Uutiset



Kiskontien aluetoimikunta alkaa selvitellä Tuohitussa sijaitsevan Tuohikodon käyttöä. 
Simo Oksanen ja Helmi Salomaa ovat molemmat työskennelleetkin Tuohikodon tiloissa, Oksanen opettajana ja Salomaa postivirkailijana.
Lue lisää...

Aluetoimikunnan kokouksessa  asialistalla oli käsiteltävänä mm. kaksi Helmi Salomaan tekemää aloitetta. Toisessa hän ehdottaa, että Tuohikodosta voisi tehdä taiteen esittelypaikan pienimuotoiselle näyttelytoiminnalle.
– Me paikalliset taiteen harrastajat olemme jo aika iäkkäitä valvomaan. Valvoja voisi pitää täällä samalla vaikka kahviota, ehdottaa Helmi Salomaa.
Kokemusta Tuohikodossa pidettävästä näyttelytoiminnasta tuli Salomaalle ja Tuohitun muille taideihmisille jo vuosikymmenen alussa, kun he järjestivät useita viikonloppuja kestäneen yhteisnäyttelyn tiloissa.
Eikä tila olisi vain lähiseudun asukkaille rajattu, muutkin voisivat sitä käyttää.
Kyläläisten omistuksessa olevalla Tuohikodolla on tällä hetkellä hyvin vähän käyttöä. Vain vapaamuotoinen eläkeläiskerho kokoontuu joka toinen viikko. Joulujuhlat pidettiin tosin viime vuoden lopulla, kun kyläyhdistys saatiin taas herätettyä henkiin pitkän hiljaiselon jälkeen.
Vielä pari vuosikymmentä sitten kerhoja oli useita.
Naisten voimistelu kesti 90-luvulle saakka, ja jonkin aikaa toimi myös miesten voimisteluryhmä. Englantiakin sai aikanaan opiskella Tuohikodon tiloissa.
2000-luvun alussa Tuohikotoa remontoitiin ryhmäperhepäiväkodin tiloiksi, mutta koskaan lapsia ei lopulta paikalla hoidettu.
Harrastusmahdollisuuksia löytyisi tälläkin hetkellä ilman välinehankintoja.  Isossa salissa on varsin hyväkuntoinen pingispöytä, ja mailatkin ovat vielä tallella.
– Voi olla, että kaupungilla ei ole kiinnostusta tilan suhteen, koska se ei omista sitä, mietiskelee talon toisessa päässä asuva Simo Oksanen.



Lue lisää Perniönseudun Lehdestä









Koko Salon maankäytöstä pitäisi olla suunnitelmat vuoteen 2012 mennessä.
Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke esitteli Salon kaavoitettuja alueita kartan avulla.
Lue lisää...

– Ajatus on, että strateginen yleiskaava olisi valtuustossa vuoden 2011 lopussa, linjaa Salon kaavoitusinsinööri Timo Alhoke.
Alhoke puhui kylien kaupunki-seminaarissa Perniössä tiistaina.
Strateginen yleiskaava ohjaa maankäyttöä koko kaupungin alueella.
Siihen merkitään esimerkiksi se, mihin suuntaan mitäkin alueita halutaan kehittää.
– Esimerkiksi missä on asuinrakentamisen alue, missä yritystontteja, virkistysalueet ja suojeluvaraukset, vertaa Timo Alhoke.
Osa työstä on jo tehty: vanhan Salon alueella on tuore oikeusvaikutteinen yleiskaava.
Osassa entisiä Salon seudun kuntia on tehtynä rantayleiskaava rantarakentamista ohjaamaan: strateginen yleiskaava ei ole tarkoitettu yksityiskohtaiseen loma-asutuksen sijoiteluun.

