Uutiset


–Tiedätkö, minkä takia seppä lyö välillä alasimeen, kysyy Kari Kaisla. 
Kari Kaisla haluaa olla seppäperinteen jatkaja.
Lue lisää...

Vastaukseksi ei kelpaa, että tuli huti.
–Kun sepän käsi väsyy ja rytmi häviää, sen saa palautettua, kun lyö välillä alasimeen, selvittää Kaisla.

Kari Kaisla on Teijon pajan seuraava seppä.
–Kisälli vain, toppuuttelee Kaisla.
Kuusjoelta hiljattain Teijolle muuttanut Kari Kaisla on ihaillut Teijon pajaa jo edellisen sepän aikana.
–Mietin, että kun tuon saisi käyttöön.
Kyläyhdistyksen avulla  miehen haaveesta on tulossa totta.
Pajan siivoaminen vie vielä vähän aikaa, ennen kuin takominen voi alkaa.
–Ihan perusasioita, koruja, takkavälineitä, saranoita, luettelee Kaisla.
–Vanhoja arvoja ja vanhoja työtapoja kunnioittaen.
Kaisla kuvaakin itseään seppäperinteen vaalijaksi. Se sopii hyvin sepän historiaharrastukseen.
–Historia kiinnostaa, imen sitä kuin sieni.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


–Joko on aamulenkki tehty, huikkaa Anne Muuri Luontotalon ohi rientävälle miehelle.
Roland ja Arnold Ambarus tekivät äitinsä Piri Ambaruksen kanssa päivän kalaretken Matildanjärvelle.
Lue lisää...

– Hän on vakiovieraita, käy joka kesä ja viipyy pitkään.
Retkeilyalueella on paljon vakiokävijöitä.
Nastolalaiskaverukset tulivat retkeilyalueelle perjantaina aamuyöllä varmistaakseen saaripaikan heti aamulla.
–Sen verran oli jo  valoa, että löydettiin laavulle nukkumaan, kertoi Jukka Piironen.
–Olimme täällä viime vuonna ja todettiin huippupaikaksi.
Piironen tuli Juha Laakson kanssa heti luontotalon auettua vuokraamaan venettä ja ostamaan kalalupia.
–Jotain kalaa on tarkoitus ylös saada, jatkaa Piironen.
Ja  jos ei saada, siihenkin on varauduttu.
–Makkaraa pakastettuna, lihapiirakoita ja roiskeläppiä, luettelee Piironen.
Anne Muuri kuunteli tyytyväisenä kehuja.
Kiitoksia on tullut muualtakin. Maastopyöräilijät ovat kiitelleet uusia leveämpiä pitkoksia.
–Ne ovat nyt myös ylempänä, mutta painuvat tietysti ajan kanssa, selvitti Muuri.
Retkeilyalueella on ollut hyvä kesä.
–Meillä on ollut ihan helkutin hyvä kesä, vahvistaa Anne Muuri.
Sesonki jatkuu. Perjantaina aamupäivällä väkeä tuli tasaiseen tahtiin, päiväretkeläisiä ja viikonlopun viettäjiä.



Retkeilyalueen sykysyn ohjelmasta lisää Perniönseudun Lehdestä







Ilkka Landén varmisti moottoriveneilyn Offshore3- luokan Suomen mestaruushopean sunnuntaina Särkisalossa ajetussa osakilpailussa.

Sen sijaan haaveet Euroopan mestaruudesta vettyivät lauantain kilpailussa sattuneen teknisen ongelman takia.  Landen ja kartturi Jussi Myllymäki joutuivat keskeyttämään neljänneltä sijalta, kun veneeseen tulvi vettä enemmän kuin pumpuilla sai ulos.

Suomen mestaruuden vei kaikki osakilpailut voittanut Marcus Johansson kartturinaan Antti Laine.
Johansson vei myös Euroopan mestaruuden.

