Uutiset



– Tavara on kuivaa ja hyvin sitä tuntuisi tulevan, tokaisi Arvo Hyvönen perjantaina puimurin ovesta. 
Arvo Hyvösen puintityöt sujuivat parhaassa mahdollisessa puintisäässä.
Lue lisää...

Hyvönen pui Ali-Melkkilän peltoa Laiterlassa, ja tilanne pellolla oli puimamiehen mieleen:  ohra oli ajoissa ja satotaso arviolta hyvä, viiden tonnin luokkaa hehtaarilta.

Alueellisia eroja on kuitenkin: Alikulmalla samana päivänä päätettiin vielä ottaa aikalisä puintien suhteen: öljyn hinta ei houkuttele käyttämään kuivuria yhtään ylimääräistä.

Yhteinen ilonaihe pelloilla oli: korret ovat pysyneet muutamasta sateesta huolimatta hyvin pystyssä.
– Aikanaan, kun apulantaa käytettiin paljon enemmän tilanne olikin huonompi, mietti Arvo Hyvönen.

Rukiista oli Proagria Farman mukaan puitu tiistaina Etelä-Suomessa jo lähes kaikki. Syysvehnän osalta tilanne on lähes sama. Ohran suhteen puinnit ovat eteläisessäkin Suomessa vielä aluillaan, samoin kauran osalta.

Kevätviljojen sadosta arvioidaan tulevan sekä laadultaan että määrältään hyvän.  Edellytyksenä on, että koko puintikauden ajan sää pysyy kuivana. 
Kevätviljoista parhaiten on koko maassa menestynyt vehnä.  Kevätviljojen puinnin ProAgria Farmassa uskotaan olevan täydessä käynnissä vielä viikon sisällä.



Pitkään valmisteltu Salon kaupungin strategia jäi vielä maanantaina vaille hyväksyntää valtuustossa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok)  esitti strategian palauttamista siihen tulleiden muutosesitysten takia.

Strategian tiimoilta pidettiin maanantaina koko joukko puheenvuoroja.  Vihreiden Eeva Koskinen antoi toruja ympäristöasioiden unohtamisesta: ilmastotavoite ja jätepoliittinen ohjelma puuttuvat.  Ensi vuoden vuositavoitteissa pitäisi hänestä myös pistää kaupungintalo- ja ohikulkutiet järjestykseen paikallisen elvytyksen vinkkelistä.

Jouni Eskola (kesk) olisi jättänyt molemmat hankkeet pois: vanhoja tiloja voidaan käyttää ja tien teko kuuluu valtiolle.

Antti Allén (sd) totesi, että strategia tarvitaan, mutta ajoitus oli väärä.  Suurin puute hänestä  on se, ettei strategiassa ole tehty selkeää rajanvetoa poliittisen ja strategisen johdon välille.

Allénin mielestä kaupunki tarvitsisi uuden hallintosäännön, missä kerrotaan kuka päättää mistäkin.

Kalevi Satopää (ps) olisi tehnyt myös sen mukaan strategian, että Nokiaa ei enää ole.

Raimo Honkanen (kok)  mietti myös rahoja.

–Yhteisöverotuloihin ei tässä ole puututtu. Jos Nokian kaksi ensimmäistä kvartaalia ovat nolla, ei auta vaikka jako-osuus olisi sata prosenttia.



Perniöläisen asuintalon ullakolta on löytynyt  jopa 54 korvayökkö- lepakon populaatio. 
Korvayökkö viihtyy kesällä eristämättömillä ullakoilla. Myös kirkkojen kattojen alta sitä on tavattu. Kuva Jarmo Markkanen.
Lue lisää...

Kyseessä on Suomen suurin keskittymä korvayökköjä.
– Lepakkomaailmassa tämä oli melkoinen uutinen, myhäilee perniöläinen luontokuvaaja ja –harrastaja Jarmo Markkanen.

Korvayökkö on varsin persoonallinen näky: nimensä mukaan sen tuntee suurista korvistaan, jotka ovat jopa kaksi kolmannesta ruumiin pituudesta.  Lepakon siivet ovat todella ohuet ja siten kevyet: siipien kärkiväli voi olla jopa 28 senttiä,  mutta lepakko painaa vain viidestä grammasta vähän yli kymmeneen.