Tarkimmin, asemakaavan tasolla kaavoitettuja taajamia on Salossa 20.
Kaavan laatimiseen tarvitaan mukaan myös kuntalaisia: esimerkiksi aluetoimikuntien ja kyläyhdistysten odotetaan antavan näkemyksensä siitä, mitä juuri omalla alueella tulisi painottaa.  Strategisen yleiskaavan avulla ohjataan jatkossa esimerkiksi liikenneverkon kehitystä.  Samoin eri alueet voidaan profiloida merkitsemällä esimerkiksi tietyntyyppisiä yrityksiä jollekin alueelle.
Timo Alhoke korostaa, että prosessi on vasta aivan alussa.
– Tiivis aikataulu pitää olla, jos tämä on valtuustossa 2011.

Särkisalolaiset Karelin ja Kashira Kajander ovat jo melkoisia taitureita esittämään koiria näyttelyissä.

Karelin ja Kashira Kajander ovat taitavia koiranesittelijöitä. Kuvassa mukana Remy ja Stella.
Lue lisää...

Sisarukset selviytyivät toissa viikonloppuna Bratislavassa järjestetyn koirien maailmannäyttelyn Junior Handling –kisan finaaliin. Karsintakisassaan Karelin sijoittui toiseksi ja Kashira kolmanneksi.
– Kisassa pitää esitellä koira tuomarille niin hyvin kuin mahdollista. Sääntöjä on hyvin vähän. Koiran ja tuomarin väliin ei kuitenkaan saisi mennä, ja katse tulisi pitää tuomarissa, selvittää Kashira.
– Riippuu vähän rodusta, miten koira esitellään.

Lajissa eivät kilpaile koirat vaan esittäjät. 13-vuotiaan Kashiran esiteltävänä oli Bratislavassa sileäkarvainen noutaja MeiDan Pernod. Kashiran äidin Nada Kajanderin omistaman koiran meriittilistaan liitettiin Bratislavassa myös veteraanimaailmanvoittajan titteli.

Vasta 10-vuotiaan Karelinin koira esityskilpailussa oli whippet-rotuinen Remy.
– Sen kanssa olen kisannut jo paljon Suomessa ja kerran Virossakin, kertoo Karelin.
Bratislavan matkan Kajanderit taittoivat Virosta lähteneellä, koiranäyttelykuljetuksiin erikoistuneella bussilla. Mukana oli niin suomalaisia kuin virolaisia näyttelyyn menijöitä koirineen.
– Aikamoista kaaosta se oli, tosi raskas reissu. Perillä vielä joka aamu oli herätys viideltä ja takaisin majapaikkaan tultiin iltayhdeksän maissa. Ei paljon nähtävyyksiä ehtinyt katsella, huokaisi Nada Kajander kotona.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



– Aamulla kahdeksalta aloitetaan, eikö vaan, kysyi Tauno Hakola Timo Korpiselta Perniön viljavaraston pihalla tiistaina,

Pääristen jätevesiosuuskunta viemäröi myös viljavaraston. Varastolle menevää putkea purkivat kiepiltä tiistaina Eero Lepistö, Tauno Hakola, Raimo Taimela, Risto Keränen ja auton puikoissa Timo Korpinen.
Lue lisää...
kun päivän työt olivat paketissa.


Kyllä vain, kahdeksalta alkoivat työt myös keskiviikkona.

Hakolan kysymys kertoo siitä, että mieli palaa tekemään:  mies on yksi Pääristen jätevesiosuuskunnan talkoolaisista ja mukana tekemässä pitkiä päiviä. 

Aiemmin tänä vuonna perustetun osuuskunnan ajatuksena oli rakentaa Päärisiin viemäriverkko ja yhdistää kylän talot kunnan viemäriin. 
Hanke etenee hyvällä tahdilla ja on vanhetessaan kasvanut ulos Päärisistä: alussa kaavaillun  25 talon sijaan viemäriin on liittymässä jo kolmisenkymmentä kiinteistöä, mukana myös viljavarasto.
Ilman  talkoolaisia homma ei etenisi nykyisellä tahdilla.
– Tunnustus on annettava, talkoohenki on täällä herännyt eloon,  kehuu osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Korpinen.

