Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

Kaukurintien ja Kiskontien risteys on vaarallinen ja hankala.
Lue lisää...
Somerikosta ja Lupajalta pitää päästä Perniön kirkolle jalan tai pyörällä turvallisesti.
Tätä mieltä on Salon liikenneturvallisuutta miettinyt työryhmä, joka on saanut raporttinsa valmiiksi.
Perniön liikenneympäristössä olisi työryhmän mielestä useampikin remontin paikka.  Järeintä kalustoa tarvitaan välille Somerikon asuinalueelta kohti kirkonkylää. Välille tarvitaan työryhmän mielestä kevytväylä, jonka hinnaksi on arvioitu 75 000 euroa. Tämä olisi kunnan maksama remontti.
 Vuosikausia puhuttanut Lupajantien ja Kiskontien risteys on kohteista yksi.   Kiskontietä pitkin saisi ko. paikalla ajaa vain viittäkymppiä, harva kuitenkaan ajaa.  Työryhmän mielestä nopeuksien hillitsemiseksi paikalle tarvittaisiin 50 km/h rajoituksen toistomerkki, suojatien ennakkovaroitusmerkki, sama maalauksena ja lisäksi heräteraidat ennen suojatietä.   Hinnaksi toimenpiteille on arvioitu 1500 euroa ja maksaja olisi ely-keskus.
Kiskontie eli maantie 1840 on  kolmannenkin ehdotuksen kohteena, sitä pitäisi nostaa notkelmapaikasta. Hintaa työlle on arvioitu 70 000 euroa ja rahan pitäisi löytyä ely-keskuksen pussista.
Multithumb found errors on this page:

There was a problem loading image 'images/stories/2011/13teijon.jpg'
There was a problem loading image 'images/stories/2011/13teijon.jpg'
Kasakka-ahteentieltä on näkymät Sauruntielle.
Lue lisää...
Kaupungin tonttivaranto Perniön alueella on huvennut. Tarjolla on hajatontteja kirkonkylässä, Teijolla ei mitään.
Teijolla pulaa on helpotettu pätkimällä Kasakka-ahteentien rivitalontontit omakotitalotonteiksi.
–Ne on pätkitty jo, mutta ei asetettu vielä varattavaksi, kertoo teknisen toimen johtaja Mika Mannervesi.
Kasakka-ahteentie on Pyölynmäessä.
Teijolla on lisäksi valmiiksi kaavoitettuja tontteja ilman kunnallistekniikkaa Kaapinmäessä, Vilniemen ja Merikulmantien välissä.
–Lanskalanmäessä on viisikymmentä tonttia ja parillakymmenellä kunnallistekniikka, jatkaa Mannervesi.
Lanskalanmäen tontit ovat Honkarakenteen markkinoitavana, sopimus kestää vuoden loppuun saakka.
Lue lisää tonttiasiaa tämän viikon lehdestä
Matildan ruukkialueella paukkuu vasara.  Alue on kahdeksassa vuodessa kokenut muodonmuutoksen; vanhaa rakennuskantaa ja ympäristöä on kunnostettu ja kunnostetaan jatkuvasti.
Ravintola on auki ympäri vuoden, talon toinen pää vuokrattu ja yläkertaan rakennetaan parhaillaan kahdeksaa hotellihuonetta.
– Ihan ensi kesäksi niitä ei saada valmiiksi, arvioi omistaja Tuula Gustafsson.
Entinen kankirautavarasto on sekin valjastettu nyt uuteen käyttöön: 1850-luvulla rakennettuun taloon on rakennettu nyt kokoustilat jopa 50 hengelle.
– Kokouksia on pidetty, hääpaikaksikin on käyty katsomassa, kertoo Gustafsson.
Entä onko korjaustahti ollut ollenkaan suunnitellun kaltainen?
– Aika hyvin työt ovat sujuneet, vaikkei missään hengenhädässä ole tehtykään.
Oma haasteensa vanhojen rakennusten kunnostamisessa on, parhaillaan mietitään esimerkiksi hotellihuoneiden sisäänkäyntiä ja sitä, miten kävelysilta ”ylisille” on toteutettavissa.
– Puurakenteita on paljon ja paloluokaksi tulikin p3, mikä taas toi omat vaatimuksensa, muistuttaa Harri Gustafsson.
Kyläkonttori aukeaa kesäksi, pitäjät tulevat Jyväskylästä kuten viime vuonnakin. Tilojen käyttöaste alkaa lähennellä sataa.   
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa halutaan polkaista lisää kierroksia vesistöjen hoitoon.  
Eteläisen Salon vesistöjen kunnostus halutaan potkaista käyntiin. Arkistokuva Strömman kanavalta.
Lue lisää...

