Uutiset




Kaupungin kiinteistöissä Perniössä ja Särkisalossa tehdään remonttia tänä vuonna siellä täällä.  
Kirkonkylän koulussa päästään uudelle parketille pikapuoliin; lähes tikuille kulunut lattia uusitaan hiihtolomaviikon aikana.
Lue lisää...

Kaikkiaan eteläisessä Salossa pistetään lähes 400 000 euroa korjaustöihin.

Tiedot käyvät ilmi Salon teknisen toimen vuosikorjauslistasta. Tekninen lautakunta merkitsi asian tiedokseen tiistaina.
Isoimmat summat kuluvat kouluihin;  Saurun koulussa uusitaan patteritermostaatteja, viemäreitä luokissa ja pannuhuoneessa sekä kuvataan viemärit. Rahaa on käyttösuunnitelmassa varattu 40 000 euroa.

Kiskossa Toijan koulussa uusitaan puukoulun käyttövesiputket ja parannetaan pihan murskepäällystettä.  Rahaa tarvitaan 50 000 euroa.  Kiskossa pistetään myös Kiskolan kattoa uusiksi 30 000 eurolla.

Teijolla koulun julkisivuremonttia jatketaan. Työhön arvioidaan kuluvan 30 000 euroa. 


Kuluvana vuonna aiotaan kiivetä myös katoille, 15 000 eurolla uusitaan  Narikan vesikatto ja toisaalta  kirkonkylän koulun liikuntasalin lattia.  Saman verran rahaa menee myös vanhainkodissa kosteusvaurioiden kunnostamiseen.

Liikuntahallin varusteita uusitaan 13 000 eurolla ja varikon vesikattoa kymppitonnilla.  Yhteiskoulussa  kunnostetaan pihalaattoja ja lastauslaituria.
Päiväkodeissa kohennetaan ulkotiloja.

Särkisalossa sijaitsevan Salon kaupungin kesävirkistyskeskus Klippulan toiminta on supistumassa viiteen viikkoon. Leirejä aiotaan järjestää kuusi kappaletta 6. kesäkuuta– 8. heinäkuuta välisenä aikana.

Klippulan toimintaa varten varatut määrärahat supistuivat opetuslautakunnan ehdottamasta lähes 120.000 eurosta lopulta reiluun 96.000 euroon. Toiminnan aiempaa laajuutta ei ole siis mahdollista säilyttää.

Yleensä Klippula on ollut avoinna kuusi viikkoa kesässä, mutta viime kesän seitsemän viikon aukiolo oli poikkeus.
Alkukesänä leireille on ollut huomattavasti enemmän hakijoita kuin loppukesästä. Leirihinnat aiotaan pitää ennallaan, eli leiri maksaa 40 euroa ja totutteluleiri 20 euroa. Leirille voivat hakea salolaiset 1–5 luokan oppilaat.


Lopulliset päätökset leirien ajankohdista tekee opetuslautakunta ensi viikon tiistaina.


–    Se on ihan ykkösvaatimus, että myyjä tuntee tuotteensa. Kovin pitkälle se ei kanna, jos ei tiedä mitä on myymässä, sanoo Tiina Salminen. 
Tiina Salminen pistää pullot riviin Silja Europan myymälässä.
Lue lisää...

Hänellä on päänsä kovalevyllä järjestyksessä melkoinen määrä tietoa siitä, mitä risteilymatkustaja voi Silja Europan tax-free myymälästä ostaa. 

Europalla työskentelevä särkisalolainen Salminen palkittiin viime viikolla koko Tallink-Siljan laivaston parhaana myyjänä.
Best salesman in shop- palkinto myönnetään työtoverien suosittelemalle työntekijälle.   Salminen sai palkinnon juuri asiantuntemuksensa ja tietotaidon ansiosta.

Tarvittavan nippelitiedon määrä on hurja.
–    Pelkästään kosmetiikkaa on kevyesti 6000 artikkelia, muistuttaa Salminen.

Tietoja valikoimasta pitää päivittää jatkuvasti. Uutta myytävää tulee hyllyyn tämän tästä.
–    Opetteluun  menee omaakin aikaa, myöntää Tiina Salminen.
–    Aina on oltava käden ulottuvilla oma hinnasto, Alkon katalogi ja kilpailijan hinnasto, hän naurahtaa.
–    Asiakkaalla voi olla joku mielikuva siitä, millaista viiniä hän on ostanut.   Siinä pitää pystyä päättelemään, mistä on kyse ja ehkä vielä neuvoa samantapainen tuote.

Asiakasmäärä nousee vuodessa jopa yli miljoonaan.    Alkoholi ja kosmetiikka ovat ostoslistalla kärkipäässä.   
Vaikka alkoholia risteilyillä kuluu, myyjille uhitellaan aniharvoin.
–    Vuosien mittaan on ollut yksi sellainen asiakas, joka on tosiaan pitänyt nostaa ulos.
– Huumorilla pärjää, etenkin miesten kanssa, Salminen nauraa.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä



– Kiskonjokivesistö on uskomattoman monipuolinen. Siellä on kaikkea paratiisin ja ihan toivottomien tapauksien väliltä, sanoo iktyonomi Jussi Aaltonen.

Hän sukelsi Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön viime syksynä;  tavoitteena oli selvittää kalataloudellisten kunnostustoimenpiteiden tarve.  
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan Ely-keskusten teettämä selvitys toimii jatkossa ohjenuorana mahdollisille kunnostuksille.


Erityinen ilonaihe on se, että Kiskonjoessa on alkuperäisiä taimenkantoja joilla on vaellusyhteys mereen.   
Pitkin vesistöä on kuitenkin paljon esimerkiksi vanhoja patorakenteita, jotka hankaloittavat kalojen kulkua.


Vesistö on tarkoin tutkittu ja parannuksia osin suunniteltukin, esimerkiksi Kosken kosken kalatie voimalan kupeeseen oli jo lupaprosessissa mutta se vedettiin pois.
– Se tarvitaan, jos Kiskonjoen kalakantaa halutaan elvyttää.
Samoin Saarenjärven pohjapatoa on suunniteltu.  
– Periaatteessa vanhat suunnitelmat toimivat edelleen, jos virtaamat eivät ole muuttuneet.


Perniönjoen pääuoma ei saa Aaltoselta valtavasti kehuja.
– Sivujoet ovat ihan ok, mutta pääuoma on aika kehno. Veden laatu ja ja virtaamat vaihtelevat.



Jotta kylien ääni pääsisi riittävästi kuuluviin suurissa kunnissa, tarvittaisiin uutta toimielintä nykyisen keskitetyn hallinnon sijaan. Näin uskoo Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki.

– Aluelautakuntien kautta kylä pystyisi vaikuttamaan mm. aluepalvelujen organisointiin ja maankäytön suunnitteluun. Lautakunnilla olisi myös oma budjettinsa.
– Aluelautakunta olisi se elin, jota kautta kyläyhdistykset pääsisivät vaikuttamaan. Kyläsuunnitelmat voisivat toimia vaikuttamisen pohjana, esitti maaseutupolitiikan asiantuntija Katajamäki.


Hannu Katajamäki puhui tiistaina Salossa järjestetyillä Kyläsuunnittelutreffeillä.
Treffit kuuluvat Kylä välittää –hankkeeseen, jonka puitteissa on jo ehditty laatia Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2015 saakka.
Ohjelma näkee pienet paikallisyhteisöt menestystekijöinä ja vahvuutena.  Katajamäki taas esitteli valtakunnallisessa keskustelussa esiintyviä malleja, joissa haja-asutusalueet on lähes tulkoon unohdettu.
–    Kilpailuvaltio ei ole kiinnostunut maaseudusta, totesi Katajamäki.
Metropolivaltion käsitteellä tarkoitetaan lähinnä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota sekä Oulun seutua.


Vaihtoehtona Katajamäki tarjoaa paikallisuudesta rakentuvan valtion, jonka arki on joustavaa ja palvelut hyvin järjestettyjä. Eikä ketään syrjitä asuinpaikan perusteella.
– Koska kuntakoko suurenee kaiken aikaa, tarvitaan paikallisperustaisia ja kansalaislähtöisiä todellisen vaikuttamisen välineitä. Kyläsuunnittelu on kytkettävä kuntasuunnitteluun ja määriteltävä kuntalakiin lähidemokratian periaatteet, toivoi Katajamäki.
Kehittäminen olisi puhtaasti paikallistasolta lähtevää.
– Täällähän on pilvin pimein näitä muutos- ja strategiajohtajia. Alkakaa kehittää aluedemokratiaa! Tällä hetkellä kehitetään vain sitä ylätasoa konsulttien parhaaksi, jyrisi Katajamäki.






Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Perniöläisiä luontoihmisiä huolestuttavat Salon ja Raaseporin rajalle kaavaillut tuulivoimalat.  Erityisesti huoli  on noussut alueen elinvoimaisesta  metsosoitimesta. 
Lääninrajan metsässä voi nähdä luonnossakin taistelevat metsot. Kuva Ana Schorin.
Lue lisää...


