Uutiset

Suippopaprikat alkavat olla valmiita kaupan hyllylle. Milja Suvanto kokeili lajia jo viime vuonna, mutta vain omaan käyttöön.
Lue lisää...
Suomalaisten suosikkivihannekset tomaatti ja kurkku kattavat valtaosan kasvihuoneiden tuotannosta. Erikoisempien lajien kokeilu vaatii aina hieman seikkailunhalua. Kasvatuksen onnistuminen ja asiakkaiden suosio ei ole aina taattu.
Milja Suvannon ja Lasse Vesterisen puutarhalla Perniön asemalla viljellään tänä kesänä kahtakin erikoisuutta: suippopaprikaa sekä vähän saman mallista pituutta kasvavaa tomaattia.
– Ensimmäiset suippopaprikat saadaan myyntiin tämän viikon lopulla. Nämä ovat aika hitaita kasvamaan. Istutuksesta on jo kolme kuukautta aikaa, kertoi Milja Suvanto maanantaina.
Tasaista toimitusta kauppaan ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä seuraavan satsin valmistumiseen saattaa kulua aikaa kaksikin viikkoa. Suippopaprikaa kasvatetaan Suomessa hyvin vähän.
– Siemenet saimme hollantilaisesta siemenliikkeestä. Sieltä käy edustaja aina silloin tällöin katsomassa, miten tomaatit voivat.
– Siemenkodan kun ottaa pois, laittaa sisälle vaikka jauhelihatäytettä ja päälle juustoa, niin hyvää tulee.
Usein eksoottisempien kasvien viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaan ei se ole sitä enää tomaatin ja kurkunkaan kohdalla. Tuottaja saa vain pienen osuuden siitä, mitä kuluttaja kaupassa maksaa.
– Se on mennyt huonompaan suuntaan vuosittain, sanoo Suvanto niille, jotka kauhistelevat kotimaisten kasvisten korkeita hintoja.
Myös tänä vuonna pääosan Kirakassa näytellyt Jyrki Nurmi aloitti mittavan pääosauransa, kun Rosvo-Roopen pääosan esittäjä lähti pois viime tipassa ja vei myös sävellykset mukanaan.
Lue lisää...
Kirakan kesäteatteria kävi tänä kesänä katsomassa noin 1800 katsojaa. Näytelmänä oli Arto Paasilinnan kirjaan pohjautuva Ulvova Mylläri.
– Katsojamäärä oli viime vuoden tasoa. Lukuun on oltava tyytyväinen, koska seudulla on nyt aika paljon kesäteattereita, sanoo Kirakan kesäteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Päivärinta.
Enimmillään Kirakkaan virtasi katsojia kymmenen vuotta sitten, kun näytelmänä oli Aatamin puvussa ja vähän Eevankin.
Matildan Ruukin Avaimen ohjausryhmän puheenjohtaja Martin Heinrichs uskoo katsojamäärän jäävän viime vuodesta.
– Viime vuonna kävijöitä oli noin kolme tuhatta. Nyt ensimmäisellä viikolla oli hyvin epävakaiset säät, mikä verotti katsojia. Tavoitetta onkin pitänyt laskea, ja nyt tähtäämme 2000 katsojaan, mainitsi Heinrichs viime perjantaina.
Jorma ja Kirsti Ponkala rakentavat Shalomia yhdessä.
Lue lisää...
Perniöläisen keksijän Jorma Ponkalan pihan valloittaja valmistuu määrätietoisesti.  Kolme vuotta sitten Tortosessa kerrottiin Ponkalan uusimmasta hankkeesta, aurinkovoimalla kulkevasta veneestä. Ponkala on rakentanut vastaavalla periaatteella toimivia kulkuvälineitä jo vuosia, mutta nyt tekeillä oleva Shalom-vene on suorastaan jättimäinen aikaisempiin verrattuna.
– Ajatus lähti noin seitsemän vuotta sitten. Jos se olisi vuonna 2011 vedessä, mutta ei se silloin vielä täysin valmis ole, Ponkala kertoo.
Shalomilla on pituutta 15 metriä, leveyttä viisi metriä ja korkeutta lähes Ponkalan omakotitalon harjalle, eli nelisen metriä. Massiivisesta koostaan huolimatta vene tarvitsee vain puoli metriä vettä alleen.

