Uutiset



Kelan, verotoimiston, työ- ja elinkeinotoimiston sekä poliisin lupapalvelujen saaminen Perniöön saattaa ratketa lähiviikkoina.

Kirsi-Mari Nyby osti Perniön palvelupisteessä kuntosalikortin Pirjo Niittoselta.
Lue lisää...

Salon toimialajohtajat sekä palvelupisteiden kehittämisestä vastaava Pentti Vanhatalo kokoontuvat ensi viikon lopulla yhteispalaveriin keskustelemaan asiasta. Parhaassa tapauksessa palvelut voisivat alkaa jo vuodenvaihteen jälkeen.
– Kaupunki haluaisi varmuuden siitä, että täällä on riittävästi henkilöresursseja huolehtimaan palvelutehtävistä, huomauttaa Vanhatalo.

Kela, verotoimisto, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi näyttivät jo alkukesästä alustavasti vihreää valoa yhteistyölle.
Vanhatalon mielestä nykyinen henkilökunta riittää kyllä. Palvelusihteeri Pirjo Niittosen lisäksi entisessä kunnantalossa työskentelee kaksi muutakin työntekijää, jotka voisivat toimia palveluneuvojina koulutusjakson jälkeen. Osaajia tarvitaan enemmän kuin yksi lomien ja sairaustapausten vuoksi.

Valtion laitokset perehdyttäisivät kaupungin työntekijät tehtäviinsä.
– Varsinaisten toimipisteiden laajuista palvelua ei voi odottaa. Ainakin neuvonta olisi puutteellisempaa. Mutta esimerkiksi hakemusten jättäminen, sähköisten lomakkeiden täyttäminen ja passin uusiminen onnistuisivat, havainnollistaa Vanhatalo.
– Sopimukset kunkin viraston kanssa menevät varmasti kaupunginhallituksen käsittelyyn, mutta henkilöstöasiat uskoisin selvitettävän sisäisesti. '

Jatka keskustelua eteläisen Salon keskustelufoorumilla. Foorumi vaati kirjautumisen palveluun.



Eläkeliiton Kiskon yhdistys ja Kiskon Eläkkeensaajat ovat harmissaan. Järjestöt ovat saaneet vuosikaudet kokoontua Kiskolassa viikoittain maksutta, mutta eivätpä saa enää. Salon liikunta- ja nuorisolautakunnan keväällä hyväksymän hinnaston mukaan vuokravapautuksen voi saada vain lasten ja nuorten toimintaan.
Järjestöt anoivat lautakunnalta vielä erikseen vuokravapautusta ilman tulosta.

Kummankin eläkeläisjärjestön pitäisi nyt maksaa kaupungille 200 euroa Kiskolan käytöstä syys- ja kevätkaudella. Eläkeliiton Kiskon yhdistys ja Kiskon Eläkkeensaajat kokoontuvat Kiskolassa vuoroviikoin keskiviikkoisin.
– Minusta ihmisiä kohtaan pitää olla tasapuolinen. Ja tämä ei ole tasa-arvoa, kommentoi Eläkeliiton Kiskon yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Pirhonen.
– Katsotaan, kun saamme päätöksen itsellemmekin kirjallisena. Meille on annettu vihjettä, että asiaa kannattaisi viedä eteenpäin.
– Toiminnalla on tarkoitus järjestää ikäihmisille virikkeitä ja saada heidät kotoa pois. Kalliimmaksi se yhteiskunnalle tulee, jos me emme järjestäisi mitään, perustelee Pirhonen.
– Kaupungille 200 euroa on todella pieni summa toisin kuin pienituloisille eläkeläisille.

Kokoontumisissa käy viikoittain kolmisenkymmentä eläkeläistä. Nuorisolta päiväsaikainen kokoontuminen ei ole pois. Lisäksi eläkeläiset ovat aina siivonneet tilat käytön jälkeen.
Pirhonen epäilee, että hinnasto on aikanaan hyväksytty ajattelematta tarkemmin sen soveltamisesta aiheutuvia seurauksia.