Alueella kolme vuosikymmentä liikkunut Ana Schorin pitää varmana, että jos tuulivoimalat rakennetaan nyt kaavaillulla tavalla, alueen metsoille saadaan heittää hyvästit.
– Tuulivoimahanketta en halua kaataa, mutta lisää harkintaa voimaloiden sijoitteluun tarvitaan. Jos myllyt rakennetaan lähemmäs tietä kauemmas metsoista, ongelmaa ei tule, uskoo Schorin.

Hän toteaa, että kallioylängöllä on muitakin luontoarvoja kuin vahva metsokanta.
– Metso on hyvä indikaattori. Alue, missä metso viihtyy tässä mittakaavassa, on hyvä ympäristö muillekin villieläimille.

Samoilla linjoilla oli myös Varsinais-Suomen Ely-keskus joka vaatii tarkennuksia ympäristovaikutusten arviointiselvitykseen.  Ely-keskus katsoo,  että yksi mahdollinen vaihtoehto myllyjen sijoittamiseksi ei riitä.

Halikkolainen Kari Nore jakaa Schorinin huolen.  Hän epäilee, että luontoselvitys on tehty pintapuolisesti.

– Jos on tehty kahdeksan päivää maastokäyntejä, niin ei siinä 650 hehtaarin aluetta käydä kattavasti läpi.


Projektipäällikkö Seppo Ilonen tuulipuistoa ajavasta St1:sta ei hämmästy kannanottojen määrää.
– Palautteen määrä oli aika lailla odotettu.


Ilonen toteaa, että turbiinien paikkoja voidaan vielä säätää.
– Otamme palautteen huomioon ja teemme voitavamme.
Hän huomauttaa, että vaihtoehtoja on tutkittu, ja esimerkiksi maantien vartta pyrittiin hyödyntämään. Tämä johti kuitenkin siihen, että myllyjen määrä putosi varsin pieneksi, esimerkiksi joen Perniön puolelle kaavailtu voimala poistettiin maakuntaliiton toiveesta. 

Näsen alueella myllyjen paikkaan vaikuttavat tiestö ja maanmuodot, Ilonen kertoo.


Särkisalon koulussa oli eilen punaisia poskia, irkkumusiikkia ja liikkeen iloa.  
Marianne Petters sai Särkisalon lapset liikkumaan pitkin salia kuin käärmeet. Lauri Salmisella oli lystiä.
Lue lisää...


Kemiöläinen tanssitaiteilija Marianne Petters kiertää helmikuun ajan Salon päiväkoteja ja kouluja.

Eilen tanssin ilosanoma tuotiin Särkisaloon.  Puolenpäivän aikaan saliin marssivat esikoululaiset ja ykkös-kakkosluokkalaiset.
– Mikäs se on se koreografi? Se kuulostaa vähän samalta kuin meterologi, mutta mitä hän tekee, kysyi Marianne Petters.
Vastaus tuli oppilasryhmästä melkein kuin apteekin hyllyltä: koreografi suunnittelee tanssin tai tanssiteoksen. 

Kohta sai joka oppila tehdä oman koreografiansa, kunhan ensin oli lämmitelty ja käyty läpi perusasioita.   Ringissä salin lattialla istuvat oppilaaat olivatkin kohta kynttilöitä, paprikoita, sen jälkeen mentiin pitkin lattiaa kuin vierivät kivet, etanat tai käärmeet.  


Opetussuunnitelmissa tanssilla on oma osuutensa.
– Usein se vaan on seuratansseja tai  historiallisia tansseja, joihin keskitytään, kertoo Marianne Petters.
Hänen tavoitteenaan on herättää pieni tanssikipinä paitsi oppilaissa, myös opettajissa.


Eilisen opetuksia on se, että jokaisella on mahdollisuudet tanssijaksi.
– Pitää vaan antaa välineet, muotoilee Marianne Petters.

Marianne Petters on vaikuttanut Kemiössä 15 vuotta. Tanssia harrastaa Kemiönsaarella lähes sata nuorta.  Tämän kuun Petters kiertää palkattuna tanssitaiteilijana Salon kouluja.  Kuukauden teema on tanssi,l uistelu ja liike ja se on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta Salossa.   Kiertueen tuottavat Salo 2011, Polku-projekti ja Läntinen tanssin aluekeskus.
Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Kemiössä katsotaan viikonloppuna elokuvia.  Lauantaina käyntiin pyörähtävä Fix film –festivaali järjestetään jo viidettä kertaa. 