Suomessa lepakkotutkimuksen uranuurtajia on Turun yliopisto.  Harrastuspohjalta asia liikuttaa jo useampaa ihmistä, jotka taas yhdistää lepakkotieteellinen seura.
– Yliopiston tutkimuksen yhteyteen on syntynyt tällainen lepakkoporukka, selvittää Markkanen.
Hänen omassa pihassaan käy säännöllisesti lepakkoja ruokailemassa. Eläinten liikkeitä selvitetään ääniluotaimella ja kameralla.   Lepakot ovat erittäin säntillisiä etenkin liikkeellelähtönsä suhteen.

Haaveena on saada nyt löytyneen populaation parin yksilön selkään jo ensi vuonna radioseurantalaitteet, joiden avulla lepakoiden elinpiiriä voidaan vähän tarkemmin kartoittaa.   Esimerkiksi lentomatkojen pituudesta haluttaisiin tarkempaa tietoa, samoin vuodenkulusta.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Artturi Erjala heitti 16-vuotiaitten keihään Suomen mestariksi viikonloppuna Seinäjoella. Perniöläinen varmisti
Artturi Erjala toi SM-kultaa Perniöön.
Lue lisää...
mestaruuden viimeisellä 64,77 metriä kantaneella heitolla.
Toiseksi tullut Kiihtelysvaaran Henri Parviainen heitti 62,76 ja oli ennen Erjalan viimeistä heittoa kiinni mestaruudessa 30 sentin erolla. 
Tasoerosta kertoo, että Artturi Erjalan ja kymmenenneksi heittäneen kilpailijan tuloksissa oli eroa melkein viisitoista ja puoli metriä.




Vuorinen pronssille
14-15- vuotiaan kävivät omat SM-kisansa Harjavallassa. Lauri Vuorinen juoksi pronssille P14 -sarjan 800 metrillä. Vuorisen aika oli 2.10,60. Voittaja Lapuan Lujan Markus Hietanen juoksi aikaan 2.05,93.


Särkisalon koulussa ei eilen keskiviikkona  istuttu hetkeäkään nenä kiinni kirjoissa. 
Kalapäivän aikana käytiin myös ongella. Iida Karimolla on kiinni särki.
Lue lisää...

Koulun ja Särkisalo-Finbyn kalastusalueen junailemassa kalapäivässä  perehdyttiin kotoisiin kalalajeihin ihan käytännössä.  Kalojen lisäksi vilkaistiin, mitä muuta meressä elelee.
– Tiedättekö, mikä tämä raadonsyöjä on,  kysyi kalastusalueen isännöitsijä Essi Erävesi ja nosti nähtäville kuivatun äyriäisen.
Kyseessä oli kilkki, vähän vieraampi tapaus. Sitä vastoin kalat tunnettiin hyvin, pöydällä oli esillä muun muassa hauki, simppu, särkiä ja pasuri, tällä kerralla Littoistenjärvestä pyydettyjä.
Ihan yhtä hyvin lajeja ei tunneta esimerkiksi kaupunkien kouluissa. 
Erävesi muistuttaa, että Särkisalossa kalastuspaikkoja ja –mahdollisuuksia on kosolti ja vesillä on totuttu liikkumaan. 
Yksi  päivän tavoite oli pitää pientä biologian kala-aiheista kenttäkurssia, toinen kertoa kalan käytöstä.
– Jos ei tämä ole ihan kuluttajakasvatusta, niin kerrotaan kuitenkin mistä se kala ruokapöytään tulee ja että talouskalan voi hankkia pöytään itsekin, toteaa Erävesi.
Pelkona on, että moni näkee kalan vain valmiina kuutioina tai fileinä marketin tiskissä.
Pitkän linjan kalastuksen harrastajilla oli oma tärkeä osansa päivässä: Tapani Kaskia ja Antti Allen kertoivat onkimisen nikseistä ja jipot eri lajien suhteen.  



Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Perniön hammashoitolan remontti kestää tämän hetken tiedon mukaan kolmisen viikkoa suunniteltua kauemmin.
–Teemme järjestelyjä, jotta toimintaa pystytään ylläpitämään, kertoo johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto.
–Potilaille ilmoitetaan henkilökohtaisesti, missä hoitopaikassa hoito tapahtuu.
Käytännössä järjestely tarkoittaa muun muassa koululaisten kohdalla omatoimista matkaa Saloon.
Kiireetön hammashoito voidaan tarvittaessa siirtää remontin jälkeiseen aikaan, lupaa Peltola-Haavisto.
Hän uskoo hammashoitolan olevan käytössä  viimeistään syyskuun lopulla.
Perniön hammashoitola kärsi ennen remonttia kosteusvaurioista.