Taika ja Daniel tarttuvat toisiaan kädestä. Kokeillaan paritanssia, joka sujuu heiltä kuin vanhoilta tekijöiltä. Sitä ennen

Emil Korpi, Juho Virpo, Lasse Hilska, Joonas Karimo ja Simo Siltanen treenasivat kitaransoittoa.
Lue lisää...
jokainen lapsista on vuorollaan harjoitellut lattialle pötkähtämistä ja sieltä ylös nousemista sekä kokeillut enkelinä oloa.
– Kirkon käytävä pitäisi juosta päästä päähän, ja kaatua siinä välillä kertaalleen, kuuluu ohje.
Meneillään on Särkisalon lasten suosituin perjantainen kokoontumispaikka, Luovuri. Perjantaisin koululaisetkin suuntaavat koulun jälkeen kohti seurakuntataloa, ja alle kouluikäiset tulevat kodeistaan.
– Viime viikolla ikäjakauma oli neljästä neljääntoista, naurahtaa Luovurin vetäjä Anna Kaisa Siltanen.

Lapsia ja nuoria on tänäänkin koolla yli kaksikymmentä. Kokoontuminen alkaa, kun kanttori saa päätetyksi lapsikuoron harjoitukset. Elli ja Juho Virpo, Simo Siltanen, Joonas Karimo ja Lasse Hilska tarttuvat kitaraan ja alkavat harjoitella enkeliaiheista kappaletta. Siiri Siltanen liittyy joukkoon pianistina. Nuorimmat siirtyvät alakertaan harjoittelemaan enkelitanssia.

Harjoitusten tulos kuullaan tulevana sunnuntaina Särkisalon kirkossa. Mikkelinpäivän perhekirkon ohjelma on pitkälti Luovurin käsissä. Mikkelinpäivä on omistettu enkeleille, joten esitysten aihepiiri on selvä. Vuosi sitten Mikkelinpäivänä luovurissa tutustuttiin taiteen historian enkeleihin.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Suur- Seudun Osuuskauppa jatkaa investointejaan Kemiönsaarelle.
Uuden Agrimarketin viereen nousee lähitulevaisuudessa uusi S-market, jonka pohjatöitä tehdään parhaillaan.
– Agri oli parin miljoonan investointi, se kertoo siitä että uskomme Kemiönsaareen kauppapaikkana, muistutti SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen saaren yrittäjille tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa.
Osuuskaupan ajatuksena on pysäyttää saaren vapaa-ajan asukkaat ruokakaupoille.
– Tehdään sellainen yksikkö, että se voi kilpailla Turun ja Helsingin isojen markettien kanssa.
Kun mökkiläinen ei aja kaupungista ostamiensa ruokien kanssa Kemiön ohi, vaan pysähtyy kaupoille, helposti käytetään muitakin palveluita, uskoo Jääskelänen.
Ravintolakisassa osuuskauppa voi jatkossa olla mukana kausittain toimivalla ravintolalla.
Kemiönsaarella on käynnissä paitsi rakennustöitä, taajamien kehityshanke.
Yrittäjien aloitteesta lähteneessä hankkeessa parannetaan yrittäjien yhteistyötä ja kohennetaan näkyvyyttä.
– Se on edelleen yksi ongelma, että meitä ei tunneta, uskoo kunnanjohtaja Tom Simola.
Kehityshankkeen projektipäällikkö Krista Gustafsson kertoo, että yrittäjät ovat järjestäneet niin yhteismarkkinointia kuin yhteisen koulutusmatkankin. 



– Sen verran luonteeni on kilpailuhenkinen, että kun sen numerolapun saa rintaan, saa olla vaikka kuinka pitkä matka ja paha maasto, naurahtaa perniöläinen Markku Kaartinen. 

Markku Kaartinen venyi hopealle Kalevan kierroksen kokonaiskisassa.
Lue lisää...


