Uutiset



 

Sauna saa aikanaan päälleen tiilikaton. Viimeviikolla työmaalla tehtiin kattotöitä.
Lue lisää...
– Teijo Lehtola, kerropa mistä tämä saunaprojekti sai alkunsa, Heikki Liede kysäisee ystävältään hirsisaunan rakentamisen lomassa.Förbyssä vanhaa rakennusta uhkasi polttotuomio muutama vuosi sitten. Lehtola kuitenkin pelasti tilanteen ja lupautui purkamaan autioituneen talon ja ottamaan sen uusiokäyttöön. Petusta on viety Förbyhyn hirsitaloja 1900-luvun alussa. Nyt Lehtola sanoo pettulaisten hakeneen ainakin yhden takaisin, vaikka juuri kyseinen talo ei olekaan ennen Petun kamaralla seissyt.

1920-luvulla rakennettu talo purettiin loppuvuodesta 2007 ja jokainen hirsi merkattiin ja pantiin säilöön odottamaan uutta elämää. Tänä keväänä se alkoi nousta uudelleen, tällä kertaa Lehtolan saunana Petun kartanon maille. Sauna pyritään tekemään pitkälle vanhojen rakennustapojen mukaisesti, yli satavuotiaita hirsiä kunnioittaen.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Teijon alue on ehdolla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Teijon Alueen Kylätoimikunta arvioi kesäkuun kokouksessaan Teijon alueen pärjäämismahdollisuudet niin hyviksi, että perusti kilpailutoimikunnan, joka laati pikaisesti hakemuksen.– Varsinais-Suomessa on muista maakunnista poikkeava tapa, että haemme voittajan jonkun teeman kautta, Varsinais-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkoranta sanoo.
Tänä vuonna Varsinais-Suomen kylät ry:n järjestämä kilpailu käydään ”Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit” –teemalla.Valinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen ovatko kylä ja kunta tehneet hankeyhteistyötä tai onko kunta esimerkiksi ollut kyläyhdistyksen lainan takaajana. Raatia kiinnostaa erityisesti myös se onko kyläyhdistyksen ja kunnan päättäjien väliset tapaamiskäytännöt.
– Teijolla tuntu olevan se ainakin tosi vahvalla pohjalla, Linkoranta kehuu.
Minkä ominaisuuden Teijon Alueen Kyläyhdistyksen sihteeri Leila Närhinen katsoo kylä vahvuudeksi kilpailussa?
– Talkootyöperinne on aika hyvin voimissaan, Närhinen pohtii.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Lemunsuolla korjataan Rantarataa reilun parin viikon päästä. Samalla valmistellaan kuvassa Pendolinon takana olevan osuuden siirtoa vanhalle ratalinjalle.
Lue lisää...
–Nyt saavat urakoitsijat näyttää mihin pystyvät ja samalla potkitaan lamaa persuuksiin, sanoo Erkki Mäkelä Ratahallintokeskuksesta.
Kyllä urakoitsijat näyttävätkin. Rantaradan varteen Lemun- ja Torkkilan soille ajetaan hiekka ja mursketta rantaradan seisokkiviikkoa varten. Liikenne on melkoista kaikilla pikkuteillä, mistä Lemun suuntaan pääsee.
–Yritetään tehdä kaikki valmiiksi, mitä etukäteen voidaan tehdä, jatkaa Mäkelä.
–Seisokkiviikoksi jää silti tarpeeksi tehtävää.
Viikon aikana korjataan rakenteita olemassa olevan radan alta. Samalla valmistellaan radan siirtoa kokonaan uuteen paikkaan. Nyt rata jää sijoilleen, mutta se rakennetaan  vuoden parin sisällä nykyisen viereen, siihen missä ehti reilut sata vuotta olla.
Soiden ylitykset on rakennettu rantaradan suurremontissa paaluhattutekniikalla, mikä ei toimi.
–Sinne vaan syntyy onkaloita, joihin maat hupsahtavat.
Kun normaalisti rataa kunnostetaan kerran vuodessa tai kahdessa näillä suopätkillä joudutaan käymään kaksi - kolme kertaa vuodessa.
Remonttia tehdään seisokkiviikolla myös viljavaraston paikkeilla.
- Tämä on ihan normaalia maanrakennustyötä, sanoo työpäällikkö Sami Lehtinen Soraset Oy:stä.
Soraset urakoi remontin.
- Määrät ovat suuria aikaan nähden.
Viikossa pitäisi siirtää 40 000 kuutiota maita. Rataremontti työllistää myös paikallisia yrityksiä.
Radan varren soravarastoja ajetaan nyt täyteen, ajamiseen eivät käytettävissä olevat viisi päivää riitä.
Meillä on ehdollisia alueita, jotka jätetään tekemättä, jos aikataulu näyttää pettävän, kertoo Lehtinen.
Seisokkiviikko alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä reilun viikon päästä.
Airikintien kerrostaloista toinen saa pian uuden tiiliverhoilun
Lue lisää...
Perniössä alkoi viimeviikolla kolmen kaupungin vuokrakerrostalon julkisivuremontti. Kunnostettavista julkisivuista kaksi on Airikintiellä ja yksi Museotiellä. Vuosien saatossa tiiliseinän väliin on päässyt kosteutta, joka on aiheuttanut vahinkoa myös asunnoissa sisällä. 1960-luvulla rakennettujen talojen tiiliverhoilun alle ei ole jätetty riittävän isoa ilmarakoa, jolloin kostuneet eristeet eivät pääse kuivumaan.
– Se oli siihen aikaan tyypillinen rakennusvirhe, rakennusmestari Jussi Kämi Rakennus Kämi Oy:stä sanoo.
Ulkoseinät ovat olleet jo vuosien ajan kosteita. Joissakin asunnoissa seinien sisäpinnoilla maali on alkanut hilseillä ja vaurioita on korjailtu jatkuvasti. Myös kylmyydestä on tullut joiltakin asukkailta huomautuksia. Kämin mukaan lämmityskustannuksissa olisi saatettu säästää jos seinä olisi korjattu aikaisemmin. Vaurioituneet seinät ovat talojen eteläpuolella, sillä kostea ilma tulee etelästä ja ulkoseinä joutuu kohtuuttoman koville veden jäätyessä ja sulaessa.
– Alkaa kasvihuoneilmiö tässäkin näkyä, kosteus on niin korkea, Kämi jatkaa.
Korjattavissa taloissa julkisivun tiiliverhoilu puretaan, eristeet vaihdetaan ja seinä muurataan uudelleen. Remontti tehdään talo kerrallaan, Airikintieltä aloittaen. Korjaustöiden arvioidaan kestävän kussakin kohteessa kolmisen viikkoa ja kaikkien töiden tulisi olla tehty syyskuun loppuun mennessä. Remontista aiheutuu jonkin verran meluhaittaa asukkaille.
– Ihmeen sopeutuvaisia ihmiset ovat olleet, täytyy kyllä kiitos esittää heille, Kämi toteaa.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Tämän talven lumet
  • Kuvaus: Talvi on lauha, mutta sen verran ehti lumi käydä maassa, että Markku Varjus ottaa kuvan.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20