–Tiedätkö, minkä takia seppä lyö välillä alasimeen, kysyy Kari Kaisla. 
Kari Kaisla haluaa olla seppäperinteen jatkaja.
Lue lisää...

Vastaukseksi ei kelpaa, että tuli huti.
–Kun sepän käsi väsyy ja rytmi häviää, sen saa palautettua, kun lyö välillä alasimeen, selvittää Kaisla.

Kari Kaisla on Teijon pajan seuraava seppä.
–Kisälli vain, toppuuttelee Kaisla.
Kuusjoelta hiljattain Teijolle muuttanut Kari Kaisla on ihaillut Teijon pajaa jo edellisen sepän aikana.
–Mietin, että kun tuon saisi käyttöön.
Kyläyhdistyksen avulla  miehen haaveesta on tulossa totta.
Pajan siivoaminen vie vielä vähän aikaa, ennen kuin takominen voi alkaa.
–Ihan perusasioita, koruja, takkavälineitä, saranoita, luettelee Kaisla.
–Vanhoja arvoja ja vanhoja työtapoja kunnioittaen.
Kaisla kuvaakin itseään seppäperinteen vaalijaksi. Se sopii hyvin sepän historiaharrastukseen.
–Historia kiinnostaa, imen sitä kuin sieni.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


–Joko on aamulenkki tehty, huikkaa Anne Muuri Luontotalon ohi rientävälle miehelle.
Roland ja Arnold Ambarus tekivät äitinsä Piri Ambaruksen kanssa päivän kalaretken Matildanjärvelle.
Lue lisää...

– Hän on vakiovieraita, käy joka kesä ja viipyy pitkään.
Retkeilyalueella on paljon vakiokävijöitä.
Nastolalaiskaverukset tulivat retkeilyalueelle perjantaina aamuyöllä varmistaakseen saaripaikan heti aamulla.
–Sen verran oli jo  valoa, että löydettiin laavulle nukkumaan, kertoi Jukka Piironen.
–Olimme täällä viime vuonna ja todettiin huippupaikaksi.
Piironen tuli Juha Laakson kanssa heti luontotalon auettua vuokraamaan venettä ja ostamaan kalalupia.
–Jotain kalaa on tarkoitus ylös saada, jatkaa Piironen.
Ja  jos ei saada, siihenkin on varauduttu.
–Makkaraa pakastettuna, lihapiirakoita ja roiskeläppiä, luettelee Piironen.
Anne Muuri kuunteli tyytyväisenä kehuja.
Kiitoksia on tullut muualtakin. Maastopyöräilijät ovat kiitelleet uusia leveämpiä pitkoksia.
–Ne ovat nyt myös ylempänä, mutta painuvat tietysti ajan kanssa, selvitti Muuri.
Retkeilyalueella on ollut hyvä kesä.
–Meillä on ollut ihan helkutin hyvä kesä, vahvistaa Anne Muuri.
Sesonki jatkuu. Perjantaina aamupäivällä väkeä tuli tasaiseen tahtiin, päiväretkeläisiä ja viikonlopun viettäjiä.



Retkeilyalueen sykysyn ohjelmasta lisää Perniönseudun Lehdestä







Ilkka Landén varmisti moottoriveneilyn Offshore3- luokan Suomen mestaruushopean sunnuntaina Särkisalossa ajetussa osakilpailussa.

Sen sijaan haaveet Euroopan mestaruudesta vettyivät lauantain kilpailussa sattuneen teknisen ongelman takia.  Landen ja kartturi Jussi Myllymäki joutuivat keskeyttämään neljänneltä sijalta, kun veneeseen tulvi vettä enemmän kuin pumpuilla sai ulos.

Suomen mestaruuden vei kaikki osakilpailut voittanut Marcus Johansson kartturinaan Antti Laine.
Johansson vei myös Euroopan mestaruuden.

