Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

Metsähallitus on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 154 000 euroa investointiavustusta Teijon retkeilyalueen palveluvarustuksen kunnostamiseen.
Rahalla uusitaan retkeilyalueen tulenteko- ja taukopaikkoja, reittejä, viitoitusta ja opastauluja. Hanke kestää noin neljä vuotta.
Ensimmäinen osa remontista käynnistyi jo perjantaina, kun Matildanjärventietä alettiin kunnostaa.
Muita ensimmäisiä töitä on vessojen kunnostus.
– Noin 20 puuseetä korvataan ekokäymälöillä vielä tänä kesänä, kertoo suunnittelija Anne Muuri.
Samalla taukopaikkojen puuvarastoja suurennetaan.
Retkeilyalueen käyttäjämäärät ovat nousseet niin, että pienempiä puuvarastoja on saanut täyttää tiuhaan tahtiin. Nykyään kävijöitä on vuodessa noin 80 000.
Myös viitoitukset ja opastaulut ovat jatkossa entistä ehompia. Niiden uusiminen venyy todennäköisesti ensi vuoteen. Taulut ovat vuosien varrella haalistuneet. Tolpparakenteet ovat kärsineet myös.

Teijon kylärannan suosittu sauna aiotaan remontoida kerralla kuntoon, jotta sen 
Kyläyhdistyksen Tarja Pölönen ja Jarkko Salmivaara miettivät, että kyläsaunan pihassakin voisi olla sijansa pikku uudistuksille.
Lue lisää...
käyttövuodet eivät loppuisi ennen aikojaan.

Korjauksen on määrä olla ohjelmassa jo tulevana kesänä.  
Kuluja kattamaan yhdistys on anonut kaupungilta ns. porkkanarahoista 55 000 euron avustusta.

Teijon alueen kyläyhdistyksen kyläkokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodeksi eteenpäin sunnuntaina.


Saunan osalta kyse on pitkään puhutuista kohteista;  muun muassa lämminvesijärjestelmä on tiensä päässä, pukuhuoneen  lattian alla kosteutta. Myös öljykäyttöinen kiuas on kallis kuluiltaan ja käytössä epämukava.
– Tarkoitus on korjata sauna hyvään käyttökuntoon mutta ei modernisoida sitä. Kulttuuri-ilmeen on säilyttävä, summaa yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara.


Kyläyhdistys aikoo katsoa myös uimarantojen perään. Esimerkiksi Matildan uimarannalla pitäisi tehdä huoltoa.

Kyläyhdistyksen toiminnassa on muuten paljon jo menneiltä vuosilta tuttua, paikkoja siivotaan ja liikenne puhuttaa jatkuvasti. 


Myös vapaa-ajanasukkaat ovat jatkossa tervetulleet yhdistyksen jäseniksi, päätti kokous.  
Kyläkokous siunasi myös tilinpäätöksen, joka näyttää noin 4000 euron ylijäämää.
– Taloudellisesti tilanne on aivan hyvä, kuittaa Salmivaara.
Katja Taimela oli sunnuntain eduskuntavaaleissa ykkönen eteläisen Salon äänestysalueilla.
Demarien Taimela sai alueista suurimmassa, Haarlassa, 465 ääntä eli 24,3 prosenttia kaikista äänistä.
Kakkoseksi  tuli 139 äänellä Esko Kiviranta (kesk) ja kolmanneksi perussuomalaisten Sanna Leivonen 122 äänellä.  Nelossijan otti Juhani Nummentalo (kok) 109 äänellä ja puoluetoveri Pertti Hemmilää äänesti 97.
Myös Särkisalossa Taimelaa äänesti lähes viidennes. 19,2 prosenttia äänisaaliista tarkoittaa 82 äänen pottia.
Särkisalossa mökkiläisenä tuttu Nummentalo kiri kakkoseksi 75 äänellä.
Keskustan Ulla Huittinen veti kotikulmillaan Kiskon äänestysalueella hyvin ääniä.  Katja Taimela oli ykkönen Kiskossakin 152 äänellä.
Huittinen jäi niukasti hopealle 141 äänellä.  
Entisen Perniön kunnan alueista Teijolla Taimela oli ylivoimainen ykkönen. Ääniä hän sai teijolaisilta 163, kun Nummentaloa äänesti Teijolla vain 33.
Kolmanneksi eniten ääniä sai Teijolla yrittäjänä työskentelevä Sanna Leivonen, 29. 
Saurussa Taimela sai ääniä lähes neljänneksen eli 97.  Selvä kakkonen oli kotikylässään perussuomalaisten Sanna Leivonen 42 äänellä.
Yhteensä Taimela sai ääniä lähes 8500 ja sai näin jatkopaikan eduskunnassa. Pertti Hemmilä jatkaa toisena salolaisedustajana, hän sai ääniä parituhatta vähemmän.
Koripalloa pelatessa kuluu paljon energiaa.  
Shqipdone Zeqiri, SAlli Aaltonen, Emilia MacGill ja Liina Leikkonen pistivät suklaamunat järjestykseen.
Lue lisää...