Regatta vauhdilla
Lauantainen Särkisalon Regatta purjehdittiin hyvällä vauhdilla. Luodetuuli siivitti menoa niin, että viimeinenkin kilpailija oli maalissa jo puoli viiden aikaan. Hankalimmilla tuulensuunnilla matkaan on mennyt parikin tuntia enemmän. Kaikkien kolmen luokan voitto tuli Salon Pursiseuran venekunnille. Pienimmän LYS-luokan voitti Jari Laapotin kipparoima Felicitas, Guy27. LYS3-luokan nopein oli Jarmo Järvinen veneellä Primaria, Beneteau 30E. Suurimman luokan nopein oli Annabel, Absolut38, kipparina Kari Suominen. Regattaan osallistui veneitä naapuriseuroista, Hangosta ja Taalintehtaalta.




Vuorilinnan päiväkodissa Perniössä on todettu ensimmäinen sikainfluenssatapaus.
Tartunta todennettiin perjantaina.
Samana päivänä asetettiin päiväkodin oveen tiedote, jossa asiasta kerrotaan.  Arki päiväkodissa jatkuu toistaiseksi pääosin ennallaan, mutta hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota.
–  Käsienpesuun opastetaan aina tänne tullessa ja täältä lähdettäessä ja kotiin tultaessa. Vanhemmillekin jää tässä vastuuta, henkilökunta ei välttämättä ehdi aina katsomaan että kädet pestään poislähdettäessä, muistuttaa lastentarhanopettaja Maarit Seppälä.
Taudin leviämistä pyritään pitämään kurissa sillä, että selkeiden nuhaoireiden tullessa lapset pidetään kotona.

Sama ohjeistus pätee henkilökuntaan.  Ennen päiväkotiin paluuta pitäisi pitää yksi selkeästi oireeton päivä.
Oireistakaan ei voi päätellä kaikkea, muistuttaa Seppälä. Esimerkiksi nyt karanteenissa oleva sairastunut vaikuttaa hänen

Salon varhaiskasvatusjohtaja Vesa Kulmala  kertoo, että mahdollisia tartuntoja on nyt tiedossa kaksi.
–  Enäähän ei tutkita, onko kyseessä tämä virus.  Epidemiasta ei vielä voi puhua.
Kaupungin yksiköt ohjeistetaan tasapuolisesti.
Kulmala toteaa, että henkilökunnan sairastumisien ja poissaolojen varalta myös varahenkilöstön resurssit on tarkastettu.
– Mahdollisesti siinä tapauksessa tosin on lapsiakin poissa hoidosta, hän muistuttaa.


–  Nimeni on Jonna Nieminen, mutta voitte  sanoa jatkossa ykkös- kakkosluokan opettajaksi, hymyili Jonna Nieminen Saurun
Saurun ykkös-kakkosluokkalaiset esittäytyivät kukin opettaja Jonna Niemiselle.
Lue lisää...
ala-asteella eilisaamuna.

Hänen edessään istui viisi kakkosluokkalaista ja yhdeksän ensiluokkalaista. Sade ropisi ikkunan takana, kun  kouluvuosi alkoi esittäytymisillä puolin ja toisin. Jahka opettaja oli aloittanut, käytiin heti toimeen:  joka oppilaalle jaettiin paperit joihin piti kirjoittaa oma nimi.   Kirjoitus sujui hienosti, ja vähän kerrassaan käytiin käsiksi itse lukujärjestyksen mukaiseen päiväohjelmaan.


Saurun yhdysluokka oli opettajalle itselleenkin pienen opiskelun paikka, aiemmasa työpaikassa Kirkonkylän koulussa opetettavana oli vain yksi luokka-aste.
– Tosi vähän puhuttiin yhdysluokista koulutuksessakaan, vaikka näitä vielä paljon onkin.
Ihan ilman perhosia vatsassa ei alkanut taival ekaluokkalaisillakaan.
–  Kyllä vähän jännittää, myönsi isänsä kyydissä koululle tullut Matias Fontell.
Helpotusta toi se, että samalle luokalle tuli ennestään tuttuja kavereita.
Matias arveli, että lukemisesta tulee lempiaine – eikä vähiten siitä syystä, että lukutaito on jo hyppysissä.