Tiistaina oli valtaosa viemäriputkista jo vedetty suurin piirtein oikeille paikoilleen, nyt alueella urakoi salaojakone joka tekee kaivannot ja laskee putket paikoilleen. 
SSP-yhtiöt tuo uutuutensa päärisläisten ulottuville: samoihin kaivantoihin viemärin kanssa lasketaan samalla valokaapeli.  Käytännössä jokainen jätevesiosuuskunnan jäsen saa näin myös 10 megatavun nettiyhteyden.

Kustannusarvio on kasvanut liittyjien määrän noustua, nyt kokonaiskuluiksi on tulossa noin 180 000 euroa.  Kiinteistöä kohti nettohinta viemärin osalta pyritään pitämään 3000 eurossa, valokaapelista tulee lisäksi kiinteistöille tuhannen euron lasku.  Ympäristökeskukselta on luvassa 20 prosentin avustus kokonaiskuluihin, kaupunki on tulossa mukaan avustuksella ja osuuskunnan lainan takaajaksi.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Vaikka räntää tihuuttaa taivaalta ja yöpakkasia on koettu jo pitkään, sadonkorjuukausi jatkuu perniöläispelloilla.
Pirjo Salminen, hänen poikansa Erkki Salminen sekä Taija Eskola keräsivät maanantaina keräkaaleja kauppoihin toimitettavaksi. Viikon loppuun mennessä pelto on jo kaaleista tyhjä.
Lue lisää...


Tällä viikolla kerätään Pirjo Salmisen pellolta varastoon lukematon määrä talvilajiketta olevaa keräkaalia. Kun kerät ovat varastossa, on perniöläisten kaalinsaanti turvattu taas pitkälle ensi talveen.

Salmisen pellolta on toimitettu molempiin Perniön marketteihin sekä Saloon keräkaalia jo elokuun keskivaiheilta saakka.
Kaali on säilyvyydeltään niin hyvä, että Salminen toimittaa sitä lähiseudun liikkeisiin pitkälle talveen noin kolme kertaa viikossa omista varastoistaan.
– Kaali säilyy kokonaisena hyvin hieman alle viiden asteen lämpötilassa. 

Kaalien poiminta on puhdasta käsityötä. Irtolehdet katkaistaan veitsellä pois, kunnes jäljellä on tiivis pallo. Välillä kaalit kasvavat liiankin hyvin.
– Nämä viisikiloiset myynkin Perniön Kebabille. Siellä kuluu kaalia sata kiloa viikossa, huomauttaa Salminen.

Traktorin perässä kulkevaan keräyslaatikkoon mahtuu kerralla noin 450 kiloa kaalikeriä. Kaksi sellaista oli maanantaina lähdössä kauppoihin. Loput kerätään loppuviikolla omaan varastoon.
Keräkaalin kasvatus alkaa huhtikuun lopussa, kun taimia kasvatetaan kasvihuoneessa kuukauden verran.

Kisakallion silta Perniön asemalla on tällä hetkellä pois käytöstä. Heikossa kunnossa olevalle sillalle annettiin ensiapua jo kevättalvella, mutta nyt tehdään perusteellisempi korjaus.
– Silta avautuu kevyelle liikenteelle vielä ennen talvea, lupaa Salon kaupungin kunnossapitopäällikkö Pertti Hyytiäinen.
– Viime päivinä sillan perustuksia on uusittu ja tehty valuja. Koko puinen kansirakenne uusitaan vielä syksyn aikana.
Kansirakenne onkin ollut sillan heikoin lenkki. Pohjarakenteista löytyy tosin niinkin vankkaa tavaraa kuin vanha veturin kääntöpöytä.
Korjaukset voisivat mahdollistaa myös autoilun sillan yli. Sellaisesta ei Hyytiäisen mukaan ole kuitenkaan vielä keskusteltu.