Väite siitä, että kisatilanteessa otetaan kaikki irti, on helppo uskoa.   Kestävyyslajien kuusiottelun, Kalevan kierroksen viimeinen laji suunnistus kisattiin viikonloppuna.  Uskelan Urhoja edustava Kaartinen otti suunnistuksessa  yhdeksän minuutin kaulalla voiton ja toi  lopulta kokonaiskilpailusta hopeaa.    Kaartisen tulos kokonaistuloksissa oli 5656 pistettä, voiton vei 5676 pisteen tuloksella Selän Sitkeiden Tomi Silvonen.
Liki koko vuodelle jakautuva Kalevan kierros ohjaa urheilijan vuotta.  
– Ihan lajiharjoitteluksi se meni ennen eri kisoja, toteaa Kaartinen.

Kalevan kierros  alkoi tammikuun lopulla 42 kilometrin luistelulla.  Seuraavana vuorossa oli 60 km hiihto,  keväällä maraton,  kesällä 50 km soutu, elokuussa sadan kilometrin pyöräily ja  viimeiseksi yli 20 km suunnistus. 
Lajeihin valmistautuminen on yksin puurtamista. Esimerkki löytyy luistelusta. Viime talven kelit sallivat käydä lähijärvilläkin luistelemassa,  lauhalla säällä lähin sopiva tekojää on Turussa.
Pyörän selässä harjoituskilometrejä kertyi ennen kisaa puolitoista tuhatta.



– Kokonaisuus meni selvästi omia odotuksia paremmin, myöntää Kaartinen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Liikunnan salivuorojen käyttö eivät ole sujuneet ilman ongelmia uudessa Salossa.
Kehitysvammaisten salibandyä pelaava ryhmä on jäänyt useamman kerran Perniön lukion salin ulkopuolelle, koska rakennuksen ovet ovat olleet lukossa. Viimeksi niin tapahtui toissa viikon maanantaina.
– Ajateltiin tässä, että antaa olla, jos tämä niin vaikeaa on. Jo viime keväänä teimme turhia reissuja, sanoo Seppo Holappa Juhalan pientilakodista.
Perniön-Särkisalon kehitysvammaisten tuki peruutti lopulta salivuoron pettyneenä epävarmuuteen.

Salon liikuntatoimen uudessa organisaatiossa tieto ei kulje niin kuin pitäisi. Tämän myöntää myös koulujen liikuntasalien varauksista vastaava Marko Mäkinen.
– Olen todella pahoillani. Näin ei saisi päästä tapahtumaan. Tiedonkulku vain on ollut valitettavan huonoa, myöntää Mäkinen.

Perniössä yhteiskoulun, lukion ja kirkonkylän koulun ovien aukaisu ja sulkeminen kuuluu nykyisin liikuntahallin hoitajille. Mäkinen kertoo tiedottaneensa kyllä asiasta heille, mutta unohduksia on päässyt sattumaan.

Perniön kohteissa ei ole käytössä esimerkiksi Salon monissa kohteissa ryhmien vetäjille myönnettävää kulunvalvontatunnistinta. Salon kaupungin useissa kohteissa sekä Muurlassa ryhmien vetäjät pääsevät sisälle omalla sähköisellä avaimellaan.
– Niidenkin kanssa on joskus ongelmia., myöntää Mäkinen.
– Tuskin tätä kukaan tahallaan tekee, mutta paljon kehitettävää löytyy. Nykyinen käytäntö ei ole nykyaikaa. Mielestäni ryhmien pitäisi päästä sisään ilman ulkopuolista ovenaukaisijaa. Uudet järjestelmät maksavat, mutta niin maksaa myös päivittäin tehtävät autokierrokset ovien avaamiseksi ja sulkemiseksi.
Joskus taas on tapahtunut niin, että koulujen omista tilaisuuksista ei ole muistettu ilmoittaa liikuntatoimeen.


Lehmijärventien ja kantatien 52 risteykseen kaavaillaan ensiavuksi tien leventämistä ajoradan länsipuolelle.
Kantatie 52:n ongelmaristeyksiin tutustui viime viikolla Tiehallinnon aluevastaava Markus Salminen (kesk). Paikkoja esittelivät kaupunginhalliituksen Elina Suonio-Peltosalo (vasemmalla), eläkeliton Eero Patrakka, kyläyhdistyksen Kari Sainio ja oikealla Lehmijärventien tiekunnan Olli-Pekka Laakso.
Lue lisää...