Kun kausi on ohi, niin on aika tankata energiavarastot täyteen. Ennen pääsiäistä tankkaus voidaan hoitaa vaikka suklaamunilla.
Kutsuimme Perniön Urheilijoiden Pörriäisten koripallojoukkueen jäseniä testaamaan pääsiäisen suklaamunia.
Tytöt olivat ehtineet jo aiemmin munien makuun.
– Kävin sunnuntaina virpomassa, ja yhdestä paikasta sain peräti kahdeksan suklaamunaa, kertoo Shqipdone Zeqiri.
Jos ulkonäön perusteella pitäisi ostaa yksi muna, mihin valinta kohdistuisi?
– Ehkä tuohon isoimpaan, tuumaa Shqipdone Zeqiri.
Liina Leikkonen on samaa mieltä. Kyseessä on Leafin Habbo-muna, tunnetun virtuaalipelin innoittamana valmistettu.

Munat avataan yksi kerrallaan ja maistellaan suklaan makua.
Ensimmäisenä kuoret poistetaan Disney Fairies –yllätysmunasta, jonka kuoressa näyttäytyy Helinä-keiju.
– Ihmeellisiä kuoppia munan pinnassa, ihmettelee Salli Aaltonen.
– Tässä on vähän suolaista makua, tunnustelee Emilia.

Rölli-munassa on mukana toffeeta. Raidallista kuorta on vaikea saada rikki.
– Huonompi kuin äskeinen, heittää Salli heti.

Ylivoimaisen voiton nappasi Kinder-muna 20 pisteellä, lue painetusta lehdestä miksi!


Sauruntie on mutkikas ja mäkinen. Varovaisuuden tarpeen tietää jokainen autollakin Teijon suuntaan ajellut. 
Kalle Paavola pyöräilee kouluun Sauruntien kapeaa piennarta pitkin. Liikennettä tiellä riittää aamusta iltaan.
Lue lisää...


Sauruntien läheisyydessä asuvat Paavolan ja Hietarinteen perheet päättivät tilannetta seurattuaan anoa Saurun koulua käyville lapsille koulukyytiä koko alakoulun ajaksi.


Vaarallisuuden perusteella koulukyydin saavat tiellä vain ensimmäistä luokkaa käyvät.




Salon opetuslautakunta katsoi kuitenkin tiistaina, että tie voidaan katsoa vaaralliseksi  kolmasluokkalaisillekin. Kuudenteen luokkaan saakka kyytiä ei kuitenkaan myönnetty. Tie luokiteltiin vaarallisemmaksi kasvaneen raskaan liikenteen perusteella.


– Raskas liikenne on lisääntynyt tiellä huomattavasti, sillä tien varrella on useita soranottoalueita. Ei liikenne ainakaan vähenemään päin ole, tietää Elisa Paavola.
– Autoralli alkaa kuuden jälkeen ja loppuu vasta illaksi.
Hänen kuudetta luokkaa käyvä poikansa Kalle on kulkenut tietä jo useamman vuoden Saurun koululle itsekseen. Talvisin kävellen ja muina aikoina pyörällä.
– Kerran oli aika lähellä, että olisi sattunut pahasti, muistaa Kalle.

Kallen vanhemmalle veljelle Esalle onnettomuus oli vieläkin lähempänä. Esa oli kaatunut pyörällään juuri ennen aukealla olevan mäennyppylän huippua. Vastakkaisesta suunnasta tullut autoilija pystyi havaitsemaan pyöräilijän vasta kohdalla. Törmäys jäi muutamasta kymmenestä sentistä kiinni.

Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat saavat tällä hetkellä Mäkisauruntien kupeesta  kyydityksen koulumatkan pituuteen vedoten. Kolmannelta luokalta lähtien reitti pitäisi kulkea itsenäisesti.

