Uutiset

Valonian Janne Tolonen ja Lohiojalla kunnostustöitä tehnyt maanomistaja Ilpo Havia seurasivat maanantaina puron kaloja. Kaivannon paikalla oli jo loppuviikosta uusi ojarumpu.
Lue lisää...
Kaivinkone jyrisi Porinojalla Perniössä maanantaiaamuna. 
Puro yhtyy Perniönjokeen lähellä Näsen kartanoa ja siitä kaivettiin pois vanha tierumpu. 
–Jo tällä otannalla nähdään, miten valtavasti purossa on elämää, näytti Valonian vesiasiantuntija Jussi Aaltonen uoman pohjalle.
Virtaavassa vedessä pyrki kohti latvavesiä muun muassa koko joukko pikkunahkiaisia. 

Viime vuonna tehtiin samassa purossa ylempänä talkoilla kutusoraikkoja taimenille.   Nyt vanha siltarumpu vaihdetaan uuteen ja näin varmistetaan, että kalat myös pääsevät joesta puroa pitkin soraikoille asti.
–Tilanne ei vielä ollut katastrofi, mutta huononi kaiken aikaa, Aaltonen tuumi.
Työmaa kuuluu osaltaan Valonian vesistökunnostushankkeisiin ja rummun kustantaa WWF.   Töiden kustannuksista taas vastaa Näsen kartano. 
Vuodet ja liikenne ovat tehneet tehtävänsä ja vanha rumpu oli painunut.
Purossa riittää virtaamaa kesälläkin, vaikka joessa vedenpinta laskee.
–Eihän tätä työtä muuten kannattaisi tehdä.  Pohjavesisyöttö on keskeinen tekijä, Aaltonen sanoo. 
Lehti syntyy levikkialueen ihmisten kanssa. Yksi kohtaaminen on tässä: Aku Poutanen ostaa kahvit Kaffeflikkojen kojulta Perniön torilla.
Lue lisää...
– Ihmiset ovat ne kaikkein tärkeimmät, sanoo Aku Poutanen ja ostaa kahvin Kaffeflikkojen kojulla Perniön torilla. 
– Ihmisten keittiöissä ja pellonpientareilla lehti syntyy, hän kärjistää. 
Kesäkuun alussa Poutanen ottaa askeleen ylöspäin urallaan, kun hänestä tulee Perniönseudun Lehden päätoimittaja. 

Ura lehdessä on kestänyt jo yli 20 vuotta, kun kesätyötkin otetaan huomioon. 
– Ensimmäistä kertaa taisin olla isän kanssa juttukeikalla kolmevuotiaana. Sitten 1990-luvun lopulla minua pyydettiinkin jo kesällä töihin, sanoo alaan ja työpaikkaan kuin vaivihkaa sisään kasvanut Poutanen. 

Kesäkuussa 40 vuotta täyttävä Aku Poutanen on lehdentekijä jo neljännessä polvessa. Hänen isänsä Pekka Poutanen toimi Perniönseudun Lehden päätoimittajana ja äitinsä Maija Poutanen hoiti lehden ilmoitus- ja tilauspuolta. Jo lehden alkumetreillä 1940-luvulla päätoimittajana oli Maijan isoisä Aarne Suomela ja häntä seurasi tehtävässä poika Antti.

Juha Malin tekee ammatikseen timpurin töitä - ja niin myös vapaa-aikanaan; tiistaina mies rakensi kaidetta lavan vessaan johtavan luiskan varteen.
Lue lisää...
Tanssilavoista puhutaan monesti katoavana kansanperinteenä: vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen verrattuna lavoja on harvassa; vetäjät ja kävijät ikääntyvät ja vähenevät. 

Hallin lava Perniössä potkii pontevasti kehitystä vastaan: lava aloittaa tulevan kautensa ehompana kuin vuosikausiin.
 –Täällä oli korjausvelkaa ja nyt sitä on saatu kuitattua, toteaa Perniön Sisun puheenjohtaja Mikko Venhomaa. 

Lava on Sisun lentopallotoiminnan merkittävä tulonlähde, ja sen ympärillä on tehty viime kauden jälkeen talkoita mittava määrä. 
–Hankehakemukseen kirjattiin nelisensataa tuntia talkoita, kertoo Venhomaa.

