärdissäkin kuutisensataa, Kemiön kirkolla joitain kymmeniä.

Matalapaine ja tuuli yhdessä nostivat meriveden huomattavan korkealle, Hangon mittauspisteellä korkeus oli keskiviikkoaamuna 40 senttiä päälle normaalin. Vedestä oli silminnähden kiusaa muun muassa Förbyn satamassa, missä maihin vedettyjä pikkuveneitä olikin yhtäkkiä meressä. Kiinnitykset olivat samoin kovilla muutamassa veneessä. Pitkin Särkisaloa oli tullut alas puiden oksia.
Myrskylukemissa tuuli ei eteläisen Salon alueella yöllä kuitenkaan käynyt; Perniön kirkonkylässä tuuli oli vähän yli 10 metriä sekunnissa, rannikkoasemista Kemiönsaaren Vänössä mitattiin enimmillään reilun 15 m/s tuulia. Hankoniemen eteläpuolella tuuli on ollut myrskyisää, Raaseporin Jussarössä ja Hangon Tulliniemessä mitattiin yli 20 m/s tuulia aamuyöllä.

 

Särkisalosta loppuu toinen asiamiesposti.
Förbyssä kaupan yhteydessä toiminut posti  lopettaa toimintansa lokakuussa.
Kirkonkylän kaupan yhteydessä toimiva asiamiesposti jatkaa toimintaansa.
Förbyyn jää edelleen lähtevän postin laatikko.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Tämän talven lumet
  • Kuvaus: Talvi on lauha, mutta sen verran ehti lumi käydä maassa, että Markku Varjus ottaa kuvan.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20