Warning: getimagesize(images/stories/50netlucia.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/50netlucia.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset



Perniössä ylioppilaaksi tuloon saakka koulunsa käynyt Mikko Komulainen väitteli marraskuussa hallintotieteiden tohtoriksi aiheenaan kuntien palveluiden ulkoistaminen. 

Nykyään Kouvolan kaupungin peruspalveluiden tuotantopäällikkönä työskentelevä Komulainen on päässyt soveltamaan teorioita myös käytännössä.
– Kun olin Askolan kunnanjohtajana, niin ulkoistimme koko teknisen puolen yksityiselle yritykselle. Kunta säästi siinä noin 5–10 prosenttia edeltävän vuoden teknisen puolen menoista. Lisäksi kuntalaiset saivat parempaa palvelua. Yritykset pystyvät palvelemaan paremmin esimerkiksi viikonloppuisin kuin kunnan omat työntekijät, selvittää Komulainen.


Askolassa on tehty myös muissa palveluissa ulkoistuksia, jotka onnistuivat Komulaisen mukaan hyvin.

Mikään ulkoistamisen ehdoton puolestapuhuja Komulainen ei kuitenkaan ole. Hänen mielestään kunnan tulisi löytää joustavia käytäntöjä, jossa palvelun ulkoistaminen olisi tasaveroinen vaihtoehto palvelun itse tuottamisen kanssa.
– Kuntiin tarvitaan lisää elinkeinoelämän ajattelutyyliä. Pitäisi löytää edullinen, mutta kuitenkin toimiva vaihtoehto. Mutta lakisääteisiä peruspalveluja on ainakin osaksi hyvä säilyttää myös kunnan omana toimintana. Myös palvelujen sisäistämiset ovat mahdollisia.


Kuntien rakenteet ja ajatusmallit tahtovat kuitenkin olla jäykkiä muutoksille. Tehdään niin kuin on aina tehty, eikä huomata ympärillä olevia mahdollisuuksia, miettii Komulainen.




Koko juttu painetussa lehdessä


Tiipilään suunnitellun vanhusten palvelukeskuksen rakennustyöt alkavat todennäköisesti lähiaikoina.  
Markku Laukkasen ja Tapio Lahden takana aukeaa tontti, jolta kaksi rivitaloa on purettu pois. Uusi rakennus alueelle alkaa kohota vielä tämän talven aikana.
Lue lisää...

Kaksi vanhaa rivitaloa on purettu alueelta pois ja rakennuslupa-asiat ovat kunnossa.  Nimet puuttuvat vielä urakkasopimuksesta. Se saadaan allekirjoitettua, kun hankkeelle tulevan Ara-rahoituksen tarkka määrä varmistuu.
– Avustus on luvattu, nyt katsotaan mikä on tarkka avustusprosentti, toteaa hanketta vetävän Perniön vanhustentaloyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Lahti.
Hänen tietojensa mukaan päätös on tulossa ehkä jo tällä viikolla.
Koko hankkeen kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa.  Avustusta on tiedossa pienimmillään 810 000 euroa. Osasta rahoitusta yhdistys vastaa lainalla, jonka kaupunki takaa.  Kaupunki myös ostaa asuinpaikkoja talosta yhdistykseltä.
Uuteen rakennukseen tulee asuntoja kahteen siipeen kaikkiaan 21.  Kaksi huoneista on kahden hengen asuttavia, asukkaita  uuteen rakennukseen tulee näin enintään 24.  Siipirakennuksia yhdistävässä osassa ovat muun muassa jakelukeittiö, ruokasalit, saunatilat ja lepotilaa päiväkeskuksen käyttäjille.
Urakoitsija Markku Laukkanen aloittaisi rakennustyöt vaikka heti.   Laukkanen harmittelee tositoimiin pääsyn viivästymistä.  Jatkuvasti
– Kaiken aikaa meille tulee jo maksettavaa, hän muistuttaa.
Kuluja on tullut esimerkiksi kaatopaikkamaksuista, kun vanhojen rakennusten osia on viety loppusijoitukseen.
Laukkanen arvioi, että  talon pohjan teko viemäri- ja salaojavetoineen vie aikaa muutamia viikkoja.
– Pari kuukautta menee ennen kuin päästään runkoa tekemään.