Jerita Hietarinne on menossa kolmannelle luokalle ensi syksynä.
– En tiedä vielä, uskallanko mennä yksin, pohti Jerita vielä maanantaina.


Kemiönsaaren kunta keskittää jätevesien käsittelyn Taalintehtaan puhdistamolle.  
Jätevesien keskittäminen kuumensi tunteita maanantaina Taalintehtaalla. Sanaharkassa kunnanjohtaja Tom Simola (vas) ja Pekka Virtanen.
Lue lisää...


Kunnanhallitus hyväksyi vesihuollon kehityssuunnitelman osaltaan keskiviikkona.

Tähän asti aikeet keskittää jätevesien puhdistus Taalintehtaalle   ovat herättäneet kuntalaisissa armotonta vastarintaa.
Suunnitelmia vastustavaan adressiin kertyi nimiä yli tuhat, ja maanantain infotilaisuudessa koolla oli jopa parisataa kuntalaista.
Närää herättävistä asioista ykkönen oli puhdistetun veden päästäminen mereen ja pistekuormituksen kasvaminen Taalintehtaan edustalla Falkön selällä.  


Virkamiehet ja ulkopuoliset asiantuntijat olivat maanantaina altavastaajan asemassa,  esiteltyjä lukuja ja perusteluja tervehdittiin yleisön puolelta purevilla vastakysymyksillä.  Tilaisuus venähti lähes nelituntiseksi. 

Maanantaina tiukattiin perusteluja etenkin sille, miksei ole tutkittu kunnolla vaihtoehtoa, jossa kaikki keskitettäisiinkin Kemiön puhdistamolle.  

Wärtsilän valtakirjalla puhunut Pekka Virtanen hämmästeli myös asian valmistelua; yhtiöltä ei hänen mukaansa ole vesialueen omistajana kysytty mitään.
Kunnanjohtaja Tom Simolan mukaan asiasta on informoitu normaalin käytännön mukaan, nyt agedalla on päättää miten jätevedet hoidetaan ja mahdollinen lupaprosessi on asia erikseen.

Uudistusta perustellaan kokonaiskuormituksen pienenemisellä.   Esimerkiksi fosforin määrä kaikkiaan pienenisi 260 kilosta runsaaseen 30 kiloon, jos Tyska holmenin puhdistamo toimii kuten tähänkin asti.

Tarkoituksena on myös yhdistää puhtaan veden linjoja.
–    Meillä on ollut tilanteita, joissa vettä ei ole joka ottamolla riitänyt, muistuttaa vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja Roger Hakalax.


Piirakanrypytys voi olla karjalaisella geeneissä,  mutta oppii sen läntisenkin heimon ihminen.  
Virva Niittynen ja Riitta Varemäki työn touhussa: piirakankuoret tehdään kätevästi pastakoneella. Täyttö ja rypytys ei montaa hetkeä vie.
Lue lisää...

– Mutta otsat eivät meillä rypisty, vakuuttavat Riitta Varemäki ja Virva Niittynen.
Naiskaksikosta Varemäen juuret ovat Karjalassa, Kannaksella Vuoksenrannan kylässä.  Niittynen on perniöläisiä, ja  naisten ystävyys on kohta kolmikymmenvuotias sekin.  

Piirakanteosta on tullut kaksikolle yhteistä tekemistä ja leipomisen perinne halutaan pitää elävänä jatkossakin.
– Nuoret eivät ehkä kehtaa, miettii Varemäki.
Kehtaaminen tässä tapauksessa tarkoittaa viitsimistä.
Ehkä kannattaisi, jos toisaalta ollaan huolissaan lisäaineista, väriaineista tai muuten siitä mitä suuhunsa voi pistää.   Piirakka on parhaimmillaan lisäaineista vapaa ja jopa  lähiruokaa.
– Ajatuksissa on ollut, että jatkossa käytetään Kemiön myllyn jauhojakin, kaavailee Virva Niittynen.
Piirakan kuori on simppeli,  ruisjauhoa ja suolaa sekoitetaan veteen täyven käen kans.  Myönnytys nykyajalle on vehnäjauho, jota lisätään pari koprallista.
Piirakanteossa sekoittuvat lyhkäinen länsimurre ja karjalaiset sanat.