Rehtori Anssi Örling otti puolestaan varttia ennen koulun alkua vielä tyynesti.  Ratkottavana oli enää pieniä käytännön pulmia, kuten vielä eilisaamuna saapumatta olleet ekaluokkalaisten aapiset.
– Se meillä helpottaa paljon, että on samat taksit kuin pitkään aiemminkin. Kyytien kanssa ei ole mitään ylimääräistä työtä.
Koko Salon kaupungin alueella  koulun aloitti 630 uutta oppilasta.

Turun Aurajoen rantaan avattiin heinäkuun lopussa uusi skandinaavinen ruokaravintola, Smör.

Jännittääkö ravintoloitsija Janne Juvosen ystäviä kutsua kokki päivälliselle? - Olen miettinyt, että kovin harvoin kutsutaan syömään, Juvonen naureskelee.
Lue lisää...

Yksi tuon holvikaarien täyteisen tunnelmallisen kellariravintolan neljästä ravintoloitsijasta on perniöläinen Janne Juvonen.

Miten perniöläinen sitten päätyi Turkuun ravintoloitsijaksi? Läntinen Rantakatu 3:n tiloja tarjottiin Juvoselle ja turkulaisen ravintola Paninin omistajille, viime keväänä. Iso ja avara päätila hurmasi porukan, mutta kun selvisi, että kauppaan kuului myös matalat kellaritilat, he ihmettelivät miten niistä ikinä saa ravintolalle käyttökelpoiset. Kun remontti aloitettiin ja kellarin lattiaa laskettiin alemmas, sinne syntyi kolme tunnelmallista kabinettia ja viinikellari.

Juvonen on työskennellyt ravintola-alalla päätoimisesti jo viisitoista vuotta. Nuorempana ravintola-ala ei ollut ensimmäisenä tulevaisuudensuunnitelmissa mielessä. Hän haki muun muassa opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta kun ovet eivät auenneet sinne, kokkikoulu vei mennessään.

Kemiönsaarelta kotoisin oleva Juvonen asuu Perniössä ja kulkee vaimonsa tavoin työmatkat Turkuun. Työmatka ei pääsääntöisesti ole Juvosen mielestä liian pitkä.
– Mutta sanotaan, että aamuyön tunteina viimeinen puoli tuntia on raskas.

Juvosen ruoanlaitto ei rajoitu pelkästään työpaikalle, vaan hän kokkaa pääasiassa ateriat myös kotona.
– Kyllä tämä on minulle työ, harrastus ja elämä. Meillä on usein kotona aika monta ihmistä pöydän ääressä.
Juvonen kannattaa ruoanlaitossa yksinkertaisuutta. Yhteen annokseen ei sotketa montaa raaka-ainetta.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