Kymmenen kaupungissa toimivaa kotiseutuyhdistystä on saamassa avustussiivunsa  niin sanotuista porkkanarahoista.
Kaupunginhallitus päätti marraskuun alussa, että kotiseutuyhdistysten avustusmäärärahoista päätetään talousarvion yhteydessä ja avustuksen jaetaan määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten perusteella.

Kotiseutuyhdistykset jättivät tähän päätökseen oikaisuvaatimuksen, jossa ne vaativat 60 000 euron  myöntämistä yhdistymisavustuksesta niiden toiminnan  tukemiseen ensi vuonna.
Kaupunginjohtaja esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että talousarvioon lisätään avustusmäärärahaa ensi vuodelle 100 000 euroa ja vuodelle 2012 60 000 euroa.

Yhdistymissopimuksessa kotiseutuyhdistyksille osoitetusta avustuksesta on kulutettu muun muassa . liitosvaiheen suunnittelukokouksiin, muutosjohtajien palkkoihin  ja alueellisiin kulttuuritapahtumiin.
Ensi vuonna  järjestettävien alueellisten tapahtumien alustava kustannusarvio on noin 5 000 euroa. Jaettavaksi jää kaupunginjohtajan esittämä  160 000 euroa.
Oikaisuvaatimuksen takana ovat Muurlan kotiseutuyhdistys ry, Kisko-Seura ry, Kiikala-Seura ry, Kuusjoki-Seura ry, Meripirtin Kerho ry, Perniön Kotiseutuyhdistys ry, Perttelin kotiseutyhdistys ry, Rikala-Seura ry, Salo-Uskela seura ry ja Suomusjärvi-Seura ry.
Multithumb found errors on this page:

There was a problem loading image 'images/stories/50netlucia.jpg'
There was a problem loading image 'images/stories/50netlucia.jpg'

Perniön Lucia –neito tänä vuonna on Erika Asklöf.
Lucia-hymni soi sunnuntaina.
Lue lisää...

Lucia sai kynttiläkruununsa perinteisessä juhlassa sunnuntaina, ja neidot kiertävät tuomassa valoa ja joulumieltä muun muassa vanhainkodeissa.
Valon tuominen on Lucialle luonnostaan kuuluva asia; pyhimyksen nimi viittaa valoon, ja Lucia on myös sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.
Varmuudella hänestä ei paljoa tiedetä, vain se että Pyhä Lucia eli vuosina 283-304 ja hän koki marttyyrikuoleman käännyttyään Roomassa tuolloin kiellettyyn kristinuskoon.
Suomessa Lucian valitseminen on jokajouluinen perinne joka elää vahvana etenkin rannikolla.
Niin myös eteläisessä Salossa:   Luciaa äänesti pelkästään internetissä Perniönseudun Lehden sivuilla lähes 250 henkeä. Kaukaisimmat äänestäjät olivat Ranskasta ja Irlannista, Suomessa pohjoisimmat äänestäneet olivat Sodankylästä.
Kilpailun järjestivät Pohjola-Norden ja Perniönseudun Lehti.


Salon nuorisovaltuusto ei kiinnosta eteläisen Salon nuoria.  Perniöstä ei ole ollut hakijoita jäseniksi seuraavallekaan kaudelle.
Nuorisovaltuusto on koolla tänään ja hakuaikaa mahdollisesti jatketaan.
–    Jos sellainen päätös tehdään, syynä on juuri vähäinen hakeminen, toteaa nuorisotyön suunnittelija Maisa Heinonen.
Salon nuorisovaltuuston toimikausi on katkolla vuodenvaihteessa.  Valtuuston jäsenet ovat 15-21-vuotiaita. Valtuusto antaa vireillä olevista asioista lausuntoja ja sen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus muun muassa lautakuntien kokouksissa.


Perniössä viriää kapinamieli  Salon kaupungin aikeista myydä alueen kiinteistöjä ja keskittää palveluja. 
Narikassa käy päivässä parhaimmillaan yli 80 nuorta. Jere Niemelä piipahti paikalle tiistaina biljardia pelaamaan.
Lue lisää...


Kaupunginhallituksen suuntaan ovat nyt rähähtäneet muun muassa nuorisotoimi sekä Lupajan punaisen koulun käyttäjät.
Salon suunnitelmissa  on ollut siirtää entisen kunnantalon tiloihin muun muassa kirjasto, päiväkoti ja nuorisotila Narikan toiminta.  Kyseessä on kaupunginjohtaja Antti Rantakokon esitys, päätöksiä asiasta on määrä tehdä keväällä.


