Uutiset

Magnus Storberg kiipesi pannun päälle.
Lue lisää...
Strömma-Dahlbyn kyläyhdistys kohahduttaa Avoimet Kylät -päivänä massiivisella hyörypannulla. Se on todellinen katseenvangitsija Strömman sillan kupeessa vanhan rantamakasiinin pihalla, vaikka vanhat koneet eivät kiinnostaisi yhtään. 
–Siirsimme tämän kuukausi sitten tien toiselta puolelta vanhalta Strömman sahalta. Höyrypannu on ollut sahalla käytössä vuodesta 1925 aina 50-luvun puoliväliin asti. Saha on ollut merkittävä tällä alueella, joten tämä on iso pala historiaa, kertoo Strömma-Dahlbyn kyläyhdistyksen puheenjohtaja Magnus Storberg. 

Idea höyrypannun siirtoon oli kytenyt jo pitkään yhdistyksen riveissä, mutta vasta nyt se sai konkreettisen päätöksen. –Meille tuli vähän yllätyksenä sen paino. Pannu oli sahalla osittain puiden peittämänä, kun sitä kaivinkoneella sieltä kaivettiin esiin. Vasta sitten sen koko alkoi paljastua.

–Nosturia siinä tarvittiin, sillä se painaa arviolta 8000 kiloa. Matka ei ollut pitkä, mutta sen paino yllätti meidät, kertoo Storberg. 

Jonas ja Taija Jokilehto esittelevät Antsun sinapin uutta ilmettä.
Lue lisää...
–Tässä on hauska jatkumo, kun miettii että ennen täällä on tehty makkaraa ja nyt sitten tehdään sinappia, myhäilee Taija Jokilehto Perniön Lihan vanhassa tuotantotilassa. 

Vanhaksi tilaksi paikkaa ei tosin heti uskoisi; sisäpihan rakennuksessa on kevään aikana remontoitu parisataa neliötä uuteen uskoon.  Jatkossa tiloissa valmistetaan sinappia vanhan ohjeen mukaan.  

Somerolla on valmistettu Antsun sinappia vuodesta 1963 lähtien. Aluksi kioskiyrittäjä teki sinappia omaan käyttöönsä, mutta somerolaisten päästyä sinapin makuun sitä alettiin valmistaa myös pullotavarana myytäväksi.  Vuodet vierivät, kioskiyrittäjä ikääntyi ja sinapin valmistus siirtyi jokioislaiselle yritykselle, jolle sinappi ei kuitenkaan ollut ydinliiketoimintaa ja siitä haluttiin hankkiutua eroon.  Jokilehdot päättivät tarttua eteen tulleeseen tilaisuuteen.

Anni Salomaa kehui tiivistä porukkaa ja muisteli, että kolmen vuoden ajalle mahtuu myös kommellus jos toinenkin.
Lue lisää...
Perniön lukiossa lakitettiin lauantaina kuusitoista ylioppilasta. Ikäluokka on pieni, mutta ei se määrä vaan laatu, korosti rehtori Arttu Karhulahti. 

Päivän teema oli malttaminen ja vaihtoehtojen haarukoiminen. Ylioppilaan puheen pitänyt Anni Salomaa rohkaisi tuoreita valkolakkeja siitä, että oma ääni varmasti löytyy jokaiselle ja sen etsimiseen saa kulua vähän aikaa. Salomaa muistutti, että lakkiaispäivänä sopii puhua muustakin kuin arvosanoista.
–Siinä on takana kahden ja puolen vuoden urakka. Sen sijaan, että kysytte ylioppilaalta, mitä hän kirjoitti, voisitte kysyäkin että miltä nyt tuntuu.

Salomaa arvioi, että pienuuden hyvä puoli on tuttuus:  porukka on tiivis  ja jokaiselle riittää opettajilta aikaa. 