Vuoden alussa käynnistynyt Velho-hanke pyrkii  saamaan vesien hoidon toimenpiteitä käyntiin toden teolla. Yksi tavoitteista on, että riittävän monta paria tekeviä käsiä löytäisi toisensa.   
–    Nyt etsitään keinot ja tekijät, muotoilee koordinaattori Sanna Tikander Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Yhtä lailla toimeen voivat tarttua niin vesistönsuojeluyhdistykset kuin vaikka kyläyhdistyksetkin, tarkoituksena on saada yhteistyö pelaamaan   -- ja kertoa eri vaihtoehdoista kunnostushankkeiden rahoittamiseksi.
Julkisen rahan lisäksi vesistöjä voidaan jatkossa kunnostaa myös yksityisellä tuella.
–    Yritykset tulevat varmasti kuvaan mukaan ja lisäksi on esimerkiksi säätiöt,  Tikander uskoo.
–    Ei voida olettaa, että on vain  ylhäältä annettua julkista rahaa, Tikander huomauttaa.
Hänen näpeissään on Velho-projektin yksi osio, vesienhoito.   Toinen osio koskee käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoa. Suunnitelmat tehdään yhdeksälle Natura-verkostoon kuuluvalle kosteikko- tai vesistökohteelle.
–    Niissä on oltava jatkuvuutta. Ei voida ajatella, että tehdään yksi suunnitelma ja sitten sillä mennään maailman tappiin, sanoo käyttö- ja hoidosuunnitelmista vastaava koordinaattori Tapio Aalto.
Yksi uuden suunnitelman saavista alueista on mahdollisesti Särkisalon ja Perniön välinen Laukanlahti, mutta asiasta ei ole vielä päätöksiä.
–    Hoito-ja käyttösuunnitelma on jatkossa rahoituksenkin hakemiseen hyvä selkänoja, Aalto muistuttaa.
Salon seudulla suunnitelma aiotaan tehdä Kiskonjokivesistöstä.  Tapio Aalto kertoo, että työ pääsee kunnolla vauhtiin yleisötilaisuudella kesän korvalla.
Vesistöasioista lisää tämän viikon lehdesssä








Melkkilän Ratsastajat on valittu Nuoren Suomen sinettiseuraksi.
Sinettiseurojen pitää täyttää useita laatukriteereitä, ennen kuin ne sinetin voivat saada. Esimerkiksi jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta on pidettävä huolta. Kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista on oltava, ja se on tuotava myös jäsenten tietoon. Ohjaajien on oltava koulutettuja nuorten ja lasten ohjaamiseen.
Sinettiseura järjestää Nuoren Suomen mukaan laadukasta lasten ja nuorten toimintaa.
Melkkilän Ratsastajilla oli hakemus sinettiseuraksi suunnitteilla jo pari vuotta sitten, mutta toimeen ryhdyttiin vasta viime vuonna.
– Aikaisemmin esimerkiksi heppakerhossa ei ollut tarkkoja toimintasuunnitelmia, mutta nyt sielläkin on sellaiset, kertoo seuran puheenjohtaja Riikka Järvelin.
Heppakerho on lapsille suunnattu kerho, jossa tutustutaan hevosiin, tallielämään ja ratsastukseen.
– Nuorin osallistuja on kuusivuotias. Yläikärajaa ei ole, mutta 14-vuotiaat ja vähän siitä vanhemmat ryhtyvät jo kerhon vetäjiksi.
Lue lisää hevosharrastuksesta Perniönseudun Lehdestä

Hannulan tilalla Lankkerissa on vietetty vauhdikasta vuohien pienokaiselämää viimeiset pari viikkoa.

