Uutiset

Joonas Särkinen kertoo, että hirvieläimiä näkyy tien päällä tämän tästä. Särkinen ajoi viime viikolla hirvikolarin, mutta vasan jäljiltä auto säilyi ajokunnossa.
Lue lisää...
Pahemmatkin vauriot olisi voinut tulla.

Joonas Särkinen esittelee taksinsa keulaa; konepelti on kurtussa, lokasuoja irvistää, ajovalon kiinnike on pettänyt.
–Ajaa tällä voi, mutta korjaamolla sanottiin, että aika paljon joutuu piilossa olevia osia vaihtamaan, Särkinen kertoo.

Jäljet pikkubussin keulaan jätti runsas viikko sitten hirvenvasa.

Syksyn illat hämärtyvät ja hirvieläimet ovat liikkeellä. Peuran ”kyttäysjahti” on ollut käynnissä syyskuun alusta lähtien. Eteläisen Salon asukkaille hirvet, peurat ja kauriit ovat tuttu näky. Kiireestä hämärän aikaan varoitellaan, mutta onnettomuus voi käydä, vaikka ratissa olisi ammattimies valoisaan aikaan.  Särkinen osui hirvenvasaan kantatiellä vanhan Lehmijärventien liittymän kohdalla aamulla ennen seitsemää.
–Katsoin, että emä tulee tuolta ja että vasa on siinä tien vieressä rautatiekiskoilla. Mutta puskassa olikin toinen vasa, jota en yhtään nähnyt ja se lähti sieltä tulemaan. Pirun yllättävä tilanne.
–Kaksi eläintä ehdin väistää mutta kolmatta en. Se osui autoon, pyörähti siitä toiselle kaistalle ja jatkoi matkaa. 

Perniön yhteiskoulussa on tänä syksynä kirjattu jonkin verran ilmeisesti sisäilmasta johtuvaa oirehtimista.
–Osa oppilasta saa oireita, tulee päänsärkyä ja kuumotusta. Etenkin uusilla seiskaluokkalaisilla on ollut oirehdintaa, toteaa rehtori Arttu Karhulahti.
Ongelma ei lukumääräisesti ole iso; neljä oppilasta oireilee ongelmatiloissa satunnaisesti.
–Yhtään sellaista oppilasta ei ole, joka ei voisi ollenkaan olla näissä tiloissa, rehtori toteaa.

Perniönseudun Lehti uutisoi viime viikolla rakennuksen kellarissa havaituista kosteusongelmista. Juttuun haastatellun tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehdon tietoon ei ollut tullut tietoa oireilusta. Arttu Karhulahtea ei viime viikon juttuun tavoitettu kommentoimaan.

Vasemmalle tankit ja oikealle laitteet, esittelee Jarno Vesterinen panimon tulevia tuotantotiloja.
Lue lisää...
–Tähän tässä tulee tankit, ja tähän sitten laitteet, viittilöi Jarno Vesterinen Hallonmäen tilan pakkaamon päätyhuoneessa.

Huone on entinen varasto, tuleva siideripanimo.

Hallonmäen tilalla Perniössä viljellään kasvihuoneissa muun muassa kirsikkatomaattia, vadelmaa ja mansikkaa.
Nyt viljelyn rinnalle tulee uutta, kun Hallonmäen siideripanimo aloittaa toimintansa.
Toiminnan takana on Jarno Vesterisen lisäksi hänen isoveljensä Sami. Panimotoiminnan pohjana on veljesten yhteinen harrastus.
–Ihan harrastepohjalta olemme valmistaneet siidereitä pitkän aikaa ja Sami vielä oluttakin, kertaa Jarno Vesterinen.

Alkoholilain muutos helpotti päätöstä panimoyhtiön perustamisesta. Panimoa pyörittää Hallonmäen siideripanimo Oy.
Kuluvan viikon keskiviikkona laitteet odottivat jo pääsyään panimotilaan, joka on viimeistelyä ja viime tarkastusta vaille käyttökunnossa.
–Lattiaa tehdään tämä viikko ja seinätkin pitää maalata. Parin viikon sisällä tilan pitäisi olla valmis, Jarno Vesterinen summaa.
Toimintaan ei lähdetä vain harrastuksen antaman kokemuksen turvin: Jarno Vesterinen on muiden töidensä ohella suorittanut Lepaalla viinintuotannon ammattitutkintoa. 

