Uutiset




Virallisesti Villniemen valinta avaa ovensa aamulla yhdeksältä.    
Mirja Suominen on ehtinyt tulla tutuksi Villniemen valinnasta jo toisellekin polvelle teijolaisia.
Lue lisää...


Tiistaina jo hetkeä ennen yhdeksää ovi oli  auki ja sisällä kävi kauppa.
– Kalapäivä on sellainen, mikä vetää, myhäili kauppias Mirja Suominen ja haki kylmiöstä uuden pussin silakkaa tiskiin.
Tuttua puuhaa, kaupanteko. 

Mirja ja Erkki Suominen aloittivat kaupanpidon Matildassa vuonna 1971. Vuodesta 1976 kauppaa on tehty Teijolla Vilniemessä.
Kaupan seinällä on kuva Matildan liikkeen avajaispäivistä, lähes päivälleen 40 vuoden takaa.

Jotain on ennallaan. Matildassa sai tehdä ostokset ja jättää veikkauskupongit.  Veikkauksen kyltti on Suomisen kaupan seinässä edelleen.
– Lotto alkoi silloin 1971, se on yhtä pitkä pätkä kuin äidin ura, miettii poika Marko Suominen.

Vuosien aikana on tultu tutuksi puolin jos toisin.
– Uuttakin väkeä on etenkin nyt kun menee paljon porukkaa laskettelurinteeseen, miettii Mirja Suominen.
Kaupan yhteydessä ovat niin matkahuolto kuin postikin, ja kauppias pitää huolta asiakkaistaan.
Niin kuin tiistaina poikenneesta Ari Degertistä, jolle on tullut postiin paketti auton varaosia.  Toinenkin paketti on tullut, mutta siitä ei ole asiakkaalle mennyt vielä saapumisilmoitusta. 

Kauppiaan muisti leikkaa.
– Sulle on toinenkin paketti, varros niin saat senkin. Ei tarvitse tulla kohta uudestaan, toimittaa Mirja Suominen ja kipaisee paketin takahuoneesta.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Raasepori pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjään ja energiankulutustaan.

Tekeillä olevan energia- ja ilmasto-ohjelman avulla pyritään herättelemään myös kaupunkilaisia ympäristöystävällisempään elämäntapaan.
Työn toteuttaa tutkimus- ja kehitysinstituutti Aronia yhdessä kaupungin kanssa.

Kaupunkilaisille järjestetään myös mahdollisuus osallistua ohjelman tekemiseen; kaupungin ja Aronian nettisivuille tulee sähköinen lomake, jolla voi kertoa omia näkemyksiään asiasta.
Kaupungin oman energiatehokkuuden parantaminen alkaa jo maankäytöstä, muistuttaa ohjausryhmän puheenjohtaja Ira Donner.
Samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että rakennettavat uudet talot ovat energiankäytöltään nykyaikaisia.

Yksi kysymys on kaupungin sisäinen joukkoliikenne.
Raaseporin energia- ja ilmasto-ohjelma pohjautuu kansallisiin tavoitteisiin.

Taustamateriaalina on käytetty vuonna 2009 tehtyä Länsi-Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen kartoitusta.
Uudesta kartoituksesta ei ainakaan vielä ole tehty päätöksiä.
– Se olisi tietysti erinomainen työkalu sen selvittämiseksi, miten toimenpiteet ovat onnistuneet, toteaa projektijohtaja Tiina Haaspuro.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
Särkisalon, Mussaaren ja Saurun kouluilla ei ensi syksyn jälkeen enää äänestetä, mikäli keskusvaalilautakunnan valmistelema äänestysaluemuutos menee läpi Salon kaupunginhallituksessa ja –valtuustossa. Asia on esillä maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa.
Yhdistettäviksi ehdotetaan Saurun ja Teijon äänestysalueita, joiden äänestyspaikkana toimisi Teijon koulu. Mussaaren koululla ennen äänestäneet äänestäisivät jatkossa varsinaisena vaalipäivänä Kiskohallissa.
Särkisalolaiset tulisivat puolestaan äänestämään jatkossa Perniön lukioon.
Ennakkoäänestyksessä aiotaan kuitenkin säilyttää yksi äänestyspaikka jokaisessa entisessä liitoskunnassa.
Tulevia eduskuntavaaleja muutos ei kuitenkaan koske, sillä se tulisi voimaan vasta lokakuun 15. päivän jälkeen toimitettavissa vaaleissa.


