Uutiset



Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasetteluun on aikaa ensi keskiviikkoon asti.
Salon seudulla  eri puolueiden listoilla oli vielä kuluvalla viikolla tilaa.  Vaalipäälliköt uskoivat kuitenkin, että listat saadaan täyttymään.

–    Vähän joka vaaleihin tuntuu kuuluvan se loppukiri, toteaa Kokoomuksen Juha Laurila.

Kokoomuksen Toivo-listan tavoitteena oli 66 ehdokasta.  Juha Laurila uskoi, että tavoitteeseen päästään.


Vihreiden kuusi ehdokasta saadaan todennäköisesti varmistettua, toteaa puolestaan Salon seudun vihreiden puheenjohtaja Wilhelmiina Kallio.   
Tavoitteena on ollut rohkaista mukaan myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana.


Demarien tavoitteena oli 53 ehdokasta. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Saija Karnisto uskoo, että tavoitteeseen päästään.   Varmistuneista ehdokkaista kaksi on vasemmistoliiton riveistä.  Ikähaarukka demarien listalla on isohko, 19 –vuotiaasta 69-vuotiaaseen.
Alueellisia eroja ei sikäli ole, että kaikista kaupungin kolkista on mukaan lähdössä väkeä.
–    Jokaisen vanhan kunnan alueelta on nimiä, kertoo Karnisto.


Salon kristillisten listan tavoitteena on 12 ehdokasta.
Kristillisdemokraatit ovat ensi kertaa liikkeellä omalla listalla, jolle on asetettu tavoitteeksi 12 ehdokasta.  Varmistuneita ehdokkaita on kolme.
–    Nuorien ehdokkaiden suhteen ovat vielä koukut ulkona, kertoo Riitta Luume.


Keskiryhmien ehdokaslista, 66 nimeä, todennäköisesti täyttyy, uskoo puolestaan Jari J Laiho Salon keskustan paikallisyhdistyksestä.
Into lähteä mukaan ei silti ole ollut edellisten vaalien kaltainen.
–    Onko sitten kyllästytty politiikkaan.  Jonkinasteinen väsähdys on tullut, miettii Laiho.

–Tulee hyvä olo, kun työssä pääsee eteenpäin, tiivistää pertteliläinen Juho Holli Teijo-Talojen tehtaalla.   
Juho Holli iskee vasaralla, Niko Flink pitää vastaan.
Lue lisää...


Juho ja Vitali Mazurik Salosta, Niko Flink Perttelistä ja Pyry Käkriäinen Kuusjoelta ovat toisen vuoden opiskelijoita Salon ammattioppilaitoksen talonrakentamisen koulutusohjelmasta.
Nelikko avasi talotehtaan ja ammattioppilaitoksen uudenlaisen yhteistyön. Neljän opiskelijan ryhmä rakentaa kuuden viikon jakson Perniössä ja seuraava jatkaa siitä mihin edellinen jäi.


Teijo-Talojen ja ammattioppilaitoksen yhteistyö kiinnostaa muitakin koulutusaloja.
–    Sisustusalan opiskelijat kävivät jo täällä, kertoo Mari Ojanen Teijo-Taloista.
Opiskelijat suunnittelevat taloon sisustuksia, joista tuleva ostaja voi valita. Rakennussuunnittelun opiskelijat puolestaan miettivät vaihtoehtoisia ulkonäköjä.

Rakennusalan koulutuspäällikkö Heimo Kukkonen on tyytyväinen alkaneeseen yhteistyöhön.
Työssä oppimisjaksoilla nuoria ei välttämättä työmailla oteta urakkatahtiseen työhön, vaan tehtävät ovat vähäpätöisempiä. Talotehtaalla koko työmaa on heidän ja se motivoi.
–Kun tehdään oikeaa työtä, ei aputöitä, ja tulee valmis tuote, sanoo Kukkonen.