Alue on hyvin erinäköinen kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten: paikkoja on maalattu, metsää karsittu, terassia rakennettu lisää sata neliötä.  Myös puuseet ovat historiaa, tilalla ovat tuliterät vesivessat. Niitä varten piti porauttaa kaivo ja sen myötä saatiin juokseva vesi myös keittiöön ja grillille. 
–Vanhemmat ihmiset voivat vielä käydä huussissa, mutta nuoremmat haluavat siistiin sisävessaan ja pestä kätensä oikein juoksevalla vedellä, Venhomaa toteaa. 

Hiekan ja soran nosti Perniön Mäkisaurussa jatkuu näillä näkymin.

Esko Gustafsson Oy on hakenut maa-aineslupaa, joka oikeuttaisi kaivamaan 795 000 kuutiota soraa ja hiekkaa viidentoista vuoden aikana.  Hakijalla on parhaillaankin voimassa oleva maa-aineslupa, joka päättyy tämän vuoden lopussa.   Kiinteistöllä, jolle lupaa nyt haetaan, on jo aiemmin ollut ottotoimintaa.  Paikka on osa ns. Teijon ylänköä ja se sijaitsee Sauruntien varressa Nenustannummella.

Hakemuksen mukaan toiminta sijoittuisi pääosin arkipäiviin.  Hakuaika päättyy juhannusviikolla.

Hiekan ja soran nosti Perniön Mäkisaurussa jatkuu näillä näkymin.

Esko Gustafsson Oy on hakenut maa-aineslupaa, joka oikeuttaisi kaivamaan 795 000 kuutiota soraa ja hiekkaa viidentoista vuoden aikana.  Hakijalla on parhaillaankin voimassa oleva maa-aineslupa, joka päättyy tämän vuoden lopussa.   Kiinteistöllä, jolle lupaa nyt haetaan, on jo aiemmin ollut ottotoimintaa.  Paikka on osa ns. Teijon ylänköä ja se sijaitsee Sauruntien varressa Nenustannummella.

Hakemuksen mukaan toiminta sijoittuisi pääosin arkipäiviin.  Hakuaika päättyy juhannusviikolla.

Puolisen hehtaaria maastoa paloi lauantaina iltapäivällä Perniön ja Kiskon rajamailla. 

Tieksmäentien ja Yhdystien välillä syttynyt palo saatiin sammutettua parissa tunnissa. Palo oli saanut alkunsa ilmeisesti leikistä. 

Perniön kirkonkylän kouluhanke etenee. Projekti liikahti eteenpäin tiistaina, kun Salon opetuslautakunta hyväksyi osaltaan hankesuunnitelman.  Asiaa käsittelee vielä kaupunginhallitus. 

Koulu nousee hankesuunnitelman mukaan entisen lukion paikalle.  Rakennustöiden ajaksi pystyyn jää vain nykyinen kansalaisopistosiipi, muu puretaan.  Nykyinen alakoulun paikka on katsottu liikenteellisesti hankalaksi ja jo nyt ahtaaksi.Suunnittelussa on koulu 250 oppilaalle, kahdelle esikouluryhmälle ja noin 40 työntekijälle.  Tiloja käyttävät osin myös yhteiskoulu, lukio ja kansalaisopisto.  

Purkukuluineen hankkeen kokonaishinnaksi on kirjattu 11,2 miljoonaa euroa.  Itse uudisrakennuksen hinnaksi on laskettu 10,6 miljoonaa, irtaimistoon varataan 330 000 e. 

Hankesuunnitelmassa todetaan, että rakennuksen keskeinen osa on korkea monitoimisali, johon opetustilat ja liikuntasali avautuvat. Salista on näkymä kirkolle.  Kädentaidon luokat muodostavat oman siipensä. Vanhan lukion purkaminen alkaa hankesuunnitelman mukaan syksyllä ja varsinaiset rakennustyöt kesäkuussa 2020.

Turun Yliopiston opiskelijat, virtavesien tutkimusryhmän tutkimusavustajat Santtu Kaipanen ja Karoliina Lintunen ovat meloneet Perniönjokea ristiin rastiin mitatessaan joen syvyyttä.
Lue lisää...
Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus teettävät parhaillaan mittauksia Perniönjoessa. Pohjanjärvestä Perniön keskustaan asti mitattavalla alueella halutaan kartoittaa perkausalueen tarvetta. 
– Etenkin Perniön keskustan yläpuolella viljelysalueita jää helposti veden alle, joten joen vedenjohtokyvyn parantamiselle olisi tarvetta. Perkaus tarvitsee poikkeusluvan, sillä joessa on EU:n suojelemaa Vuollejokisimpukkaa. Simpukoita on paljon, joten niitä ei pystytä siirtämään pois. Sen vuoksi hankkeessa on tarkoitus suunnitella simpukat huomioon ottava perkaussuunnitelma, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksesta.