Lumipallo ja Routa kipusivat Helmiina Loikkasen mahan päälle.
Lue lisää...
Kuttu Taika pyöräytti 7. maaliskuuta kaksi poikakiliä ja siitä reilun viikon päästä oli Auroran vuoro. Tälläkin kertaa kilejä syntyi kaksi: täysin lumivalkoiset Lumipallo ja Routa. Pikkuisia ei erota toisistaan ulkomuodon perusteella millään, vaikka ne ovatkin eri sukupuolta.
Toisessa karsinassa elävät Pippurin ja Popparin sentään erottaa, sillä Pippurilla on emonsa tavoin harmaata turkissaan. Kilit pyrkivät tuon tuostakin emon nisälle.
– Näyttää siltä, että vain toinen nisä kelpaa molempien kuttujen kohdalla, ihmettelee tilan emäntä Mirja Virtanen.
Nimet kileille keksi tytär Helmiina Loikkanen, joka viihtyykin mainiosti kilien kanssa leikkien. Parhaiten leikki sujuu Lumipallon ja Roudan kanssa, sillä ne viihtyvät mainiosti ihmisen seurassa.
– Pienimmät kilit eivät värityksen suhteen ole tulleet yhtään emoonsa. Valkea väri on Väinö-isältä, toteaa Mirja Virtanen.
Väinö-pukki hankittiin tilalle Kainuun ekokylästä vasta viime kesänä juuri perheenlisäyksen toivossa. Suomenvuohet Aurora, Taika ja Väinö viettivät kesän samassa aitauksessa.
Lisää kiliasiaa tämän viikon lehdessä.


Työt Särkisalon pengersillan virtausaukkotyömaalla alkavat toden teolla maanantaina.
Jorma Jokela esittelee uuden sillan piirustuksia Särkisalon entiseen kunnanvirastoon perustetussa työmatoimistossa.
Lue lisää...

Pengersilta on siitä lähtien yksikaistainen ja liikennettä ohjataan liikennevaloilla.
–    Liikenteenohjaussysteemit asennamme sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä, kertoo työmaan päällikkö Jorma Jokela.

Liikenteen käytössä oleva kaista erotetaan työmaasta betoniaidalla.
Työt alkavat paalutuksella. Uusi silta rakennetaan kahdeksan porapaalun varaan.
–    Se on 800-millinen teräsputki joka porataan kallioon saakka ja valetaan täyteen betonia, selvittää Jokela.
Kallio on noin neljänkymmenen metrin syvyydessä. Jokela on toiveikas paalutuksen sujumisen suhteen, sillä koekairauksessa ei ole tullut vastaan suuria lohkareita.


Koko penger nousee reilut kaksi metriä. Mantereelta tultaessa noustaan loivasti sillalle. Isoluodon puolelta penger nostetaan sillan tasolle jo nykyisestä sillasta alkaen.


Kun uusi silta on loppuvuodesta valmis, sen alta kaivetaan pengertie pois niin, että vesisyvyydeksi tulee kymmenisen metriä, saman verran kuin eteläpuolisen alueen suurin syvyys.


Sillan urakoi YIT ja työmaa työllistää kiivaimmillaan kymmenkunta tekijää.


Pengersilta on maanantaista yksikaistainen

Työt Särkisalon pengersillan virtausaukkotyömaalla alkavat toden teolla maanantaina.