Koulun tiloissa tehtävät harjoitustyöt yleensä puretaan saman tien. Tavoitteena on lisätä työssäoppimista, mutta esimerkiksi muuraustöitä ei riitä aidoissa olosuhteissa.
Hän ei tyrmää ajatusta, että tulevaisuudessa joukko kasvaisi sähkö- ja lvi-alan opiskelijoilla.
– Tässä me nyt istutaan, huokaisi Hillevi Johansson sunnuntaina Vainioiden keittiössä Nurkkilassa ja pyyhkäisi silmäkulmaansa. 
Heidi Isohanni ikuisti matkalaiset.
Lue lisää...


Keittiö oli tuttu, mutta aikaa edellisestä käynnistä talossa on vierähtänyt  seitsemisenkymmentä vuotta.   

Edellisellä kerralla ei keittiöön tultu kiirettä kesken kuulasta syyspäivää.
Pommit rusikoivat Hankoa lähes heti talvisodan alettua. Naiset ja lapset pakattiin kiireellä yötä vasten bussiin ja kuljetettiin turvaan.  
Perniön Nurkkilassa jäivät kyydistä myös silloin 4- ja 11-vuotiaat Terttu Ollikainen ja Hillevi Hänninen.


Hillevistä tuli sittemmin Johansson, Tertusta Isohanni ja elämä kuljetti rouvat vuosiksi pääkaupunkiseudulle.
Terttu Isohannin tytär Heidi kiinnostui sota-ajan tapahtumista ja lopulta syntyi ajatus lähteä pitkästä aikaa katsomaan paikkoja,  missä äiti oli sota-aikaa viettänyt.    
Muistissa oli postiosoite, Nurkkilan Munittula, ja talon nimi joka oli ehkä Ylöstalo.


Sunnuntaina etsittiin tuttua taloa.  Munittulan, entisen kaupan nykyinen omistaja Leena Ratia opasti matkalaiset Vainion tilan, Ylöstalon pihaan.
Hetken jälkeen alkoi tuntua siltä, että nyt paikka on oikea.


Silloisten lasten muistikuvat ovat sirpaleita sieltä täältä:  tienvarren iso kivi, pitkä, vaalea talo, komea renkipoika, talossa ollut pikku poika ja Munittulan kaupan  paksu mies.
Sunnuntaina kuvat saivat vahvistusta.

Tunnelma muuttui käsinkosketeltavaksi, kun yllätysvieraat vastaanottanut Ylöstalon isäntä Juha Vainio keksi soittaa läheiseltä mökiltään käymään Maiju Ritoniemen, joka jo vuosia sitten oli Nurkkilan tyttöjä.
– Sinun kanssa me siis silloin leikimme! huudahti Terttu Isohanni.
Vuosikymmenien takaisten leikkitoverien halaus oli täynnä lämpöä.

Lue koko tarina Perniönseudun Lehdestä


Perniön lukiossa lakitetaan näillä näkymin viimeiset ylioppilaat keväällä 2012.    
Teijon koulun pihapiirissä olevaa keittolarakennusta korjataan, mutta ei vielä myyntikuntoon: koulu on saamassa jatkaa toimintaansa. Kirvesmies Keijo Niittonen varmisti, että uudet tuulensuojalevyt ovat kunnolla kiinni.
Lue lisää...



Salon sivistystoimenjohtaja Petri Moilanen aikoo esittää sivistystoimen palveluverkkoon eteläisessä Salossa tuntuvia leikkauksia: myös Mussaaren ja Nurkkilan kouluissa aiotaan pistää lappu luukulle.

Esitystä Salon palvelustrategiaksi esiteltiin päättäjille valtuustoseminaarissa tiistaina.  Viime kädessä strategiasta ja sitä kautta kouluista päättää valtuusto.



Myös Teijon koulua on pyöritelty lakkautuspuheissa.  Teijon kyläkoulu pelastuu näillä näkymin maankäytöllisillä syillä: Salo jaetaan strategiaesityksen mukaan keskustaan, kahteen aluekeskukseen, palvelukyliin ja koulukyliin. Perniö ja Suomusjärvi ovat aluekeskuksia, Särkisalo, Kisko, Kiikala ja Kuusjoki palvelukyliä sekä Perniön asema, Teijo, Meri-Halikko, Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki koulukyliä.
Teijon koulukylä on katsottu väljän asumisen osalta ”keihäänkärjeksi”, jossa koulu puoltaa paikkaansa.