–Oleellinen juttu on järven korkeus, ettei se pääsi kesällä liian alas, sanoo Kiskon Kirkkojärven suojeluyhdistyksen
Kirkkojärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja käyttää vapaa-aikaansa ympäri vuoden järvestä huolehtimiseen.
Lue lisää...
puheenjohtaja Pentti Tolvanen.
Järvi on paljon rehevöitynyt ja altis leväkukinnoille. Fosforia ja typpeä on liikaa.
Kirkkojärvessä on vettä syksyin keväin liiankin kanssa. Keskivertokesinä se laskee hyvinkin alas.
–Haihtumallakin menee sentti päivässä.
Alaveden aikaan ruokokasvustot saavat lisää valoa ja voivat hyvin.
Vedenkorkeudelle on määrätty yläraja, mutta ei alarajaa. Suojeluyhdistys selvittää nyt, mikä olisi sopiva alaraja. Samalla selvitetään, jos alaraja määrätään, riittäkö vaihteluväli sen ja nykyisen ylärajan välissä.
Työtä tehdään yhteistyössä Koskenkosken voimalaitoksen kanssa. Voimalaitoksella on järven säätelyoikeus.
Tolvanen muistuttaa, ettei selvityksen tuloksena ole päätös vedenkorkeuden nostamisesta vaan raportti.
Vedenkorkeuden nostolla on myös vastustajia, tietää puheenjohtaja.
–Ympäristökeskuksen asia on selvittää, onko nostosta haittaa.
–Jos joku instanssi lähtee hakemaan vedenpinnan nostoa, siihen voi mennä vuosia.
–Järven virkistyskäyttö on etusijalla, muistuttaa Tolvanen.
Kiskon Kirkkojärvi on ongelmajärveksi kummallinen. Siellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, petokalaa, ahventa , haukea ja varsinkin kuhaa on paljon.
Perusongelma on järven mataluus, keskisyvyys on vain 2,1 metriä.
Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön keskusjärvi, jonka kautta kaikki vedet jatkavat matkaansa kohti merta.
Sen takia sitä kuormittavat valumat aina vanhan ykköstien pohjoispuolelta saakka.



Förbyssä ajetaan tulevana viikonloppuna moottoriveneiden Offshore 3 –luokan Euroopan mestaruudesta.
Ilkka Landen lähtee viikonlopun kisaan luottavaisena. Vauhti riittää, kunhan kaikki muu natsaa.
Lue lisää...

Kisa on lisäksi luokan SM- osakilpailu. Särkisalolainen Ilkka Landén, yhdessä  kartturinsa Jussi Myllymäen kanssa lähteen tavoittelemaan mestaruutta kotivesiltä.
–Kyllä me parhaamme yritämme, mutta taso on luokassa helkkarin kova.
–Tätä ajetaan monessa maassa.
Ruotsista kisaan on tulossa luokan maailmanmestari ja neljä muuta venettä, Ranskasta ja Englannista on tulossa vene kummastakin maasta. Suomalaisia venekuntia on ilmoittautunut kuusi.
Förby Race elvytettiin viime kesänä vuosien hiljaiselon jälkeen. Viikonloppuna kolmentoista huippumenijän lisäksi kilpailee noin 25 venettä muissa luokissa.
Landenin ja Myllymäen vene loikkii laineilla parhaimmillaan yli 80 solmun nopeudella.
–Kaksisataa hevosvoimaa on potkurinakselissa.
Potkurista erot sitten löytyvätkin kotimaisten kilpailijoiden välille.
–Kaikki ajavat samanlaisilla veneillä.
Mestaruuskilpailussa ajetaan kaksi lähtöä, lauantaina lähdössä reitti on pidempi, yli 70 mailia. Kilpailijat ajavat Förbystä  kaksi lenkkiä niin etelään, että Hanko pilkottaa ja kolme lenkkiä veneilijöiden hyvin tunteman Järnskärin ympäri. Reitti on saanut kiitosta.
–On osoittautunut oikein hyväksi, ei ole pelkkää käännöstä, kehuu Landen.
–On avovettä ja saaristoa.
Ilkka Landén siirtyi muutama vuosi sitten isompaan luokkaan. Viime vuonna irtosi SM-pronssi ja vuonna 2005 EM-hopeaa.
Lauantaina starttaa Särkisalon Regatta kello kaksitoista, EM-kilpailun ensimmäisnen lähtö on kello neljätoista. Sunnuntaina toinen lähtö on kello kaksitoista.