Ohjelmisto on laadittu hyväksi havaituilla periaatteilla.
–    Pohjoismaisella elokuvalla on oma osansa, samoin paikallisella tuotannolla, kertoo Dag Andersson Finlandssvensk filmcentrumista.
Tänä vuonna paikallisuus käsitetään väljästi; ensi-iltansa lauantaina saavassa Blankan kruunu- elokuvassa seikkaillaan saaristossa Högsårasta Turkuun.
Blankan kruunu on saaristolaistarinoista sovellettu kertomus kuningatar Blankan ja kuningas Mauno Eerikinpojan vierailusta Turun linnaan. Elokuvaa on kuvattu autenttisilla paikoilla ja merikohtaukset jahti Eugenialla.

Blankan kruunu nähdään avajaisissa lauantaina.  Ohjelmistossa ovat myös muun mussa  draamakomedia Ruotsalainen avioliitto. Lauantai-ilta päätetään facebook-elokuvalla Social Network.

Festivaalilla halutaan olevan tarjottavaa myös lapsille ja nuorille. Sunnuntaipäivän aloittaa  norjalainen nuortenjännäri Sos Mustakari. Sen perään esitetään kehuttu dokumentti Miesten vuoro . Seuraava elokuva on  Woody Allenin  You will meet a tall dark stranger, ja festivaalin päättää tanskalainen Golden Globe-voittaja Hämnden.
Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys. 
www.kimitoon.fi/fixfestival




Perniöläinen Senja Lukkaroinen on voittanut kaksi Suomen mestaruutta viikonloppuna Tampereella käydyissä yleisurheilun veteraanien SM-hallikilpailuissa. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijoita edustava Lukkaroinen oli paras 50-vuotiaiden naisten sarjassa sekä kuulantyönnössä että painonheitossa.

Kuulan voittotulos 10,32 syntyi toisella heittokierroksella. Toiseksi sijoittunut Varpaisjärven Vireen Liisa Mäkitörmä työnsi 9,27. Kolmas oli Anne Haanpää Kunto-Pirkoista tuloksella 8,39.


Painonheitossa Senja Lukkaroisen voittotulos oli 10,77. Kärkikolmikko oli sama kuin kuulantyönnössäkin. Liisa Mäkitörmä otti hopeaa tuloksella 10,52 ja Anne Haanpää pronssia heitettyään 9,61.















Sanna Leivonen ampui Suomen ennätyksen

Myös eteläisen Salon jousiampujat ovat tehneet kärkituloksia.
Perniöläinen Sanna Leivonen ampui viikonloppuna uuden Suomen ennätyksen jousiammunnan flint-ammunnan SM-kisoissa.

Nuorten sarjassa perniöläisen Tessa Alaraappanan tulos on sarjan ensimmäinen SM-tulos.
Flintissä ammutaan seitsemällä neljän nuolen rastilla eri etäisyyksiltä.
Keijo Leivonen ampui oman sarjansa Suomen mestariksi.

Leivosten seura on Ascella.


Kiskon kirkonkylän liepeiltä kaivetaan tulevaisuudessa entistä enemmän kalsiittia.

Lupajan Murske on jättänyt kaivospiirihakemuksen viime joulukuussa.  Hakemus koskee aluetta Multisillan kylän eteläpuolella, Määrjärven ja Maatosjärven välissä.

Yritys jätti samaa aluetta koskevan valtaushakemuksen vuonna 2007. Hanke etenee kevään aikana kuulemisvaiheeseen.
–Keväällä jätetään myös ympäristölupahakemus, kertoo Pekka Erjala Lupajan Murskeesta.

Kaivostoiminnan aloittamisen pohjana ovat geologian tutkimuslaitoksen paikan päällä tekemät selvitykset, joiden mukaan ensimmäisen vaiheen esiintymässä noin miljoona tonnia hyötykiveä.

Erjalan mukaan louhittavaa riittää noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
– Tämä tulee olemaan avolouhos ja kiviaines myydään maataloudelle ja teollisuudelle.
Kalkki sopii magnesiumpitoisuuden takia hyvin maanparannukseen. Tutkimusten mukaan kiven laatu on hyvää.
–Alueelle tullaan tekemään kokonaan uusi  parin kilometrin mittainen tie, kertoo Erjala.  
Silloin ei tarvitse ajaa Multsillan kylän läpi.
Lupajan Murskeen pääpaikka on nimen mukaan Lupajalla, missä yritys louhii ja murskaa kalliota.