Särkisalo on saamassa pitää koulunsa ja päiväkotinsa.


Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Kai Saarimaa ei vielä tiistaina lukenut lopullista lopettamispäivämäärää Särkisalon vanhainkodillekaan.  
Perniön kouluverkon leikkauksiin perusteina ovat oppilasennusteet  ja talous, mitä sivistystoimi kiristää.
–    Koko kaupungissa on yksin ensi vuonna se reilut 11 miljoonaa kirittävänä, huomauttaa Petri Moilanen.
Perniössä vanhuspalveluja rukataan: esityksen mukaan tehostettua palveluasumista on jatkossa Perniökodissa ja Perniön hoivakodissa.

Kehitystä aiotaan tehdä keskustan lisäksi eri keskuksiin nojautuen. Jarmo Heimo toteaa, että rakentamispainetta olisi saatava ohjattua palvelukeskusten suuntaan. Haja-asutusalueelle rakentamisella on hänen mukaansa palvelurakennetta rapauttava vaikutus, samoin vapaa-ajanasuntojen runsasmittaisella muuttamisella vakinaiseksi asumukseksi.


Perniön päivähoitopaikat voisivat sopia lukion tiloihin, jos lukio-opetus Perniössä päättyy.

Tätä mieltä on Salon sivistystoimenjohtaja Petri Moilanen.

Tiistaina julkistetussa palveluverkkoselvityksessä todetaan Perniön päivähoidon toimivan monessa pienessä yksikössä, joten keskittäminen olisi taloudellista.
Petri Moilanen tyrmää ajatuksen kunnantalosta päiväkotina, kiinteistökustannukset tulisivat olemaan valtavat.
Sen sijaan selvityksessä sanotaan, jos Perniön lukio päätetään lakkauttaa aikaisintaan syksyllä 2012, tiloihin voisi sijoittaa kaupungin toimintaa. alakoulun tai varhaiskasvatusta.
Kaupungissa on pula päivähoitopaikoista, käyttöaste on reilut sata prosenttia, keskustassa 135 prosenttia.
Elokuun tilanteen mukaan ensi vuoden alussa tarjolla olisi 81 paikkaa ja jonossa 131 lasta. Hoitopaikkoja tarvitaan viitisenkymmentä lisää.



Särkisalon kirkon 250-vuotisjuhlaa vietettiin koko pyhäpäivä.   
Särkisalon kirkkoherroista Suominen kulki sivuvaunullisella moottoripyörällä. Kirkkonäytelmässä totuutta hiukan sovellettiin: Suominen (Veikko Vuorijoki) tuli paikalle mopolla.
Lue lisää...

Päivä huipentui kirkkopuistossa esitettyyn näytelmään ja kahvihetkeen. 
Anna-Kaisa Siltasen kirjoittamassa näytelmässä käytiin kirkon vaiheet läpi.  Kokonainen neljännesvuosituhat tiivistettiin napakkaan vartin pakettiin, mistään silti tinkimättä.


Särkisalon kirkkoherrat  tulivat toinen toisensa jälkeen  kuka mopolla, hevosella,  juosten tai  arvokkaasti kävellen.
– No Kirkkoherra Kivekäshän se siinä näytti olevan iltalenkillä. On sitten vissiin palannut jo Kankaanpäästä pesismatsista, tunnisti kertojana toiminut mamma, Eeva Söderman.


Kirkon syntymäpäivää juhlivien ihmisten määrä ylitti kaikki odotukset ja päivän vietto venyi pitkälle iltapäivään käytännön syistä.


Ehtoollisineen parituntiseksi venähtänyt jumalanpalvelus tuntui ainakin pitkältä kirkon pihalla jalkapuussa istuneista Mikko Virposta ja Mika Laitisesta.  
Kuinka huonosti Laitinen onkaan käyttäytynyt, kun ratsain paikalle tullut rovasti Wilenius määräsi lisää jalkapuuta.
Kirkon ja pappilan väliin jäävä kirkkotarhan osa on hyvä paikka  tapahtumille.


