Yhtenä syynä on uimaopettajien saannin nihkeys Särkisaloon.
– Kolme opettaja tarvittaisiin ainakin. Mielellään olisin koulun ottanut edelleen Meripirtin rantaan, toteaa MLL:n Särkisalon osaston Marja Räty.
– On se kuitenkin eri juttu opetella uimaan merenrannassa.
Aikaisempina vuosina yhdistys on hoitanut uimakoulun käytännön järjestelyt, kunta on tukenut yhdistystä rahallisesti.
– Taloudellisesti tilanne on sikäli hyvä, että opettajille maksamisesta ei tule ensimmäiseksi ongelmaa. Tapahtumien ja tempausten tuottoja on ohjattu uimakoulun pitämiseen
Räty kertoo, että kaupunki ei omia opettajiaan tarjonnut lähettämään Särkisalon uimakouluun. Naarjärvellä Särkisalon lapset ovat näillä näkymin yhtä aikaa muurlalaisten kanssa. Myös Muurlassa MLL on hoitanut uimakoulun aikaisempina vuosina.
Perniönseudun Lehden toimitukseen yhteyttä ottaneet vanhemmat pitävät ristiriitaisena sitä, että viherkaupunki- imagoon pyrkivässä Salossa kuljetetaan lapsia parin viikon ajan bussilla uimakouluun, eikä kaupungissa enää ole yhtään merenrantauimakoulua.
Salon liikuntasihteeri Liisa Lavén perustelee muutosta olosuhteilla: Särkisalon rannassa ei voida suorittaa taitomerkkejä ja oppilaita on ennenkin kuljetettu Naarjärvelle merkit suorittamaan.
– Tuntuisi hassulta,että koulua on kaksi päivää Nartsilla sekä kaksi ja puoli päivää Särkisalossa.
Särkisalon uimarannoilla ei myöskään ole ollut saunaa käytössä.
– Tuskin sauna ainakaan viihtyvyyttä huonontaa, muistuttaa Lavén.
Yksi liikuntasihteerin huolista on uimakouluihin ilmoittautuminen. Aiemmin MLL:n järjestämiin kouluihin ei ollut tarpeen ennakkoilmoittautua. Kaupungin uimakouluihin ilmoittautuminen tarvitaan. Asiasta on mainittu muun muassa liikuntatoimen kotisivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä.
– Tosi vähän on tullut toistaiseksi ilmoittautumisia, totesi Lavén maanantaina.
Ilmoittautumisaikaa on ensi viikon perjantaihin asti, ilmoittautua voi netissä tai puhelimitse.
Lue Perniönseudun lehdestä, miten auringonpalvojat viettivät hellepäivää Naarijärvellä sivulta 5
– Uskon, että tässä jokainen tukee toisiaan. Keskustaan ei haluttu parkkipaikkojenkaan vuoksi, täällä on tilaa ja tähän ajaa kuitenkin torilta viidessä minuutissa, sanoo Riitta Aarnio.
Hän avasi Eräeläin- lemmikkitarvikeliikkeen Perniöön kolme vuotta sitten. Ensi maanantaina avataan Eräeläimen toinen myymälä Halikossa entisen Pinetan tiloissa.
Toinen toisiaan tukevat ovat tässä tapauksessa eläinalan yrityksiä; uuden myymälän lisäksi saman katon alla toimivat ennestään niin eläinlääkäriasema kuin eläintuotteita maahantuovakin yritys. Rakenteilla on lisäksi muun muassa koulutustilaa.
Tuloillaan on lisäksi muun muassa fysioterapeutin palvelut.
Uudessa myymälässä on tilaa kolmisensataa neliötä, ja Perniön myymälänkin tavaraliikenne kulkee
Vaikka taantumauutisia tuntuu riittävän, eläintarvikekauppa ei ole se mistä lama ensiksi puraisee.
– Viime laman aikaan tämä ala pärjäsi verraten hyvin, muistuttaa Aarnio.
– Ihmisillä on enemmän aikaa ja halua olla lemmikkien kanssa. Kertaostos voi pienetä mutta niitä tehdään enemmän.
Kasvussa on edelleen etenkin koiraharrastus, mille löytyy tukea muun muassa kennelliiton tilastoista. Toinen, pulmallisempi puoli asiassa ovat koirat, jotka eivät näy tilastoissa: ulkomailta tuodut tai ”pentutehtailijoiden” koirat.
Lisää Perniönseudun Lehdestä
Ilmoitteluun ei ole ollut aikaisemmin tarvetta, sillä yksityisen hoivakodin asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta tulleet Perniön kunnan kautta ostopalveluna.
Nyt tilanne on toinen kuntaliitoksen johdosta.
– Meillä oli Perniön kunnan kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Nyt meille on kerrottu, että kuluva vuosi mennään vielä vanhan sopimuksen turvin. Jatkosta ei ole vielä mitään tietoa, mainitsee hoivakodin johtaja Helena Ollikainen.
– Ainakin pääkaupunkiseudulle olemme ajatelleet nyt ryhtyä markkinoimaan itseämme enemmän.
Vaikka vanhat asukkaat saavatkin vielä hoivakodissa asua, Salon kaupunki ei sijoita kotiin enää uusia asukkaita.
– Omaiset ovat paljon kyselleet siitä, mitä ensi vuonna tapahtuu. He ovat kovin tyytyväisiä, kun tällainen rauhallinen paikka on heidän omaiselleen järjestynyt. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että nykyiset asukkaat sijoitetaan ensi vuonna muualle, pohtii toiminnanjohtaja Taina Kotilainen.
Kaupunki säästää ja pyrkii hoitamaan asukkaat nyt omissa laitoksissaan. Kuntaliitoksen myötä pelivaraa on enemmän, sillä kaupungin sisällä hoitopaikkaa voi etsiä nyt kauempaakin.
Syksyllä Perniössä pidetyssä vanhustyön infotilaisuudessa kerrottiin kyllä, että hoitopaikkaa etsitään ensisijaisesti sieltä, missä asukas on ennen laitokseen joutumista asunut.
Lisää Perniönseudun Lehdestä