Perniön kirjastonjohtaja Kirsti Leikkonen arvioi jo marraskuussa, että kirjastolle ei saada ilman mittavia muutoksia  kunnantaloon toimivia tiloja.  



Samoilla linjoilla on nyt myös nuorisotoimi.  Kirje asiasta on jo lähtenyt  kaupunginhallituksen jäsenille.


– Varmasti sinne yläkertaan saadaan sinällään hyvät tilat, jos on käyttää mielettömästi rahaa muutostöihin, tiivistää  projektityöntekijä Minna Kivinummi Salon nuorisopalveluista.

Hän pelkää rahallisen säästön jäävänkin olemattomaksi.
– Kunnantaloon pitäisi tehdä kaikki henkilökunnan sosiaalitilat ja toimistotkin, hän muistuttaa.

Kivinummen mielestä nykyiset tilat Sillankorvassa ovat pohjaratkaisultaan toimivat, helpot tulla ja nuorten puuhia on helppo valvoa.  Kunnantalossa on iso, pimeä piha ja paljon rappukäytävää, jota on käytännössä mahdoton pitää silmällä kolmannesta kerroksesta.


Toinen takajaloilleen noussut joukko on  kansalaisopiston entisöintikurssi.
– Suosiolla emme pois lähde, ensin pitää kaupungin etsiä Perniöstä korvaavat tilat, toteaa  pitkän linjan harrastaja Liisa Vainio.
Hän kehaisee Lupajan tiloja erinomaisiksi entisöijille: neliöitä on riittävästi ja isot työt voivat olla koululla säilössä.
– Miten me johonkin Hermannin kouluun voimme lähteä, jos sieltä pitää aina ottaa työ mukaan kun lähtee kotiin. Ei jotain sivustavedettävää joka kerran kuskata kouluun ja sieltä pois.
 Kurssilaisilla on ollut pääsy tiloihin tarvittaessa myös muulloin kuin kurssipäivinä.   Koulu on myös perniöläisille sopivan, jopa kävelymatkan päässä, muistuttaa Vainio.


Urheiluseura tarvitsee rahaa. Juniorivalmennuksen kuluihin, peliasuihin, urheilutalon kustannuksiin, kilpailumatkoihin ja välineisiin. 
Perniön Sisun yksi yhteistyökumppani on Destia ja yksi tapa varainkeruuta aurauskeppien asennus. Toimessa Juhani ja Eilo Vuorisalo.
Lue lisää...

Kaupungin avustukset ovat pienenemään päin, joten työrukkaset on puettava käteen entistä ahkerammin.


Eteläisen Salon urheiluseuroilla on hyvinkin mielikuvituksellisia varainkeruun keinoja. Yksi maalaa taloja, toinen asentaa aurauskeppejä ja kolmas huolehtii laskijoiden turvallisuudesta laskettelurinteen hisseillä.


Perniön Sisulla on  monimuotoinen varainkeruun valikoima. Kesäiset hallin lavan tanssit ja viikottain järjestettävä bingo ovat suosittuja tapahtumia sinänsä. Tuotoilla avustetaan seuran urheilupuolta.


Kirjakkalan Alun talkooväelle Metsähallitus on ollut tärkeä yhteistyökumppani.
–Esimerkiksi Luontotalo on Kirjakkalan Alun väen maalaama. Olemme maalanneet myös muita alueella sijaitsevia rakennuksia.


Teijon Tovereiden talkoolaiset ovat tuttu näky laskettelurinteillä.
– Olemme olleet vuosikaudet hissivalvontatehtävissä. Viime vuosi oli meidän kannaltamme hieno, kun kelit olivat niin talviset, mainitsee puheenjohtaja Pekka Kari.  


Perniön Urheilijat on niin suuri seura, että jokainen jaosto huolehtii itse varainhankinnastaan.

Lue koko juttu painetusta lehdestä


Kaksi vuotta sitten Teijolle muuttanut Larisa Zlobina sai kylällä kulkiessaan vastata kysymyksiin, miten hän on oppinut niin nopeasti suomen kielen. 
Larisa Kajalin opettaa äidinkieltään venäjää Teijolla.
Lue lisää...

Viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut Larisa ei osannut ollenkaan maan kieltä tänne muuttaessaan.
– Seuraavaksi kylällä kysyttiinkin, voisinko opettaa täällä venäjää, kertoi Larisa Zlobina.