Perniössä ei järjestetä tänä kesänä ollenkaan raveja. Ravit vuosittain järjestänyt Perniön-Finbyn hevoskasvatusyhdistys päätti jo talvella, että tapahtuma jää pitämättä heikon taloustilanteen vuoksi.
– Arvelimme jo talvella, että mainostajia olisi vaikea saada tässä talouden tilanteessa. Meillähän on ollut raviohjelmassa noin sata mainosta, kertoo Perniön-Finbyn hevoskasvatusyhdistyksen sihteeri Jouko Erjala.
– Päätimme sitten, että emme lähde ihmisiä ”kiusaamaan”.
Erjalan mukaan pääosa ravitapahtuman budjetista tulee mainosrahoista. Tapahtuman järjestäminen maksaa palkintoineen noin 6000 euroa.
– Pääsylipuista tulee parhaimmillaankin vain noin 1500 euroa.
Hevoskasvatusyhdistys suunnittelee järjestävänsä mahdollisesti vielä elokuussa raviväelle kurssityyppisen tapahtuman.
Yhdistys on järjestänyt vuosittain Kankkonummen radalla joko harjoitus- tai paikallisravit. Harjoitusraveissa jaetaan tavarapalkinnot, kun taas paikallisraveissa menestyjät saavat myös palkintorahaa. Viime kesänä pidettiin harjoitusravit.
Jouko Erjala uskoo, että ensi kesäksi ravit saadaan taas järjestettyä.
– Tähtäämme paikallisraveihin, jolloin Suomen Hipposkin avustaisi pienellä summalla.






Salon kaupunginhallitus päättää näillä näkymin maanantaina, lähteekö se rahoittamaan lainalla Salon itäisen ohikulkutien rakentamista.
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko  toi hallitukselle jo kuluvan viikon maanantaina pureksittavaksi mallin, jossa Salo ottaisi lainaa ja tarjoaisi rahan edelleen valtiolle tiehankkeen toteuttamista varten.   Lainattava summa olisi 20 miljoonaa euroa. Kaupungin maksettavaksi jäisi korkokuluja noin 800 000 euroa vuodessa.
– Taikasana tässä on se, että hanke pitää toteuttaa tiukalla aikataululla, toteaa Rantakokko.
Hankkeen toteutuksen on ajaltetu kestävän runsaat kaksi vuotta ,mikä tietää kaupungille kahden miljoonan euron kuluja.
Hanke on ollut Salossa puheena pitkään.  Rantakokko toteaa, että mallilla jossa kaupunki vastaa suunnittelusta, sitä ei välttämättä olisi saanut toteutukseen vielä vuosiin.
– Suunnitelmat vanhenevat kahdeksassa vuodessa. Siinä on se riski, että meillä on hienot kuvat, mutta ne menevät vanhaksi ilman, että on päästy toteutukseen.
Jos kaupunginjohtajan  esitys menee läpi kaupunginhallituksessa, kaupunki lähestyy valtiota eli tiepiiriä tarjouksella. Rivakka aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että tie olisi valmis 2013-2014.    

Villa Solhagan toiminta Petussa on herättänyt uteliaiden huomion. Ihmisiä kiinnostaa mitä satumaisessa kartanossa

