Uutiset

Juha Nyman ja Seppo Willgren katsastivat viime viikolla, minne näytille tulevat veneet Villa Tallbackan pihalle sijoitetaan.
Lue lisää...
Lauantaina järjestettävä Särkisalopäivä nostaa esiin paikallista veneenveistotaitoa. Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Nymanin veneveistämö tuo Villa Tallbackan pihalle ihailtavaksi kaksi puuvenettä.
Särkisalopäivä alkaa perinteiseen tapaan Meripirtin urheilukentältä lasten juoksukisan merkeissä Kaukassalon Urheilupoikien järjestämänä.
Kaukassalon Urheilupoikien raati päättää myös vuoden särkisalolaisen valinnasta. Perinne jatkuu edelleen, vaikka kuntarajat murtuivatkin vuoden vaihteessa. Tämä, kuten myös muut ohjelmanumerot tapahtuvat Villa Tallbackan pihapiirissä.
Päivän aikana voi tutustua myös paikallisiin, noin 1930-luvulla seudulla otettuihin valokuviin. Valokuvasuurennoksissa näkyy paikallisia ihmisiä, rakennuksia ja maisemia.
Nelikuinen Lyyli-koira poseerasi kärsivällisesti kameralle. Lyyli oli ensimmäistä kertaa mukana Mach Showssa.
Lue lisää...
Viime keskiviikkona Särkisalon urheilukentällä vilisi luultavasti ennätysmäärä karvaisia otuksia. Paikalla vietettiin nimittäin koiratapahtumaa, jossa kisattiin muun muassa leikkimielinen koiranäyttely eli Mach Show, koiraharrastajien kielellä mätsäri.
– Se on kuin koiranäyttely, mutta epävirallisempi. Vähän harjoitusta oikeita näyttelyitä vartena, kertoo Espoosta Aida-koiran kanssa kisailemaan tullut Vera Pallasvesa.
Mätsäreissä koiraa seisotetaan sekä kävelytetään ja juoksutetaan kehän ympäri. Tuomari kurkkaa myös koiran suuhun. Ennen kilpailua Vera miettii antaako kolmevuotias Aida tuomarin katsoa suuhunsa, sillä Espanjan vesikoira on perusluonteeltaan arka.
Myös muurlalaisen Maija Kiiveri-Harjun Lyyli-koira kilpaili Mach Showssa. Kyseessä oli nelikuisen vanhan englannin bulldogin mätsäri-debyytti.
– Hän on aikaisemmin ollut katselemassa, mutta nyt on eka kerta kehässä, Kiiveri-Harju kertoo.
Kumpikaan koirista ei sijoittunut kolmen parjaan joukkoon, mutta omistajat olivat silti suorituksiin tyytyväisiä. Aida antoi tuomarin tarkastaa hampaat eikä ensikertalaistakaan liiemmin jännittänyt.
– Ekaks kerraks meni hyvin, Kiiveri-Harju kehuu Lyyliä.
Iiro Ikonen ja Harry Helmisaari harmittelevat rehuvuorenherneen levinneisyyttä Merikulmantiellä
Lue lisää...
Sitkeä rehuvuohenherne valloittaa pengertä Merikulmantiellä.  Noin viiden kilometrin matkalla Salosta Teijolle johtavalla tiellä on havaittavissa runsaasti rehuvuohenhernettä.
– Se on luultavasti lähtenyt leviämään viherkesantokokeilusta parikymmentä vuotta sitten, Iiro Ikonen Lounais-Suomen Ympäristökeskuksesta sanoo.
Sinikukkainen pensasmainen palkokasvi on ominaisuuksiltaan lupiinin kaltainen, mutta ulkonäöltään ne eivät juuri toisiaan muistuta.
– Ne ovat molemmat typpeä sitovia kasveja, jotka muodostavat aikaa myöten muut kasvit alleen tukahduttavia yhtenäisiä kasvustoja, Ikonen kuvailee.
Kun typensitojakasvi on kerran paikalla kasvanut, typpeä on hyvin vaikeaa saada maaperästä enää pois. Rehuvuohenherne valtaa tilaa muilta kasveilta ja tukahduttaa näiden elinoloja.  Suurin osa Suomen perinnemaisemakasveista suosii ravinneköyhää ympäristöä.
Rapukausi käynnistyi tiistaina ja jatkuu lokakuun loppuun
Lue lisää...
Hilkka ja Juha Virkin perheyritys, Lohenrengas Mutaisten kylässä, aloitti ravunpyynnin ja -myynnin tällä viikolla. Lohenrengas on virkistyskalastusalue, jonne voi lupamaksua vastaan jokainen mennä kalastamaan tai ravustamaan. Jos ei halua itse astua veneeseen, syötävää voi ostaa paikanpäältä myös valmiiksi pyydettynä. Alueen kaikkiin kolmeen altaaseen istutettiin rapuja ensimmäisen kerran seitsemän vuotta sitten ja kantaa on kasvatettu pari kertaa tuon jälkeen.