Riemuylioppilaitten puheen pitänyt Ilkka Hirvilahti korosti, että vahvasti lukkoonlyödyn suunnitelman lisäksi olisi elämässä  oltava myös vaihtoehdot a, b, c ja niin edelleen.
–Jos kirjaimet loppuvat kesken, voi jatkaa numeroilla.
Riemuylioppilaat ovat 50 vuotta sitten kirjoittaneita.
–Teillä on edessä varmasti akuutteja haasteita, mutta myös sellainen loistava tulevaisuus, joka meidänkin tekisi mieli nähdä. Voimme olla teille vähän kateellisia, Hirvilahti pohdiskeli.

 

Kirkkojärven rannassa pidetään helatorstaina talkoot ja sen perään kyläyhdistyksen kokous, kertovat Pertti Vallittu ja Arja Vainio.
Lue lisää...
Kiskon Kirkkojärven rannassa oli jo viime viikolla kokko valmiina.   Huomenna on tarkoituksena pistää ranta muuten kuntoon; siivoustalkoot järjestää Aijala-Kaukurin kyläyhdistys. Talkoissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta yhdistys ansaitsee maininnan. Se ehdittiin kerran jo lakkauttaa ja sitten käynnistää uudestaan. 
–Lakkauttamisesta jäi vähän se olo, että siitä ei tullut oikein tietoa mistään. Lehdestä saatiin lukea asiasta, muistelee Arja Vainio.

Aisapariksi elvyttämään löytyi Pertti Vallittu, joka uudelleen toiminnan käynnistäneessä kokouksessa valittiin myös puheenjohtajaksi.    Huomenna helatorstaina pidetään talkoot aamuyhdeksästä lähtien, ja iltapäivällä yhdeltä jatketaan sääntömääräisen vuosikokouksen merkeissä. 
–Toive on, että Aijalan suunnastakin löytyisi väkeä hallitukseen, Vallittu sanoo. 

Keskeinen ajatus on, että yhdistys tarvittaisiin kylän yhdistäjäksi.Vuonna 2003 Aijala-Kaukurin kyläyhdistys oli vuoden kylä Varsinais-Suomessa ja silloin teemana oli ”Kylien lapset ja nuoret”.   Koulu sulki ovensa, mutta lapset ja nuoret eivät ole hävinneet mihinkään.
–Tänne on muuttanut paljon  uusia ihmisiä ja lapsiperheitäkin löytyy, Vainio sanoo.

Tarvitaanko voimahahmoa vai riittääkö hyvä porukka?–Porukka tärkein on ja se, että ei jäisi kauhean pitkää taukoa tapaamisten väliin, Vainio puntaroi.Kyläyhdistyksellä olisi omana paikkana Kaukurilla sijaitseva uimaranta ja Kaukurin rukoushuone palvelee tarvittaessa kuin kylätalo.  Kaukurista Aijalaan on maanteitse viitisen kilometriä.   Pertti Vallittu miettii, että esimerkiksi Aijalan kenttä voisi olla yksi kohentamisen kohde.

Marjo Ujasella on menemistä muun muassa teattereissa. Taustan taulun hän ehti tuoda Thaimaasta, mutta enää pitkät lentomatkat eivät ole vaihtoehto.
Lue lisää...
Haastatteluaikaa Marjo Ujasen kanssa ei olekaan helppo löytää .Kalenteria täyttävät toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia sekä paljon muuta ohjelmaa.

Noin 9000 suomalaista sairastaa MS-tautia ja Ujasen tarina on yksi näistä yhdeksästätuhannesta.   Se kannattaa kertoa siltä varalta, että siitä olisi apua jollekulle toiselle diagnoosin saaneelle.
–Luovuttaa ei saa koskaan.  Joskus on sellaisia päiviä, että ei huvita mikään, mutta seuraavana päivänä on jo toisin, Ujanen sanoo.