Syyskuusta lähtien Larisa Zlobina on johdattanut venäjän alkeisiin kahta vajaan kymmenen hengen ryhmää. Hän opettaa vapaaehtoisena Teijon koululla maanantai- ja tiistai-iltaisin. Teijon alueen kyläyhdistys on avustanut kopiointikuluissa  ja opetustilan hankinnassa.


Teijon seudulla venäjän taidoille on myös käytännön tarvetta jatkuvasti enemmän. Matkailuyritysten väki tapaa venäläisiä lomalaisia pitkin vuotta. Sesonkiaika alkaa vajaan kuukauden päästä, kun venäläisen uuden vuoden viettäjät saapuvat seudulle. Monilla maatalousyrittäjillä taas on kesällä venäjänkielistä työvoimaa.
Syksyn aikana kieltä on opiskeltu pääasiassa monisteiden avulla.
– Olen ottanut asioita lapsille suunnatusta oppikirjasta. Keväällä voisimme ottaa jo oppikirjankin, mikäli into opiskeluun säilyy, miettii Larisa Zlobina.


Meri-Teijo Centerissä työskentelevä Ritva Blomqvist on innoissaan opiskelusta.
– Meillä käy paljon venäläisiä asiakkaita varsinkin Vip-mökeissä. Osa venäläisistä osaa englantia, mutta osan kohdalla joudumme turvautumaan elekieleen. Jo muutaman sanan ja lauseen osaaminen auttaa eteenpäin. Ainakin minuun tekee vaikutuksen, jos ulkomailla joku toivottaa tervetulleeksi suomeksi, vaikkakin murtaen puhuen.
Blomqvist toivoo, että opinnot jatkuvat myös kevään puolella.


Särkisalon jätetaksa nousee. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina korotukset, jotka tietävät tavalliselle yhteisastiaa käyttävälle kotitaloudelle reilun kolmenkympin lisälaskua vuodessa.
Särkisalon jätetaksa on ollut voimassa vuodesta 2004. Kompostoiva talous maksaa yhteisastian käytöstä ensi vuonna 80 euroa vuodessa, kaikki  jätteet samaan astiaan kippaava talous maksaa 127 euroa.
Saman tien hinnastosta poistuivat Särkisalon kunnan aikaiset yhden hengen taloudet, jotka saivat käyttää yhteisastioita muutamaa kymppiä halvemmalla.


Mökkikausi kestää päätöksen mukaan toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kompostoivat mökkiläistaloudet maksavat viidestä kuukaudesta 65 euroa ja kompostoimattomat 90 euroa. Jos mökkiä käytetään pidempään, se katsotaan jätetaksassa vakituiseksi asunnoksi.


Kiskossakin jätetaksat ovat perua vuodelta 2007. Uudet taksat tietävät reilun parinkympin menolisää tavalliselle 240 litran ”Sulon” täyttäjälle. Uutta taksassa on ”hukkanouto”, josta veloitetaan saman verran kuin pienimmän jäteastian tyhjennyksestä. Hukkanouto on kyysessä, jos jäteauto ei pääse astioiden luokse tai astia ei ole  siellä missä pitäisi.


Jos asunnossa tuotettu jätemäärä on poikkeuksellisen pieni tai asuntoa käytetään vähän, kaupunki voi hakemuksesta määrätä maksettavaksi jätehuollon perusmaksun joka on 45 euroa vuodessa.


Runsas viikko sitten, myöhään maanantai-iltana, Jukka ja Tiina Pukkila astuivat Ticklenien eteiseen Perniön Foudilassa. 
Tiina ja Jukka Pukkilan arki käynnistyy hiljalleen uudestaan. Jukka Pukkilan edessä pöydällä on yksi harvoista pelastuneista valokuvista.
Lue lisää...

- Tämä on nyt teidän kotinne, virkkoi talon emäntä Marjatta Ticklén.


Lausahdus tiivistää jotain viimeksi kuluneista puolestatoista viikosta. Tickléneillä pariskunta oli lainavaatteissa evakkomatkalla.


Jukka ja Tiina Pukkilan kotitalo paloi maan tasalle viime viikon maanantaina.  



Nyt uuden asunnon keittiössä välillä vähän nauretaan, väliin pyyhitään jälleen silmäkulmaa. Toistuvasti tulee esiin kiitollisuus ihmisten avuliaisuudesta, siitä miten menetyksen kokeneita on autettu monin eri tavoin, teoin, sanoin ja tavaroin, pyytämättä ja avokätisesti.