Pengersillan uusiminen Särkisalossa alkaa torstaina.

Mittava remontti aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin heti alkaessaan.  Liikenne ohjataan yhdelle ajokaistalle jo ensimmäisenä päivänä. Tietä on tarpeen kaventaa, sillä uusi silta rakennetaan vaiheittain puoli siltaa kerrallaan nykyisen tiepenkereen päällä.  Paikalla on jatkuvasti liikenteenohjaus, alussa käsinohjaus, myöhemmin liikennevalot.


Siltatyö näkyy Särkisalossa koko kesän, tavoitteena on että vanha silta olisi purettu ja uusi käytössä marraskuun loppuun mennessä.  Viimeistelytöitä voidaan tehdä vielä keväällä 2012.


Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta arvioidaan, että ruuhkia muodostuu varsinkin kesäviikonloppuisin, liikennemäärä sillalla on kesällä noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa.


Särkisalon uusi silta tulee olemaan kolmiaukkoinen jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta, jonka pituus on yhteensä 63 metriä. Uuden sillan leveys on yhdeksän metriä. Sillan kohdalta meripenger tullaan kaivamaan pois jopa yhdeksän metrin syvyyteen ja sillan alikulkukorkeudeksi tulee 3,0 metriä, joka on sama kuin Särkisalon vanhassakin sillassa. Uuden sillan huomattavasti suuremman virtausaukon myötä virtausolosuhteet paranevat mahdollistaen veden vaihtumisen ja veden laadun paranemisen penkereen lähivesillä.



Nykyinen Särkisalon silta on rakennettu vuonna 1962 ja silta on erittäin huonossa kunnossa. Silta on perustettu puupaaluille ja toisessa maatuessa on havaittu selkeää painumista.

Rakennustyön urakkahinta on noin 1 530 000 euroa Urakoitsijana hankkeessa toimii YIT Rakennus Oy.


Kaksi eteläisessä Salossa vireillä ollutta rakennushanketta on navakassa vastatuulessa.
Uudisrakentaminen muuttaa Perniön kirkonkylän ilmettä: Markku Lehtonen tähyilee näkymiä viittä vaille valmiin rivitalon pihalta.
Lue lisää...

YIT:n Mathildedaliin suunnittelema Meri-Teijo Chalets –hanke on laitettu lopullisesti jäihin.
– Eteenpäin pääsyä ei tällä suunnitelmalla ole luvassa, myöntää Helena Rajala YIT:stä.

Meri-Teijo Chalets –asuntokokonaisuuden oli tarkoitus sijoittua Matildan Puistotien varrelle. Kyseessä oli varsin mittava suunnitelma. 40 huoneistosta suurin osan oli 43 ja 51 neliön kokoisia, suurimmat lähes 90-neliöisiä.
– Saimme varauksia vain reilu kymmenen. Kahdellakymmenellä olisi voitu lähteä rakentamaan. Tämän suunnitelman pohjalta hanketta ei olisi myöskään pystytty jakamaan kahtia, harmittelee Helena Rajala.
Vielä keväällä 2008 arvioitiin, että rakentamaan päästään viimeistään sen vuoden syksyllä.

NCC Rakennuksen Perniön keskustaan suunnittelema kerrostalo on sekin jäänyt vielä suunnittelupöydälle.
Nepsinkaarelle suunnitellun kerrostalon mainokset haettiin pois tontilta jokin aika sitten.
– Nyt aikeissa on suunnitella siihen vähän eri tyyppinen talo, mutta se on vielä työn alla Tämä aiempi ei herättänyt tarpeeksi kiinnostusta,  sanoo Liisa Kuukasjärvi NCC Rakennuksesta.