Lähiruoasta voi puhua sikälikin, että maanantain piirakan syvän, riisipuuro oli keitetty perniöläisen Provanin tilan maitoon, suoraan tilalta hankittuun.   Karjalaiselle riisipuuro on ryynputroa, jonka on oltava sopivan tymäkkää.
– Puuro pittää olla, jot luska seisoo, vinkkaa Varemäki.


Uunista tulleet piirakat sivellään voi-vesiseoksella.   Voin on syytä olla ihan aitoa voita, jota lisätään vain simare.  
Riitta Varemäki myhäilee, että piirakan maine kovin tukevana ruokana onkin savolaisten panettelua.



Lue koko tarina piirakanteosta Perniönseudun Lehdestä

– Nyt tuntuu taas, että on hartiatkin olemassa, ähkäisee Hanna Saario ja laskee käsipainot sarjan jälkeen maahan.  
Hanna Saarion ohjelmaan kuuluu salitreeni neljästi viikossa.
Lue lisää...


Perniöläinen Saario on treenannut melkein vuoden päivät pilkuntarkasti.
Hänen tavoitteenaan on nousta lavalle ja menestyä body fitness-tulokkaiden sm-kisoissa pääsiäisenä.   Vielä tämä viikko treenataan täysillä, viimeinen viikko on viimeistelyä hiilihydraattitankkauksineen.

Kuluva vuosi on ollut joka tapauksessa tarkan elämisen aikaa, kisadieetti alkoi tammikuussa.   Tavallinen aamuohjelma käy esimerkiksi: säästä riippumatta lenkki, suihku ja tarkkaan määritelty aamupala: marjoja, raejuustoa ja puuroa, johon saa kulua 30 grammaa hiutaleita.

Kuulostaa niukalta ja ankaralta?
– Ei, sitä oikein illalla odottaa että pääsee aamun lenkille ja sen jälkeen maistuu puuro tosi hyvältä, vakuuttaa Saario.

Tiukan ruokavalion ja treeniohjelman pystyy yhdistämään koulunkäyntiin ja perhe-elämään.
– Se on järjestelykysymys.  Lapset ovat  kyllä sanoneet, että sitten äiti syö tavallista ruokaa kun kisat ovat olleet, Saario nauraa.

Saariota sparraavat  alansa huippunimet Suomessa, EM-tasollakin body  fitnessissä menestynyt Jutta Gustafsberg sekä Suomen ainoa aktiivisesti kilpaileva ammattilaiskehonrakentaja Jari Mentula.
Siinä, missä kehonrakentajat ovat järkälemäisiä, on body fitnessin tavoite vähemmän raju.
– Tavoite on näyttää naiselliselta, tietty  lihaspyöreys pitää saada säilymään. Liian tiukaksi ei saa mennä, sanoo Saario.
– Voiman kertyminen ei ole pääasia, se tulee siinä sivussa.


Osaava valmentaja näkee, mihin kohtaan kehoa vielä pitää saada lisää kaarta – tai mistä jotain pois.  


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
Tulvatilanne pahenee Perniönjoen alajuoksulla, kuva Heikkilän sillalta merelle päi.
Lue lisää...
Lauantain aikana reippaasti noussut Perniönjoen vedenpinta oli sunnuntaina aamupäivällä laskusuunnassa.
Perniön VPK pumppasi vettä viemärikaivoista yli yön ja viime kevään tulvassa kovia kokenut Haarlantie kakkosen talo pysyi kuivana.
Salontie yhden kellareihin vesi on päässyt samoin Leskenkujalla muutamiin omakotitaloihin.
Pikkuteistä on poikki tulvan takia ainakin Korjärventie ja Näsentie.
Tulva pahenee hyvää vauhtia Perniönjoen alajuoksulla, missä sunnutaina aamulla oli veden alla jo kymmeniä hehtaareita peltoa.
Alajuoksulla  joen jäät ovat rikkoutuneet suuriksi lautoiksi, mutta ne eivät liiku veden mukana mihinkään, koska meri on jäässä.
Vesi virtaakin jokiuoman kummaltakin puolelta rantapeltoja pitkin.
Alajuoksun jäiden räjäyttämistä harkittin, mutta se todettiin turhaksi, kun meressä ei ole tilaa jäille.
Lasse Virtanen Perniön VPK:sta kiittelee navakkaa pohjoisen puoleista tuulta, joka ajaa merivedenpinnan alas ja tekee näin vähän tilaa jokivesille.
Sunnuntaina tilanteen odotetaan olevan pahimmillaan lämpimän päivän jälkeen ilta kuuden paikkeilla.