Runsas viikko tapahtuneen jälkeen Pukkilat istuvat vuokra-asunnossaan, kattavat kahvit lahjaksi saatuihin mukeihin.
- Kaikki tämä apu on niin iso asia, että ei sitä voi ikinä maksaa takaisin. Korkeintaan niin, että jos jollekin sattuu vastaavaa, me olemme ensimmäisinä apua tarjoamassa, pohtii Jukka Pukkila.



Nimiltä Pukkilat eivät tohdi yrittääkään kiittää kaikkia:  avun tarjoajia on ollut mahdottomasti ja joku on kiireisen viikon aikana jäänyt ehkä painumatta mieleen.   Ensimmäisten joukossa olleen nimi on kuitenkin jäänyt muistiin. Juha Vänttinen tapasi pariskunnan pihalta  saunakamppeissaan.
- Hän oikein juoksi kotiinsa Somerikkoon ja toi autolla villapaitoja ja saappaita, muistelevat Pukkilat.



Jääkaapin ovessa on kiinni kulmastaan mustunut valokuva, yksi harvoja pelastuneita esineitä.  
Moni sanoo, että valokuvat ovat juuri ne, jotka palon sattuessa pitäisi kaapata turvaan.
Pukkiloilta kuvat jäivät ottamatta, mutta VPK saa perheeltä erityiskiitoksen hoidettuaan tämän homman.  Yksi talon seinistä sortui sen hyllyn päälle, missä oli ollut kuvia ja muita muistoja.  Hyllyn palo tukahtui, ja palokunta sai kaiken keskeltä kannettua laatikollisen näitä esineitä ulos suojaan, vaikka haisevina ja mustuneina.
- Vein paloasemalle kiitoksia enkä ollut tätä asiaa millään lakata itkemästä,  sanoo Tiina Pukkila.




Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Salon kaupunginhallitus käsitteli ensi vuoden talousarvion osaltaan tiistaina.

Klippulan toimintaan palautettiin määrärahat, jotka kaupunginjohtajan  talousarvioesityksessä oli leikattu pois;  Klippulan toimintaan varataan ensi vuodelle 75 000 euroa. Näin kiinteistö ei ole myöskään myyntilitalla.


Paljon puhuttanut aihe, kaupungin kiinteistöjen myynti, ei ollut tiistaina aiheena yleensäkään.
– Niistä tehdään esitys helmikuussa, kertoo talousjohtaja Seppo Juntti.


Lainakantaa hallitus ei ollut valmis kasvattamaan.


Toinen kaupunkilaisia askarruttanut asia on ollut kotihoidon kuntalisä eli ns. Salo-lisä.
Kaupunginjohtajan esitys oli, että lisään varattaisiin miljoona euroa, kolmannes vähemmän kuin kuluvana vuonna. Hallitus nosti summan 1,6 miljoonaan.



Henkilöstön osalta esitys oli, että vapaaehtoista  palkatonta vapaata pidettäisiin seitsemän päivää.   Esitys lomautuksista tuli tarpeettomaksi sen jälkeen, kun valtuusto viime viikolla päätti nostaa veroprosentin suoraan 18,75-tasoon.   Suositus seitsemästä päivästä kelpasi myös kaupunginhallitukselle.   


Pieniä rukkauksia henkilöstöön hallitus kuitenkin teki, esimerkiksi ravitsemustyönjohtajaa kaupungintalolle ei palkata, eikä uutta suunnittelijan vakanssia kaupunkisuunnitteluun perusteta.


Investointien loppusumma ensi vuonna kasvaa 17,1 miljoonaan. Isoin muutos on, että  Ollikkalan koulun remonttiin varataan 500 000 euroa jo ensi vuonna.  
Alijäämäksi on muodostumassa 14,7 miljoonaa euroa.


Salon valtuuston on määrä hyväksyä talousarvio 14. joulukuuta.


– Ei se nyt soi. Aika hyvin homma pyörii, virkkoi Tauno Kanerva maanantaina katsahtaessaan puhelimeensa. 
Tauno Kanervan pihassa odottaa entisöintiä vuoden 1986 Scania, sama auto jonka mies osti uutena, möi ja hankki takaisin itselleen vastikään.
Lue lisää...

Se mikä pyörii, on melkoinen rekkaralli Salon ja Säkylän välillä.