Perkaussuunnitelmaan on kaavailtu rakennettavaksi tulvatasanteet, joista olisi muutakin hyötyä. 
– Pelloilta ei valuisi kiintoainetta ja ravinteita niin paljon jokeen, joen virtaus hidastuisi sekä luonnon monimuotoisuus paranisi joen saadessa enemmän tilaa.

Lisäksi hankkeen puitteissa on tarkoitus tehdä tulvakarttoja ja selvittää kuinka paljon tulvia pystyttäisiin alueella alentamaan eri tulvasuojelutoimenpiteillä koko Perniönjoen valuma-alue huomioiden, kertoo Triipponen.

Anette Ahlqvist sai kuvaan mukaan Lempi-koiran.
Lue lisää...
Anette Ahlqvistilla oli keskiviikkona kaksi hyvää syytä juhlaan. Hän vietti 19-vuotissyntymäpäiväänsä ja lisäksi aamulla varmistui, että hän on yksi Perniön lukion tämän kevään ylioppilaista. 
–Pari arvosanaa oli vähän pettymyksiä, mutta oli iloisiakin yllätyksiä, hän muotoilee.

Tiukimmalle meni äidinkielesssä, missä L-arvosanasta jäi puuttumaan vain piste. Erinomainen suoritus on myös E, ja syy siihen on selvä. 
–Äidinkieli on aina ollut mieleinen aine ja kirjoittaminen sydäntä lähellä, Ahlqvist myöntää. 

Yhtenä mahdollisena tulevaisuuden ammattina onkin käynyt mielessä ajatus toimittajan työstä. Ennen ensimmäistäkään pääsykoetta on aika viettää lakkiaiset ja katsahtaa vielä vähän taaksepäin. Lakki on hankittu, mutta mitä jäi käteen kolmesta vuodesta lukiossa.  Ylioppilaita valmistuu Perniössä kuusitoista;  joukko ei ole iso, mutta silläkin asialla on puolensa.
–Yhteishenki on ollut hyvä ja porukka on tiivis. Kun kaikki tuntee, ei tarvitse jännittää mitään. 

Sama välittömyys koskee oppilaiden ja opettajien kanssakäymistä. 
Lukio oli hänelle itsestään selvä valinta peruskoulun jälkeen;  ammattiopistosta ei mieleisiä linjoja löytynyt ja lukio avaa taas uusia ovia. 
–Se on arvokas koulu. Sieltä saa hyvän yleissivistävän pohjan ja jos työnsä tekee hyvin, hyvät paperit auttavat taas eteenpäin. 

Käytännössä tärkeää on sekin, että lukio opettaa opiskelemista itsessään, pohtii Ahlqvist. 

Koko juttu 16.5. lehdessä. 

Pihalla näkyy yksi työmaa: kylätalossa tehdään vessaremonttia ja pihalla on jo tarvittava tekniikka. Puusee pysyy varalla sitä kaipaaville.
Lue lisää...
Eero Kallio näyttää vanhaa valokuvaa.
–Jos saataisiin nytkin juhliin sama määrä porukkaa, hän naurahtaa.
Kuva on vuodelta 1928 ja se on otettu saman talon pihalla kuin missä nyt ollaan. Kuvassa talon piha on täynnä ihmisiä. Kuvaa otettaessa rakennus tunnettiin työväentalona, nyt se on Kosken aseman kyläyhdistyksen kylätalo. Talon satavuotisjuhlia vietetään runsaan viikon päästä. Vaikka heitossa vieraiden määrästä oli mukana huumoriakin, ovat verkot vedessä laajalti.
–Vanhoja kyläläisiä on soitettu läpi ja kutsuttu ja moni on ollut kiinnostunut, Kallio sanoo. 

Vanha valokuva on otettu arpajaispäivänä. 
 –Se oli iso tapahtuma, laitettiin parempaa päälle ja kuuleman mukaan arpalippuja oli parhaimmillaan kymmenentuhatta.