Jono dokumenttikatsomoon ylti ovelle saakka.
Lue lisää...
Lauantai-illan Pimeän Peitto -tapahtuman elokuvanäytökset aiheuttivat ennennäkemättömän kansainvaelluksen kunnantalolle. Ensimmäiset elokuva-intoilijat olivat saapuneet istumaan valtuustosaliin jo viiden jälkeen, kun ensimmäisen näytöksen piti alkaa seitsemältä. Perniön kirkonkyläyhdistys teki nopeasti päätöksen aloittaa ensimmäinen näytös puoli tuntia etuajassa ja lisätä iltaan vielä kolmannen näytöksen kahden suunnitellun sijasta. Elokuvia katsomaan tulleet joutuivatkin jonottamaan kunnantalon käytävillä pitkään. Vielä kolmaskin näytös veti salin täyteen. Saliin saatin kerralla mahtumaan noin 80 katsojaa.

– Vielä en ole koskaan nähnyt tällaista, että sali on täynnä jo puolitoista tuntia ennen näytöstä, hämmästeli myös elokuva-alalla kaikenlaista nähnyt Tarja Lapila.

Osuuskunta Pro Perniön seuraava siirto voisi olla elokuvateatterin rakentaminen kunnantalonsa uumeniin. Lyhytelokuvat paikallisista ilmiöistä ovat osoittaneet suosionsa jo aiemmin tänä vuonna.

Elokuvien jälkeen väki kerääntyi Pesänlammen rantaan kuuntelemaan Gildas Hoessoun ryhmän musisointia. Tunnelma oli kuin tropiikissa myös sään suhteen.

Koulutyö yhteiskoulussa jatkuu normaalisti korjauksien ajan.
Lue lisää...
Perniön yhteiskoulussa korjataan syksyn ajan kosteusongelmia kellarissa. Kohonneita kosteusarvoja on havaittu koko kellarin alapohjan alueella ja lisäksi ryömintätilassa on purkujätteitä ja muuta orgaanista ainesta.
Perniönseudun Lehdellä on ollut käytettävissään kaupungin sisäinen tiedote asiasta. Vanhemmille on tiedotettu asiasta elokuussa.

Syynä ongelmaan on rakennukseen tuleva vanha lämpökanaali, jonka tulppaamattomista läpivienneistä vesi on päässyt kellariin.
–Jossain vaiheessa on sattunut virhe ja läpiviennit ovat jääneet auki, toteaa Salon tilapalveujen kaupungininsinööri Janne Lehto.

Aholan kaupan valikoimaa Koskella.
Lue lisää...
Kioskin pääkkäri nautti tuoksuista ja hätisti poikia töihin.
–Olin pääkkärinä kioskissa ja sain hakea pojankloppeja, että tekisivät jotain, kertoo Terttu Rantanen.

Kioski oli Kosken asemaseudun kyläkaupan pihalla ja myynnissä oli ainakin jäätelöä ja limunaatia.
–Ja kahvia ja pilsneriä. Muistan vieläkin elävästi sen tuoksun, kun kioskin oven avasi. Sitten laskettiin tiski ja avattiin myyntiluukku. Lapset hoitivat kioskin.

Kuinka kolmesta kaupasta kyläkaupaksi jäi lopulta vain monelle tuttu Aholan kauppa, selviää lauantaina Pimeän peitto -tapoahtumassa esitettävästä valokuvadokumentista ”Kosken kauppa”.
Dokumentin tekijä ei olisi voinut lähempää aihetta löytää kuin Terttu Rantanen, kauppiaspariskunta Untamo ja Annikki Aholan tytär.
Tarinan pohjana ovat Annikki Aholan päiväkohtaiset muistiinpanot, valokuvat ja muut dokumentit.
Kaupassa myytiin käytännössä mitä tarvittiin, traktoreista ja apulannasta silliin ja joulukinkkuihin. 
Joulu oli aikoinaan kyläkaupalle yhtä tärkeä sesonki kuin kesä nykyisille kyläkaupoille.

Illan pitkä dokumentti kertoo Maurin Makasiinista.
Tarina alkaa yrittäjä Mauri Jokisen syntymävuodesta 1955 ja päättyy tämän vuoden elokuuhun.

Lauantaina kolmas dokumentti on perniöläisen Hannu Brusilan tekemä ja siinä niin ikään perniöläinen taiteilija-muusikko Sampsa Sarparanta kertoo rauhalliseen tyyliinsä, kuinka pienistä palasista ja pienistä päätöksistä kertyy hyvä arki.