Rivitalo vetää
Rivitaloasuminen lähellä palveluja sitä vastoin kiinnostaa: Perniön keskuksessa Ilomäentiellä viimeistelyvaiheessa olevan rivitalon asunnot myytiin jo ennen rakentamista.  Taloon tulijat ovat Espoosta ja Karjaalta.
– Tonttina tämä on mainio rinnepaikka. Uskon, että paikka ratkaisee paljon asuinpaikan valinnassa, sanoo rakentaja  Markku Lehtonen.

Salon kaupungin laskuihin tulee näkyviin vähitellen palvelun todellinen hinta, summa minkä palvelun tuottaminen on tullut maksamaan.

Muutoksen takana on Laura Tammisen (vihr) ja viiden muun valtuutetun lokakuussa tekemä aloite.
–    Salon kaupungissa on jo nyt peruspalvelutuotantoa, jonka todellisista kustannuksista olemme virkamiehinä ja luottamushenkilöinä varsin tietoisia. Mielestäni myös kuntalaisella on oikeus saada tietoonsa palveluiden todelliset kustannukset ja nähdä mihin verorahojamme käytetään, toteaa Tamminen.

Kaupunginhallitus hyväksyi kustannustietojen lisäämisen laskuihin maanantaina.
Palvelun todellisten kustannusten kirjaaminen laskulle otetaan käyttöön vaiheittain.


Pakkaslumi narisee saappaiden alla, kun Pertti Falkstedt ja Kari Nurmisto harppovat kairat olalla jäälle. Taivaanranta on helmikuisen sinipunainen.
Pertti Falkstedt laskee madeharan pyyntiin.
Lue lisää...


Ollaan Särkisalossa Meripirtin edustalla ja matkalla mateen hakuun.  
Avannot auki, harat pohjaan.  Jäällä on hetken aika hiljaista, mutta näin ei ole aina.

Työasiat, palaverit ja paperit ovat jäällä kaukana mutta eivät kielletty puheenaihe.  Niitä on laidasta laitaan.
– Ihan kuin siinä Junnu Vainion laulussa yleisestä saunasta, hörähtää porukkaan liittynyt Tapio Meriluoto.
– Olosuhteet ovat vaan hiukan erilaiset.

Välillä vaihdetaan avantoa.


Tieto mateista pengersillan kupeessa piti paikkansa.  Kari Nurmisto hihkaisee ja nostaa ensimmäisen avannosta ylös.  
Nurmisto verestää matikan oitis, laatuvaatimukset ovat kovat.
– Pysyy liha vaaleampana kun sen verestää heti.

Niinpä niin.  Jäällä istuu myös kolmen miehen rivi herkkusuita. Kun ruokaan päästään, ei pohdinnoista ole tulla loppua.





Lue koko juttu resepteineen Perniönseudun Lehdestä


Raaseporiin aiotaan rakentaa jäähalli.

Suunnitelmissa on rakentaa Karjaalle Sisu Arenan lähelle 300-400 katsojaa vetävä halli.  Hallin rakentamista varten on perustettu Raseborgs Ishall Oy Ab. 
Hankkeen kustannusarvio on kolme miljoonaa euroa.    Projekti on  sponsorivetoinen: pääyhteistyökumppani on Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiö.  Valtion apua hankkeelle on haettu 650 000 euroa ja kaupunki tukee rakentamista 300 000 eurolla.

Karjaan halli saattaa toimia ”varaventtiilinä” ja houkutella joukkueita Salosta ja Lohjalta asti.
– Lohjalla on halli  täynnä ja Salossakin on vapaana lähinnä päiväaikoja, sanoo hankkeen tiedottaja Leo Puhakka.
Hän muistuttaa, että hallin välittömällä vaikutusalueella on 40 000 henkeä.

Puhakka arvioi, että rakenustyöt alkavat syksyllä, jos hanke etenee suotuisasti.  Kiekkoa uudessa 60x29 metrin kaukalossa lämitään mahdollisesti jo alkusyksystä 2012.


