Vakituisia asukkaita on maaseudulla koko ajan vähemmän. Liian monet pihamaat kasvavat jo pitkää heinää. Valtio miettii rakennusten purkukorvauksia. Se on surullista. Kuinka turhaa onkaan rakentaa Suomi kahteen kertaan. Pääkaupunkiin ja muihin kasvukeskuksiin rakennetaan yhä uusia kerrostaloja. Toisaalla talot jäävät tyhjiksi. Kysyntä nostaa asumisen hinnat pilviin ja valtio koittaa tukea sekä rakentajia että vuokralaisia, että saataisiin kohtuuhintaista asumista juuri siellä missä asuminen on kalleinta. Asumisen tukien koko potti on yli 2,3 miljardia euroa. Melkein miljoonalla suomalaisella ei ole varaa asua omassa kodissaan ilman tukia.

Ilmaston kannalta keskittyminen on tuhoisaa, sillä vain 3,5 prosenttia uusista rakennuksista tehdään puusta. Jos betonirakentaminen olisi valtio, se tuottaisi kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Monesti myös luontoarvoja joudutaan katsomaan läpi sormien uusrakentamisessa. Olemassa olevien asuntojen kunnossapito ja niiden käyttö olisi kiertotaloutta parhaimmillaan.

Muuttovirran kääntäminen vaatii paljon. Pelkkä maaseudun ihmisten positiivinen asenne uusia tulijoita kohtaan ei riitä.
Valtiokin voisi toimia toisin kuin on totuttu. Eikö maaseutuasumusten purkamiskannusteiden sijaan valtion kannattaisi ostaa asuntoja halvalla ihmisten tukemiseen? Mitä jos Suomessa toimittaisiin vähän samoin kuin sotien jälkeen, eikä kasvatettaisikaan asuntosijoittajien ennestään pulleita lompakkoja.

Ehdotan maallemuuton pilottikokeilua asumistuen varassa oleville kaupunkilaisille. Tämä toimisi myös turvapaikkaperheille, joiden kotouttaminen onnistui Kyyjärvelläkin yli odotusten. Halukkaille annettaisiin muutaman vuoden asumistuet kerralla – muttei rahana, vaan tonttina ja talona itse valitsemastaan muuttotappiokunnasta, jossa työikäisten tarvetta on. Ruohottuneet pihat saisivat uuden elämän ja ehkä moni elämässään umpikujassa ollut ihminenkin. Valtio säästäisi huimasti ja asuntojen hinnat kohtuullistuisivat kasvukeskuksissa.

Kukaan meistä ei pärjää yksin. Kauempana keskuksista yhteisöllisyys ja välittäminen on voimissaan. Pienissä yhteisöissä jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi. Toivotan kaikki tulijat tervetulleeksi maalle!
Mitä mieltä olet ideastani? Jatketaan keskustelua!

Anne Kalmari,

Kansanedustaja (kesk.)

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Myrskyn jälkiä rannalla
  • Kuvaus: Särkisalolainen Matti Lindqvist lähetti kuvan rannalta, missä sotkua riittää. Korkea vesi ja tuuli on saanut ilmeisesrti vanhoista ponttonilaitureista irtoavat styrox-pallerot leviämään pitkin rantoja. Lindqvist kantaa huolta linnuista; nokkimisjäljistä päätellen ehkä lokki on pistellyt styroxia.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20