Esitykset alkavat klo 19.  Koko ohjelman näet painetusta lehdestä. 

Remond Brown tuo hyökkäyspäähän 195 senttiä pituutta.
Lue lisää...
PeU-Basketin pelaajapakka koripallon I divisioona B:hen on kasassa, kun uusi jenkkivahvistus Remond Brown liittyi viime viikolla perniöläisjoukkueen vahvuuteen.

Tiistai-iltana 23-vuotias, 195-senttinen ja 83-kiloinen laitahyökkääjä oli toista kertaa PeU-Basketin harjoituksissa. Jo perjantain ensi-esiintyminen vakuutti kentän puolelta valmentajaksi siirtyneen Samu Kaaresvirran.
– Pidän tavasta, jolla hän pelaa. Brown on rauhallinen ja erittäin urheilullinen pelaaja, Kaaresvirta arvioi.
– Lisäksi hän on monipuolinen vahvistus, jota joukkueessamme voidaan käyttää pelipaikoilla 1-4.

Outi Helkama muuttaa kotoaan Perniöstä Vuokattiin jo reilun viikon päästä, muu perhe seuraa perässä myöhemmin syksyllä.
Lue lisää...
Perniöläiselle hiihtovalmentajalle ja fysioterapeutille Outi Helkamalle avautui vain muutama viikko sitten mahdollisuus lähteä Vuokattiin valmentamaan nuoria kiinalaishiihtäjiä. Ja sinne hän nyt on lähdössä vain muutaman viikon varoitusajalla. Työt alkavat jo reilun viikon päästä.

– Olin työasioissa aiemmin kesällä yhteydessä Vuokatin urheiluopistoon. Sain tietää, että heillä on hiihtovalmentaja haussa. Aluksi en ajatellut, että se voisi koskea minua. Sitten kuitenkin palikat asettuivat kohdalleen ja sain työtarjouksen. He hakivat valmentajaryhmään nimenomaan naista ja fysioterapian osaamista, kuvailee Outi Helkama.

Vuokatti Sport ja Kiinan urheiluministeriö tekivät kesäkuun lopussa  yhteistyösopimuksen talvilajien urheiluakatemiasta. Hanke tuo Vuokattiin pysyvästi jopa 150 kiinalaisurheilijaa. Sopimuksen teon jälkeen alkoi mittava valmentajien rekrytointi.

Haaron sillan betonianturaan on valettu tällä viikolla lisää betonia. Seuraavaksi rakennetaan graniiteista veden hajottaja padon päähän siltaa, kertoo työmaalla tiistaina uurastanut Timo Heinonen.
Lue lisää...
Perniössä tulee peruskorjausikään lähivuosina kaksi maantiesiltaa.
Liikennevirasto on jakanut Suomen sillat eri kuntoluokkiin. Erittäin huonoksi tai huonoksi on arvioitu noin 630 siltaa. Eteläiseen Saloon ei osu yhtään erittäin huonokuntoista, mutta huonoksi luokiteltuja on kaksi: Rajaojan silta Särkisalontiellä ja Lohvon silta Nurkkilassa.
–Sanoisin, että molemmat tulevat korjattaviksi muutaman vuoden sisään, rahoituksesta riippuen. Jos samalla suunnalla on muitakin huonoja siltoja, pyritään töitä myös vähän niputtamaan, kertoo siltainsinööri Jari Nikki Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Lohvon silta on rakennettu vuonna 1958.
–Se on aikansa lapsi. Siinä on pieniä vesivuotoja ja eroosiota ja kaiteet matalat. Jossain vaiheessa tehdään pieni peruskorjaus, Nikki kertoo.
Rajaojan silta on vuodelta 1935 ja kärsii samoista ongelmista.

Parhaillaan tehdään töitä myös Haaron sillalla Perniön Ylikulmalla. Silta uusittiin pari vuotta sitten, mutta betonianturan alta on vesi syönyt mursketta. Nyt viereisestä lammesta tuleva valu ohjataan entistä tarkemmin siltarumpuun, jotta sama ei enää toistu. Samalla tehdään anturoiden alle täytevalu.