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Kaupungin palveluverkko- ja alueverkkopäätökset  on määrä tehdä jo lokakuun valtuuston kokouksessa.

Aikaa keskustelulle ei juuri jää. Virkamiesten esitykset esitellään valtuutetuille valtuustoseminaarissa tämän kuun lopulla. Alueverkkoesitystä esitellään julkisesti syyskuun puolivälissä Perniössä.


Palveluverkkoselvityksen perusteella on määrä päättää, mitä palveluja missäkin päin kaupunkia on jatkossa tarjolla. Alueverkkoselvityksen pohjalta päätetään alueet, joiden kehittämiseen panostetaan.


Kiireestä ja vähäiseksi jäävästä keskustelusta puhuttiin Perniöntien aluetoimikunnan viime kokouksessa.
Kokouksessa alustivat kaupunginhallituksen  puheenjohtaja Juhani Nummentalo ja professori Eero Uusitalo sattuvasti  ”Lähidemokratian mahdollisuuksista Salossa”.


Aluetoimikunnan jäsen Mirja Meriluoto pahoitteli tiedon puutetta palveluverkkoasiassa.
– Emme tiedä, kuka sen on tehnyt, aluetoimikunta ei tiedä siitä mitään.


Kirsti Leikkonen kaipasi vaihtoehtoja.
– Virkamiesten tulee esitellä päättäjille useampi vaihtoehto, vaati Leikkonen vaikka ei oikein uskonut vaihtoehtoihin.
– Se on kuitenkin niin Salo- keskeistä ja ennalta päätettyä, hän ennakoi.

Juhani Nummentalo kysyisi kyläyhdistyksiltä.
– Ennen kuin näitä aletaan syöttämään ihmisille, pitäisi kuulla aluetoimikuntia ja kyläyhdistyksiä.

Lue koko juttu ja Eero Uusitalon ajatuksia Perniönseudun Lehdestä

Lehmirannan lomakeskus pystyy pian majoittamaan parisataa vierasta, kun uusin osa otetaan käyttöön marraskuussa.  
Lehmirannan uusin osa on sakara itään päin.
Lue lisää...



Noin 2000 neliön uudisosan harjakaisia vietettiin tiistaina. Laajennukseen tulee 31 kahden hengen huonetta ja lisäksi kokous-, toimisto- ja huoltotiloja sekä atk-luokka.
Samaan aikaan Lehmirannassa koolla olleet Eläkeliiton piirien toimihenkilöt  ihastelivat uusia suuria parvekkeellisia huoneita ja harmittelivat, ettei niitä oltu vielä numeroitu.
Varauksia ei siis voinut tehdä.

Eläkeliiton talousjohtaja Eero Patrakka kertoi, että Lehmirannassa vietettiin samalla kertaa  kaksia harjakaisia. Lomakeskuksen lämpökeskus uudistetaan ja koko keskus lämpiää jatkossa bioenergialla.


Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen muistutti, että Lehmiranta kilpailee muiden koulutus- ja kurssikeskusten kanssa, koska se on avoin kaikille.
– Lomatoiminnassa  kilpaillaan sisällöllä.
Salminen oli itsekin vasta kotiutunut Lehmirannasta täydeltä Pelimanni- ja kansanmusiikkiviikolta.



– Saatko sen koukusta irti, huolehti Pentti Kyytsönen, kun Jonna Flink oli onkinut Ulkoluodon sillan pielestä taas yhden ahvenen.
Niksaaren rannassa ongittiin tiistaiaamuna rivissä.
Lue lisää...


Saipa hyvinkin ja näppärästi sittenkin.

Koko joukko Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisia oli Särkisalon rannassa tiistaiaamuna.


