Uutiset

Salossa oppimisympäristöselvitystä laatinut työryhmä on tehnyt myös esitykset tyhjilleen jäävien koulurakennusten käytöstä.
Jos Saurun koulussa pistetään ovet säppiin, työryhmän näkemys on, että talo tulisi myydä.
Kirkonkylän koulurakennuksen kohdalle on merkitty uuden käyttötarkoituksen etsiminen ja talon osittainen purku. Rakennuksen vanha pää on poissa käytöstä sisäilmaongelmien takia ja osa oppilaista käy koulua väistötiloissa. Kaikkiaan Salossa on 5351 peruskoululaisesta väistötiloissa 615 oppilasta eli 12 prosenttia koululaisista.

Silakkaa matkalla jatkojalostukseen, näyttää Kari Salminen.
Lue lisää...
Särkisalon viidennet silakkamarkkinat järjestetään lauantaina ja juuri markkinoiden alla tuli tieto silakan saamasta MSC-sertifikaatista.
—Se on hyvä, silakka on ollut ikään kuin pannassa, sanoo Kari Salminen.

Pyynti täyttää kestävän kalastuksen kriteerit.
—Ihmiset ovat voineet vältellä silakan syömistä ylikalastuksen pelossa.
Salminen on silakkamarkkinoiden puuhamies, joka oli liki toivoton markkinoiden varsinaisen teeman, silakan suhteen.
—Silakat ovat kaiketi menneet erään sulavan uimarin suuhun.
Lisäksi viime viikon tuulet pitivät pienemmät pyydykset ja veneet poissa mereltä Tiistaina erä silakkaa löytyi Ölmosista, Börje Holmbergilta. Holmberg on markkinoiden vakiovieras ja tulossa taas lauantaina.
Ölmosin silakoista syntyy särkisalolaisille ikäihmisille markkinoilla perinteisesti tarjottu maksuton ateria, se on tänä vuonna silakkalautanen.

Markkinoilla puhutaan silakasta, kalasta ja kalastuksesta.
—Särkisalon-Finbyn kalastusalue järjestää toriparlamentin, missä asioita pohditaan. Kaikkea mikä tulee puheeksi.
Pro Kala on myös mukana. Silakkamarkkinoilla pidetään tiukasti kiinni paikallisuudesta, vaikka myyjiä olisi tulossa torin täydeltä.
—Pidetään se tällaisena, ilman 70 sentin metrilakuja.

Kolmituntiset markkinat alkavat kello 11 Särkisalon torilla.

Päivi Kirjosen tekemät tontut ovat luonnonmateriaaleja; villaa ja pellavaa. Ne syntyvät käsityönä, usein iltaisin telkkaria katsellessa, kertoo Kirjonen.
Lue lisää...
Ensikuulemalta uskomaton, mutta tosi yhtälö on tämäkin.
Perniön Kyynämäentiellä kamarin sohvalla istuvat parikymmentä tonttua takaavat sen, että joukolle köyhiä tiibetiläisiä on ensi vuoden ajan paikka, missä toipua esimerkiksi leikkaushoidosta.
–Hän tässä lähtee Lontooseen ja he Lohjalle, kertoo tontut tehnyt Päivi Kirjonen ilmeikkäästä joukosta.

Kirjonen työskentelee opettajana Salon seudun ammattiopistossa. Vuonna 1995 hän vieraili Intiassa ensimmäisen kerran salolaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa.
Vuonna 2008 Opetushallitus perusti ammatillisille oppilaitoksille Intia-verkoston, jonka tarkoituksena oli lisätä ja syventää suomalaisten koulujen ja yritysten yhteistyötä intialaisten oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa. Kirjonen työskenteli verkostossa tehtävänään avittaa opiskelijoita löytämään esimerkiksi vaihtopaikkoja Intiasta.  Verkostotyö päättyi vuonna 2016, mutta Kirjosen halu auttaa säilyi. Hän oli aiemmin tutustunut sairaanhoitaja Tsering Palmoon, jolla oli haave: hän halusi perustaa oman organisaation, joka antaisi sairaanhoidollista apua tiibetiläissyntyisille köyhille ihmisille.
–Meillä oli heti sama käsitys siitä, mitä siellä tarvitaan, Kirjonen kuvaa.

Perniön mieskuoron tarina tähän asti on koottu kirjaksi. Heimo Purhonen kertoo, että kannessa on Perniön lauluveljet-kappaleen nuottien ensimmäinen sivu.
Lue lisää...
Vuonna 1931 oli Perniön Kuulutuksia -lehdessä ilmoitus.
”Kaikkia lauluäänen omaavia Perniön suojeluskunnan toimivia jäseniä pyydetään saapumaan Seurojentaloon tapaninpäivänä klo 14, perustamaan mieskuoroa Perniön suojeluskuntaan. Kaikki mukaan!”.