Saunan lauteilta suoraan uimaan
Veneen erikoista keulaa kutsutaan märkäkeulaksi ja se muistuttaa valaan päätä.
Lue lisää...
Shalom on täynnä mielenkiintoisia ja yllättäviä yksityiskohtia. Ehkä näkyvimpänä niistä on veneen keula. Se on niin sanottu ”märkäkeula”, joka on muodoltaan täysin perinteisen vastakohta, alaspäin kaartuva, kanneton, valaan päätä muistuttava.
– Mikään ei ole niin perinteissä pitäytyvää kuin venemaailma tai laivamaailma. Entisajan purjeveneissä piti työskennellä kannella ja sen vuoksi kannen piti nousta keulaa kohti ja siinä oli kaiteet.
Veneen alakerrasta, saunan lattiasta, löytyy reikä, josta lasikannen nostamalla pääsee pulahtamaan pohjan kautta uimaan.
Ponkala on hakenut projektilleen tukea, mutta kaikki tahot eivät ole lähteneet mukaan. Hän esimerkiksi tarjosi venettä Turkuun kulttuuripääkaupunkivuodeksi, mutta 2011-säätiö ei ottanut tarjousta vastaan.

Lue lisää...– Olin eilen melomassa, ja satuin näkemään uimassa olevan hirven. Eikä tietenkään ollut kameraa mukana, harmittelee Jorma Harju.
Valokuvaajalle parhaat hetket tulevat yleensä aina eteen sattumalta. Eikä silloin mukana kanneta parin kilon painoisia varusteita. Niinpä Harju on nyt hankkinut myös pienen, taskunpohjallekin mahtuvan kameran. Vaan nyt se oli jäänyt pois matkasta.
Harjun valokuvanäyttely Perniön lainamakasiinin yläkerrassa avautui tiistaina. Mukana on muutama teos, jotka olivat mukana jo Harjun edellisessä näyttelyssä samalla paikalla muutama vuosi sitten. Suurin osa valokuvista on kuitenkin kolmen viime vuoden aikana otettuja. Jokaisen kuvan kohdalla on kerrottu alan harrastajille tärkeät tiedot kamerasta ja tekniikasta.
***
Sirpa Virtasen ja Jorma Harjun näyttelyt ovat esillä ensi viikon lauantaihin saakka.

Perniön Toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari on vienyt yhdistyksen torihanketta eteenpäin kaupungille yhdessä aluetoimikunnan kanssa. Omalta myyntipöydältä löytyy mm. kukkia
Lue lisää...
Viime vuoden puolella perustettu Perniön toriyhdistys odottelee edelleen kaupungin päätöstä siitä, saako yhdistys kaupungilta oikeudet torin käyttöön. Salon tekninen lautakunta käsitteli asiaa viime viikolla, mutta asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Perniön torilla päästään parhaassakin tapauksessa laajentuneeseen toritoimintaan vasta ensi vuonna.
Teknisen toimen toimialajohtajan Mika Mannerveden päätösehdotus oli, että kaupunki itse hallinnoi kaikki kaupungin torialueet ja järjestää niiden hoidon yhtenäisen käytännön mukaisesti. Lautakunta ei kuitenkaan tähän myöntynyt, vaan halusi antaa yhdistykselle mahdollisuuden.
Perniön toriyhdistyksellä on tarkoitus laajentaa toritoimintaa yhdestä päivästä kolmeen päivään viikossa. Perinteisen perjantaisen toripäivän lisäksi torilla olisi myyntiä myös lauantaina päivällä. Keskiviikkona olisi iltatoripäivä.
– Kesäaikaan varmasti kävisi porukkaa, ei se siitä jäisi kiinni, toteaa Perniön toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Perniön postipalvelut siirtyvät Kirja- ja lahjakulmasta tien toiselle puolelle Siwaan maanantaina 3. elokuuta.
Kauppa palvelee postiasioissa maanantaista perjantaihin kello 8-21, lauantaisin kello 8-18 ja sunnuntaisin kello 12-21.
Nykyinen posti Perniön Kirja- ja Lahjakulmassa palvelee postiasioissa heinäkuun viimeiseen päivään kello 14 saakka.
Kirjelaatikko ja postilokerot siirtyvät muutoksen yhteydessä uuteen osoitteeseen Salontie 1. Alueen postiosoitteet, postinjakelu ja postinumero säilyvät ennallaan.
Posti lähettää tiedotteen muutoksesta alueen kotitalouksille ja yrityksille.