Perniön ja Särkisalon pelloilta nousee juurikasta koko maankin mittakaavassa paljon,  tämän syksyn aikana Säkylän sokeritehtaalle ajetaan juurikasta eteläisestä Salosta  70 tuhatta tonnia eli 70 miljoonaa kiloa.


Kuljetusringissä on mukana viisi autoilijaa, kymmenen autoa ja pitkän linjan kuljetusyrittäjä Kanerva on kuljetusoperaattori, joka pitää langanpäitä käsissään.  Kun homma toimii, puhelin ei soi.

Kohta jo soi, yhdestä autosta puuttuu tarvittava asiakirja ja Kanerva pääsee antamaan neuvoja kuskille.


Juurikkaanajossa pyörii myös melkoinen määrä kuskeja; juurikkaan vastaanotto alkaa aamukuudelta ja päättyy iltamyöhäisellä. Päivässä ajetaan Salosta juurikasta runsaat 900 tonnia, noin 25 autollista.  


Kanervan syksyyn juurikas on kuulunut pyöreästi puoli vuosisataa.
– Pienenä joutui harventamaankin. Sellaisina päivinä ei ollut niin kiire koulusta kotiin, kun tiesi että harvennushomma odottaa, myhäilee Kanerva.
Vaimoa Raija Kanervaa naurattaa vieressä.
– Ei ollut kuulemma kiire ihan joka päivä muutenkaan.


Kuljetusten organisoiminen on joka tapauksessa alkuaikoihin verrattuna siistiä sisätyötä.   1970-luvun alussa tuli ensimmäinen nosturi autoon kiinni.   Nykyisistä lämmitetyistä hyteistä oli vasta aavistus.
– Avo-ohjaamossa sai istua kaikki tuulet ja tuiskut kuormaa tekemässä, muistelee Kanerva.



Koko juttu painetussa lehdessä



Joka arkipäivä puoli seitsemän aikaan syttyvät valot postin jakelutoimipaikassa Perniön keskustassa. Postinjakajan työ on aamuvirkun hommaa. 
Anita Kivineva ja postiauto ovat Petun lossilla jokapäiväinen vieras.
Lue lisää...



– Herätys on viiden aikoihin aamulla. Syön aamupalan, luen lehden ja lähden ajamaan töihin, kertoo Teijolla asuva postinjakaja Anita Kivineva.


Samantyyppinen on kaikkien Perniön ja Särkisalon alueen postinjakajien päivän aloitus.
Postia jaetaan yhdeksän auton ja yhden polkupyörän voimin. Jokainen jakaja valmistelee oman postinsa valmiiksi järjestykseen ennen liikkeelle lähtöä.


Lajittelun jälkeen ensiksi suunnataan Torpanmäkeen, jossa Esa Peijonen jo odotteleekin televisiotaan. Laite oli mennyt rikki takuuaikana.


Förbyn satamassa Anita Kivineva avaa avaimellaan Omyan portin ja vie yrityksen postin sisätiloihin.
Kotkanpesästä hän hakee lehtipalautukset eli vanhat lehdet, jotka eivät ole menneet kaupaksi. Farfafintien ja –kujan kulmassa asiakas on vastassa, ja lupaa viedä naapurinkin lehdet.  Ulkoluodon sillalle saavuttaessa Kivineva hakee oranssista laatikosta varhaisjakelijan sinne jättämät viikonlopun sanomalehdet.
– Ulkoluodon asukkaat voivat käydä hakemassa ne laatikosta viikonloppuna. Jos eivät hae, niin vien ne perille sitten maanantaina, kertoo Anita Kivineva.
Laatikossa on lehtiä, joten kaikki eivät ole lenkkeilleet kylmänä viikonloppuna.


Sitten lähdetään Ulkoluodon kierrokselle.  Ulkoluodossa kuten myös Petussa on lukemattomia postilaatikkorivejä, jotka voidaan ohittaa vauhdilla. Laatikot ovat kesäasukkaiden, joita ei tarvitse huomioida talvella.
Vakituisia asukkaitakin löytyy, vaikka kymmenen laatikon rivistä vain yksi saattaa saada täytettä.  Idyllisellä paikalla aivan meren rannalla asuu vanhus, joka saa postinsa kotiovelle.


Lossimatkan aikana Anita Kivineva ehtii mutustaa yhden voileivän mennessä ja toisen tullessa.



Lue koko juttu Anita Kivinevan kierroksesta Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20