MS antoi ensimmäiset merkkinsä Ujaselle vuonna 1998. Puheen katoaminen vei kiireellä lääkäriin ja magneettikuvaan, mikä paljasti merkit sairaudesta.  Diagnoosin tulon jälkeen monta vuotta jatkui kuin ennenkin.
–11 vuotta sujui niin, että ei ollut juuri mitään.  Joskus oli vähän tasapaino-ongelmia, Ujanen muistelee.

MS etenee aaltoillen, välillä on pahenemisvaiheita ja oireettomia kausia.  Noin puolella diagnoosin saaneista sairaus muuttuu eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluessa.    Marjo Ujasen kohdalla käänteen teki  yksi viikko, jonka aikana hänen kuntonsa heikkeni selvästi. Kulkuvälineeksi tuli pyörätuoli, mutta siihen Ujanen ei aio yksin tyytyä, eikä jäädä neljän seinän sisälle;  nainen on avustajan tuella kiertänyt niin konsertteja, keikkoja kuin teattereitakin, ja sama meno jatkuu tulevanakin kesänä.   Jo kuntoutuskäynnit vievät Saloon ja Turkuunkin asti .Parhaimmillaan teatterin katsomossa käy niin, että tuoli unohtuu hetkeksi.  

Vielä puuttuu pituutta, arvioi Erkki Laurila heinästä. Hän uumoilee tämän kesän sadosta viimevuotista parempaa.
Lue lisää...
Toukokuun alkupuolen pakkaset eivät ole vaikuttaneet Perniössä ainakaan heinän kasvuun. 
– Nyt näyttää aika hyvältä, vaikka on ollut kylmää. Heinä on tällä hetkellä kasvanut hyvin ja tähkä on tuloillaan, kertoo Arpalahden tilan isäntä Erkki Laurila heinäpellon laidalta.

10 vuotta Etelä-Suomen Laatuheinärenkaassa mukana ollut viljelijä ei ole huomannut vuosien aikana heinän viljelyssä ihmeellisiä eroja.
– Epävakaista on aina silloin, kun pitäisi olla paalaamassa. Erilaisia sääpalveluita tutkitaan silloin tarkasti. Siinä ei ole paljon aikaa odotteluun, kun heinän tähkä on ulkona. 
Viime vuonna Laurila pääsi korjaamaan ensimmäistä säilöheinäsatoaan jo kesäkuun 7. päivänä. 
– Nämä viimeiset sateet tekivät hyvää kasvustolle. Nyt saisi olla poutaa, että päästään parin viikon päästä pellolle. Sen 15-25 senttiä se saisi vielä kasvaa, arvioi Laurila. 

Lue lisää...

Karhunlaukka, ruotsiksi ramslök. Miedosti valkosipulille maistuva ja tuoksuva kevätkasvi. Se on kirjailija-toimittaja Bitte Westerlundin lempikasvi ja sen hän myös esittelee viime viikolla julkaistussa Smaka på Västnyland -kirjassa.
– Olen koettanut saada sitä leviämään omaan puutarhaani, sillä olen hulluna karhunlaukkaan, paljastaa Westerlund.

Villi- ja lähiruoka on naiselle sydämen asia. Se lienee äidinmaidon peruja, sillä hän on kotoisin Karjaan Meltolasta, karjatilalta.
– En usko, että olisin kiinnostunut näistä asioista, jos minulla ei olisi yhteyttä maaseutuun. Kirjan idea lähti minulta, mutta Slow Food Västnyland perustaja ja puheenjohtaja Diana Lindholm oli myös puskemassa asiaa eteenpäin.

Vapaasti suomennettuna Maista Länsi-Uusimaata -kirja vie lukijan kulinaristiselle matkalle Inkooseen, Raaseporiin ja Hankoon useamman ruokaintoilijan opastamana. Julkaisu ei ole mikään tavallinen keittokirja, vaikka muutaman erikoisen reseptin sisältääkin.
– Keittokirjoja on paljon ja ihmiset katsovat netistä ohjeet. Sen vuoksi nostimme tähän kirjaan vain muutamia erikoisempia reseptejä, jotka liittyvät johonkin tiettyyn paikkaan.