Osa Karhumäen asuntoalueelle muuttavista saa osoitteekseen Pohjoisen Rantatien.
Lue lisää...
Karhumäen alueen kunnallistekniikka on valmistunut Särkisalossa.

Maantien luoteispuolelta kirkonkylän laidalta tulee myyntiin kolmisenkymmentä asuintalon tonttia.

Särkisalon kunnanhallitus valmisteli viime vuonna tonttien hinnoitteluperiaatteet. tonttien hinnat tulevat olemaan noin 10 000 eurosta 20 000 euroon riippuen koosta ja sijainnista ja muun muassa merinäköalasta.

Kaupunginhallitus vahvistaa hinnat ja tonttien luovutusperusteet.

–Valmistelussa tähdätään siihen, että  esitys luovutusperusteista ja hintojen vahvistamisesta saadaan päätökseen  tänä syksynä, kertoo kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluiden johtaja Ari Vainio.

Tontteja pääsisi varamaan syksyllä.

Sauna saa aikanaan päälleen tiilikaton. Viimeviikolla työmaalla tehtiin kattotöitä.
Lue lisää...
– Teijo Lehtola, kerropa mistä tämä saunaprojekti sai alkunsa, Heikki Liede kysäisee ystävältään hirsisaunan rakentamisen lomassa.Förbyssä vanhaa rakennusta uhkasi polttotuomio muutama vuosi sitten. Lehtola kuitenkin pelasti tilanteen ja lupautui purkamaan autioituneen talon ja ottamaan sen uusiokäyttöön. Petusta on viety Förbyhyn hirsitaloja 1900-luvun alussa. Nyt Lehtola sanoo pettulaisten hakeneen ainakin yhden takaisin, vaikka juuri kyseinen talo ei olekaan ennen Petun kamaralla seissyt.