Ari Sirkiällä on Tuohitussa lähes 400 tyrnipensasta.
Lue lisää...
Eihän tämä pahalta kuulosta: leikkaamista, kastelua, kalkitsemista ja valoa. Näillä neljällä pääsee tyrninkasvatuksessa jo hyvään vauhtiin.
Paitsi, että käytäntöön siirrettynä työtä riittää.
–Koko kesäksi on riittänyt leikattavaa ja kastella sai jatkuvasti. Onneksi on hyvä kaivo ja järvestäkin saa vettä, kiittelee Ari Sirkiä.

Sirkiän silmäteränä on Tuohitussa vajaat neljäsataa erikokoista tyrnipensasta.
Poiminta alkoi viikonloppuna ja sitä jatkuu noin kuukauden päivät. Sirkiät poimivat osan myyntiin itse ja osa asiakkaista haluaa noukkia marjansa omin sormin.

Tyrni on karun paikan kasvi; Suomessa sitä kasvaa ennen muuta merenrannoilla läntisessä Suomessa. Tyrni onkin Satakunnan maakuntakukka. Myös muualla Euroopassa ja Aasiassa tyrni viihtyy kovissa oloissa, esimerkiksi vuortenrinteillä. Tyrnin viljely ja jalostus ovat erityisen pitkällä Venäjällä.

Kai Viirret kirjoittaa mittoja muistiin Ylikulman rukoushuoneen katon reunalla.
Lue lisää...
Ylikulman rukoushuoneella jatkuvat remonttityöt. 

Aiemmin tänä vuonna yli satavuotiaassa talossa on korjattu ikkunoita, nyt työssä ollaan ylempänä; vanha tiilikatto korvataan uudella koko katon mitalta. Työ alkoi maanantaina, ja tiistaina pohjoislappeelta olivat jo vanhat tiilet lavalla ja uusi aluskate paikoillaan. 

–Aika hauraita ne vanhat tiilet jo olivat, mutta katto ei näyttäisi vuotaneen, toteaa rakennusliike Fagerström Oy:n Reijo Fagerström.
Hyväkuntoiseksi katto osoittautui muutenkin; pohjoislappeelta vian Kosken puoleisen pään pieni notkahdus oikaistaan, kertoo Fagerström. Uusikin katto ladotaan tiilestä ja vanhat päreet jäävät aluskatteen alle.
–Latominen on päivän työ, kun siihen vaiheeseen päästään, Fagerström arvioi.

Rakennuksen omistava Perniön Ylikulman rukoushuoneyhdistys sai katto- ja ikkunaremonttiin Leader-avustusta. Hankkeen kustannusarvio on 27 300 euroa ja tukea yhdistys saa kuluista puoleen.
Samalla kertaa itse katon kanssa entisöidään rakennuksen katolla olleet ristit.

Koirapuistoa on mietitty vanhan pappilan alueen taakse. Miia Peltosen koirat Dio ja Devi koekävelivät niityn tiistaina.
Lue lisää...
Perniöön esitetään rakennettavaksi koirapuistoa. 

Perniön eläinsuojeluyhdistys ja Perniön kirkonkyläyhdistys ovat jättäneet kaupungille aloitteen, jossa ne esittävät, että mahdollisia koirapuiston paikkoja kirkonkylän alueella selvitettäisiin. Yhdistysten näkemyksen mukaan koirapuistolle olisi jo keskellä kylää loistava puiston paikka; seurakunnan omistama alue, jossa ovat lähellä pysäköintipaikat ja joka on talvellakin valaistu.

Aloitteen jätti eteenpäin vietäväksi maanantaina kaupunginhallituksessa Elina Suonio-Peltosalo (kok).

Ulosajo sattui kolmisensataa metriä Perniön kiertoliittymästä Saloon päin.
Lue lisää...
Ulkomaalainen mies kuoli henkilöauton ulosajossa Perniössä sunnuntaina.
Poliisi sai aamukuudelta ilmoituksen ulosajosta, ja poliisipartion mennessä paikalle auto oli pellolla pahoin vaurioituneena. Auton vieressä makasi kuolleena ulkomaalainen mies, joka polisin tiedon mukaan on ollut autossa matkustajana.

Onnettomuusauto on tullut Salon suunnasta kohti Tammisaarta ja ennen liikenneympyrää suistunut pellolle.
Tapahtumaan liittyen onnettomuuspaikan läheltä otettiin kiinni vuonna 1985 syntynyt virolaismies. Juttua tutkitaan törkeänä kuolemantuottamuksena, törkeänä rattijuopumuksena, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Poliisi toivoo, että kansalaiset soittaisivat hätänumeroon humalaisia kuljettajia havaitessaan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20