Tiehallinnon aluevastaava Markus Salminen oli  viime viikolla kutsuttu tutustumaan onnettomuusalttiiseen paikkaan.
Katselmuksen jälkeen Salminen lupasi tuoreeltaan pyytää Destialta tarjouksen siitä,  millä hinnalla  tietä ja risteysaluetta voisi hieman laajentaa Lehmijärventien suuntaan.
–  Toisella puolella ollaan lähellä radan suoja-aluetta.  Sille ei mennä, ja siitä asiasta ratahallintokeskus ei edes neuvottele, tiesi Salminen.
– Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, siirrettäisiin koko tie vähän uuteen paikkaan.

Risteyksessä sattuu toistuvasti läheltäpiti-tilanteita ja säännöllisesti myös onnettomuuksia. 
Yksi  altistava tekijä on kantatieltä Lehmijärven suuntaan  kääntyvien ja sieltä pois tulevien autojen suuri määrä. 
–  Tien varrella on mökkejä, lomakeskuksen liikenne ja kesällä vielä kaupungin uimarannalle menevä liikenne, muistuttaa eläkeliiton talouspäällikkö, lomakeskuksessa työskentelevä Eero Patrakka.
Välillä syntyy pattitilanne. Patrakka ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa linja-auto on kääntymässä Lehmijärventielle oikealle. Jos samaan aikaan on henkilöauto tullut risteykseen odottamaan pääsyä kantatielle, linjuri ei mahdu kääntymään sivutielle.  
Tiekunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Laakso esitti yhdeksi toimenpiteeksi kauemmas päätiestä tulevaa pysäytysviivaa, joka tarvitsisi rinnalleen stop-merkin. 

Alava paikka on myös paikalliselle jäätymiselle herkkä .

Toisena ongelmapaikkana tutkittiin perjantaina Yliskyläntien risteystä.   Risteystä  säännöllisesti käyttävä Jussi Larke harmitteli  kehnoa näkyväisyyttä, joka hankaloittaa muun muassa kantatien yli pysäkille kulkevien koululaisten menoa.  



Salon asema äkillisen rakennemuutoksen alueena  pistää uusiksi myös yritystukien periaatteita.

Mikroyritysten lisäksi myös pk-yrityksille voidaan jatkossa maksaa investointiavustusta. 
– Tähän asti Salo on ollut tässä vähän valkoista aluetta, muistuttaa  Varsinais-Suomen TE-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Mäkelä.

Uusia rahoituslinjauksia esiteltiin eilen.  Rahoituspalettia alettiin pistää uusiksi sen jälkeen, kun valtioneuvosto  hyväksyi viime torstaina Salon äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. 

Kantava ajatus on, että valtion rahaa virtaa kaupunkiin erilaisina yritystukina aiempaa enemmän, mutta euromääristä ei voida vielä puhua.
– Hankkeiden määrä ja kokoluokka sen ratkaisee, painottaa Mäkelä.

Ensi vaiheessa tehtävänä on pistää liikkeelle tietoa eri tukimuodoista.
– Tietoa pitää saada yrityskentälle päin, kuvaa yritysasiamies Jouko Urmas Yrityssalo Oy:sta.
Asiassa on otettu lentävä lähtö. Viikon aikana listalla on  jo neljältä yritykseltä noin miljoonan euron investointisuunnitelmat, jotka lähtevät seuraavaksi työ- ja elinkeinoministeriöön.

Investointiavustuksia on maksettu jo aiemminkin mikroyrityksille maaseudulla.  Yritysrahoitus kulkee edelleen kahta päälinjaa pitkin, toisessa ovat alle 10 henkeä työllistävät mikroyritykset, toista kautta tulevat tuet yli 10 hengen pk- yrityksille.
Yrittäjien ja avustajien toivotaan löytävän toisensa.
Kysyä saa:
– Emme voi ajatella, että yrityksissä oltaisiin tietoisia kaikista tukimuodoista. Yhteistyötä meidän on tehtävä, muotoilee Yrityssalo Oy:n toimitusjohtaja Kari Vähä.



Lattia on leveistä lankuista ja aaltoilee jalan alla.  Keittiön seinässä näkyy vanhaa hirttä ja ovet ovat vanhat ja kapeat. 