Pengersilta on siitä lähtien yksikaistainen ja liikennettä ohjataan liikennevaloilla.

        Liikenteenohjaussysteemit asennamme sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä, kertoo työmaan päällikkö Jorma Jokela.

Liikenteen käytössä oleva kaista erotetaan työmaasta betoniaidalla.

Työt alkavat paalutuksella. Uusi silta rakennetaan kahdeksan porapaalun varaan.

        Se on kahdeksansataamillinen teräsputki joka porataan kallioon saakka ja valetaan täyteen betonia, selvittää Jokela.

Kallio on noin neljänkymmenen metrin syvyydessä.

Jokela on toiveikas paalutuksen sujumisen suhteen, koekairauksessa ei ole tullut vastaan suuria lohkareita.

Koko penger nousee reilut kaksi metriä. Mantereelta tultaessa noustaan loivasti sillalle. Isoluodon puolelta penger nostetaan sillan tasolle jo nykyisestä sillasta alkaen.

Kun uusi silta on loppuvuodesta valmis, sen alta kaivetaan pengertie pois niin, että vesisyvyydeksi tulee kymmenisen metriä, saman verran kuin eteläpuolisen alueen suurin syvyys.

Sillan urakoi YIT ja työmaa työllistää kiivaimmillaan kymmenkunta tekijää.

 

 




Perniön entiseen kunnantaloon on tulossa uutta toimintaa. 
Yhteiskoulun oppilaat kokkailevat parhaillaan lukiorakennuksessa. Alba Berisha ja Marilyn Amond olivat tiistaina jälkiruoan teossa.
Lue lisää...

Salon kaupunginhallitus linjasi maanantaina,  että talo säilyy kaupungin omistuksessa. Tiloihin on hahmoteltu muun muassa yläkoulun opetuskeittiöitä, kansalaisopiston tiloja ja nuorisotilaa sekä  päivähoidon toimintoja.
Päivähoidon osalta ratkaisu tarkoittaisi sitä, että kaupunki voisi pistää myyntiin sekä Vuorilinnan että Pesän päiväkodin tilat.
Ajatukseen opetuskeittiöiden siirtämisestä suhtauduttiin yhteiskoulussa tiistaina varovaisen myönteisesti.
Rehtori Maija Syrjäläinen esitti jo tälle vuodelle määrärahaa nykyisen, lukiolla sijaitsevan kotitaloustilan remontoimiseen.
– Tila ei ole huono, mutta päivittämistä se kaipaa.  
Jos kaikki kaavaillut toiminnot saadaan taloon rakennettua ja tilaa on vielä vapaana, jätetään vanha valtuustosali ja toinen kokoushuone kokouskäyttöön.

Teknisen toimen toimialajohtaja Mika Mannervesi kertoo, että luonnoksiakaan tilojen jakamisesta ei vielä ole tehty, vaan suunnitelmia aletaan nyt laatia yhdessä mahdollisten tulevien käyttäjien kanssa.
Myös muut entiset kunnantalot olivat jälleen tapetilla tiistaina. Tekninen lautakunta päätti, että Särkisalon entistä kunnanvirastoa ei vielä pistetä myyntiin, mutta Kiskon kunnantalo pyritään myymään.


Kaupungin kesäleirikeskuksessa Klippulassa on toimintaa ensi kesänä kuusi viikkoa.
Särkisalossa sijaitsevan keskuksen henkilökuntaan tulee apuja sekä vapaaseurakunnasta että helluntaiseurakunnasta.  Molemmista kaupunki saa avukseen yhden ohjaajan viikoksi.

Salon opetuslautakunta oli jo edellisessä kokouksessaan nipistämässä toiminnasta viikkoa pois säästöjen nimissä. Matti Varajärven (sd) aloitteesta asia palautettiin tuolloin valmisteluun.
Opetuslautakunta teki päätöksen asiasta tiistai-iltana.