– Kyllä se huomataan ravustaessa, että se on runsas, Juha Virkki sanoo.
Lohenrenkaassa kaloja tai rapuja ei syötetä, vaan ne saavat ravintonsa veden luonnollisista kasveista ja eliöistä, kuten toisistaan. Lohenrenkaan rapuja on kehuttu erityisen hyvänmakuisiksi. Yrittäjät arvelevat sen johtuvan vesissä kasvavan osmankäämin sokeripitoisista juurista, joita ravut käyttävät ravinnokseen.
Suippopaprikat alkavat olla valmiita kaupan hyllylle. Milja Suvanto kokeili lajia jo viime vuonna, mutta vain omaan käyttöön.
Lue lisää...
Suomalaisten suosikkivihannekset tomaatti ja kurkku kattavat valtaosan kasvihuoneiden tuotannosta. Erikoisempien lajien kokeilu vaatii aina hieman seikkailunhalua. Kasvatuksen onnistuminen ja asiakkaiden suosio ei ole aina taattu.
Milja Suvannon ja Lasse Vesterisen puutarhalla Perniön asemalla viljellään tänä kesänä kahtakin erikoisuutta: suippopaprikaa sekä vähän saman mallista pituutta kasvavaa tomaattia.
– Ensimmäiset suippopaprikat saadaan myyntiin tämän viikon lopulla. Nämä ovat aika hitaita kasvamaan. Istutuksesta on jo kolme kuukautta aikaa, kertoi Milja Suvanto maanantaina.
Tasaista toimitusta kauppaan ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä seuraavan satsin valmistumiseen saattaa kulua aikaa kaksikin viikkoa. Suippopaprikaa kasvatetaan Suomessa hyvin vähän.
– Siemenet saimme hollantilaisesta siemenliikkeestä. Sieltä käy edustaja aina silloin tällöin katsomassa, miten tomaatit voivat.
– Siemenkodan kun ottaa pois, laittaa sisälle vaikka jauhelihatäytettä ja päälle juustoa, niin hyvää tulee.
Usein eksoottisempien kasvien viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaan ei se ole sitä enää tomaatin ja kurkunkaan kohdalla. Tuottaja saa vain pienen osuuden siitä, mitä kuluttaja kaupassa maksaa.
– Se on mennyt huonompaan suuntaan vuosittain, sanoo Suvanto niille, jotka kauhistelevat kotimaisten kasvisten korkeita hintoja.
Myös tänä vuonna pääosan Kirakassa näytellyt Jyrki Nurmi aloitti mittavan pääosauransa, kun Rosvo-Roopen pääosan esittäjä lähti pois viime tipassa ja vei myös sävellykset mukanaan.
Lue lisää...
Kirakan kesäteatteria kävi tänä kesänä katsomassa noin 1800 katsojaa. Näytelmänä oli Arto Paasilinnan kirjaan pohjautuva Ulvova Mylläri.
– Katsojamäärä oli viime vuoden tasoa. Lukuun on oltava tyytyväinen, koska seudulla on nyt aika paljon kesäteattereita, sanoo Kirakan kesäteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Päivärinta.
Enimmillään Kirakkaan virtasi katsojia kymmenen vuotta sitten, kun näytelmänä oli Aatamin puvussa ja vähän Eevankin.
Matildan Ruukin Avaimen ohjausryhmän puheenjohtaja Martin Heinrichs uskoo katsojamäärän jäävän viime vuodesta.
– Viime vuonna kävijöitä oli noin kolme tuhatta. Nyt ensimmäisellä viikolla oli hyvin epävakaiset säät, mikä verotti katsojia. Tavoitetta onkin pitänyt laskea, ja nyt tähtäämme 2000 katsojaan, mainitsi Heinrichs viime perjantaina.
Jorma ja Kirsti Ponkala rakentavat Shalomia yhdessä.
Lue lisää...
Perniöläisen keksijän Jorma Ponkalan pihan valloittaja valmistuu määrätietoisesti.  Kolme vuotta sitten Tortosessa kerrottiin Ponkalan uusimmasta hankkeesta, aurinkovoimalla kulkevasta veneestä. Ponkala on rakentanut vastaavalla periaatteella toimivia kulkuvälineitä jo vuosia, mutta nyt tekeillä oleva Shalom-vene on suorastaan jättimäinen aikaisempiin verrattuna.
– Ajatus lähti noin seitsemän vuotta sitten. Jos se olisi vuonna 2011 vedessä, mutta ei se silloin vielä täysin valmis ole, Ponkala kertoo.
Shalomilla on pituutta 15 metriä, leveyttä viisi metriä ja korkeutta lähes Ponkalan omakotitalon harjalle, eli nelisen metriä. Massiivisesta koostaan huolimatta vene tarvitsee vain puoli metriä vettä alleen.