Tarja Pölönen uskoo, että hoitola- majoitusyritys saa osan käyttäjistä alueen matkailijoista.
Lue lisää...

–  Hienosti on saatu vanhaa kunnioittaen korjattua, iloitsee Tarja Pölönen.
– Ihan suorassa täällä ei taida olla mikään, hän nauraa Raaseporin talon keittiössä Matildassa.
Vuonna 1880 valmistunut  talo on nähnyt yli sadan vuoden aikana monenmoista ja saanut nyt uudet asukkaat:  Pölösten perhe muutti  Matildaan Kirkkonummelta elokuussa. 

Tarja Pölönen on hieroja ja pitänyt aiemmin hoitolaa kodin yhteydessä Kirkkonummella.   Mielessä oli kuitenkin ajatus paikasta, jossa voisi yhdistää hoitolan ja majoitusalan yrityksen.    Muutaman  katsomassa käydyn paikan jälkeen tie toi Matildaan vanhan, punaisen talon pihaan.
– Sanoin heti, että tämä se on. Tällaista olen ajatellut.
Tarja Pölösen ajatuksiin hoitola- ja majoitusrakennuksesta vastaa Raasepori mainiosti: ala- ja yläkerrassa on kaksion verran majoitustilaa,  neljälletoista ihmiselle kaikkiaan.  Aikanaan näissä hellahuoneissa asui perhe kussakin. 

Perheen pojat napisivat muuttoajatuksesta kuultuaan jonkun aikaa.
– Että mihin mummonmökkiin heitä ollaan viemässä, nauraa Pölönen.
Ensimmäinen koulupäivä muutti mieliä.
Äidin näkökulmasta perniöläiskoulu saa täydet pisteet: yhteistyö kodin ja koulun välillä tuntuisi toimivan paljon joustavammin kuin pääkaupunkiseudulla.
–  Opettajaporukka oli ihan mahtavaa, kun  heitä nyt vanhempainillassa tapasi.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Nyt on omenien mehustuksen aika.

Omenamehu syntyy ryhmätyönä: Heikki Teiro asettelee omenoita matkalle mehustuskoneeseen, Virva Niittynen kerää omenasilppua ja Mailis Teiro valmistelee pulloja.
Lue lisää...

Mailis ja Heikki Teiro poikkesivat viime viikolla mehustusasemalle Perniöön oman puun omenoiden kanssa.
– Tarkoitus on lahjoittaa mehua lapsenlapsen perheelle. Terveydenhoitaja oli huomauttanut, etteivät lapset saisi juoda paljon makeita mehuja, perusteli Mailis Teiro.
Omenatuoremehussa ylimääräistä sokeria ei ole tippaakaan. Kaikki on peräisin hedelmästä itsestään.
Mehustuskoneeseen oli matkalla monia eri lajikkeita.
– Kaikkein punaisin on Bergius, sitten on Melbaa, Valkeaa Kuulasta sekä maatiaislajikkeita, kertoo kotipuutarhuriksi tunnustautuva Heikki Teiro.