Perniön kirkonkylässä täyttyvät yhden liiketalon tyhjät näyteikkunat kerralla, ku n Tapiola muuttaa nykyisistä pienistä tiloistaan naapuritaloon  moninkertaisiin tiloihin. 
Kirsi Savolainen kertoo, että uudet tilat ovat tarkasti Tapiolan ohjeiden mukaiset.
Lue lisää...


Rakennuksen  toisessa päässä aukeaa puolestaan uuden Sähkö Nurmi Oy:n myymälä.  Uuden yrityksen takana on Lasse Ojanen.

Tapiolan yrittäjänä jatkaa  Kirsi Savolainen.  Kati Kaitsaari jatkaa uudessa toimistossa asiakasneuvojana, lisäksi hakusessa on ainakin kaksi uutta työntekijää.
Menestyminen ei ole vain uskon asia.
–    Tapiolan kanssa on istuttu pitkät palaverit.  Pohjalle on tehty tarkat laskelmat ja kehittämissuunnitelmat, kertoo Savolainen.


Hän arvelee, että Perniön toimipisteen leipälaji ovat edelleen vakuutukset, vaikka pankki- ja sijoitustoiminnassa Tapiolan volyymit ovat kasvaneet eniten.
Tapiola laajenee Perniöstä myös Kemiöön, minne on perusteilla kahden työntekijän sivukonttori. 

Kirsi Savolainen arvelee, että Kemiön piste saadaan auki kesäksi.  Perniön konttori pyörii franchising- periaatteella. 


Kirsi Savolainen uskoo, että perniöläisissä olisi asiakkaita nykyistä isommallekin määrälle kaupallisia palveluja.  Hän ottaa esimerkiksi Kemiön, missä menestyvät monet erikoisliikkeet ja jopa kahvilat.
–    Onko tästä liian helppo lähteä Salon keskustaan ostoksille,  miettii Savolainen.


Tiloja pistetään uusjakoon myös Haarlantiellä, Zacusin keittiömyymälä muuttaa kirjaston naapuriksi katutasoon.


Särkisalossa jalostetaan pitäjän tarinat teatteriksi.

Kylämatka-projekti on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta ja sitä toteutetaan yhdeksällä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa.


Särkisalossa työ on jo aloitettu, ohjaaja Noora Himberg ja koko  joukko kyläläisiä ovat olleet koolla tarinoita kertomassa pariin otteeseen.
Seuraava yhteinen tapaaminen järjestetään 2.maaliskuuta Meripirtissä. 

Mukaan toivotetaan edelleen lisää särkisalolaisia.
– Se on turhaa pelätä, ettei itsellä muka olisi tarinaa, tuorekin juttu kelpaa.
Kevään aikana valitaan jutuista ne, joista lähdetään jalostamaan näytelmää kesäksi.
Seuraavaksi aletaan peräänkuuluttaa myös esityksen näyttelijöitä.
– Jos jollakin vaan on sellainen olo, että haluaisi lähteä näyttelemään.  Lavalla olosta ei todellakaan tarvitse olla ennestään kokemusta, rohkaisee Himberg.


– Koska vanhat kuntakeskukset heräävät puhumaan puolestaan, kysyy Perniöntien aluetoimikunnan puheenjohtaja Markku Koskinen.
Koskinen ja Kiskontien aluetoimikunnan puheenjohtaja Maarit Teuri ovat työssään huomanneet, että Salossa on kylätoiminnan kannalta pimeitä alueita edelleen paljon.

Ajantasaiset kyläsuunnitelmat kertoisivat, mihin suuntaan kylillä pyritään. Toisaalta tietoa tulee aluetoimikuntiin hyvin jäsenten kautta.

Puheenjohtajien mielestä Salossa olisi tarve kyläasiamiehelle. Virka on monissa liitoskunnissa perustettu kehysalueiden avuksi ja tueksi.