1920-luvulla rakennettu talo purettiin loppuvuodesta 2007 ja jokainen hirsi merkattiin ja pantiin säilöön odottamaan uutta elämää. Tänä keväänä se alkoi nousta uudelleen, tällä kertaa Lehtolan saunana Petun kartanon maille. Sauna pyritään tekemään pitkälle vanhojen rakennustapojen mukaisesti, yli satavuotiaita hirsiä kunnioittaen.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Teijon alue on ehdolla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Teijon Alueen Kylätoimikunta arvioi kesäkuun kokouksessaan Teijon alueen pärjäämismahdollisuudet niin hyviksi, että perusti kilpailutoimikunnan, joka laati pikaisesti hakemuksen.– Varsinais-Suomessa on muista maakunnista poikkeava tapa, että haemme voittajan jonkun teeman kautta, Varsinais-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkoranta sanoo.
Tänä vuonna Varsinais-Suomen kylät ry:n järjestämä kilpailu käydään ”Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit” –teemalla.Valinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen ovatko kylä ja kunta tehneet hankeyhteistyötä tai onko kunta esimerkiksi ollut kyläyhdistyksen lainan takaajana. Raatia kiinnostaa erityisesti myös se onko kyläyhdistyksen ja kunnan päättäjien väliset tapaamiskäytännöt.
– Teijolla tuntu olevan se ainakin tosi vahvalla pohjalla, Linkoranta kehuu.
Minkä ominaisuuden Teijon Alueen Kyläyhdistyksen sihteeri Leila Närhinen katsoo kylä vahvuudeksi kilpailussa?
– Talkootyöperinne on aika hyvin voimissaan, Närhinen pohtii.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Lemunsuolla korjataan Rantarataa reilun parin viikon päästä. Samalla valmistellaan kuvassa Pendolinon takana olevan osuuden siirtoa vanhalle ratalinjalle.
Lue lisää...
–Nyt saavat urakoitsijat näyttää mihin pystyvät ja samalla potkitaan lamaa persuuksiin, sanoo Erkki Mäkelä Ratahallintokeskuksesta.
Kyllä urakoitsijat näyttävätkin. Rantaradan varteen Lemun- ja Torkkilan soille ajetaan hiekka ja mursketta rantaradan seisokkiviikkoa varten. Liikenne on melkoista kaikilla pikkuteillä, mistä Lemun suuntaan pääsee.
–Yritetään tehdä kaikki valmiiksi, mitä etukäteen voidaan tehdä, jatkaa Mäkelä.
–Seisokkiviikoksi jää silti tarpeeksi tehtävää.
Viikon aikana korjataan rakenteita olemassa olevan radan alta. Samalla valmistellaan radan siirtoa kokonaan uuteen paikkaan. Nyt rata jää sijoilleen, mutta se rakennetaan  vuoden parin sisällä nykyisen viereen, siihen missä ehti reilut sata vuotta olla.
Soiden ylitykset on rakennettu rantaradan suurremontissa paaluhattutekniikalla, mikä ei toimi.
–Sinne vaan syntyy onkaloita, joihin maat hupsahtavat.
Kun normaalisti rataa kunnostetaan kerran vuodessa tai kahdessa näillä suopätkillä joudutaan käymään kaksi - kolme kertaa vuodessa.
Remonttia tehdään seisokkiviikolla myös viljavaraston paikkeilla.
- Tämä on ihan normaalia maanrakennustyötä, sanoo työpäällikkö Sami Lehtinen Soraset Oy:stä.
Soraset urakoi remontin.
- Määrät ovat suuria aikaan nähden.
Viikossa pitäisi siirtää 40 000 kuutiota maita. Rataremontti työllistää myös paikallisia yrityksiä.
Radan varren soravarastoja ajetaan nyt täyteen, ajamiseen eivät käytettävissä olevat viisi päivää riitä.
Meillä on ehdollisia alueita, jotka jätetään tekemättä, jos aikataulu näyttää pettävän, kertoo Lehtinen.
Seisokkiviikko alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä reilun viikon päästä.
Airikintien kerrostaloista toinen saa pian uuden tiiliverhoilun
Lue lisää...
Perniössä alkoi viimeviikolla kolmen kaupungin vuokrakerrostalon julkisivuremontti. Kunnostettavista julkisivuista kaksi on Airikintiellä ja yksi Museotiellä. Vuosien saatossa tiiliseinän väliin on päässyt kosteutta, joka on aiheuttanut vahinkoa myös asunnoissa sisällä. 1960-luvulla rakennettujen talojen tiiliverhoilun alle ei ole jätetty riittävän isoa ilmarakoa, jolloin kostuneet eristeet eivät pääse kuivumaan.
– Se oli siihen aikaan tyypillinen rakennusvirhe, rakennusmestari Jussi Kämi Rakennus Kämi Oy:stä sanoo.
Ulkoseinät ovat olleet jo vuosien ajan kosteita. Joissakin asunnoissa seinien sisäpinnoilla maali on alkanut hilseillä ja vaurioita on korjailtu jatkuvasti. Myös kylmyydestä on tullut joiltakin asukkailta huomautuksia. Kämin mukaan lämmityskustannuksissa olisi saatettu säästää jos seinä olisi korjattu aikaisemmin. Vaurioituneet seinät ovat talojen eteläpuolella, sillä kostea ilma tulee etelästä ja ulkoseinä joutuu kohtuuttoman koville veden jäätyessä ja sulaessa.
– Alkaa kasvihuoneilmiö tässäkin näkyä, kosteus on niin korkea, Kämi jatkaa.
Korjattavissa taloissa julkisivun tiiliverhoilu puretaan, eristeet vaihdetaan ja seinä muurataan uudelleen. Remontti tehdään talo kerrallaan, Airikintieltä aloittaen. Korjaustöiden arvioidaan kestävän kussakin kohteessa kolmisen viikkoa ja kaikkien töiden tulisi olla tehty syyskuun loppuun mennessä. Remontista aiheutuu jonkin verran meluhaittaa asukkaille.
– Ihmeen sopeutuvaisia ihmiset ovat olleet, täytyy kyllä kiitos esittää heille, Kämi toteaa.
Punaista uimakieltolappua ei terveystarkastaja Erkki Virtanen ole tarvinnut seudun uimarannoille asetella. Turkoosinvärinen infolappu on riittänyt.
Lue lisää...
Pitkään kestäneet helteet eivät ole muodostaneet sinilevää rannikoille odotetusti.
– Odotin, että sitä olisi jo ollut helteiden aikana, jos ei tällä viikolla tule niin sitten on jo ihme, Salon kaupungin terveystarkastaja Erkki Virtanen sanoo.
Virtanen on tiistaina käynyt kiinnittämässä Mathildedalin uimarantaan kesän ensimmäisen vesinäytekierroksen tulokset ja vesi on erinomaista.
– Mathildedalin uimaranta on valtakunnallinen leväseurantapaikka. Sitä seurataan kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin joka viikko.
Vaikka vedet ovat vielä puhtaita, levää voi kuitenkin tulla rannoille hyvinkin nopeasti. Virtasen mukaan joidenkin ennusteiden mukaan tästä kesästä on povattu erityisen pahaa sinileväkesää. Yleensä pahin leväaika on heinäkuun lopussa ja elokuussa.
Sinilevätilannetta luokitellaan neljällä eri tasolla. Tällä hetkellä seudun vedet ovat ensimmäisellä tasolla, luokituksessa 0, jolloin levää ei ole ollenkaan. Syanobakteerikukintaa eli sinilevää tutkittaessa on luovuttu myrkyllisen ja ei myrkyllisen kukinnan luokittelusta. Myrkyllisyyden tutkiminen on kallista ja lähes hyödytöntä sillä samalla sinilevälautalla voi olla sekä myrkyllistä, että myrkytöntä kukintaa.
– Kaikkeen levään on suhtauduttava niin kuin se olisi myrkyllistä.
Myrkylle altistumisen tyypillisimpiä oireita ovat ihottumat, kuumeilu, flunssaoireet ja silmätulehdukset. Myös suolisto-oireita voi tulla, mikäli vettä niellään. Myös lemmikkien tulee välttää sinilevää. Jos oireita ilmenee, on hyvä hakeutua lääkäriin.
– Paras ensiapu on se, ettei mene uimaan ollenkaan.
Hannu Säilän ja Elisa Laineen suunnittelema Ekoluoto on paratiisi keskellä kaupunkia.
Lue lisää...
Turkuun valmistui toukokuun lopussa perniöläisten taidonnäyte. Kyseessä on Aurajoen rannassa, Wäinö Aaltosen museon vieressä sijaitseva Perniön Taimiston suunnittelema ja toteuttama Ekoluoto. Puutarhuri Elisa Laine ja hänen puolisonsa kuvataiteilija-puutarhuri Hannu Säilä osallistuivat vuonna 2007 museon järjestämään suunnittelukilpailuun, jonka tarkoituksena oli saada tyhjä tila hyötykäyttöön.