Työväentalo valmistui vuonna 1919.Toiminta talolla ja talossa oli ensimmäisinä vuosikymmeninä vilkasta;  ohjelmassa oli niin iltamia kuin teatteria ja musiikkiesityksiäkin, kokouksia ja juhlia ja pihassa myös urheiltiin. Vuosien myötä työväenyhdistyksen toiminta kutistui kasaan ja talo ehti olla hyvin vähällä käytöllä.  Yhdistys ajettiin alas vuonna 2013 ja seuraavan vuoden alusta rakennus siirtyi silloin varsin nuorelle kyläyhdistykselle.   Vuonna 2012 Perniönseudun Lehti kertoi kyläyhdistyksen perustamisesta ja tuolloin jutussa kyläläiset toivoivat yhdistyksen puhkuvan uutta elämää kylälle.  Näin on käynyt, ainakin jos kylätaloa katsotaan: vuosien aikana on muun muassa korjattu katto, uusittu keittiö, rakennettu uusiksi osa lattioista.  Parhaillaan on käynnissä vessaremontti.   Eero Kallio korostaa talkootyön merkitystä; esimerkiksi keittiön kaappien kokoamisessa käsipareja tarvittiin monta.

Pirjo Niittonen on saanut taas yhden ennakkoäänestyspaikan valmiiksi.
Lue lisää...
–Kirjastossa on nyt konsertti, mutta menen takaisin kuuden paikkeilla, kun tietohallinto tulee aamulla vetämään kaapelit, kertoi Pirjo Niittonen maanantaina Perkkarin toimituksessa.

Mitä siinä sen kummempaa, siellähän Pirjo on totuttu näkemään, valmiina auttamaan. Paitsi, että hän jäi vapusta eläkkeelle. Mitä kirjaston kaapelit enää kiinnostavat?
Joku jo keksii,mistä on kyse.  EU-vaalit alkoivat eilen ja tuttu Pirjo pysyy pöydän takana. 
–Olen ollut toimitsijana kaikissa vaaleissa vuodesta 1984 lähtien.

Pirjon työura kunnallisella puolella kesti peräti 43 vuotta, eikä mikään ole kuin alussa, ei vaaleissakaan. Ilmoitus äänioikeudesta tulee nykyään postissa, ennen olivat vaaliluettelot, joista sai käydä tarkistamassa äänioikeutensa. Kun pykäliä on noudatettava, Pirjo piti vaaliluetteloa nähtävänä yhtenä uudenvuodenaattona iltakymmeneen.

Pirjon ensimmäinen työpaikka oli ”kesätyttönä” aluesairaalassa, kahdeksan vuotta meni ammattikoulun kansliassa ja välissä oli pieni hyppäys yksityiselle puolelle. Työ Perniön kunnassa alkoi 1984, työsopimuksen Pirjo teki kunnansihteeri  Pekka Kymäläisen kanssa. 
–Kymäläisille syntyi poika samana päivänä ja oli kai ystävänpäiväkin ja minä sain työn.

Eteläisessä Salossa on kestoaiheeksi noussut muovin kierrättäminen. Alueen ensimmäinen muovinkierrätyspiste perustetaan Förbyhyn ja se palvelee noin viittäkymmentä taloutta.   

Asialla on Karl Forsström Oy, joka uusii sataman jätehuoltoa;  rantaan on asennettu tällä viikolla syväkeräysastiat eri jätejakeille, myös muoville. Jätepiste ei tule yleiseen käyttöön vaan se palvelee noin viittäkymmentä sopimusasiakasta sekä venepaikanhaltijoita ja vierassataman kävijöitä.
 –Käyttäjiä tulee yhteensä noin 250, summaa toimitusjohtaja Nina Nummentalo. 

Jätepisteen uudistaminen on osa jatkuvasti käynnissä olevaa alueen kehittämistä. 
–Veneissä ehkä ei ole tilaa lajitella jätteitä, mutta käyttäjissä on mökkiläisiäkin ja ainakin halutaan antaa mahdollisuus lajitella, Nummentalo toteaa. 

Uusi piste tulee käytännössä nykyisen paikalle.  Satamaa palveleva ongelmajätekontti pysyy alueella sekin, kontti vaan siirretään vähän sivummalle. Nummentalo tunnistaa lajittelun ongelmat. 
–Moni vie Särkisalosta muovinsa Saloon asti ja ymmärrän kyllä, että se voi ärsyttää. 

Särkisalossa on parhaillaan yksi yleinen Rinki-ekopiste;  kirkonkylässä kerätään kartonkia, lasia, metallia ja paperia. 

Perniön lukiossa lakitetaan tänä keväänä 16 uutta ylioppilasta.
He ovat: Ahlqvist Anette, Blackbourn Daniel, Bragge Aleksi, Eriksson Ullariikka, García Bruno, Hiihtola Lotta, Hurme Jere, Kanerva Konsta, Lindroos Mia, Mustamo Monica, Nurmi Ilmari, Partanen Reeta, Saarinen Inka, Salomaa Anni, Tammi Greta, Virtanen Veera.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20