Regatta vauhdilla
Lauantainen Särkisalon Regatta purjehdittiin hyvällä vauhdilla. Luodetuuli siivitti menoa niin, että viimeinenkin kilpailija oli maalissa jo puoli viiden aikaan. Hankalimmilla tuulensuunnilla matkaan on mennyt parikin tuntia enemmän. Kaikkien kolmen luokan voitto tuli Salon Pursiseuran venekunnille. Pienimmän LYS-luokan voitti Jari Laapotin kipparoima Felicitas, Guy27. LYS3-luokan nopein oli Jarmo Järvinen veneellä Primaria, Beneteau 30E. Suurimman luokan nopein oli Annabel, Absolut38, kipparina Kari Suominen. Regattaan osallistui veneitä naapuriseuroista, Hangosta ja Taalintehtaalta.




Vuorilinnan päiväkodissa Perniössä on todettu ensimmäinen sikainfluenssatapaus.
Tartunta todennettiin perjantaina.
Samana päivänä asetettiin päiväkodin oveen tiedote, jossa asiasta kerrotaan.  Arki päiväkodissa jatkuu toistaiseksi pääosin ennallaan, mutta hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota.
–  Käsienpesuun opastetaan aina tänne tullessa ja täältä lähdettäessä ja kotiin tultaessa. Vanhemmillekin jää tässä vastuuta, henkilökunta ei välttämättä ehdi aina katsomaan että kädet pestään poislähdettäessä, muistuttaa lastentarhanopettaja Maarit Seppälä.
Taudin leviämistä pyritään pitämään kurissa sillä, että selkeiden nuhaoireiden tullessa lapset pidetään kotona.

Sama ohjeistus pätee henkilökuntaan.  Ennen päiväkotiin paluuta pitäisi pitää yksi selkeästi oireeton päivä.
Oireistakaan ei voi päätellä kaikkea, muistuttaa Seppälä. Esimerkiksi nyt karanteenissa oleva sairastunut vaikuttaa hänen

Salon varhaiskasvatusjohtaja Vesa Kulmala  kertoo, että mahdollisia tartuntoja on nyt tiedossa kaksi.
–  Enäähän ei tutkita, onko kyseessä tämä virus.  Epidemiasta ei vielä voi puhua.
Kaupungin yksiköt ohjeistetaan tasapuolisesti.
Kulmala toteaa, että henkilökunnan sairastumisien ja poissaolojen varalta myös varahenkilöstön resurssit on tarkastettu.
– Mahdollisesti siinä tapauksessa tosin on lapsiakin poissa hoidosta, hän muistuttaa.


–  Nimeni on Jonna Nieminen, mutta voitte  sanoa jatkossa ykkös- kakkosluokan opettajaksi, hymyili Jonna Nieminen Saurun
Saurun ykkös-kakkosluokkalaiset esittäytyivät kukin opettaja Jonna Niemiselle.
Lue lisää...
ala-asteella eilisaamuna.

Hänen edessään istui viisi kakkosluokkalaista ja yhdeksän ensiluokkalaista. Sade ropisi ikkunan takana, kun  kouluvuosi alkoi esittäytymisillä puolin ja toisin. Jahka opettaja oli aloittanut, käytiin heti toimeen:  joka oppilaalle jaettiin paperit joihin piti kirjoittaa oma nimi.   Kirjoitus sujui hienosti, ja vähän kerrassaan käytiin käsiksi itse lukujärjestyksen mukaiseen päiväohjelmaan.


Saurun yhdysluokka oli opettajalle itselleenkin pienen opiskelun paikka, aiemmasa työpaikassa Kirkonkylän koulussa opetettavana oli vain yksi luokka-aste.
– Tosi vähän puhuttiin yhdysluokista koulutuksessakaan, vaikka näitä vielä paljon onkin.
Ihan ilman perhosia vatsassa ei alkanut taival ekaluokkalaisillakaan.
–  Kyllä vähän jännittää, myönsi isänsä kyydissä koululle tullut Matias Fontell.
Helpotusta toi se, että samalle luokalle tuli ennestään tuttuja kavereita.
Matias arveli, että lukemisesta tulee lempiaine – eikä vähiten siitä syystä, että lukutaito on jo hyppysissä.

Rehtori Anssi Örling otti puolestaan varttia ennen koulun alkua vielä tyynesti.  Ratkottavana oli enää pieniä käytännön pulmia, kuten vielä eilisaamuna saapumatta olleet ekaluokkalaisten aapiset.
– Se meillä helpottaa paljon, että on samat taksit kuin pitkään aiemminkin. Kyytien kanssa ei ole mitään ylimääräistä työtä.
Koko Salon kaupungin alueella  koulun aloitti 630 uutta oppilasta.