Särkisalon-Finbyn kalastusalueen ja koulun yhteistyössä järjestämässä kalapäivässä opeteltiin tuntemaan kaloja ja kalastusta paitsi ”luokassa” saunalla, myös ihan käytännössä.
Osalle homma oli perin selvää kauraa, kuten Jonna Flinkille ja vieressä onkineelle Nea Isakssonille.
– Omat virvelit löytyy, kertoivat tytöt.
Saalis on useimmin ahventa tai haukea.
– Vähän riippuu tilanteesta.  Pienet kalat päästetään pois, isommat tehdään ruoaksi, selvitti Nea.
Kaikile kalastus edes ongella ei ole tuttu juttu.
– Ymmärtää senkin toisaalta. Eivät kaikki omistakaan lapsista olleet mukana kalalla pieninä, mietti rasteja vetänyt Erkki Virtanen.
Vapaaehtoisesti aikaansa antavilla kalamiehillä on tärkeä rooli päivän läpiviemisessä.
Päivä on yhdistelmä biologiaa ja miksei ihan kansalaistaitojakin.
– Jos saataisiin  innostettua luontoon ja kalalle. Kerrotaan, että tällainenkin tapa käyttää vapaa-aikaa on, muotoilee kalastusalueen isännöitsijä Essi Erävesi.


Teijon Hakaniemessä muisteltiin lauantaina lapsuuden kesiä ja miksei talviakin, kun kylässä vuosia sitten asuneet kokoontuivat pitkästä aikaa tuttuihin maisemiin.
Taas omenapuiden kimpussa: Hakaniemessä lapsuutensa seikkailleet Kari Karnakoski, Reino Halenius, Hannu Saarinen, Pertti Saarinen, Matti Lundström, Lasse Sarlin ja Osmo Virtanen.
Lue lisää...

Samalla kun muistoissa hehkuivat ihanat ajat vuosikymmeniä sitten,  kehuttiin Somerolla Teijon ja naapurikylien tämän päivän elämää:  Teijon alue  nimettiin lauantaina Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Palkinto koskee Teijon lisäksi myös naapureita: Matildedalia, Kirjakkalaa ja Mutaista.

Tiistaina kyläyhdistyksen kokous korkattiin kuohuviinillä, mutta ei ylpistellen: palkinto ei ole kyläyhdistyksen,  vaan kaikkien Teijon alueen hyväksi työtä tehneiden.
– Varmasti satoja ihmisiä on ollut mukana, muistutti Marja-Sisko Ranta.

Hakaniemessä muisteltiin puolestaan menneiden aikojen leikkejä, kaupantekoa ja kortinpeluuta.
Hakaniemi on asuntoalue nykyisen Teijon telakan kyljessä. Kolmesta valkoisesta kivitalosta on kaksi jäljellä ja punaisten tupien rivi.
Telakan paikalla oli reilut viisikymmentä vuotta sitten saha, mikä oli lapsilta ankarasti kielletty paikka.

– Siellä oli silti jokaisella jonkunlainen kolo tai maja, muistelee Pirjo Ristola.

Luvan kanssakin sahalla käytiin.
– Joka aamu vein yhdeksäksi isälle villasukkaan pujotetun kahvipullon ja evästä.


Kivitalon keskelle jäänyttä aukiota kutsuttiin Hakaniemen toriksi. Aukiolla tehtiin torikauppaa.


Tori oli myös sen aikainen leikkipuisto, jossa urheilulla oli tärkeä osa.
– Siellä oli kuularinki ja korkeushyppytelineet ja tehtaan puolesta tuotiin hiekkakuorma leikkejä varten. Juoksurata kiersi puuliiterin ympäri.
– Hakaniemi oli työläisten asuinalue, kertoo Pirjo Ristola.


Lue Teijo-jutut kokonaisuudessaan tämän viikon Perniönseudun Lehdestä



Puinnit ovat hyvässä vauhdissa eteläisessä Salossa.  
Matti Fontell keräsi vehnää ihan Perniön kirkonkylän kupeessa.
Lue lisää...