Kun Perniön yhteiskoulun oppitunnit loppuvat keskiviikkona, Lauri Järvinen suuntaa 
Lauri Järvisen keskiviikko-ohjelmaan kuuluu tanssikerho. Emmi Lahti (keskellä) vetää treenejä.
Lue lisää...
Allinsalissa pidettävään tanssikerhoon. Sieltä hän lähtee järjestämään Kirkonkylän koululla alakouluikäisille pidettävää Toimintatoria. Myöhemmin illalla Lauri matkaa vielä Saurun koululle, jossa hän vetää seurakunnan sählykerhoa.

Ihan näin kiirettä ei jokaisella koululaisella pidä. Kerhotoiminta kuitenkin elää ja voi hyvin kouluissa, sillä sitä on kehitetty keväästä 2008 osana opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa.

Perniön yhteiskoululla kerhot painottuvat liikuntaan. Hiihtoloman jälkeen aloitti tanssikerho, jossa viime viikolla afrotanssin rytmeissä keinahteli 14 oppilasta.
Tanssikerhon lisäksi liikunnanopettaja Emmi Lahti aloittaa huhtikuussa telinevoimistelu-parkour –kerhon.
– Ilmoittautuneita on lähes kolmekymmentä, vaikka monet aiemmin ilmoittivatkin inhokkilajikseen telinevoimistelun, sanoo Emmi Lahti.

Syksyllä Perniön yhteiskoulun oppilaiden parissa startannut Toimintatori on vienyt kerhotoiminnan lähiseudun alakouluille. Yläkoululaiset siis pitävät kerhoa alakoulun viides- ja kuudesluokkalaisille.

Lue koko juttu  Perniönseudun Lehdestä


Pedersån vanhassa koulussa on harjoitellut  talven ajan taiteilijanaisten nelikko. 
Saarettaret -metsättäret- esitys syntyy neljän naisen voimin: vasemmalta Sari Kippilä, Tiiti Mendelin, Marianne Petters ja Laura Naukkarinen.
Lue lisää...

Kemiönsaaren luonto muuttuu esitykseksi, jossa samalla kertaa tehdään neljän eri alan taidetta.

Mukana ovat muusikko Laura Naukkarinen, kuvataiteilija Tiiti Mendelin, tanssija Marianne Petters ja tekstiilitaitelija Sari Kippilä.

Saarettaret – Metsättäret -esitys yhdistelee jokaisen osaamista. Tanssi tarvitsee musiikkinsa,  siinä sivussa tehdään tekstiilitaidetta ja maalauksia.
–    Kaikesta kootaan viimeisessä esityksessä valtava palapeli, myhäilee Tiiti Mendelin.

Vähäinen ei ole se valmiiden kuvien ja huovutustöiden määrä, mikä jo talven kestäneissä harjoituksissa  on syntynyt.
Varsinaista dialogia esityksessä ei ole, teos kasvaa vähän kerrassaan.   Maanantain harjoituksissa musiikin ja liikkeen yhdistelmä vei ajatukset kerkeästi tuulisen merenrannan tunnelmiin.
–    Luonto on se, mistä kaikki lähti, se on myös se miksi mekin olemme Kemiönsaarelle muuttaneet, miettii Marianne Petters.

Esityspaikatkin on valittu sen mukaan, että jo sinne saapuessa virittyy tunnelmaan.  Esitys nähdään kolme kertaa, tulevana lauantaina Söderlångvikin kartanossa, sitä seuraavan viikon sunnuntaina Westersissä ja vielä 3. huhtikuuta Storfinnhova Gårdissa.



–Meillä oli vene Förbyssä ja sieltä tullessa vaimo sanoi, että ajetaan katsomaan, kertaa Ilkka Hänninen viime kesän tapahtumia  
Karhumäkeen alkaa nousta ensimmäinen talo. Ilkka Hänninen (vas) neuvonpidossa Pohjolan Perustuksen yrittäjän Marko Tapion kanssa.
Lue lisää...