Saunan lauteilta suoraan uimaan
Veneen erikoista keulaa kutsutaan märkäkeulaksi ja se muistuttaa valaan päätä.
Lue lisää...
Shalom on täynnä mielenkiintoisia ja yllättäviä yksityiskohtia. Ehkä näkyvimpänä niistä on veneen keula. Se on niin sanottu ”märkäkeula”, joka on muodoltaan täysin perinteisen vastakohta, alaspäin kaartuva, kanneton, valaan päätä muistuttava.
– Mikään ei ole niin perinteissä pitäytyvää kuin venemaailma tai laivamaailma. Entisajan purjeveneissä piti työskennellä kannella ja sen vuoksi kannen piti nousta keulaa kohti ja siinä oli kaiteet.
Veneen alakerrasta, saunan lattiasta, löytyy reikä, josta lasikannen nostamalla pääsee pulahtamaan pohjan kautta uimaan.
Ponkala on hakenut projektilleen tukea, mutta kaikki tahot eivät ole lähteneet mukaan. Hän esimerkiksi tarjosi venettä Turkuun kulttuuripääkaupunkivuodeksi, mutta 2011-säätiö ei ottanut tarjousta vastaan.

Lue lisää...– Olin eilen melomassa, ja satuin näkemään uimassa olevan hirven. Eikä tietenkään ollut kameraa mukana, harmittelee Jorma Harju.
Valokuvaajalle parhaat hetket tulevat yleensä aina eteen sattumalta. Eikä silloin mukana kanneta parin kilon painoisia varusteita. Niinpä Harju on nyt hankkinut myös pienen, taskunpohjallekin mahtuvan kameran. Vaan nyt se oli jäänyt pois matkasta.
Harjun valokuvanäyttely Perniön lainamakasiinin yläkerrassa avautui tiistaina. Mukana on muutama teos, jotka olivat mukana jo Harjun edellisessä näyttelyssä samalla paikalla muutama vuosi sitten. Suurin osa valokuvista on kuitenkin kolmen viime vuoden aikana otettuja. Jokaisen kuvan kohdalla on kerrottu alan harrastajille tärkeät tiedot kamerasta ja tekniikasta.
***
Sirpa Virtasen ja Jorma Harjun näyttelyt ovat esillä ensi viikon lauantaihin saakka.

Perniön Toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari on vienyt yhdistyksen torihanketta eteenpäin kaupungille yhdessä aluetoimikunnan kanssa. Omalta myyntipöydältä löytyy mm. kukkia
Lue lisää...
Viime vuoden puolella perustettu Perniön toriyhdistys odottelee edelleen kaupungin päätöstä siitä, saako yhdistys kaupungilta oikeudet torin käyttöön. Salon tekninen lautakunta käsitteli asiaa viime viikolla, mutta asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Perniön torilla päästään parhaassakin tapauksessa laajentuneeseen toritoimintaan vasta ensi vuonna.
Teknisen toimen toimialajohtajan Mika Mannerveden päätösehdotus oli, että kaupunki itse hallinnoi kaikki kaupungin torialueet ja järjestää niiden hoidon yhtenäisen käytännön mukaisesti. Lautakunta ei kuitenkaan tähän myöntynyt, vaan halusi antaa yhdistykselle mahdollisuuden.
Perniön toriyhdistyksellä on tarkoitus laajentaa toritoimintaa yhdestä päivästä kolmeen päivään viikossa. Perinteisen perjantaisen toripäivän lisäksi torilla olisi myyntiä myös lauantaina päivällä. Keskiviikkona olisi iltatoripäivä.
– Kesäaikaan varmasti kävisi porukkaa, ei se siitä jäisi kiinni, toteaa Perniön toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Perniön postipalvelut siirtyvät Kirja- ja lahjakulmasta tien toiselle puolelle Siwaan maanantaina 3. elokuuta.
Kauppa palvelee postiasioissa maanantaista perjantaihin kello 8-21, lauantaisin kello 8-18 ja sunnuntaisin kello 12-21.
Nykyinen posti Perniön Kirja- ja Lahjakulmassa palvelee postiasioissa heinäkuun viimeiseen päivään kello 14 saakka.
Kirjelaatikko ja postilokerot siirtyvät muutoksen yhteydessä uuteen osoitteeseen Salontie 1. Alueen postiosoitteet, postinjakelu ja postinumero säilyvät ennallaan.
Posti lähettää tiedotteen muutoksesta alueen kotitalouksille ja yrityksille.


