Uutiset

Perniön Toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari on vienyt yhdistyksen torihanketta eteenpäin kaupungille yhdessä aluetoimikunnan kanssa. Omalta myyntipöydältä löytyy mm. kukkia
Lue lisää...
Viime vuoden puolella perustettu Perniön toriyhdistys odottelee edelleen kaupungin päätöstä siitä, saako yhdistys kaupungilta oikeudet torin käyttöön. Salon tekninen lautakunta käsitteli asiaa viime viikolla, mutta asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Perniön torilla päästään parhaassakin tapauksessa laajentuneeseen toritoimintaan vasta ensi vuonna.
Teknisen toimen toimialajohtajan Mika Mannerveden päätösehdotus oli, että kaupunki itse hallinnoi kaikki kaupungin torialueet ja järjestää niiden hoidon yhtenäisen käytännön mukaisesti. Lautakunta ei kuitenkaan tähän myöntynyt, vaan halusi antaa yhdistykselle mahdollisuuden.
Perniön toriyhdistyksellä on tarkoitus laajentaa toritoimintaa yhdestä päivästä kolmeen päivään viikossa. Perinteisen perjantaisen toripäivän lisäksi torilla olisi myyntiä myös lauantaina päivällä. Keskiviikkona olisi iltatoripäivä.
– Kesäaikaan varmasti kävisi porukkaa, ei se siitä jäisi kiinni, toteaa Perniön toriyhdistyksen puheenjohtaja Sari Kari.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Perniön postipalvelut siirtyvät Kirja- ja lahjakulmasta tien toiselle puolelle Siwaan maanantaina 3. elokuuta.
Kauppa palvelee postiasioissa maanantaista perjantaihin kello 8-21, lauantaisin kello 8-18 ja sunnuntaisin kello 12-21.
Nykyinen posti Perniön Kirja- ja Lahjakulmassa palvelee postiasioissa heinäkuun viimeiseen päivään kello 14 saakka.
Kirjelaatikko ja postilokerot siirtyvät muutoksen yhteydessä uuteen osoitteeseen Salontie 1. Alueen postiosoitteet, postinjakelu ja postinumero säilyvät ennallaan.
Posti lähettää tiedotteen muutoksesta alueen kotitalouksille ja yrityksille.


Osa Karhumäen asuntoalueelle muuttavista saa osoitteekseen Pohjoisen Rantatien.
Lue lisää...
Karhumäen alueen kunnallistekniikka on valmistunut Särkisalossa.

Maantien luoteispuolelta kirkonkylän laidalta tulee myyntiin kolmisenkymmentä asuintalon tonttia.

Särkisalon kunnanhallitus valmisteli viime vuonna tonttien hinnoitteluperiaatteet. tonttien hinnat tulevat olemaan noin 10 000 eurosta 20 000 euroon riippuen koosta ja sijainnista ja muun muassa merinäköalasta.

Kaupunginhallitus vahvistaa hinnat ja tonttien luovutusperusteet.

–Valmistelussa tähdätään siihen, että  esitys luovutusperusteista ja hintojen vahvistamisesta saadaan päätökseen  tänä syksynä, kertoo kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluiden johtaja Ari Vainio.

Tontteja pääsisi varamaan syksyllä.

Sauna saa aikanaan päälleen tiilikaton. Viimeviikolla työmaalla tehtiin kattotöitä.
Lue lisää...
– Teijo Lehtola, kerropa mistä tämä saunaprojekti sai alkunsa, Heikki Liede kysäisee ystävältään hirsisaunan rakentamisen lomassa.Förbyssä vanhaa rakennusta uhkasi polttotuomio muutama vuosi sitten. Lehtola kuitenkin pelasti tilanteen ja lupautui purkamaan autioituneen talon ja ottamaan sen uusiokäyttöön. Petusta on viety Förbyhyn hirsitaloja 1900-luvun alussa. Nyt Lehtola sanoo pettulaisten hakeneen ainakin yhden takaisin, vaikka juuri kyseinen talo ei olekaan ennen Petun kamaralla seissyt.

1920-luvulla rakennettu talo purettiin loppuvuodesta 2007 ja jokainen hirsi merkattiin ja pantiin säilöön odottamaan uutta elämää. Tänä keväänä se alkoi nousta uudelleen, tällä kertaa Lehtolan saunana Petun kartanon maille. Sauna pyritään tekemään pitkälle vanhojen rakennustapojen mukaisesti, yli satavuotiaita hirsiä kunnioittaen.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Teijon alue on ehdolla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Teijon Alueen Kylätoimikunta arvioi kesäkuun kokouksessaan Teijon alueen pärjäämismahdollisuudet niin hyviksi, että perusti kilpailutoimikunnan, joka laati pikaisesti hakemuksen.– Varsinais-Suomessa on muista maakunnista poikkeava tapa, että haemme voittajan jonkun teeman kautta, Varsinais-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Tauno Linkoranta sanoo.
Tänä vuonna Varsinais-Suomen kylät ry:n järjestämä kilpailu käydään ”Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit” –teemalla.Valinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen ovatko kylä ja kunta tehneet hankeyhteistyötä tai onko kunta esimerkiksi ollut kyläyhdistyksen lainan takaajana. Raatia kiinnostaa erityisesti myös se onko kyläyhdistyksen ja kunnan päättäjien väliset tapaamiskäytännöt.
– Teijolla tuntu olevan se ainakin tosi vahvalla pohjalla, Linkoranta kehuu.
Minkä ominaisuuden Teijon Alueen Kyläyhdistyksen sihteeri Leila Närhinen katsoo kylä vahvuudeksi kilpailussa?
– Talkootyöperinne on aika hyvin voimissaan, Närhinen pohtii.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Lemunsuolla korjataan Rantarataa reilun parin viikon päästä. Samalla valmistellaan kuvassa Pendolinon takana olevan osuuden siirtoa vanhalle ratalinjalle.
Lue lisää...
–Nyt saavat urakoitsijat näyttää mihin pystyvät ja samalla potkitaan lamaa persuuksiin, sanoo Erkki Mäkelä Ratahallintokeskuksesta.
Kyllä urakoitsijat näyttävätkin. Rantaradan varteen Lemun- ja Torkkilan soille ajetaan hiekka ja mursketta rantaradan seisokkiviikkoa varten. Liikenne on melkoista kaikilla pikkuteillä, mistä Lemun suuntaan pääsee.
–Yritetään tehdä kaikki valmiiksi, mitä etukäteen voidaan tehdä, jatkaa Mäkelä.
–Seisokkiviikoksi jää silti tarpeeksi tehtävää.
Viikon aikana korjataan rakenteita olemassa olevan radan alta. Samalla valmistellaan radan siirtoa kokonaan uuteen paikkaan. Nyt rata jää sijoilleen, mutta se rakennetaan  vuoden parin sisällä nykyisen viereen, siihen missä ehti reilut sata vuotta olla.
Soiden ylitykset on rakennettu rantaradan suurremontissa paaluhattutekniikalla, mikä ei toimi.
–Sinne vaan syntyy onkaloita, joihin maat hupsahtavat.
Kun normaalisti rataa kunnostetaan kerran vuodessa tai kahdessa näillä suopätkillä joudutaan käymään kaksi - kolme kertaa vuodessa.
Remonttia tehdään seisokkiviikolla myös viljavaraston paikkeilla.
- Tämä on ihan normaalia maanrakennustyötä, sanoo työpäällikkö Sami Lehtinen Soraset Oy:stä.
Soraset urakoi remontin.
- Määrät ovat suuria aikaan nähden.
Viikossa pitäisi siirtää 40 000 kuutiota maita. Rataremontti työllistää myös paikallisia yrityksiä.
Radan varren soravarastoja ajetaan nyt täyteen, ajamiseen eivät käytettävissä olevat viisi päivää riitä.
Meillä on ehdollisia alueita, jotka jätetään tekemättä, jos aikataulu näyttää pettävän, kertoo Lehtinen.
Seisokkiviikko alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä reilun viikon päästä.
Airikintien kerrostaloista toinen saa pian uuden tiiliverhoilun
Lue lisää...
Perniössä alkoi viimeviikolla kolmen kaupungin vuokrakerrostalon julkisivuremontti. Kunnostettavista julkisivuista kaksi on Airikintiellä ja yksi Museotiellä. Vuosien saatossa tiiliseinän väliin on päässyt kosteutta, joka on aiheuttanut vahinkoa myös asunnoissa sisällä. 1960-luvulla rakennettujen talojen tiiliverhoilun alle ei ole jätetty riittävän isoa ilmarakoa, jolloin kostuneet eristeet eivät pääse kuivumaan.
– Se oli siihen aikaan tyypillinen rakennusvirhe, rakennusmestari Jussi Kämi Rakennus Kämi Oy:stä sanoo.
Ulkoseinät ovat olleet jo vuosien ajan kosteita. Joissakin asunnoissa seinien sisäpinnoilla maali on alkanut hilseillä ja vaurioita on korjailtu jatkuvasti. Myös kylmyydestä on tullut joiltakin asukkailta huomautuksia. Kämin mukaan lämmityskustannuksissa olisi saatettu säästää jos seinä olisi korjattu aikaisemmin. Vaurioituneet seinät ovat talojen eteläpuolella, sillä kostea ilma tulee etelästä ja ulkoseinä joutuu kohtuuttoman koville veden jäätyessä ja sulaessa.
– Alkaa kasvihuoneilmiö tässäkin näkyä, kosteus on niin korkea, Kämi jatkaa.
Korjattavissa taloissa julkisivun tiiliverhoilu puretaan, eristeet vaihdetaan ja seinä muurataan uudelleen. Remontti tehdään talo kerrallaan, Airikintieltä aloittaen. Korjaustöiden arvioidaan kestävän kussakin kohteessa kolmisen viikkoa ja kaikkien töiden tulisi olla tehty syyskuun loppuun mennessä. Remontista aiheutuu jonkin verran meluhaittaa asukkaille.
– Ihmeen sopeutuvaisia ihmiset ovat olleet, täytyy kyllä kiitos esittää heille, Kämi toteaa.
Punaista uimakieltolappua ei terveystarkastaja Erkki Virtanen ole tarvinnut seudun uimarannoille asetella. Turkoosinvärinen infolappu on riittänyt.
Lue lisää...
Pitkään kestäneet helteet eivät ole muodostaneet sinilevää rannikoille odotetusti.
– Odotin, että sitä olisi jo ollut helteiden aikana, jos ei tällä viikolla tule niin sitten on jo ihme, Salon kaupungin terveystarkastaja Erkki Virtanen sanoo.
Virtanen on tiistaina käynyt kiinnittämässä Mathildedalin uimarantaan kesän ensimmäisen vesinäytekierroksen tulokset ja vesi on erinomaista.
– Mathildedalin uimaranta on valtakunnallinen leväseurantapaikka. Sitä seurataan kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin joka viikko.
Vaikka vedet ovat vielä puhtaita, levää voi kuitenkin tulla rannoille hyvinkin nopeasti. Virtasen mukaan joidenkin ennusteiden mukaan tästä kesästä on povattu erityisen pahaa sinileväkesää. Yleensä pahin leväaika on heinäkuun lopussa ja elokuussa.
Sinilevätilannetta luokitellaan neljällä eri tasolla. Tällä hetkellä seudun vedet ovat ensimmäisellä tasolla, luokituksessa 0, jolloin levää ei ole ollenkaan. Syanobakteerikukintaa eli sinilevää tutkittaessa on luovuttu myrkyllisen ja ei myrkyllisen kukinnan luokittelusta. Myrkyllisyyden tutkiminen on kallista ja lähes hyödytöntä sillä samalla sinilevälautalla voi olla sekä myrkyllistä, että myrkytöntä kukintaa.
– Kaikkeen levään on suhtauduttava niin kuin se olisi myrkyllistä.
Myrkylle altistumisen tyypillisimpiä oireita ovat ihottumat, kuumeilu, flunssaoireet ja silmätulehdukset. Myös suolisto-oireita voi tulla, mikäli vettä niellään. Myös lemmikkien tulee välttää sinilevää. Jos oireita ilmenee, on hyvä hakeutua lääkäriin.
– Paras ensiapu on se, ettei mene uimaan ollenkaan.
Hannu Säilän ja Elisa Laineen suunnittelema Ekoluoto on paratiisi keskellä kaupunkia.
Lue lisää...
Turkuun valmistui toukokuun lopussa perniöläisten taidonnäyte. Kyseessä on Aurajoen rannassa, Wäinö Aaltosen museon vieressä sijaitseva Perniön Taimiston suunnittelema ja toteuttama Ekoluoto. Puutarhuri Elisa Laine ja hänen puolisonsa kuvataiteilija-puutarhuri Hannu Säilä osallistuivat vuonna 2007 museon järjestämään suunnittelukilpailuun, jonka tarkoituksena oli saada tyhjä tila hyötykäyttöön.

– Tämä oli ennen joutomaata ja epävirallinen parkkipaikka, Hannu Säilä kertoo puistossa.

Pariskunta voitti kilpailun ja pääsi toteuttamaan suunnitelmaansa. Koska paikka on sijaintinsa vuoksi luokiteltu erittäin tärkeäksi alueeksi, ennen töiden aloittamista heidän piti kerätä monta leimaa papereihinsa, jotta tarvittavat luvat, kuten rakennuslupa, saatiin kasaan. Toimiin päästiin vihdoin viime lokakuussa ja puisto saatiin valmiiksi tänä keväänä.



Hannu Säilä on toiminut puiston taiteellisena suunnittelijana ja Elisa Laine puolestaan kasvillisuuden suunnittelijana. Kaiken perustana Ekoluodon suunnittelussa ja toteuttamisessa oli nimensäkin mukaisesti ekologisuus.

– Ei kuitenkaan olla mitään ekohippejä tai ryppyotsaisia, Säilä naureskelee.

– Eikä tekopyhiä, Laine lisää.

Heidän mukaansa ekologisuus on niin monitahoinen asia, että on parempi sanoa, että elämässä – kuten Ekoluodossakin – on pyrkimys ekologisuuteen.

Puistossa kaikki ihmisen valmistama materiaali on kierrätettyä.

– Nämä laatat ovat Nousiaisten osuuskaupan laattoja 50-luvulta, Säilä kertoo puiston laitoja koristavasta laatoituksesta.

Toiset laatat puistossa ovat samassa paikassa ennenkin palvelleita laattoja, jotka on sijoiteltu uudelleen. Ekoluodossa on myös suuria kivenlohkareita, jotka toimivat niin istuimina kuin koristeinakin. Ne on löydetty paikanpäältä maankaivuun yhteydessä, joten niitäkään ei ole tarvinnut kuljettaa erikseen. Puistoon johtavat rappuset ja kaiteet on rakennettu tehtaasta hukkapaloiksi syntyneistä metallinpaloista.

Lue lisää Perniönseudun lehdestä
Kolmen tonnin painoinen kirkontorni irtosi lopulta.
Lue lisää...
Teijon kirkon huippu, laterniiniosa, nostettiin tiistai-iltana kirkon pihalle korjausta varten.
- Korjaus kestää ehkä pari viikkoa, arvioi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Paunila.
Tornin kunto selvisi jo keskiviikkona, kun purkutöihin päästiin maassa.
- Se oli kauheassa kunnossa. Ihme, ettei se ole tullut jo alas, kuvailee Paunila.
Säät ja sade ovat runnelleet tornin rakenteita. Liimapuusta sorvatut pilarit ovat ottaneet saumoista vettä sisäänsä ja vuosien myötä pehminneet.
Uudet pilarit on sorvattu Kiskossa Kuusamosta tuodusta puusta. Etelä-Suomesta ei tarpeen tiukkasyistä puuta enää löydy.
Tornin kunto paljastui pari vuotta sitten, kun myrsky uitti sadevettä torniin ja kirkkosaliin saakka. 70-luvulla sattuneen tulipalon jälkeen tehtiin rakennusvirheitä, kun kirkko korjattiin.
Tornin nosto keräsi kyläläisiä teille ja kujille. Kaikille yllätykseksi hyvin valmisteltu nosto venyi kolmen tunnin mittaiseksi. Purkutöissä ei huomattu, että torni oli kiinnitetty myös ulkoapäin.
Kirkon muut kosteusvauriot ovat melkein korjatut. Remontti maksaa 100000 euroa.
Remonttia tekee perniöläisen Juha Förströmin yritys Paanukatto ja Terve. Teijolaiseeen tapaan talkootyötä tehdään paljon.
Kiertoliittymän rakentaminen on vaarassa viivästyä teknisen lautakunnan päätöksen takia.
Lue lisää...
Perniöntien aluetoimikunta on huolestunut kantatie 52 ja tien 183 risteykseen suunnitellun kiertoliittymän viivästymisestä.
Toteuttamiseen tarvitaan lisää rajaa, koska liittymän tulee ennakoitua kalliimmaksi muun muassa sen takia, että risteysalueelta pitää siirtää putket ja johdot  pois.
Tekninen lautakunta käsitteli lisämäärärahatarvetta ja päätti äänestyksen jälkeen siirtää koko hankeen rahoituksen talousarviokäsittelyn yhteyteen. 
Asian siirtämistä uuteen valmisteluun esitti teknisen lautakunnan kokouksessa kokoomuksen Esko E Rannikko Helena Aaltosen kannattamana.
Päätös tarkoittanee käytännössä töiden aloittamista vasta ensi vuonna, kun niiden piti alun perin valmistua tänä vuonna.  Sekin edellyttää määrärahaa ensi vuoden talousarvioon.
Tänä vuonna
Aluetoimikunta  ihmettelee lautakunnan päätöstä, koska Perniön kunta ja Tielaitos olivat allekirjoittaneet sopimuksen kiertoliittymän rakentamisesta ja kustannusten jaosta.  Järjestelytoimikunta hyväksyi sopimuksen lokakuussa.
Tielaitos kertoi tammikuussa hankkeen viivästyvän, kun se päätti käyttää aika vievää ja kustannuksia pienentävää tekniikkaa.
Maaperä risteysalueella on odotettua pehmeämpää ja tielaitos päätti tiivistää maata ajamalla siihen kiveä, joka voitaisiin myöhemmin käyttää rakentamiseen. Tiivistys olisi siirtänyt liittymän valmistumista puolisen vuotta ja säästänyt kustannuksista noin 60 000 euroa.
Kuljetusfirma Raselvteam Oy:n Johanna Rapo toi Vuorilinnaan viime torstaina lounaan ja välipalan. Päiväkodin keittäjä Virpi Leppälahti ottaa lähetyksen vastaan.
Lue lisää...
Vuorilinnan vuorohoitopäiväkoti on joutunut uuden Salon myötä sopeutumaan aivan uudenlaisiin tapoihin. Päiväkodin oma keittäjä ei valmista enää ruokaa Vuorilinnan keittiössä vaan kesäkuun alusta alkaen lasten ruoka on kuljetettu jakeluautolla Perniön vanhainkodista. Jakeluauto ajaa kaksi kertaa päivässä Salosta Perniöön kuljettamaan ruokaa, ensimmäisen kerran ennen lounasta.
- Aamupuuron oma keittäjämme toistaiseksi vielä laittaa itse, Vuorilinnan johtaja Susan Taitonen-Isokangas sanoo.
Päiväkodissa ei ilahduttu tuoreesta järjestelystä. Se on hankaloittanut vuoropäiväkodin arkea monella tavalla. Jokainen päiväkodissa syötävä ateria on tilattava palvelusta etukäteen. Lapsen hoitoon tuleminen on siis tiedettävä hyvissä ajoin, jotta hänelle voidaan tilata hoitopäiväksi ruoka.

Perheillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus, eli jokainen perhe voi viedä lapsensa päivähoitoon arkisin 6.30 – 17.00, riippumatta siitä käyvätkö vanhemmat töissä. Ruokajärjestelyjen vuoksi  Vuorilinnan on kuitenkin vaikea vastata yllättävään lastenhoitotarpeeseen. Ylimääräisiä ruoka-annoksia ei voi tilata vain varmuuden vuoksi.
- Toiminnastamme katoa kokonaan joustavuus, Taitonen-Isokangas harmittelee.
Taitonen-Isokankaan mukaan hänen hallintoalueensa toisessa, vain päivisin toimivassa Pesä-päiväkodissa jakelukeittiöjärjestely on toiminut jo vuosien ajan hyvin. Vuoropäiväkotiperiaatteella toimivan Vuorilinnan väelle se on kuitenkin tuonut ongelmia.
- Pesässä on säännölliset ruokailuajat - aamupala, lounas ja välipala -  ja joka päivä samat lapset samaan aikaan. Vuorilinnassa taas syödään viisi ateriaa päivässä ja joka päivinä eri lapset tulee eri aikaan.
- Menee hirvittävästi työaikaa ruokajärjestelyihin.
Aikaisemmin keittäjä on pystynyt joustamaan ja valmistanut ruokaa lapsille tarpeen mukaan ja nopeasti.
Päänvaivaa aiheuttaa myös se, että jakeluauto ei aina tule ajallaan. Tuotava ruoka ei aina vastaa tilattua, vaan esimerkiksi allerginen lapsi saattaa saada aterian, vaikka hän ei ole paikalla, eikä ruokaa ole tilattu. Jokainen tuotu ateria on kuitenkin maksettava. Ruoka myös saattaa loppua kesken.
Ennen Vuorilinnan lapset ovat saattaneet esimerkiksi leipoa yhdessä hoitajien kanssa päiväkodin omassa keittiössä. Enää keittiöstä ei kuitenkaan löydy leivonta-aineita, vaan kaikki tarvikkeet on käytävä ostamassa erikseen kaupasta.
Päiväkodissa ei tiedetä mitä uusi järjestely tulee loppujen lopuksi kustantamaan tai säästetäänkö toiminnassa. Päiväkodin keittäjä on Vuorilinnassa niin sanottu yhdistelmätyöntekijä, ja jatkaa työssään edelleen, joten palkkakustannuksia muutos ei supista.
- Ja kyllähän se kuljetuskin jotain maksaa.
Arkisin jakeluauto kuljettaa ruokia Perniössä myös muihin kohteisiin, mutta viikonloppuisin autossa kulkee vain Vuorilinnaan ja terveyskeskuksen tuotavat ruoka-annokset.

Päiväkodin keittäjä Virpi Leppälahti haluaa painottaa, että tyytymättömyys ei johdu vanhainkodin ruoasta vaan järjestelystä. Epätietoisuus ja huono informointi aiheuttavat harmia.
- Kun ei ole mitenkään edes näytetty toteen, että säästöjä tulisi. En tiedä budjettiani enkä oikeastaan edes tiedä minkä mukaan tätä laskutetaan, Virpi sanoo.
Kesäopas auttaa jälleen matkailijoita Perniön Pyhän Laurin kirkossa
Lue lisää...
Syntyjään perniöläinen, nykyjään Helsingissä asuva Riikka Niittonen on tämän kesän kirkko-opas Perniön Pyhän Laurin kirkossa. Niittonen valmistui tänä keväänä taiteen kandidaatiksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän jatkaa opintojaan maisteriksi asti ja tässä välissä hän tuli hakemaan tukea uralleen Perniöstä.

– Näin ilmoituksen lehdessä ja ajattelin, että tämä voisi olla lähellä omaa alaa, Niittonen kertoo haustaan kesäoppaaksi.

Oppaan ensimmäisinä työpäivinä kirkossa on ollut hiljaista, mutta kesän aikana on tulossa erilaisia ryhmiä tutustumaan kirkkoon ja sen historiaan. Kesäoppaan tehtävänä on kertoa kävijöille tarinoita kirkosta ja vastailla vierailijoiden kysymyksiin. Hän ei ole valmistanut itselleen yhtä pitkää puhetta jolla esitellä kirkkoa, mutta vahva tietämys löytyy silti.

– Nyt olen kovasti lukenut historiaa. Ehkä se varmuus tulee kokemuksen kautta, Niittonen sanoo viitateen kirkon esittelykierroksiin.

Vielä hänelle ei ole ehditty kysyä mahdottomia kysymyksiä, mutta tarinoita aikaisemmilta vuosilta hän on kuullut.

– On muun muassa kysytty paljonko kirkko painaa ja sen seinien paksuutta.

Kirkon painosta hänellä ei luultavasti kenelläkään ole tietoa, mutta seinien paksuudeksi tuore kesäopas tietää noin 1,8 metriä.



Niittonen on suorittanut taidehistorian ja kulttuurihistorian perusopinnot ja Jyväskylän yliopistossa Kulttuurin avaimet –kokonaisuuden. Omaa aikaisempaa tietoa tukemaan hänelle annettiin muutama vihkonen, joissa on sekä Perniön kirkon historiaa että yleisesti Suomen kirkkohistoriaa. Lisäksi Niittonen on tyhjentänyt kirjaston hyllyt aihealueen kirjoista, jotta tietous olisi mahdollisimman monipuolinen ja kattava. Hän on myös koonnut itselleen pienen vihon, josta voi tarkistaa vaikkapa yhdessä kävijöiden kanssa vastaukset vaikeisiin kysymyksiin.


K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20