Värit opetellaan englanniksi vaikka lumiukon avulla. Ukko on white ja nenä orange, tietävät eturivin Sisu Bastman, Claudia Manninen ja viittaava Iida Wikström. Kaarina Laurén luotsaa yhdysluokkaa.
Värit opetellaan englanniksi vaikka lumiukon avulla. Ukko on white ja nenä orange, tietävät eturivin Sisu Bastman, Claudia Manninen ja viittaava Iida Wikström.  Kaarina Laurén luotsaa yhdysluokkaa.
–Good morning! 

Särkisalon koulun eka- ja tokaluokkalaiset tervehtivät vierasta raikuvasti englanniksi. Seuraava oppitunti meneekin sitten kuin Baabelissa ikään: suomi ja englanti vuorottelevat sulassa sovussa. Varhaisempi kieltenopetus on arkea nyt koko maassa:  A1-kielen opiskelu alkaa perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan keväällä. Mutta miten iskostaa uutta kieltä pieniin päihin, kun suomenkin lukemisessa ja kirjoittamisessa on opeteltavaa.  

Yksi tapa oppia löytyy eteläisestä Salosta, Särkisalon koulusta. 
–Englannissa ei tässä vaiheessa mennä kieliopin kautta vaan fraasi kerrallaan, tiivistää Särkisalon koulun 1-2-luokkaa luotsaava opettaja Kaarina Laurén. 
–Opetellaan enemmän leikin kautta ja monessa aineessa.  

Maanantaiaamuna tunti alkoi Kahoot-verkkopelin avulla.  Jokainen haki tablettitietokoneen ja kohta oli käynnissä peli, missä piti tunnistaa englanniksi värejä.  Tämän jälkeen jatkettiin kuvaamataidolla: jokainen jatkoi lumiukkotauluaan, mutta asiointi hoidettiinkin englanniksi.  
–Sen huomaa, että englanti on näille tuttu. Omalla kuusivuotiaalla lapsenlapsella on joka kahdeskymmenes sana joku englannista johdettu, koulunkäyntiohjaaja Leena Tallqvist kuvailee.

Toisluokkalaiset Toni  Järviö ja Max Lindeman toteavat englannin olevan helponlaista.  Toista vuottaan koulua käyvät saavat yhdysluokassa pakostakin lisäannoksen englantia ekaluokkalaisten siivellä. 
–Videoista ja elokuvista sitä kuulee, sanoo Toni.
Max muistuttaa elokuvien tekstityksestä:
–Kun puhutaan englantia ja siinä on tekstit alla, näen mitä joku asia tarkoittaa. 

 

Koko juttu 30.1. lehdessä.





MITÄ NYVarhentamisella pyritään vähentämään alueellista ja sosioekonomisesta taustasta johtuvaa kielitarjonnan ja kielten opiskelun epätasa-arvoistumista sekä hyödyntämään lapsille luontaista kielellistä herkkyysikää. Varhainen, toiminnallinen kieltenopetus tukee kielten opiskelutaitojen kehittymistä.Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö.