Uutiset

Hoivakoti Mathildan tilat ovat kodikkaat.
Lue lisää...
Hoivakoti Mathilda teki viime viikolla jotain, mitä sen ei ole tarvinnut tehdäkään sitten yrityksen alkuaikojen noin kymmenen vuotta sitten. Se ilmoitti lehdessä palveluistaan.
Ilmoitteluun ei ole ollut aikaisemmin tarvetta, sillä yksityisen hoivakodin asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta tulleet Perniön kunnan kautta ostopalveluna.
Nyt tilanne on toinen kuntaliitoksen johdosta.
– Meillä oli Perniön kunnan kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Nyt meille on kerrottu, että kuluva vuosi mennään vielä vanhan sopimuksen turvin. Jatkosta ei ole vielä mitään tietoa, mainitsee hoivakodin johtaja Helena Ollikainen.
– Ainakin pääkaupunkiseudulle olemme ajatelleet nyt ryhtyä markkinoimaan itseämme enemmän.
Vaikka vanhat asukkaat saavatkin vielä hoivakodissa asua, Salon kaupunki ei sijoita kotiin enää uusia asukkaita.
– Omaiset ovat paljon kyselleet siitä, mitä ensi vuonna tapahtuu. He ovat kovin tyytyväisiä, kun tällainen rauhallinen paikka on heidän omaiselleen järjestynyt.  Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että nykyiset asukkaat sijoitetaan ensi vuonna muualle, pohtii toiminnanjohtaja Taina Kotilainen.
Kaupunki säästää ja pyrkii hoitamaan asukkaat nyt omissa laitoksissaan. Kuntaliitoksen myötä pelivaraa on enemmän, sillä kaupungin sisällä hoitopaikkaa voi etsiä nyt kauempaakin.
Syksyllä Perniössä pidetyssä vanhustyön infotilaisuudessa kerrottiin kyllä, että hoitopaikkaa etsitään ensisijaisesti sieltä, missä asukas on ennen laitokseen joutumista asunut.

 

Lisää Perniönseudun Lehdestä


Makarlanjärven rannalla mitataan tuulioloja.
Lue lisää...
Särkisalossa saattaa tulevaisuudessa pyöriä kuudesta kahdeksaan tuulimyllyä jauhamassa sähköä, Perniössä lääninrajan tuntumassa kymmenkunta.
Energiayhtiö St1 hakee aktiivisesti paikkaa noin sadalle tuulivoimalalle. Pisimmällä ollaan Särkisalon Talkkarmäessä, jonne nousee piakkoin vuodeksi mittausmasto.
–Vuokrasopimus on järjestyksessä, tuulimittaukset alkavat heti, kun saadaan mittausmastot pystyyn, kertoo tuulivoimaprojektista vastaava Seppo Ilonen.

Kolmen kuukauden mittauksen jälkeen tuloksia analysoidaan ja jos näyttää siltä, että paikalla tuulee, mittausta jatketaan ja otetaan askel lupien suuntaan. Seuraavan kerran tuloksia tutkitaan puolen vuoden kohdallaa.

Mittaustuloksia, tuulen suuntaa ja nopeutta, verrataan il,tatieteen laitoksen kolmenkymmenen vuoden tuulitilastoihin. Koemittaukset tehdään mahdollisen tuulimyllyn roottorin navan korkeudella, sadassa metrissä.
Tuulivoimala rakennetaan tietysti mahdollisimman tuuliseen paikkaan, paikka katsotaan kuitenkin mahdollisimman läheltä 110 kV voimalinjaa, kertoo Seppo Ilonen.
Tavallisen 20 kilovoltin linja riittää vain kolmen myllyn tuotannon siirtämiseen.
–Viisi myllyä olisi optimi.
Ryssäntorninmäelle lääninrajalle on kaavailtu jopa kymmentä tuulimyllyä, myös sinne odotetaan mittausmastoja.

Uuden luontopolun varrella on myös luontokota.
Lue lisää...
Perniön Urheilijoiden majan ympäristön vapaa-ajanviettomahdollisuudet kasvoivat taas yhdellä, kun majan välittömään läheisyyteen avattiin viime viikolla luontopolku. Noin kilometrin mittainen reitti kiertää vanhoja Lupajan hiihtokeskuksen latupohjia.
Reitin varrella on kymmenen kuvallista tehtävää, joissa oikean vastauksen saa valita kolmesta vaihtoehdosta.
Kysymykset laati paikallinen luontoasiantuntija Hannu Kulmala. Hän on myös ottanut aiheisiin liittyvät kuvat.
– Ajattelin sisällyttää tähän myös paikallisen luonnon tuntemusta, kertoo Kulmala.
Hän toivoo, että koululaiset voisivat vielä lukuvuoden päätteeksi vaikka pyöräillä paikalle ja kiertää luontopolun.

Kysymyksiä on mm. Alhomäen kedolla kasvavista punaisista kukista, saukkojen elämästä Latokartanon koskella sekä kolopesijän puuhun tekemistä rei´istä.


Hannu Kulmala kannusti tutustumiskierroksella kysymään muistakin kuin luontopolun kysymyksiin liittyvistä luontoasioista.
Ensimmäisen kysymyksen esitti kuitenkin Kulmala itse.
– Tietääkö kukaan, mikä kasvi tässä on, näytti hän melko vaatimatonta heinäkasvia.
Kyseessä on kevätpiippo, mikä onkin juuri tämän vuodenajan tyypillinen kasvi.



Perinteisesti elokuun alussa Perniössä järjestettävät Laurin markkinat ovat uhattuna rahoituksen puuttumisen vuoksi. Markkinoita järjestävä Laurin Markkinat ry päättää ensi viikon sunnuntaina pidettävässä kevätkokouksessaan, pitääkö markkinat peruuttaa ja yhdistys purkaa.

Yhdistyksen puheenjohtajan Ari Pulkkisen mukaan vaikea päätös saattaa olla edessä, mikäli kaupunki ei myönnä yhdistykselle 3000 euron vuosittaista tukea.

– Anoimme tukea jo maaliskuussa, mutta vieläkään ei ole mitään tietoa hyväksymisestä, pahoitteli Pulkkinen vielä tiistaina.

– Markkinamyyjät hankitaan jo maaliskuussa. Nyt emme ole voineet tehdä mitään, koska päätös puuttuu.

Salon kaupunginhallitus hyväksyi 20. huhtikuuta kokouksessaan periaatteet uuden kesätapahtumakiertueen järjestelyistä. Kiertueeseen kuului myös Laurin Markkinat. Päättämättä jäivät kuitenkin summat, jota yhdistykset ovat kaupungilta anoneet.

Kun Laurin Markkinat ry sai tietää asian siirtyneen kokouksesta virkamiespäätökseksi, Pulkkinen on kysynyt asiaa kirjallisesti kaupunginjohtaja Antti Rantakokolta kahteenkin otteeseen kokouksen jälkeen ilman vastausta. Rantakokko valtuutettiin kokouksessa päättämään alle 10 000 euron tuista yhdistyksille, kun Teija Järvelälle annettiin tuet 2000 euroon saakka. Päätöksiä ei ole vieläkään kuulunut.

Keskiviikkoaamuna tavoitettu Antti Rantakokko lupasi, että Laurin Markkinat ry saa tulevan kesän markkinoihin 2500 euron tuen.

Mitä mieltä sinä olet, tarvitaanko Laurin Markkinoita?

Vastaa kalluppiin sivun oikeassa laidassa.
Salon Urheiluautoilijat ry:n järjestämä Teijo-Talo ralli kokoaa rallin harrastajat taistelemaan Historic Trophyn pisteistä.
Historic Trophy on yksi suosituimmista rallisarjoista maassamme. Perniöstä starttaavaan rallin odotetaan yhteensä 240 kilpailijaparia, joista Historic-sarjaan osallistuu noin puolet.
Nyt kolmannen kerran järjestettävään ralliin osallistuu autoja kaikista luokista. Kilpailu on myös Rally Trophyn ja BMW Original- sarjojen osakilpailu. Ensin mainittu on 1400 kuutioisten  ja vakio 1600:n oma kilpasarja ja BMW Original on rallin merkkiluokka, jossa ajetaan F-ryhmän Bemareilla.
Luvassa on kunnon sladeja niin kuin takavetokalustolla kuuluu tullakin.
Arvosarjojen lisäksi mukaan mahtuu joukko värikästä kalustoa aina F-ryhmäläisistä nykyaikaisiin 4-vetoautoihin.
Ensimmäinen auto lähtee yhteensä 200 km pitkälle ja kuusi erikoiskoetta käsittävälle reitille klo 11.00. Kilpailukeskuksena toimii  Teijo Talot Oy:n talotehdas Perniössä, joka tarjoaa hyvät tilat rallille. Tehtaalla tapahtuu  kaikki katsastuksesta maaliintuloon.

Särkisalon torin laidalla istuu koko joukko nuoria miehiä skeitti- ja potkulautojen kanssa.
Kavereilla on  toive.  Skeittaaminen on porukan tärkeä harrastus mutta Särkisaloon rakennettu ympäristö alkaa loppua kesken: kunnan  aikanaan rakentama ramppi loppuu taitojen ja poikien kasvaessa kesken. Ratkaisuksi on löytynyt se, että pojat ajetaan kerran viikossa Salon keskustaan harrastamaan.
–    Vanhemmat kuskaavat yleensä, joskus mennään bussillakin, kertoo Juuso Karimo.
Toiveena on, että kaupunki pistäisi likoon hiukan rahaa ja päivittäisi Särkisalon skeittipaikan.   Juuso Karimo mainitsee hiukan isomman rampin ja matalan reilin eli metalliputken jota pitkin laudalla voi liukua.
–    Vähän lisää asfalttia voisi olla, niin vauhdinottopaikka pitenisi, toteaa Simo Siltanen.
Poikien mukaan vauhdinottopaikat ja reili Särkisalossa on joskus ollutkin ja niille olisi taas käyttäjiä.
Toiveissa ei ole suurinta ja komeinta mahdollista kalustoa.
–    Salon ramppi on vähän liiankin korkea.
Lisäkiusana on, että Salossa skeittareita on ramppi välillä todella täynnä.  Särkisalon poikia vaivaa myös matkustaminen.
–    Tulee siitä kallistakin, muistuttaa Joose Laitinen.
Joskus vanhemmilla on keskustassa tekemistä harrastamisen ajaksi, joskus taas kyydittäjät saavat lähteä takaisin kotiinpäin pojat vietyään.
Entä mitä vastaa toiveeseen Salon viheraluepäällikkö Tapio Järvinen?
Ainakaan kovin pikaisesti hän ei lupaa uutta ramppia ja muuta varustusta.
–    Tämä vuosi menee varmasti uuden kaupungin toimintaan perehtyessä, muistuttaa Järvinen.
–    En kiellä, mutta en uskalla paljoa luvatkaaan.
Hän toteaa, että esimerkiksi reili ei itsessään ole kovin kallis varuste, mutta joku muu voi maksaakin.
–    Jos aletaan asfalttia tehdä, siinä tulee helposti massanvaihtoa ja muuta mistä sitten tulee kuluja.
Järvinen muistuttaa, että rahaa on käytettävissä rajallisesti.
–    Lisäksi on tietyt tasovaatimukset sille, mitä julkisesti tarjotaan.
Tämä tietää esimerkiksi tiettyjen  turvanormien täyttämistä. Järvinen kertoo, että Salon keskustan kahdella skeittipaikallakin jouduttaneen tekemään pikku kunnostuksia

Perniön urheilijoissa koripallouransa aloittanut Sami Himberg, 20, pelaa ensi kaudella korisliigassa Salon edustusjoukkueessa. Vilpas Vikings nousi liigaan ensimmäisen kerran neljään vuoteen.
Vilpas Vikings pitkitti fanien jännitystä viimeisille hetkille, sillä liigapaikka ratkesi vasta viimeisessä mahdollisessa ottelussa. Vilppaalla oli jo aiemmin mahdollisuus nousuun, selvitettyään tiensä 1. divisioonan finaaliin. Voitolla olisi päässyt suoraan liigaan. Finaalivastustaja Kauhajoki kuitenkin vei voiton ja Vilpas Vikings joutui karsintaotteluihin pääsarjan toiseksi viimeistä joukkuetta, Karkkilan Team Componentaa vastaan.
Karsintaottelut pelattiin paras kolmesta -menetelmällä. Ratkaisu saatiin vasta kolmannessa ottelussa, jossa Vilpas kukisti vastustajansa tuloksella 74-79.
- Ihan mahtava fiilis! Hieno kruunu koko kaudelle, Sami iloitsee.
- Vielä kun on ollut aika vaikea kausi, esimerkiksi loukkaantumisten takia, niin tämä tuntuu tosi hienolta.
Aikoinaan Sami lähti mukaan koripalloiluun ystävien innoittamana. Kahdeksanvuotiaalla pojalla riitti harrastuksia aina jalkapallosta yleisurheiluun, mutta energiaa riitti koripallollekin.
Sami myöntää, ettei lajivalinta ollut heti selkeä. Käännekohta tuli vastaan, kun hänet kutsuttiin 15-vuotiaana mukaan nuorten maajoukkuerinkiin.
- Ajattelin, että tässä lajissa voisi menestyä paremmin kuin muissa.
Nykyiseen joukkueeseensa Salon Vilppaaseen, Sami kutsuttiin samana vuonna.
- B-junnujen valmentaja pyysi kesäksi treeneihin ja jäinkin sinne lopullisesti.
Ovet seuran edustusjoukkueeseen Vilpas Vikingsiin avautuivat jo 17-vuotiaana.
- Treenasin vain kesän kovasti ja olin tyytyväinen pienempäänkin peliaikaan.
Veera Pohjavirta

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

 

Tauno Kaven mittailee maisemaa sahan tai luujauhomyllyn raunioilla. Oikealla nousevat kiviportaat ylös purolta.
Lue lisää...
–Toivottavasti tästä tulee hieno, toivoo Tauno Kavén aamuisella kierroksella Teijon luonnonpuistossa.
Metsähallitus on hyväksynyt luonnonpuiston hoitosuunnitelman ja töihin odotetaan päästävän jossain osassa puistoa vielä tänä vuonna.

Metsähallitus on kääntynyt kelkkansa hoitosuunnitelmassa vieraslajien suhteen. Hyväksytyssä suunnitelmassa vieraslajit saavat elää ja kasvaa mutta istutuskuusikoille suunnitelman toteutuminen tietää matkaa sahalle.
–Minä ja varmasti monet vähän varttuneemmat teijolaiset haluaisivat nähdä tämän alueen sellaisena, kun se on ollut vuosikymmeniä sitten, jatkaa Kaven.
Alue on virallisesti Sahajärven luonnonsuojelualue, mutta käyttökielessä Teijon luonnonpuisto.

Alue on ollut Teijon kartanon puistona. Vapaaherratar Fredje on oli alueen ensimmäinen hoitaja ja hänen istuttamiaan ovat muun muassa saksanpähkinäpensaat ja valtavat alppiruusut.
Myöhemmin ylimetsänhoitaja Torsten Rancken teki alueelle istutussuunnitelmia ja hänen perujaan ovat monet ulkomaiset puulajit ja saarnimetsiköt.
– Tässä ovat nämä portaat, näyttää Kavén.
Portaiden vieressä on parit perustukset, entisen sahan; Kjikin sahan, ja luujauhomyllyn perustukset 1700 –luvulta.

Luonnonpuisto kertoo myös ruukin historiaa ja se otetaan alueen hoidossa huomion.
Reilun 23 hehtaarin alueesta hoidetaan noin puolet. Siitä lehtona viitisen hehtaaria, uutta jalopuumetsää perustettaan kolme hehtaaria. Loppu hoidetaan puistometsänä.
Toinen puoli alueesta, kalliorinteet ja purouoma annetaan suunnitelman mukaan kehittyä luonnonvaraisena.

Alueelle tehdään uusi parkkipaikka ja liikenne uimarannan tiellä katkaistaan.

Hoitotyöt aloitetaan kiireellisyysjärjestyksessä ja ne ajoittuvat useammalle vuodelle. Kultuuriperinnön hoitaminen alkaa vasta, kun jäännökset on inventoitu.


Ritva Enqvist ja Aira Timonen aloittivat Särkisalon hautausmaan kevättyöt haravoinnilla.
Lue lisää...
Kahden viikon sisällä useimmat Särkisalon hautausmaalla sijaitsevat hoitosopimuksen alaiset haudat ovat saaneet koristukseksi kauniin orvokin. Ne haudat, joiden sopimus on solmittu tämän vuoden puolella, jäävät ilman orvokkia.

Syynä on vuodenvaihteen seurakuntaliitokseen liittyvä palvelujen yhtenäistäminen.
Särkisalossa hautojenhoitopalvelu on heikentymässä ajan kuluessa selvästi tämän hetken tilanteeseen nähden.
Särkisalo on muihin entisiin seurakuntiin nähden sisällyttänytkin harvinaisen paljon palvelua hautojenhoitomaksuihin.

Muutos näkyy koko laajuudessaan kuitenkin vasta vuosien päästä, sillä pisimmät Särkisalon seurakunnan kanssa tehdyt hautojenhoitosopimukset ovat 25 vuoden mittaisia. Vanhoihin sopimuksiin uusi seurakunta ei ole pystynyt kajoamaan.
Pelkän kastelun tai kesähoidon tilanneille muutos näkyy kuitenkin jo tulevana kesänä. Kun ennen esimerkiksi kastelu maksoi Särkisalossa 25 euroa kaudessa, jatkossa hinta on 35 euroa.

Särkisalossa 5–25 vuoden hoitosopimuksilla asiakas on saanut haudalle kastelun ja muun hoidon lisäksi äitienpäiväksi orvokin, kesäkuussa jonkun muun kesäkukan, pyhäinpäiväksi gallunan ja havut sekä jouluaatoksi kynttilän. Hinta on ollut 48 euroa vuotta kohti. Jatkossa Salon seurakunnan uusilla ympärivuotisilla hoitosopimuksilla saa 66 eurolla vuodessa haudan hoidon lisäksi vain yhdet kukat kesässä. Salo tekee tästä lähtien korkeintaan 15 vuoden sopimuksia hautojen hoidosta.
– Viime vuoden lopulla oli joitakin viime tipassa tehtyjä sopimuksia, kun uusista käytännöistä oli jo tietoa. Jossain tapauksessa kävi niinkin, että viralliset paperit oli ehditty päivätä vasta tämän vuoden puolelle, kertoo Särkisalon hautausmaan hoitaja Ritva Enqvist.

Salon seurakunnan hautatoimen päällikön Anja Mannin mukaan hinnat saattavat nousta vielä jatkossakin viime vuoden puolella järjestelytoimikunnan päättämistä.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Huippunäyttely Tammisaaren  museokeskuksessa

Tammisaaren museokeskuksessa  keskitytään  syyskuun loppuun asti yhteen merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista.
Helen Schjerfbeck Tammisaaressa- näyttely tuo nähtäväksi töitä vuosilta 1925-1941, jolloin taiteilija asui paikkakunnalla.
Esillä on jopa useita teoksia, joita ei ole ennen Suomessa nähty.  Teoksia on saatu yksityiskokoelmista ja eri museoista Suomesta ja ulkomailta.
–  Kaikkia tämän kauden töitä ei ole voitu jäljittääkään, totesi näyttelyä viime viikolla esitellyt Leena Ahtola – Moorhouse.
Ahtola – Moorhouse on varsinainen Schjerfbeck- tietopankki. Hän on suunnitellut näyttelyä ja tehnyt myös tuoreen kirjan joka niin ikään kertoo  Helene Schjerfbeckistä Tammisaaressa.

Ahtola- Moorhouse on perehtynyt myös taiteilijan luonteeseen.  Valokuvissa hymyilevä taiteilija saattoi olla  välillä kärkäskin luonne. 
– Hän oli myös hyvin itsekriittinen, kertoo Ahtola- Moorhouse.
Monen näyttelyn taulun takapuolella onkin aloitettuna maalaus, jonka taiteilija on hylännyt jostain syystä.  Tammisaaren kautena syntyi silti noin 300 työtä.

Tammisaaren näyttely esittelee kaupungin asukkaita ja myös maisemia, vaikka liikkuminen taiteilijalle olikin työlästä, sillä Schjerfbeck oli loukannut jalkansa kaatuessaan. 
– Hän sai aiheita siitä, mitä näki ikkunastaan, tai sitten antoi kutsua malleja luokseen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Liisa Troberg, Anneli Hakala ja Annikki Johansson tutkailevat marttojen kokouspäiväkirjoja vuosien varrelta.
Lue lisää...
– Jos joku marttayhdistys tekee paljon, niin me kyllä tehdään. Mutta ei me sitä työnä pidetä, sanoo Annikki Johansson.
– Porukassa tehdään kaikki jutut, kuka nyt mitäkin osaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia, hän jatkaa.
Johansson on Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksen puheenjohtaja, kun sellainen nyt yhdistyksellä pitää olla. Mutta kaikki toiminta suunnitellaan yhdessä.
Tiistaina Johansson sekä yhdistyksen sihteeri Anneli Hakala ja rahastonhoitaja Liisa Troberg kokoontuivat vielä tekemään viimeisiä viilauksia ensi sunnuntain 70-vuotisjuhlaa varten.
Ja kun martoista kerran kyse on, niin tarjoilulla on jälleen suuri rooli. Lounaspöydästä löytyy mm. palapaistia, graavikalaa ja saaristolaisleipää. Jälkiruokana on puolukkakiisseliä.
Kun Särkisalossa tapahtuu jotain, martat on yleensä mukana tarjoilupuolella. Juhlissakin kaikki on itse tehtyä.
– Meidän ikäpolvelle on ollut tärkeää laittaa kaikki ruoat kotona. Ei me osattaisi ostaa valmisruokia, tuumaavat naiset.
On Särkisalon martoissa sentään nuortakin polvea mukana, sillä jäsenistöstä löytyy yksi 17-vuotiaskin. Nuoria ei ole ollut kuitenkaan helppo houkutella mukaan.

Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksellä on nyt noin 45 jäsentä. Aktiiveja, usein toiminnassa mukana olevia on parikymmentä. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoonnutaan marttailtaan Särkisalon palvelutalon tiloihin.
– Olen jo kysellyt, löytyisikö entiseltä kunnantalolta tilaa martoille. Vähän säilytystilaakin olisi hyvä olla, sanoo Annikki Johansson.
***
Särkisalon–Finbyn marttayhdistyksen 70-vuotiasjuhla Särkisalon seurakuntakodissa sunnuntaina. Juhla alkaa Särkisalon kirkossa kello 10. Tervehdysten vastaanotto ja ruokailu kello 12, jonka jälkeen varsinainen juhla.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä







Tero Lindholm kisaa Suomen maajoukkueessa

Tero Lindholmin tavoitteena on yli 200 kilometrin ylitys vuorokauden juoksun aikana.
Lue lisää...
Perniöläinen Tero Lindholm jättää tänä vuonna vapun juhlinnan vähemmälle.
Lindholm matkustaa huomenna Italiaan, missä käydään 24 tunnin juoksun MM-kisat. Lindholm juoksee Suomen maajoukkueessa Tommi Nietosjärven ja Ari Lindstenin kanssa. Naisten joukkueessa juoksevat Outi Siimes, Marjukka Sinisalo ja Maria Tähkävuori. Kaikki edustavat ultrajuoksuseura Endurancea.

Reilua viikkoa ennen kisamatkaa miehen mieli oli rauhallinen.
– Viimeinen viikko menee lepäillessä. Tähän mennessä kaikki kisoja varten on jo tehty, muistuttaa Lindholm.
Hänellä omana tavoitteena on 200 km ylitys määräajassa. 24 tunnin juoksussa määräävänä tekijänä on aika; tuloksen ratkaisee pitkällekö on vuorokaudessa juossut. Parhaillaan Lindholmin tulos 24 tunnissa on vajaa 185 km.

Lindholm sanoo, että urakka on koetus sekä päälle että keholle. Ajatus ei pääse karkaamaan kovin kauas juoksusta, vaikka aikaakin olisi.
– Suoritusta siinä miettii kaiken aikaa.
– Kisan jälkeen tunteet käyvät voimakkaina laidasta laitaan. Kilpailutilanteesta on vaikea irrottautua.
Vaikka kilpailussa voidaankin tukea toinen toistaan, harjoittelu on yksinäistä puurtamista. Tero Lindholm ylistää asuinpaikkaansa Yliskylässä: ympäristössä risteilee pieniä teitä vaikka miten, maasto on myös mäkistä ja metsäistä. Yksi tempaus on ollut juosta Kirjakkalaan Hamarijärvelle uimaan.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Professori Eero Uusitalo uumoilee kylien ottavan jatkossa entistä isomman vastuun.
Lue lisää...
Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja, Eero Uusitalo ei viime viikolla säästellyt sanojaan.
Uusitalo peräsi kylien toimijoilta pikaista ryhtiliikettä.
– Ne vätykset, jotka eivät ole saaneet edes kyläsuunnitelmaa tehtyä vaan ovat lähinnä viihdyttäneet itseään, niille tulee kiire.
Lehmirannassa puhunut Uusitalo totesi,  että tulevaisuudessa pienin toiminnallinen yksikkö on kylä.   Näin on linjattu myös tuoreessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, ja asiasta on tehty myös valtioneuvoston selonteko.
– Se tulee menemään eduskunnassa läpi, uskoi Uusitalo.
– Jatkossa pienin yksikkö ei ole kunta.
Uusitalo tiesi, että herkästi vedotaan siihen ettei kylissä ja järjestöissä ole valmiuksia.
– Ei silloin olekaan, jos kaikki odotetaan vain kunnalta.  Se on sellaista vätysasennetta, mitä ei saisi ollakaan.
– Se on ongelma, että yhteiskunta rakenteiltaan muuttuu niin nopeasti ettei yhdistysmaailma pysy perässä.
Mistä Uusitalon ajatus sitten lähtee? Siitä, että kuntaliitosten myötä demokratia loittonee  luottamushenkilöiden määrän pienenemisen myötä, toteaa Uusitalo.
Julkinen päätöksenteko keskittyy, ja Uusitalo totesikin ettei usko edustukselliseen demokratiaan isoissa yksiköissä.
– Se on yksi hailee mistä valtuutetut ovat kotoisin. Ei saa olla naiivi. Isoissa organisaatioissa keskuksissa asuvat virkamiehet rakentavat ne asiat.
– Mene siinä sitten jonkun kulmakunnan asukkaana sanomaan jotain, ei se siitä tokene.
Mikä stten on vastaus.
– Tarvitsemme yhä kipeämmin sellaisia yhdistyksiä, joilla on monialainen vastuu oman alueensa kehittämisestä. 
– Tärkeintä on, että laajassa Suomessa on toimivia kyliä, mitkä otetaan politiikassakin huomioon ja vakavissaan.
– Paikallisia, julkisia vallankäyttömuotoja tarvitaan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20