Teirojen pihalla ei hedelmistä ja marjoista ole pulaa. Tämän kesän viinimarjat, karviaiset ja vadelmat on jo tehty kattilassa joko mehuiksi tai hilloiksi.
Mehuksi Teirojen omenat ajettiin Perniön Viipurintiellä Niittysillä.  Virva Niittynen osti viime vuonna Perniön maa- ja kotitalousnaisten mehustuskoneen.
Koneen nimi on Valpuri, vankkaa suomalaista laatutyötä.
– Ikää sillä on jo ainakin 35 vuotta. 60-luvulla oli tapana hankkia tällaisia koneita yhteiskäyttöön, tietää Virva Niittynen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Tapio Lehtonen esittelee virallisen kerääjän tuntomerkkejä. joihin kuuluvat liivi, tietynlainen nimilappu ja lipas.
Lue lisää...
Punaliivisiä ihmisiä rahankeräyslippaiden kanssa ilmestyy katukuvaan tänään.
Punaisen ristin Operaatio nälkäpäivä – keräys käynnistyy tänään torstaina ja jatkuu lauantaihin asti.
Salon seudulla keräys suoritetaan tutuilla keinoilla:  Perniön osaston tonkkakeräys suoritetaan perjantaina ja lauantaina, lisäksi osasto myy lauantaina hernekeittoa Narikalla ja keräyslippaita on koulussa sekä yrityksissä.  Salon osasto jalkautuu muun muassa torille ja kauppakeskuksiin.
Keräys värittää syysviikkoa jo 29. kertaa, ja hyvälle tuotolle olisi tarvetta.
– Maailmassa on ollut kriisejä ja katastrofirahasto on huvennut, kertoo valmiuspäällikkö Jukka Rantala.
– On maailman taloustilanne mikä vaan, meillä pitäisi olla puskuri kunnossa.
Rantalan mukaan tavoitteena on, että rahastossa olisi aina ”kenttäsairaalan hinta”, noin 2 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on kerätä 2,7 miljoonaa euroa, satatuhatta enemmän kuin viime vuonna.
Rantala korostaa, että keräyksen tuottoa ei korvamerkitä ulkomaan kriisipesäkkeisiin, vaan apua siitä voidaan ohjata onnettomuuden uhreille kotimaassa; läheinen esimerkki voisi olla tapaus, jossa tulipalo tuhoaa perheen kodin. 
Varsinais-Suomessa apua rahastosta sai viime vuonna 78 henkilöä 10 kunnan alueella. 
Operaatio nälkäpäivä – keräyksen selkäranka ovat vapaaehtoiset. Jukka Rantala rohkaisee lähtemään kerääjäksi vaikka vain lyhyeksi aikaa.

Salo alkaa jakaa päivähoidossa ja alaluokilla oleville lapsille aterioiden jälkeen ksylitolipastillit.
Asiasta päätti opetuslautakunta tiistaina.
Kyseessä on ennaltaehkäisevä satsaus hammasterveyteen: tutkimusten mukaan 1-3 täysksylitoli- purukumia tai- pastillia päivässä edistää hampaiden terveyttä.
Salon seudun kunnissa on ollut  erilaisia käytäntöjä ksylitolin suhteen.  Salossa kuluja pastilleista tulee noin 37 000 euroa.   Kustannustenjaosta neuvotellaan vielä sosiaali – ja terveystoimen kanssa, sillä sivistystoimen talousarviossa kustannuksiin ei ole varauduttu.





Perniön VPK  seuraa  useimpien muiden Salon vapaapalokuntien jalanjälkiä ja kerää tänä vuonna  toimintansa tukemiseksi kannatusjäsenmaksua alueen asukkailta.   Keräyskirje on jaettu Perniön, Särkisalon ja Teijon  alueelle.
–   Se koskee niitä alueita, joilla ensivasteyksikkökin toimii, kertoo Hannes Aaltonen VPK:sta.
Muiden vapaapalokuntien  varainkeruuseen kannatusjäsenmaksun kerääminen on kuulunut jo vuosia jopa toiminnan yhtenä mahdollistajana.   
Kuntaliitoksen jälkeinen avustustaso kaupungilta palokunnalle on aiempaa pienempi, lisäksi  yksi reunaehto on vaatimus 50 prosentin omavaraisuudesta.
– Omaa pääomaa pitää nyt kerätä, toteaa Aaltonen.
Taustalla on myös positiivinen ongelma: menoja on, sillä  nuoriso-osastossa on yli 40 nuorta.
– Heille pitää olla varusteet. Haalarit maksavat satasen kappale, ja se on vasta haalarit, muistuttaa Aaltonen.
Kannatusjäsenmaksu ohjataan nuoriso-osaston lisäksi erityisesti ensivastetoiminnalle.
Perniössä autokalusto on parhaillaan hyvällä tolalla.
–  Paljon muuta on suoraan 80-luvulta.
Perniön VPK:lla oli viime vuonna hälytyksiä 266. Ensivastetehtäviä näistä oli lähes 60.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Pajulla untuvapuku
  • Kuvaus: Irja-Liisa Rusanen ikuisti Tammisaaren ja Tenholan välillä "untuvapukuisen" pajun.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20