Näillä näkymin korjuuseen tulee vehnästä kohtuullisen hyvä sato.
– Jyväkoko voi olla vähän pieni,  arvioi perjantaina Lupajalla puinut Matti Fontell.
Kevätvenhä valmistui pitkän linjan viljelijällekin yllättäen.
Fontell on yksi viljelijöistä, joiden peltoja jäi  keväällä tulvan alle.   
Veden vallassa olleet alueet selvisivät koitoksesta verraten hyvin. Matti Fontell arvelee, että veden huuhtomilta alueilta jäi viidennes itämättä uudelleenkylvön jälkeen.
– Sitäkään ei huomaa, kun ne paikat ovat laikkuina siellä täällä.  Myöhässähän kasvu niillä alueilla on.





Syksy tuo tullessaan Perniön liikuntahalliin monta liikuntaryhmää ja ainakin yhden sellaisen, jossa hiki saadaan pintaan melkein vahingossa. 
Anna-Liisa Lammervo vetää Liikuntakaverit-ryhmää.
Lue lisää...

Liikuntakaverit- ryhmä on tarkoitettu alakouluikäisille lapsille, ja kynnys tulla mukaan on pyritty laskemaan mahdollisimman alas. 
Ryhmä sopii ennestään vähän liikkuville,  mukaan joukkoon sopii tulla vaikka olisi mielestään pyylevä tai kömpelökin; tuloksien perässä ei olla.
– Mittanauhaa ja sekuntikelloa ei ole, lupaa ryhmää vetävä Anna-Liisa Lammervo.
– Liikunta tulee leikin varjolla.
Ohjelmassa voi olla esimerkiksi erilaisia pallopelejä.
Samaa tiettyä rentoutta hän toivoo koulujen liikuntatunneillekin: ennemmin kuin suorituksia, aikaan pitäisi saada liikkumisen iloa.
Ryhmä on koolla viikosta 36 alkaen torstai- iltaisin.





Teijon alue on vuoden kylä Varsinais-Suomessa vuonna 2010.  
Häntälän kyläyhdistyksen Anne Heino luovutti palkinnon Teijon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaaralle lauantaina. Kuva Manu Kärki.
Lue lisää...

Varsinais-Suomen kylät ry:n valinta vuoden kyläksi julkistettiin lauantaina.

Kunniamaininnoista toinen tuli verraten lähelle, Sauvon Karunaan. Toisen kunniamaininnan sai Mynämäen Laajoki.


Kilpailun teemana tänä vuonna oli ”Turisti tulee kylään”; haussa oli kylä, jossa on kehitetty kylämatkailua ja löydetty oman alueen erityispiirteet kylän valteiksi.
Teijon hyväksi kisan ratkaisi yhteistyö, jota alueella on tehty laajalti: mukana aluetta kehittämässä ovat kyläyhdistyksen lisäksi muutkin yhdistykset, samoin eri yritykset osaavat istua saman pöydän ääreen ja kantaa kortensa kekoon.
Yhteistyötä on tehty esimerkiksi yhteisen ympäristön hoidossa.  Raati otti esimerkiksi kyläyhdistyksen johdolla tehdyn viitoituksen joka kylään.  Yhdessä pyöritetään toimintaa niin kyläsaunalla kuin siivoustalkoissa ja koulun tiimoilla. 


Peruspalvelut kuten koulu ja kaupat olivat myös raadin mieleen.   Työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, mikä erityisesti miellytti raatia.

Teijolaiset ovat myös kunnostautuneet asioidensa julki tuomisessa: esimerkiksi keväällä kulmakunnan liikenteen ongelmapaikkoja esiteltiin Ely-keskuksen asiantuntijoille.  


Turistit Teijolle jo osaavat: esimerkiksi Matildedalin kesäteatterissa ja muissa tapahtumissa käy vuosittain tuhansia kävijöitä, samoin laskettelurinteessä, golfaamassa ja retkeilyalueella.  Matkailupalveluita käytetään myös varsin ympärivuotisesti.


Teijon alue käsittää neljä kylää: Matildedalin, Teijon, Kirjakkalan ja Mutaisen.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä torstaina

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20