– Tämä oli ennen joutomaata ja epävirallinen parkkipaikka, Hannu Säilä kertoo puistossa.

Pariskunta voitti kilpailun ja pääsi toteuttamaan suunnitelmaansa. Koska paikka on sijaintinsa vuoksi luokiteltu erittäin tärkeäksi alueeksi, ennen töiden aloittamista heidän piti kerätä monta leimaa papereihinsa, jotta tarvittavat luvat, kuten rakennuslupa, saatiin kasaan. Toimiin päästiin vihdoin viime lokakuussa ja puisto saatiin valmiiksi tänä keväänä.



Hannu Säilä on toiminut puiston taiteellisena suunnittelijana ja Elisa Laine puolestaan kasvillisuuden suunnittelijana. Kaiken perustana Ekoluodon suunnittelussa ja toteuttamisessa oli nimensäkin mukaisesti ekologisuus.

– Ei kuitenkaan olla mitään ekohippejä tai ryppyotsaisia, Säilä naureskelee.

– Eikä tekopyhiä, Laine lisää.

Heidän mukaansa ekologisuus on niin monitahoinen asia, että on parempi sanoa, että elämässä – kuten Ekoluodossakin – on pyrkimys ekologisuuteen.

Puistossa kaikki ihmisen valmistama materiaali on kierrätettyä.

– Nämä laatat ovat Nousiaisten osuuskaupan laattoja 50-luvulta, Säilä kertoo puiston laitoja koristavasta laatoituksesta.

Toiset laatat puistossa ovat samassa paikassa ennenkin palvelleita laattoja, jotka on sijoiteltu uudelleen. Ekoluodossa on myös suuria kivenlohkareita, jotka toimivat niin istuimina kuin koristeinakin. Ne on löydetty paikanpäältä maankaivuun yhteydessä, joten niitäkään ei ole tarvinnut kuljettaa erikseen. Puistoon johtavat rappuset ja kaiteet on rakennettu tehtaasta hukkapaloiksi syntyneistä metallinpaloista.

Lue lisää Perniönseudun lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20