Turun Aurajoen rantaan avattiin heinäkuun lopussa uusi skandinaavinen ruokaravintola, Smör.

Jännittääkö ravintoloitsija Janne Juvosen ystäviä kutsua kokki päivälliselle? - Olen miettinyt, että kovin harvoin kutsutaan syömään, Juvonen naureskelee.
Lue lisää...

Yksi tuon holvikaarien täyteisen tunnelmallisen kellariravintolan neljästä ravintoloitsijasta on perniöläinen Janne Juvonen.

Miten perniöläinen sitten päätyi Turkuun ravintoloitsijaksi? Läntinen Rantakatu 3:n tiloja tarjottiin Juvoselle ja turkulaisen ravintola Paninin omistajille, viime keväänä. Iso ja avara päätila hurmasi porukan, mutta kun selvisi, että kauppaan kuului myös matalat kellaritilat, he ihmettelivät miten niistä ikinä saa ravintolalle käyttökelpoiset. Kun remontti aloitettiin ja kellarin lattiaa laskettiin alemmas, sinne syntyi kolme tunnelmallista kabinettia ja viinikellari.

Juvonen on työskennellyt ravintola-alalla päätoimisesti jo viisitoista vuotta. Nuorempana ravintola-ala ei ollut ensimmäisenä tulevaisuudensuunnitelmissa mielessä. Hän haki muun muassa opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta kun ovet eivät auenneet sinne, kokkikoulu vei mennessään.

Kemiönsaarelta kotoisin oleva Juvonen asuu Perniössä ja kulkee vaimonsa tavoin työmatkat Turkuun. Työmatka ei pääsääntöisesti ole Juvosen mielestä liian pitkä.
– Mutta sanotaan, että aamuyön tunteina viimeinen puoli tuntia on raskas.

Juvosen ruoanlaitto ei rajoitu pelkästään työpaikalle, vaan hän kokkaa pääasiassa ateriat myös kotona.
– Kyllä tämä on minulle työ, harrastus ja elämä. Meillä on usein kotona aika monta ihmistä pöydän ääressä.
Juvonen kannattaa ruoanlaitossa yksinkertaisuutta. Yhteen annokseen ei sotketa montaa raaka-ainetta.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



–Oleellinen juttu on järven korkeus, ettei se pääsi kesällä liian alas, sanoo Kiskon Kirkkojärven suojeluyhdistyksen
Kirkkojärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja käyttää vapaa-aikaansa ympäri vuoden järvestä huolehtimiseen.
Lue lisää...
puheenjohtaja Pentti Tolvanen.
Järvi on paljon rehevöitynyt ja altis leväkukinnoille. Fosforia ja typpeä on liikaa.
Kirkkojärvessä on vettä syksyin keväin liiankin kanssa. Keskivertokesinä se laskee hyvinkin alas.
–Haihtumallakin menee sentti päivässä.
Alaveden aikaan ruokokasvustot saavat lisää valoa ja voivat hyvin.
Vedenkorkeudelle on määrätty yläraja, mutta ei alarajaa. Suojeluyhdistys selvittää nyt, mikä olisi sopiva alaraja. Samalla selvitetään, jos alaraja määrätään, riittäkö vaihteluväli sen ja nykyisen ylärajan välissä.
Työtä tehdään yhteistyössä Koskenkosken voimalaitoksen kanssa. Voimalaitoksella on järven säätelyoikeus.
Tolvanen muistuttaa, ettei selvityksen tuloksena ole päätös vedenkorkeuden nostamisesta vaan raportti.
Vedenkorkeuden nostolla on myös vastustajia, tietää puheenjohtaja.
–Ympäristökeskuksen asia on selvittää, onko nostosta haittaa.
–Jos joku instanssi lähtee hakemaan vedenpinnan nostoa, siihen voi mennä vuosia.
–Järven virkistyskäyttö on etusijalla, muistuttaa Tolvanen.
Kiskon Kirkkojärvi on ongelmajärveksi kummallinen. Siellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, petokalaa, ahventa , haukea ja varsinkin kuhaa on paljon.
Perusongelma on järven mataluus, keskisyvyys on vain 2,1 metriä.
Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön keskusjärvi, jonka kautta kaikki vedet jatkavat matkaansa kohti merta.
Sen takia sitä kuormittavat valumat aina vanhan ykköstien pohjoispuolelta saakka.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20