Osa Karhumäen asuntoalueelle muuttavista saa osoitteekseen Pohjoisen Rantatien.
Lue lisää...
Karhumäen alueen kunnallistekniikka on valmistunut Särkisalossa.

Maantien luoteispuolelta kirkonkylän laidalta tulee myyntiin kolmisenkymmentä asuintalon tonttia.

Särkisalon kunnanhallitus valmisteli viime vuonna tonttien hinnoitteluperiaatteet. tonttien hinnat tulevat olemaan noin 10 000 eurosta 20 000 euroon riippuen koosta ja sijainnista ja muun muassa merinäköalasta.

Kaupunginhallitus vahvistaa hinnat ja tonttien luovutusperusteet.

–Valmistelussa tähdätään siihen, että  esitys luovutusperusteista ja hintojen vahvistamisesta saadaan päätökseen  tänä syksynä, kertoo kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluiden johtaja Ari Vainio.

Tontteja pääsisi varamaan syksyllä.

Sauna saa aikanaan päälleen tiilikaton. Viimeviikolla työmaalla tehtiin kattotöitä.
Lue lisää...
– Teijo Lehtola, kerropa mistä tämä saunaprojekti sai alkunsa, Heikki Liede kysäisee ystävältään hirsisaunan rakentamisen lomassa.Förbyssä vanhaa rakennusta uhkasi polttotuomio muutama vuosi sitten. Lehtola kuitenkin pelasti tilanteen ja lupautui purkamaan autioituneen talon ja ottamaan sen uusiokäyttöön. Petusta on viety Förbyhyn hirsitaloja 1900-luvun alussa. Nyt Lehtola sanoo pettulaisten hakeneen ainakin yhden takaisin, vaikka juuri kyseinen talo ei olekaan ennen Petun kamaralla seissyt.

1920-luvulla rakennettu talo purettiin loppuvuodesta 2007 ja jokainen hirsi merkattiin ja pantiin säilöön odottamaan uutta elämää. Tänä keväänä se alkoi nousta uudelleen, tällä kertaa Lehtolan saunana Petun kartanon maille. Sauna pyritään tekemään pitkälle vanhojen rakennustapojen mukaisesti, yli satavuotiaita hirsiä kunnioittaen.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Teijon alue on ehdolla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Teijon Alueen Kylätoimikunta arvioi kesäkuun kokouksessaan Teijon alueen pärjäämismahdollisuudet niin hyviksi, että perusti kilpailutoimikunnan, joka laati pikaisesti hakemuksen.– Varsinais-Suomessa on muista maakunnista poikkeava tapa, että haemme voittajan jonkun teeman kautta, Varsinais-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkoranta sanoo.
Tänä vuonna Varsinais-Suomen kylät ry:n järjestämä kilpailu käydään ”Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit” –teemalla.Valinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen ovatko kylä ja kunta tehneet hankeyhteistyötä tai onko kunta esimerkiksi ollut kyläyhdistyksen lainan takaajana. Raatia kiinnostaa erityisesti myös se onko kyläyhdistyksen ja kunnan päättäjien väliset tapaamiskäytännöt.
– Teijolla tuntu olevan se ainakin tosi vahvalla pohjalla, Linkoranta kehuu.
Minkä ominaisuuden Teijon Alueen Kyläyhdistyksen sihteeri Leila Närhinen katsoo kylä vahvuudeksi kilpailussa?
– Talkootyöperinne on aika hyvin voimissaan, Närhinen pohtii.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20