Tienposkessa ollut kyltti uudesta Karhumäen asuntoalueesta sai kiinnostuksen heräämään.
–Ajettiin ensin tuonne perälle ja sitten tultiin tähän. Päätimme saman tien, että jos tämä tontti on vapaa, muutamme tähän.
Uusi asuinpaikka oli valittu ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Vene on myyty, omakotitalo Salossa meni juuri kaupaksi ja unelmien tontilla ovat  perustustyöt käynnissä.


Jo Särkisalon kunnan liikkeelle pistämä Karhumäen asuntoalue on muuttumassa kaavakartasta paikaksi, jossa todella asutaan.
–Talopaketti tulee maaliskuun lopussa ja  meillä on kova tahto päästä syksyllä asumaan, kertoo Hänninen.
Perheen poika saisi aloittaa esikoulun omalla kylällä.


Ilkka Hänninen kehuu alueen varustusta ja kaavoitusta.
–Tämä on fiksusti tehty, tonttien väliin jää koskematonta aluetta ja varustus on valmiina, on vesi, viemäri, sähkö ja kuituverkko.

Katuvalojen hän uskoo syttyvän vasta, kun asukkaista on enemmän.
–Kauppa on lähellä ja toinen viiden kilometrin päässä ja koulu, mitä ei varmaan heti uhkaa  sulkeminen, jatkaa Hänninen kehumista.


Hänninen ihmettelee vähän Salon kaupungin nihkeää tonttimarkkinointia. Karhumäkeä ei ole erikseen tuotu esiin messuilla ja muilla areenoilla.

Hänninen arvelee, että alue möisi itse itsensä kun sen olemassaolosta kerrottaisiin.


Kansanedustajaehdokkaat lupaavat  panna joukkoliikenteen liikkumaan nykyistä paremmin, junat ja linja-autot. 
Osalle joukkoliikenne on ideologinen kysymys, toisilla on halu saada mummut kyliltä kauppaan edes kerran viikossa.
Alueen ehdokkaita tentattiin tiistaina Särkisalossa. Ehdokkailta kysyttiin, miksi he ovat eri mieltä. Mukana olivat Taro Turtiainen (vas), Andi Mwegerano (kesk), Esko Kiviranta (kesk), Jouni Lehikoinen (kesk), Juhani Nummentalo (kok),  Jaana Shelby (kd),  Anu Taivainen (vihr) ja Sanna Leivonen (ps).

Hyvätuloisten lapsilisien leikkaaminen olisi Anu Taivaisen mielestä oikein.
–Lapsilisä lisää eriarvoisuutta. Jos on varaa panna lapsilisät säästöön, voi antaa hyvn  potin kun lapsi lähtee vaikka opiskelemaan.
Juhani Nummentalo oli toista mieltä.
–Pitää muistaa erottaa, ettei lapsilisä ole sosiaalituki. Lapsilisä on kannustin perheen kasvattamiseksi.
Taro Turtiaisella ei ollut jyrkkää kantaa, tasa-arvokysymystä pitäisi hänen mielestään tarkastella lapsen näkökulmasta.

Jaana Shelby näki asiassa vain sen, että kateus on kaunis hyve . Andi Mwegerano muistutti, että lapset ovat lahja eikä lapsilisää pitäisi leikata hyvätuloisilta.

Sanna Leivonen lisäisi määrärahaa lapsilisiin.
–Kaikki lapsilisät menevät, penniäkään ei jää säästöön.

Turtiainen aloittaisi joukkoliikenteen parantamisesta. Nummentalo painisi panoksensa rakennemuutoksen hoitoon.

–    Salo ja Turku ovat synkimmät työttömyysalueet. On saatu valtion rahaa rakennemuutoksen hoitamiseen. Työn jatko on turvattava.
Taivainen siirtäisi liikenneväylien rakentamisessa painopistettä maanteistä rautateille.
Sanna Leivonen huomautti, ettei rautatietä saada ihan joka ovelle.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20