Nälkä kasvaa syödessä. Niin kävi tekijäporukallekin kirjan alkumetreillä. He huomasivat, että alueella toimii paljon erilaisia tuottajia, joiden pariin tekijät olisivat halunneet matkailijat ja kesävieraat opastaa.
– Alue oli ensin laajempi, mutta sitä oli pakko rajata, sillä muuten kirja olisi paisunut valtavaksi. Ideoita ja hyviä kohteita jäi paljon pois, joten jos saamme rahoitusta, niin varmasti teemme myös jatko-osia. Haemme parhaillaan rahoitusta myös suomenkielistä julkaisua varten, sanoo Westerlund.

Koko juttu 29.5.lehdessä.

 

Perniön kirjaston aukioloajat supistuvat loppukesästä. 
Kirjasto on ensin suljettuna juhannusviikosta elokuun alkuun ja palvelee sen jälkeen aiempaa lyhyemmin aukioloajoin. 

Alkuviikolla kirjasto on ollut avoinna klo 13-19, jatkossa ovet aukeavat vasta klo 14.  Loppuviikosta ovet on avattu klo 10, jatkossa klo 11.  Sulkeutumisajat pysyvät ennallaan; alkuviikolla kirjastoon pääseee klo 19 asti, torstaina ja perjantaina klo 16 asti.

Supistukset ovat osa Salossa lautakunnille asetettuja säästötavoitteita. Kirjastojen säästöistä päätti vapaa-ajanlautakunta.

Valonian Janne Tolonen ja Lohiojalla kunnostustöitä tehnyt maanomistaja Ilpo Havia seurasivat maanantaina puron kaloja. Kaivannon paikalla oli jo loppuviikosta uusi ojarumpu.
Lue lisää...
Kaivinkone jyrisi Porinojalla Perniössä maanantaiaamuna. 
Puro yhtyy Perniönjokeen lähellä Näsen kartanoa ja siitä kaivettiin pois vanha tierumpu. 
–Jo tällä otannalla nähdään, miten valtavasti purossa on elämää, näytti Valonian vesiasiantuntija Jussi Aaltonen uoman pohjalle.
Virtaavassa vedessä pyrki kohti latvavesiä muun muassa koko joukko pikkunahkiaisia. 

Viime vuonna tehtiin samassa purossa ylempänä talkoilla kutusoraikkoja taimenille.   Nyt vanha siltarumpu vaihdetaan uuteen ja näin varmistetaan, että kalat myös pääsevät joesta puroa pitkin soraikoille asti.
–Tilanne ei vielä ollut katastrofi, mutta huononi kaiken aikaa, Aaltonen tuumi.
Työmaa kuuluu osaltaan Valonian vesistökunnostushankkeisiin ja rummun kustantaa WWF.   Töiden kustannuksista taas vastaa Näsen kartano. 
Vuodet ja liikenne ovat tehneet tehtävänsä ja vanha rumpu oli painunut.
Purossa riittää virtaamaa kesälläkin, vaikka joessa vedenpinta laskee.
–Eihän tätä työtä muuten kannattaisi tehdä.  Pohjavesisyöttö on keskeinen tekijä, Aaltonen sanoo. 
Lehti syntyy levikkialueen ihmisten kanssa. Yksi kohtaaminen on tässä: Aku Poutanen ostaa kahvit Kaffeflikkojen kojulta Perniön torilla.
Lue lisää...
– Ihmiset ovat ne kaikkein tärkeimmät, sanoo Aku Poutanen ja ostaa kahvin Kaffeflikkojen kojulla Perniön torilla. 
– Ihmisten keittiöissä ja pellonpientareilla lehti syntyy, hän kärjistää. 
Kesäkuun alussa Poutanen ottaa askeleen ylöspäin urallaan, kun hänestä tulee Perniönseudun Lehden päätoimittaja. 