Villa Solhagan joka huone on erivärinen, kertovat Mia Crockatt ja Jari Loijas.
Lue lisää...
tapahtuu ja keitä ovat tilan salaperäiset vierailijat. Nyt se selviää.
Vuonna 1993 Petussa sijaitseva Villa Solhaga sai uuden omistajan. Espoolaiset Jari Loijas ja Mia Crockatt olivat jo jonkin aikaa katselleet sopivaa tilaa. Kiinteistövälittäjän kehotuksesta pariskunta käväisi Petussa ja ihastui näkemäänsä. Vaikka pihapiiristä ei löytynytkään niin montaa talousrakennusta kuin oli toivottu, miljöö, päärakennus sekä etäinen ja merellinen sijainti olivat heidän mieleensä.
Nyt, lähes sata vuotta myöhemmin Villa Solhaga tarjoaa tilat erilaisille jooga- ja terapiakursseille.
– Itsetuntemuksesta niissä paljolti on kyse, Mia Crockatt sanoo.
Kurssien ohjaajat voivat varata Villa Solhagan kurssin ajaksi sen kestosta riippuen viikonlopusta muutamaan viikkoon. Omistajat eivät siis itse toimi ohjaajina, vaan vastaavat kurssin muusta ylläpidosta kuten ruoanlaitosta ja siivouksesta.
Tärkeä osa kurssien antia ja Villa Solhagan palvelua on ruoka. Omistajat valmistavat kasvisruokaa puutarhan omista antimista. Tilalta löytyy oma yrttirinne ja kasvimaita, joista riittää raaka-aineita koko kesäksi.
– Alusta asti on ollut pyrkimys omavaraisuuteen, pariskunta selventää.
3,5 hehtaarin tontille mahtuu lisäksi vanhaa metsää, jonne on aikanaan tuotu harvinaisia puita ympäri maailman. Joukossa on muun muassa Suomen ainut lehtojalava.
Petussa kasvoi aikoinaan myös kolmetuhatta omenapuuta, mutta jossain vaiheessa saaren historiaa ne on tuhottu, jotta tilalle on saatu muuta viljelysmaata. Villa Solhagan rannassa on edelleen laituri, josta omenat on haettu mantereelle.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Ripeä alkusammutus esti isommat ambulanssin palovauriot maanantaiaamuna Perniössä.  Lue lisää...
Auto oli ollut Salossa hälytysajossa, ja paluumatkalla miehistö oli tuntenut pientä palaneen käryä.
– Sellainen sähköpalon haju tuli jostain nenään, kertoi Teemu Määttä.
Miehistö pysähtyi kaupan parkkipaikalle Perniössä ja piipahti ostoksille. Kaupasta palattua Määttä avasi konepellin, ja näki että laturin kohdilta tulee liekkejä. Hän otti ohjaamosta jauhesammuttimen ja sai sillä palon sammumaan. Paikalle tulleen palokunnan tehtäväksi jäi varmistaa tilanne ja auttaa työntämään auto sivummalle.
– Tämä lähtee hinurin kyydissä korjaukseen. Vara-auto on meille jo tulossa.
Tähän mennessä auto on toiminut moitteitta.
– Keikkoja tulee kuitenkin paljon, varmaan tuhat vuodessa.
– Hälytysajossa mennään ihan auton suorituskyvyn ylärajoilla, Määttä muistuttaa.
Pekka ja Elsemaj Litmola asuivat Tenholan kesänviettopaikkansa yläkerrassa ennen Kanadaan muuttoa.
Lue lisää...
Viime viikolla Hallin lavalla pidetyt Eino Grönin tahdittamat tanssit toivat Pekka ja Elsemaj Litmolalle vanhoja muistoja mieleen.  Pari nimittäin tapasi toisensa juuri Hallin lavalla.
– Se taisi olla ihan tanssilavan alkuaikoja, muistelee Perniössä nuoruusvuotensa viettänyt Pekka Litmola.
– Minä en osannut yhtään ruotsia ja hän ei yhtään suomea. Lopulta päätin viedä hänet Kanadaan, että pääsisimme aloittamaan tasaveroisina uudella kielellä, vitsailee Litmola nyt. 
Parin koti on sijainnut jo yli 40 vuoden ajan Kanadassa, Toronton kupeessa. Perniön seudulla Litmoloita näkyykin harvakseltaan. Tämä kesä on poikkeus. Elsemajn iäkäs äiti on heikossa kunnossa, ja tytär halusi antaa äidille mahdollisuuden viettää kesää omassa kodissaan maaseudulla Tenholassa. Pekka Litmola lensi Suomeen hieman myöhemmin. Takaisin Kanadaan pari palaa elokuun loppupuolella.
Kanadaan lähtö oli aikanaan pikainen päähänpisto.
– Töissä vitsailtiin joskus kahvitunnilla, että voisihan sitä täältä jonnekin lähteä. Ruokatunnilla tilattiin sitten jo papereita, Pekka Litmola kuvailee.
– Australiastakin oli puhetta, mutta se kuulosti vähän kaukaiselta.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20