Kosken kartanon Hereford – pihvikarjan sonni ja vasikat ovat jo siirtyneet ulkoa navettatiloihin. Parin päivän päästä

Yksi laiduntaja tuli hieromaan tuttavuutta Fredrik von Limburg Stirumin kanssa.
Lue lisää...
seuraan liittyvät lehmät.  Kookas Shogun –sonni pistelee kuivaa heinää poskeensa sydämensä kyllyydestä.

Muita sonneja ei tilalla tällä hetkellä olekaan, vaikka kesällä niitä oli vielä kolme.
– Toivottavasti joku näistä vasikoista saadaan kasvatettua niiden tilalle, kertoo tilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum sonnivasikoiden vieressä.

Keinosiementäjä ei täällä juuri vieraile, vaan lehmät ja muutama sonni viettävät kesän yhdessä laitumella toukokuusta lokakuuhun.  Vasikat syntyvät kevättalvella, ja ne erotetaan lehmistä vasta syksyllä. Sonnivasikat kasvatetaan noin 600-kiloisiksi, ennen kuin ne pistetään lihoiksi. Hereford-rotu onkin erinomainen pihvilihan tuottaja.

Kosken kartanossa juhlitaan ensi viikolla Suomen Hereford-yhdistyksen 30-vuotisjuhlia.
Kosken kartanon Hereford-karja on Suomen vanhinta, reilut kymmenen vuotta itse yhdistystäkin vanhempaa.
– Emme olleet ihan ensimmäisiä, mutta pari varhaisempaa tuottajaa ehtivät jo lopettaa. Ensimmäiset Herefordit tulivat tänne isoisäni aikana vuonna 1967. Isoisä oli saanut Ruotsista tietoa, että rotu viihtyy vaatimattomissakin oloissa.

EU-ajan koittaessa tilalla palautettiin jo metsää kasvavia entisiä laitumia uudelleen laidunkäyttöön. Nyt laitumet kattavatkin suuren osan Kosken maisemista. Lehmien laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuuden toteutumista. Se myös suojaa vesistöjä, sillä kasvipeitteiset pellot ympäri vuoden sitovat ravinteita.
Kokonaan luomutilaksi Kosken kartano siirtyi muutama vuosi sitten.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä










– Tosissaan saa pelata, sillä taso on todella kova. 
Uusi miehistö oli yhteistreeneissä perjantaina: vasemmalta Niilo Merilä, Kusti Räsänen, Kimmo Tuomi, Vesa Lehtonen, Juho Peltola, Tomi Himberg, Valtteri Valjanen, Juhana Melkkilä. Kuvasta puuttuvat Tuomas Järvinen ja Janne Savolainen.
Lue lisää...