Kehujakin aluetoimikunnilta Salolle tulee.
–    Aluetoimikunnat ovat tyytyväisiä sektorimalliin, sanoo Maarit Teuri.
Suurten teiden ympärille  luotua toimikuntien aluemallia pidettiin alkuun keinotekoisena.
–    Kyllä ihmiset niin kulkevat keskustaan ja keskustasta eikä esimerkiksi Kiskosta Suomusjärvelle.

Aluetoimikunnille on löytynyt paikka parin vuoden uurastuksen jälkeen.
–    Tämän työn  mielekkyyden kannalta on tärkeää, että virkamiehet ovat ottaneet tämän tosissaan ja keskustelevat asiallisesti.
–    Nyt myös päättäjät ovat alkaneet kuunnella meitä.


Koko juttu painetussa lehdessä


Norjan mäkimaajoukkueen fysioterapeuttina vuosia viihtynyt särkisalolainen Anssi Örri on kahden välivuoden jälkeen tien päällä taas. 
Anssi Örrin kädet pitävät mäkijoukkueen lihakset kunnossa.
Lue lisää...


Laji on pysynyt samana, mutta edustusmaa on vaihtunut tuttuun koti-Suomeen.

Örri liittyi Suomen maajoukkueeseen jo elokuussa, juuri mäkihypyn kesäkiertueen alla. Nyt takana on talven maailmancupia jo kolme kuukautta.
Toissa viikolla Örri ehti pikaisesti Suomeen, mutta oli jo heti uudelleen matkalla lentokentälle.
Tällä viikolla Örri on jo Norjassa pohjoismaisten lajien MM-kisoissa.
Kisat käynnistyvät tänään, ja ensimmäisen mäkikisan karsinta on huomenna perjantaina.
Mäkikiertueella Örrin työskentely hyppääjien kanssa painottuu iltaan.
– Kisamatkoilla on tiukka aikataulu, ja aikaa hoidoille on yleensä vasta illalla ruokailun jälkeen. Puolen yön yli ei saisi kuitenkaan mennä, sillä nukkuminen on tärkeää. Päivien aikana rohkaisen hyppääjiä puhumaan vaivoistaan heti kun ne ilmenevät, jotta niihin päästään puuttumaan heti.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Koko Suomi seurasi viime kesänä kaivurikuskin menoa työkalullaan Hangosta Kuusamoon.  
Lauri Järvinen, Valtteri Kaskia ja Toni Kupiainen saanevat kävelllä Turun-reissunsa hiukan helmikuun paukkupakkasia leudommassa säässä.
Lue lisää...


Tempauksen takana oli facebookissa heitetty haaste; jos joku määrä ihmisiä tykkäisi ajatuksesta, se olisi toteutettava.
Vaadittu määrä tykkäsi ja kaivurikuski sompaili halki Suomen.


Samanlaisia ideoita on syntynyt sen jälkeen muitakin, tuoreimpien joukossa  perniöläisten Valtteri Kaskian, Lauri Järvisen ja Toni Kupiaisen projekti.
Jos  tuhat painaa facebookissa tykkää-nappia,  kaverukset kävelevät Perniön torilta Turkuun kesäkuussa.


Viime viikolla luku oli jo hyvän matkaa neljännelläsadalla.  Aikaa on vielä;  kävely tehdään kesäkuun aikana.

– Kävelimme Salosta Pertteliin ja siinä se tuli jostain mieleen,että pitäisikö kävellä Turkuun, kertaa Valtteri Kaskia.
Tarkka etäisyys Perniön torilta Turun kauppatorille on 76 kilometriä.   Reitti on jo valmiiksi katsottuna, Sirkkulasta Halikkoon ja siitä vanhaa ykköstietä ohi Piikkiön, Varissuon lähiöstä keskustaan.


Kevään mittaan on pistettävä myös treenaten.
Varustepuoltakin on mietitty; jalkaan tarvitaan kunnon kengät ja muun asustuksen on oltava kelin mukainen.
– Sitäkään ei sitten tiedä, onko 30 asteen helle, Järvinen muistuttaa.
Tavoitteena on kävellä matka vuorokauteen.


Turusta kolmikko naureskelee palaavansa melko varmasti muilla keinoin kuin apostolinkyydillä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20