Ura lehdessä on kestänyt jo yli 20 vuotta, kun kesätyötkin otetaan huomioon. 
– Ensimmäistä kertaa taisin olla isän kanssa juttukeikalla kolmevuotiaana. Sitten 1990-luvun lopulla minua pyydettiinkin jo kesällä töihin, sanoo alaan ja työpaikkaan kuin vaivihkaa sisään kasvanut Poutanen. 

Kesäkuussa 40 vuotta täyttävä Aku Poutanen on lehdentekijä jo neljännessä polvessa. Hänen isänsä Pekka Poutanen toimi Perniönseudun Lehden päätoimittajana ja äitinsä Maija Poutanen hoiti lehden ilmoitus- ja tilauspuolta. Jo lehden alkumetreillä 1940-luvulla päätoimittajana oli Maijan isoisä Aarne Suomela ja häntä seurasi tehtävässä poika Antti.

Juha Malin tekee ammatikseen timpurin töitä - ja niin myös vapaa-aikanaan; tiistaina mies rakensi kaidetta lavan vessaan johtavan luiskan varteen.
Lue lisää...
Tanssilavoista puhutaan monesti katoavana kansanperinteenä: vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen verrattuna lavoja on harvassa; vetäjät ja kävijät ikääntyvät ja vähenevät. 

Hallin lava Perniössä potkii pontevasti kehitystä vastaan: lava aloittaa tulevan kautensa ehompana kuin vuosikausiin.
 –Täällä oli korjausvelkaa ja nyt sitä on saatu kuitattua, toteaa Perniön Sisun puheenjohtaja Mikko Venhomaa. 

Lava on Sisun lentopallotoiminnan merkittävä tulonlähde, ja sen ympärillä on tehty viime kauden jälkeen talkoita mittava määrä. 
–Hankehakemukseen kirjattiin nelisensataa tuntia talkoita, kertoo Venhomaa.

Alue on hyvin erinäköinen kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten: paikkoja on maalattu, metsää karsittu, terassia rakennettu lisää sata neliötä.  Myös puuseet ovat historiaa, tilalla ovat tuliterät vesivessat. Niitä varten piti porauttaa kaivo ja sen myötä saatiin juokseva vesi myös keittiöön ja grillille. 
–Vanhemmat ihmiset voivat vielä käydä huussissa, mutta nuoremmat haluavat siistiin sisävessaan ja pestä kätensä oikein juoksevalla vedellä, Venhomaa toteaa. 

Hiekan ja soran nosti Perniön Mäkisaurussa jatkuu näillä näkymin.

Esko Gustafsson Oy on hakenut maa-aineslupaa, joka oikeuttaisi kaivamaan 795 000 kuutiota soraa ja hiekkaa viidentoista vuoden aikana.  Hakijalla on parhaillaankin voimassa oleva maa-aineslupa, joka päättyy tämän vuoden lopussa.   Kiinteistöllä, jolle lupaa nyt haetaan, on jo aiemmin ollut ottotoimintaa.  Paikka on osa ns. Teijon ylänköä ja se sijaitsee Sauruntien varressa Nenustannummella.

Hakemuksen mukaan toiminta sijoittuisi pääosin arkipäiviin.  Hakuaika päättyy juhannusviikolla.

Hiekan ja soran nosti Perniön Mäkisaurussa jatkuu näillä näkymin.

Esko Gustafsson Oy on hakenut maa-aineslupaa, joka oikeuttaisi kaivamaan 795 000 kuutiota soraa ja hiekkaa viidentoista vuoden aikana.  Hakijalla on parhaillaankin voimassa oleva maa-aineslupa, joka päättyy tämän vuoden lopussa.   Kiinteistöllä, jolle lupaa nyt haetaan, on jo aiemmin ollut ottotoimintaa.  Paikka on osa ns. Teijon ylänköä ja se sijaitsee Sauruntien varressa Nenustannummella.

Hakemuksen mukaan toiminta sijoittuisi pääosin arkipäiviin.  Hakuaika päättyy juhannusviikolla.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20