Näin tiivistää Juhana Melkkilä Perniön Urheilijoiden miesten toisessa divisioonassa pelaavan koripallojoukkueen tunnelmat kauden aluksi.
– Viime kausi lähti hyvin käyntiin, mutta loppupuolella tuli vähän vaisumpia esityksiä. Sen puoleen on helpompi lähteä tähän kauteen, arvelee Melkkilä.
Joukkueen kausi on käynnistynyt kahdella tappiolla. Niistä tuorein tuli viikonloppuna kotiottelussa Raision Palloseuraa vastaan. Viikko sitä ennen joukkue sai tunnustaa Tampereen Pyrinnön paremmaksi.
Pituudessa joukkue joutuu tällä kaudella antamaan viime vuotta enemmän tasoitusta, sillä joukkueesta poistui kolme pitkää pelaajaa: Joose Juhola, Erkka Oksanen ja Lauri Putkonen.
Toisaalta joukkueeseen on saatu myös uusia pelaajia. Juho Peltola ja Niilo Merilä ovat pelanneet Salon Vilppaassa, Santeri Valjanen taas on nostettu juniorista aikuisten tiimiin.
– Viime kausi meni takareisivaivojen takia heikosti, mutta nyt olen ollut terveenä. Täällä on luvassa ainakin paljon pelejä, toteaa Merilä.
JOhtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto odottaa, että arki uusitussa hammashoitolassa alkaa sujua. Maalari Petri Antinoja oli perjantaina viimeistelytöissä.
Lue lisää...
Hampaita hoidetaan taas tutussa paikassa ensi maanantaista lähtien. 
Kosteusongelmien korjaamisesta liikkeelle lähteneen remontin jäljiltä hoitola on kuin uusi.
Johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto on tyytyväinen, mutta huomauttaa olevansa täysin tyytyväinen sitten kun kaikki sujuu. 
Puitteista se ei ainakaan ole kiinni, työntekijöitä on kuunneltu.
–Kaikki ovat saaneet kertoa toiveensa vastaanottohuoneiden kalustuksesta.
Reilun puolen miljoonan euron remontissa ei törsätty. Vanhaa ehjää ja käyttökelpoista kalustoa on käytetty joka huoneessa.
Yleisilme on vanhaan verrattuna valoisa ja avaran oloinen matalasta tilasta huolimatta.
Hoitolan ilmastointi on pantu uusiksi, raitista iltaa tulee koneellisesti joka huoneeseen.
–Täällä oli vain koneellinen poistoilmanvaihto, korvausilmaa tuli mistä pääsi, ikkunanraoista.
–Ilmanvaihto on tärkeää, täällä käsitellään paljon kemikaaleja.
Erityisen ylpeä Peltola-Haavisto on uusista välinehuollon tiloista, jotka on rakennettu terveyskeskuksen keittiön paikalle.
–Tästä tulevat likaiset instrumentit  sisään ja tuolta ne lähtevät puhtaana ulos.
Tiloissa huolletaan myös terveyskeskuksen välineet.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Sauli Siltanen kokeili pohdinta viime viikolla Meripirtin museon edessä.
Lue lisää...
Huhmare, mortteli, varsta ja pohdin. Siinä sanoja, joihin ei nykyaikana juurikaan törmää. Viikko sitten Särkisalon koululaiset ja eskarit pääsivät kuitenkin kokeilemaan omin käsin näitä kaikkia entisajan sadonkorjuussa tarvittavia välineitä. Eikä se vielä siihen jäänyt, sillä kokeiltavana olivat myös käsikäyttöiset jauhinkivet, viikate ja sirppi.
Lapset tutustuivat vanhoihin sadonkorjuun työvaiheisiin Meripirtin museolla sen jälkeen, kun olivat ensin katselleet Meripirtin kerhon puheenjohtajan Seppo Willgrenin opastuksella vanhoja kuvia Särkisalon sadonkorjuupuuhista. Entisaikojen työtapoja esittelivät lapsille myös Paavo Heinonen ja Rainer Johansson. Särkisalon lasten projekti on osa salolaisille lapsille suunnattua Polku –toimintaa. Polku on syksyllä alkanut kulttuuri-, liikunta-, kirjasto- ja ympäristökasvatuksen ohjelma, joka kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Särkisalon kekriesitys huomenna perjantaina Särkisalon vanhainkodissa kello 10 ja Särkisalon koululla kello 12.30 Tapahtumat ovat avoimia kaikille.

 

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Janu ja Marjo Kiviniemi vaihtoivat Raunistulan Lupajaan vanhaan hirsitaloon, jossa kolmelle koiralle riittää tilaa. Kuvassa koirat Vertti, Aura ja Tuutti isäntiensä kanssa.
Lue lisää...
– Eikö ole hieno, se sopii tänne. Meillä on tyylillisestä vähän  tällaista sekamelskaa, nauraa Marjo Kiviniemi.

Ollaan Perniön Lupajalla vanhan hirsitalon eteisessä ja ihmettelyn kohteena on kattolamppu silkkaa 60-lukua. Lamppu saa olla ja valaista, vaikka yhdeltä reunalta pikku koriste puuttuukin.