Perniön kirjaston aukioloaikoja ei leikata eikä henkilökuntaa vähennetä. 
Leena Plosila jatkaa Perniön kirjastossa kokopäiväisenä kirjastonhoitajana. Keskiviikkona työlistalla oli vanhojen lehtien poistoon kirjaamista.
Lue lisää...

Salon kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti asiasta viime viikolla.

Kirjastonjohtaja Kirsi Leikkosen jäädessä eläkkeelle kirjastoon olisi jäänyt 1,6 työntekijää, mikä ei riitä nykyisiin aukioloihin.

Lautakunta päättikin kirjastotoimenjohtaja Kari Pohjolan esityksen mukaan, että kirjastoavustaja Leena Plosilan toimi kokoaikaistetaan ja hänen nimikkeensä muutetaan kirjastonhoitajaksi.  

Kun lisäksi on suunniteltu, että kaupungin palvelupiste siirtyisi kirjastoon ja sen työntekijä olisi jatkossa osa kirjaston henkilökuntaa, olisi henkilöstön määrä vastaisuudessakin kolme.


– Tikli! Nyt se tuli kun urpiaisetkin, innostuu Kaisa Kokkonen ja menee kiireesti keittiön ikkunalle.  
Sinitiainen on Kokkosen lintulaudan vakiovieraita.
Lue lisää...


Ollaan Kokkosen kotona Perniön Lupajalla, pienessä talossa pienen tien päässä.  Luonto on liki ja etenkin linnut: kolmenkymmenen vuoden ajan Kokkonen on ruokkinut joka talvi lintulaudan siivekkäitä.

Pienet mahat vetävät yllättäviä määriä; muutamalla lintulaudalla Kokkosen pihassa kuluu ainakin neljä 25 kilon säkkiä auringonkukansiemeniä per talvi, siis toistasataa kiloa talvessa. 
Kymmenessä vuodessa kuluu tällä kaavalla laskien  yli tonni ja kolmessa vuosikymmenessä – niin, monta tonnia. Talit ja pähkinät tulevat siihen päälle.


Ikkunan takana oli maanantainakin jatkuvasti käynnissä kiehtova näytelmä; pieniä ja isompiakin lintuja kävi nakertamassa talia, napsimassa siemeniä tai pähkinää.
Talitiainen on tietysti yleinen laji,  samoin kuusi- ja töyhtötiainen.
– Hömötiaiset ovat olleet aika vähissä tänä talvena, harmittelee Kokkonen.
– Sinitiaiset ja hömötiaiset ovat niin kesyjä. Kun ruokaa laittaa, ne tulevat ihan viereen katsomaan.

Ilahduttava väriläiskä, tikli on oppinut vähän kerrassaan sekin tulemaan lintulaudoille, niin asutuksen lähellä viihtyvä kulttuurilintu kuin onkin.


Kotipihan siivekkäitä voi bongata tulevana viikonloppuna Pihabongaus -tapahtumassa. Birdlifen järjestämässä tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omassa pihassa tai muulla sopivalla paikalla.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Salon liikuntapalvelujen hinnoissa ei tapahtunut muutoksia, kun Salon liikunta- ja terveyslautakunta hyväksyi viime viikolla liikuntapalvelujen hinnastot maaliskuusta alkaen.
Muutamia selvennyksiä sen sijaan tehtiin. Lautakunta päätti, että veteraanit, veteraanien puolisot ja lesket ovat vapautettuja uimahallin sisäänpääsymaksusta.


Oikeus etuuteen tulee osoittaa esimerkiksi Kela-kortin merkinnöillä.


Työttömien alennusta voi käyttää uimahallin kerta- ja kymmenen kerran sarjakortteihin sekä kuntosalien kausikortteihin.
Ostettujen uimahallien sarjakorttien suorituksia ei palauteta. Lääkärintodistusta vastaan sarjakorttien käyttöaikaa voidaan jatkaa enintään lääkärintodistuksen osoittaman ajan verran. Asiakkaan tulee hakea käyttöajan pidennystä ennen sarjakortin käyttöajan umpeutumista. Liikuntaryhmien osalta liikuntapalvelut voi palauttaa käyttämättä jääneen kurssimaksun lääkärintodistusta vastaan ainoastaan, jos kurssista on kertoja jäljellä yli puolet. Asiakkaan tulee hakea kurssimaksun hyvitystä ennen kurssilaskun eräpäivää.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20