Italian Milanossa tehdään ensi viikolla selväksi, mitkä ovat kalustamisen ja sisustamisen virtaukset Euroopassa.  
Tuukka Halonen kertoo, että Pilke-valaisimesta mietitään edelleen uusia versioita kuten jalkalamppua.
Lue lisää...


Milanon kansainvälisille kalustemessuilla käy yli 300 000 vierasta ja tapahtuma täyttää käytännössä koko kaupungin.

Yhden messuosaston tähdet ovat särkisalolaista tekoa.    Muotoilija Tuukka Halosen suunnittelemat ja puuseppä Jussi Mattilan toteuttamat  Pilke-valaisimet lähtevät messuille kolmen eri koon versioina.

Messuilla tuotteisiin tutustuvat sisustustoimittajat eri maista, samoin esimerkiksi kauppaketjujen ostajat ja tietysti tavalliset kodinsisustajat.

Milanoon parivaljakko lähtee ennen muuta myymään valaisinta, ei niinkään muotoilu- tai puusepänpalveluja.
–    Tuotteella siellä pitää erottua, sanoo Mattila.
Vuoden aikana Pilkettä on myyty kolmisensataa kappaletta, suurin osa Saksaan ja Ruotsiin.

Viikon messukeikka on samalla opintomatka.
– Viikon aikana näkee hyvin, mitä maailmalla nyt tehdään, sanoo Halonen.
Pilke-valaisin ei vielä ole loppuun kehitelty esine, mietinnässä ovat muun muassa jalka- ja seinävalaisin samalla tyylillä. Lisäksi uusia  väri- ja viilutusvaihtoehtoja on kehittelyssä. 

Ongelmaksi tulee jollain aikataululla tilan puute.
– Kokoonpano ja varastointi tarvitsevat tilaa, olisi hyvä että Förby saadaan pidettyä protopajana, miettii Halonen.
Vanhassa koulussa toimiva verstas on melko täynnä, vaikka Milanoon lähtevät valaisimet olivat jo alkuviikosta lähetetty Italiaan.  Halonen ja Mattila lähtevät messuosastoaan rakentamaan tänään torstaina.



Kiskossa mietitään kaupungin tilojen pistämistä uusjakoon.  
Kiskon kirjasto voi saada uudet tilat naapuritalosta. Nykyiset tilat ovat ikääntyneet.
Lue lisää...


Kaavailuissa on, että kirjasto muuttaisi koulun alakerrasta naapuritaloon Kiskolaan ja nuorisotoimi saisi käyttöönsä nykyisen kirjaston tilat.

Muutoksesta puhuttiin jo Kiskon kunnan aikana, mutta kuntaliitoksen pyörityksessä uudistus painui taka-alalle.
Nyt asia on otettu jälleen puheeksi ja kirjastotoimenjohtaja Kari Pohjola toteaa, että määrärahaa voidaan esittää jo ensi vuoden talousarvioon.
– Asiasta  varmasti tulee pidettäväksi yleisötilaisuuskin ennen kuin sitä viedään pidemmälle, lupaa Pohjola.

Kirjastosihteeri Anna Schauman kertoo, että tähän mennessä asiasta kuulleet kirjaston asiakkaat ovat olleet ajatukselle myötämielisiä.
Kirjaston nykyisissä tiloissa on 60-lukulaista tyyliä, mutta toisaalta ne ovat kuluneet ja ikääntyneet.  Valaistus on eilispäivää, pinnat kuluneita ja kalustuskin vähän kerrassaan hankittua.  Yksi isoimmista ongelmista on kulku;  huoneisto on kaukana esteettömästä.
– Huonokulkuiset eivät pääse autolla lähelle ja pyörätuolin kanssa tänne ei oikein pääse, muistuttaa Schauman.

Muutos sopisi myös nuorisotoimelle, jolla on Kiskolassa turhankin isot tilat.
– Siellä on jo valvomisessa omat haasteensa, toteaa nuorisotoimenjohtaja Johanna Siekkinen.


Salon viime vuoden tilinpäätös on selvästi ennakoitua parempi.   Arvioitua suuremmat verotulot nostivat tilinpäätöksen lopulta 9,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Suurin yksittäinen tekijä tulopuolella on yhteisöveropotti, joka kasvoi  lähes 60 miljoonaan euroon, missä on kasvua 26 prosenttia. Yhteisöverojen jako-osuus olikin kaikkien aikojen suurin.