Marjo Kiviniemi ja miehensä Janu ovat tuoreita eteläsalolaisia, entisiä turkulaisia, eivätkä lakkaa ihastelemasta elämänlaatua maalaistaajaman reunalla. 

Marjo Kiviniemi on pyörittänyt Turussa tekstiilialan Kipikude- yritystä Sanna Suomelan kanssa.  Kun jälkimmäinen löysi miehen pääkaupunkiseudulta, tuli eteen kysymys siitä, miten yritys voisi jatkaa toimintaansa Turussa. Kompromissiksi sopivan välimatkan päästä molemmista isoista kaupungeista löytyi Perniö ja täältä talo.  Hirsitaloa Lupajalla korjataan nyt rauhallisesti, mutta silti tavoitteella: ajatuksena on, että Kipikuteen toiminta siirtyy Perniöön ennen vuoden loppua.  Kaksi henkeä työllistävälle yritykselle korjataan tila talon päädyn isoon huoneeseen.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Jäteasiaa käsiteltäessä valtuusto piti neuvottelutauon. Demarien keskustelua vetämässä Antero Leppänen.
Lue lisää...
Koko Salon alueella kuljetetaan jätteet jatkossa sopimusperusteisen järjestelmän mukaan.
Jokainen kuntalainen saa näin valita vapaasti yrittäjän jätteensä kuljettamaan.  Näin on toimittu jo aiemminkin Salon seudun kunnissa Kiskoa ja Särkisaloa lukuun ottamatta. 
Vaihtoehtona oli kunnan kilpailuttama jätteen kuljetus.
Kaupunginvaltuusto istui maanantaina aiheesta pitkän iltapuhteen, vaikka sopimusperusteinen ratkaisu voitti lopulta selvin luvuin 51-24.   Keskustelussa pääpaino oli siinä, vedetäänkö kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä matto pienyrittäjien jalkojen alta.  Pelkona oli kilpailutussääntöjen muodostuminen sellaisiksi, että paikalliset yrittäjät eivät pärjää.
Lue lisää Perniönseudun lehdestä ja jatka keskustelua eteläisen Salon keskustelufoorumilla
Pasi Isokangas ja Timo Paananen sijoittuivat kolmanneksi Rantarallissa.
Lue lisää...
Perniöläispari Timo Paananen – Pasi Isokangas ajoivat kolmanneksi viikonlopun Rantarallissa Naantalissa.
Perniöstä oli mukana kaksi autokuntaa.
Viiden erikoiskokeen mittaisen rallin tiestö osoittautui nopeaksi ja haastavaksi. Paananen–Isokangas pokkasivat pronssimitalit omassa luokassaan B-junioreiden F-ryhmän alle 1600-kuutioisissa.
Aiemmissa ralleissa hyvin menestyneen Niko Haakasen kilpailu katkesi neljännellä erikoiskokeella oman luokan johtopaikalta ja yleiskilpailun kakkospaikalta.valtaojaan.  Ulosajon vahingot tulivat lähinnä henkiselle puolelle. Auto kolhiintui kunnolla. Haakasen kartturina oli Naanatalissa poikkeuksellissti Pasi Kalliomäki.
Rantaralli oli tämän kilpailukauden viimeinen koitos kummallekin autokunnalle. Niko Haakasen oli tarkoitus ajaa vielä reilun viikon päästä Salpausselkärallissa, mutta autotta se on jätettävä väliin.
Luokan kakkosena Haakasen perässä ajanut  paimiolaispari  Lauri Marjunen-Markus Aalto päätyi samaan ojaan. Rantaralli ajettiin Naantalin seudulla jo 33. kerran.
Perniöläisten rallitaitureiden kilpailukausi jatkuu tammikuussa. Niko Haakasen suunnitelmissa on ajaa F-cup-sarjaa ensi vuonna.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20