Ilmoitus toimi, miehiä saapui paikalle ja päätettiin perustaa Perniön suojeluskunnan mieskuoro.
Tuosta voidaan laskea alkaneeksi Perniön mieskuoron taival. Välissä suojeluskunnat toki lakkautettiin ja nykyisen nimensä kuoro sai vuonna 1952.
Tie tähän asti on nyt koottu yksiin kansiin. Kuoron puheenjohtajana vuosina 2016-2017 toimineen Heimo Purhosen toimittamassa kirjassa tapahtumat kerrataan asiakirjalähteiden, kuvien, muun materiaalin ja muistojen kautta.
–Kuoro on kotiseututyötä, tiivistää Purhonen.
Niin on, ja paljon muuta.
–Parhaimmillaan se on hieno sosiaalinen tapahtuma, jossa riittää huumoriakin. Juuri kun tuntuu, että tästä ei tule mitään, joku laukaisee tilanteen jollain heitolla, Purhonen toteaa.

Perniöön suunnitteilla oleva uusi kirkonkylän koulu voi saada kattonsa alle muitakin palveluja kuin vain koulun. 

Salon oppimisympäristöselvityksen ensimmäinen vaihe julkistettiin virallisesti tiistaina.
Esityksessään työryhmä siirtäisi Saurun koulun toiminnot kirkonkylään, ja uudisrakennukseen on pohdittu sijoitettavaksi myös hammaslääkärin vastaanottoa tai esimerkiksi neuvolatiloja.
Perniön terveysasema toimii parhaillaan väistötiloissa.

Päätöksiä tai edes päätösesityksiä asiasta ei vielä ole; apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä sanoo, että koulurakennuksen lisäpalvelut ovat olleet vasta ajatuksen tasolla.
Oppimisympäristöselvityksen ykkösvaihe myös esittää Halikon lukion siirtämistä Salon lukion yhteyteen ja esimerkiksi Hermannin koulun jatkamista entisissä AMK:n tiloissa.  Perniön lukion toimintaan selvitys ei tässä vaiheessa puuttu; jos pienten lukioiden valtionosuuteen tulee muutoksia, tarkastellaan koulun jatkoa uudestaan.

Asiasta järjestetään yleisötilaisuus ensi tiistaina ja tämän jälkeen selvitys siirtyy poliittiseen päätöksentekoon.

Salossa tehty oppimisympäristöselvitys esittää muutoksia myös eteläisen Salon kouluverkkoon. 

Selvitystyöryhmä esittää, että Saurun koulun toiminta lakkautettaisiin ja Saurun koulun oppilaat siirrettäisiin Perniön kirkonkylän uuteen kouluun sen valmistuttua elokuussa 2021.

Perniönseudun Lehti sai haltuunsa osan raportista maanantai-iltana. Varsinaisesti työryhmän raportti julkistetaan tiistaina.

Raportin mukaan Perniöön rakennettaisiin paitsi uusi alakoulu vuosiluokille 1-6 ja sen lisäksi yläkoululaisille kotitalousluokat, käsityötilat luokille 1-9 ja nuorisotila. Myös kansalaisopisto saisi jatkaa uudessa rakennuksessa.

Kyseessä on selvityksen ensimmäinen vaihe, jonka sisältämät toimenpide-ehdotukset painottuvat Salon, Perniön ja Halikon kouluihin.
Oppimisympäristöselvityksen teko jatkuu toisessa vaiheessa, ja tällöin tarkastellaan koko koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen palveluverkkoa. Päätöksiä Saurun koulun asiasta ei ole tehty, kyseessä on vasta työryhmän esitys. Perniön kirkonkylän koulun uudisrakennuksen määrärahat sitä vastoin on jo opetuslautakunnan ensi vuoden talousarvioon merkitty.

Työryhmässä on 15 jäsentä, jotka edustavat opetuslautakuntaa, lasten ja nuorten palveluja, tilapalveluja ja nuorisovaltuustoa.  Työryhmän puheenjohtajana toimii opetuslautakunnan puheenjohtaja Annika Viitanen.

Entisen lukiorakennuksen siipiosissa on edelleen toimintaa; eilen valot paloivat muun muassa tekstiilityö- ja kotitalousluokissa.
Lue lisää...
Perniön kirkonkylän koulun uudisrakennushanke etenee.
Salon opetuslautakunta päätti tiistaina esittää toimialansa talousarviota kaupunginhallituksen ja edelleen -valtuuston hyväksyttäväksi.