Kunnallisveron tilityksistä kertyi 142 miljoonaa euroa, määrä laski runsaalla prosentilla. Verotuloja kaikkiaan kertyi 210 miljoonaa eli lähes kymmenen miljoonaa arvioitua enemmän.   Toimintatuottoja kirjattiin 111 miljoonaa ja toimintakuluja vajaat 362 miljoonaa.   Talous on tasapainossa sikäli, että 27 miljoonan euron vuosikate riitti 17,7 miljoonan poistoihin ja tilikauden tulokseksi jäi näin 9,3 miljoonaa euroa.

Ennakoitua suurempi puskuri ei tarkoita sitä, ettei tiukkaan taloudenpitoon olisi tarvetta jatkossakin, sillä yhteisöveron jako-osuus puolittuu 4,4 prosentista 2,1 prosenttiin jo tänä vuonna. Samoin kunnille tilitettävä, korotettu yhteisövero-osuus putoaa vuoden 2011 jälkeen normaalille tasolleen. Samoin verotulojen tasaus vuonna 2012 on edellisiä vuotta suurempi.
Talousarvion tarkkuus kärsii edelleen kaupungin nuoruudesta, vielä viime vuoden budjettiakaan tehtäessä ei ollut käytettävänä historiatietoja menoista ja tuloista. Tämä näkyy toteutumissa; tuloja kaikkiaan kertyi 108 prosenttia arvioituun nähden, menoja 102.  Lisämäärärahoja vuoden mittaan myönnettiin viisi miljoonaa, niistä valtaosa erikoissairaanhoitoon.

Investointien suhteen kaupunki eli nuukanlaisesti, investointibudjetista käytettiin vain reilut 80 prosenttia eli 20,2 miljoonaa euroa. Syynä ovat kustannusarvioiden alittumiset ja hankkeiden lykkääntymiset.

Velan määrä kuitenkin kasvoi, vuoden lopussa Salolla oli lainaa 74,8 miljoonaa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 1182 eurosta 1354 euroon, kun keskimäärin kunnilla on velkaa runsaat 2000 euroa asukasta kohti.


Golfin pelaajat saavat odottaa tänä keväänä ennätyspitkään saadakseen kautensa avatuksi kotimaan väylillä. 
Hiekoitus ja vesisade ovat saaneet lumet lähtemään golfkentältä vauhdilla, sanoo kenttämestari Rauno Heinonen.
Lue lisää...


Yöpakkaset olivat vielä viime viikolla kovia, ja taivaalta tuntui rapsahtavan lisää lunta päivänä jos toisenakin.

Meri-Teijo Golfin kenttämestari Rauno Heinonen arvioi, että kentät saattaavat olla kunnossa viikkoa ennen pääsiäistä.
– Ski & Golf –tapahtumaan tähtäämme jo tulevana viikonloppuna, mutta silloin käytössä on vain puolet väylistä, ennakoi Heinonen.
– Viime vuonna avaus oli huhtikuun 10. päivän paikkeilla, mutta nyt on vielä enemmän lunta.
Lumen puhdistus kentiltä alkoi viime viikolla, kun väylien lumia alettiin poistaa naapurin hiihtokeskuksen lumikissalla. Lunta on niin paljon, että traktorin etukuormaajalla ei ole paljon käyttöä.
Viime viikolla lumen sulamista lähdettiin vauhdittamaan hiekoituksella. Viikonloppuna alkanut vesisade toi lisää vauhtia sulamiseen.
– Noin 400 tonnia hiekkaa menee koko kenttään, arvioi hiekoitustöissä ollut Reijo Paju Pilpola Yhtiöistä.
Maanrakennusalan firma tekee keväisin paljon golfkenttien hiekoituksia.
– Olemme käyneet jo Maskussa, Wiurilassa, Hangossa ja Kirkkonummella sijaitsevilla golfkentillä.


Lumen alta paljastuvan nurmen kunto on aina jonkinmoinen yllätys. Koskaan ei tiedä, mitä alta paljastuu.
– Muistan erityisen hyvin vuoden 2003 kevään. Greenit kuolivat kaikki eikä ruoho vihertänyt kunnolla koko kesänä. Se johtui varmaan talven suurista säänvaihteluista. Marraskuussa satoi jäätävää tihkua ja sen jälkeen kylmä ja lämmin sää vuorottelivat.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20