Osana talousarvioesitystä on investointiohjelma, jossa koulun rakentamiseen on merkitty yhteensä 8,75 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle on merkitty miljoona euroa ja seuraavalle 4,25 miljoonaa. Loput kolme ja puoli miljoonaa on investointiohjelmassa kirjattu vuodelle 2021.

Investointiohjelman perusteluissa todetaan, että uudisrakennus on vaihtoehtona ilmiselvä; nykyisen koulurakennuksen vanhan osan kunnostaminen ei ole kannattavaa. Osa koulun luokista työskentelee väistötiloissa. a
–Uutta rakennusta on alustavasti kaavailtu vanhan lukiorakennuksen paikalle, toteaa lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Pia Setälä.

Lukiorakennuksen siivissä toimivat edelleen käsityöluokat ja niissä on myös kansalaisopiston toimintaa.
Setälä ei halunnut lautakunnan kokouksen jälkeen kommentoida näiden toimintojen tulevaisuutta tai sitä, mikä on nykyisen kirkonkylän koulun kohtalo. Hän totesi, että oppimisympäristötyöryhmän tiistaina julkistettava esitys vastaa moneen kysymykseen.

Maanantaina syttyneen Automäkinen Oy:n tulipalon syy saattoi olla hitsauskipinässä.
–Tilassa on tehty tulitöitä ja on mahdollista, että siitä on joku kipinä päässyt karkuun. Se on vahva teoria syttymissyyksi, sanoo johtava palotarkastaja Knut Lehtinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Varsinaista paikkatutkintaa ei aloiteta, sanoo Lehtinen.

Tuli vaurioitti pahoin noin 500 neliön osaa yrityksen teollisuushallista.

Pentti Rouhiaisen (vas) seuraksi tv-huoneeseen istahtivat Tammituvan pitkäaikainen kävijä Erkki Markkanen, A-klinikalla työskennellyt Seija Kaunisto sekä Tammitupa ry:n puheenjohtaja Olli Lindström.
Lue lisää...
Lounasajan tulo ei jäänyt tiistaina Perniön Tammituvassa epäselväksi. Valmista on, huikkasi Marjo Rivinoja keittiöstä ja kohta alkoikin jo ruokasalista kuulua aterimien kilinää.

Kinkkukiusauksen päälle syötiin kakkukahvit, olihan päivässä tiettyä juhlavuutta.
Tammituvan toimintakeskus sai aiemmin syksyllä uudet tilat Vuorilinnantien alusta, huoneistosta jossa ennen toimi päiväkoti Pesä. Tiistaina vietettiin avoimien ovien päivää.
–Saimme hyvät tilat, tänne on helppo tulla, kehuu Tammitupa ry:n puheenjohtaja Olli Lindström.

Näin on, jos verrataan pitkien rappujen päässä olleeseen osoitteeseen Karlstadintiellä tai edelliseen paikkaan Lupajalla, minne tuli kirkonkylästä vähän käveltävää.
–Ja tässä on bussipysäkkikin ihan kohdalla, muistuttaa Tammituvan toiminnassa pitkään mukana ollut Pentti Rouhiainen.

Tammitupa on kolmen kauppaa: taustaorganisaationa on A-klinikkasäätiö, josta tulee ohjaaja. Varsinaisesta toiminnan suunnittelusta vastaa Tammitupa ry. Vuokralla ollaan kaupungin omistamassa huoneistossa.
–Ja talkoohenkeä oli siinäkin, kun tiloja yhdessä maalattiin, sanoo ohjaaja Gunnar Blomerus.

Teijolla ei järjestetä esiopetukselle omaa ryhmää.
Salon opetuslautakunta piti tiistaina kiinni siitä, että teijolaiset lapset kuljetetaan Anisten päiväkodin Alhaisten ryhmään ja Hajalan esiopetus puolestaan järjestetään Metsärinteen päiväkodissa.

Asiassa oli tehnyt lautakunta-aloitteen Marianne Bonn (vihr). Hän toteaa aloitteessaan, että lasten kuljettamisen ei tule olla ensisijainen vaihtoehto esiopetuksen järjestämisessä ja että opintie tulisi aloittaa tutussa ympäristössä. Bonn esitti, että kun esiopetusryhmät ovat pakostakin pieniä, olisi voitu keskustella jo aiemmin vanhempien kanssa, mitä vaihtoehtoja palvelun järjestämiselle olisi. Aloitteen mukaan esiopetus olisi voitu järjestää koulun tai päiväkodin tiloissa.

Varhaiskasvatuspäällikkö Anna Karlsson toteaa vastauksessaan, että päiväkodin johtaja on keskustellut vanhempien kanssa esiopetusjärjestelyistä. Kalliorinteen ja Hajalan esikouluoppilaat kyyditään erillisillä kuljetuksilla, jolloin matkojen pituus pysyy kurissa.
Karlsson toteaa, että esiopetuksen järjestämisestä käytiin neuvotteluja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä. Opetustoimen mukaan luokanopettajalle tulisi liian monta opetussuunnitelmaa yhtä aikaa totutettavaksi. Esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää liian pienissä vertaisryhmissä.
Bonn esitti lautakunnassa asian palauttamista vielä valmisteluun, mutta esitys hävisi äänin 7-5.

Merita Seppälä on vallalle perso lady Macbeth.
Lue lisää...
Salon teatterissa laskeudutaan tänä syksynä tummiin tunnelmiin.
Huomenna perjantaina ensi-iltaan tulee Shakespearen klassikkonäytelmä Macbeth, tarina Skotlannin vallanhimoisesta kuninkaasta.

Ohjaaja Pauliina Salonius on vetänyt jo kolme kunnianhimoista tuotantoa Salossa; Dogville nähtiin syksyllä 2012, Peer Gynt vuonna 2015 ja Jekyll & Hyde viime vuonna.
–Trilogian jälkeen tuli se olo, että ei tämä vielä voi päättyä. Nyt sarja sitten kasvaa tetralogiaksi, sanoo Salonius.
Näytelmät ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää pohdinta ihmisen hyvästä ja pahasta.
–Valitseeko ihminen pahan vai paha ihmisen, Salonius puntaroi.
Hän toteaa, että Macbeth on myös pelottavan ajankohtainen teos; teemoina ovat valta ja vallan väärinkäyttö.
–Historia toistaa itseään, vaikka Macbeth oli hirmuhallitsijoiden rinnalla aika pieni tekijä.
Shakespeare kirjoitti tragedian vuonna 1606.  Näytelmää ei ole vitseillä ryyditetty eikä se ole tarkoituskaan. Pauliina Salonius kertoo, että jo edeltävästä trilogiasta on tullut paljon kiitosta.
–On kiitetty, että tartumme tällaisiin aiheisiin. Katsoja haluaa tulla myös haastetuksi.

Lauri Helle toi aikuisurheilijoiden MM-kisoista neljä kultaa ja kaksi hopeaa.
Lue lisää...
Perniön Urheilijoiden Lauri Helteen tuliaiset aikuisurheilijoiden yleisurheilun MM-kisoista Malagasta ovat painavia. Neljä kultaa ja kaksi hopeaa saa niskanikamat koville, kun Helle pujottaa mitaleja kaulaansa kuvausta varten.
– No onhan se tietysti aika paljon, kun Suomen miesten kahdestatoista kullasta neljä tuli Perniön Urheilijoille ja minulle, Helle tunnustaa.
Palkintokaappia 93-vuotias mies ei ole silti vieläkään hankkimassa.Edellisilta vuosilta kertynyt runsas mitalisaalis on koottu arkiseksi kasaksi kaapin päälle.
– Kun tämä ei ole minulle niin tärkeää. Tärkeämpää on jokainen terve päivä. Sellaisille, jotka ovat vuosikymmeniä urheilleet, mitaleilla on varmasti enemmän merkitystä, tokaisee Helle.

 Helle otti kultaa moukarissa (16.18), kiekossa (15.82), painonheitossa (7.66) ja heitto 5-ottelussa (2901). Hopeaa tuli kuulasta (6.68) ja keihäästä (14.15). Kisoihin osallistui kaikkiaan 8197 urheilijaa. Lauri Helle oli Suomen joukkueen menestynein miesurheilija mitalien määrässä mitattuna.

Tuuli katkoi sähköjä keskiviikkona ja torstaina Perniön, Särkisalon ja Kemiönsaaren alueella.

Keskiviikkona jo puolenpäivän aikaan Salossa oli  Carunan vikakartan mukaan jo yli 300 asiakasta ilman virtaa.  Perniössä viat keskittyivät etenkin alueelle kirkonkylästä Ylönkylän ja Kuivaston suuntaan,  Särkisalossa virta oli poikki Ulkoluodossa ja Petussa. Kemiönsaarella ilman sähköä oli alkuiltapäivästä Mjösundin suunta ja Raaseporissa virta oli poikki yli 400 taloudesta. 

Torstaina ennen puoltapäivää viat oli pääosin korjattu, Kemiönsaaren saaristossa oli vielä nelisenkymmentä asiakasta ilman sähköä. 

 Muokattu 27.9. klo 11.40.  Lisätty tieto vikojen korjaamisesta.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20