Warning: getimagesize(images/stories/2011/jussar nettiin.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/jussar nettiin.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

Mathildedalissa on tunnelma kuin Tupperware-kutsuilla.  Kaksi pariskuntaa viettää kesäistä iltapäivää Söderströmin perheen  

Annukka Laine nakuttaa Ulla Kylmäniemen käteen pysyvää helminauhaa.
Lue lisää...
terassilla.

Tavallisesta kahvitteluhetkestä ei kuitenkaan ole kysymys. Pöydän päässä Miira Söderströmin käteen nimittäin piirretään tatuointia. Söderströmin ystävä Ulla Kylmäniemi seurailee tilannetta vierestä – hän odottaa vielä vuoroaan.

Söderströmille tatuointi on ensimmäinen. Silti hän vakuuttaa, että neulan alla oleminen ei satu. Hänen ilmeensä ei värähdä kun laine piirtää perhosta hänen käteensä.

Kun mamma Söderström päätti ottaa tatuoinnin, monet läheiset kehottivat jättämään moisen väliin.
– Poikani kysyi, että onko mulla lääkitys kunnossa, Söderström nauraa.
Tatuointivuoroaan odottavalla Ulla Kylmäniemellä on ennestään jo yksi tatuointi, nilkan ympäri kulkeva ketju.
– Sain 50-vuotislahjaksi pojaltani tatuointilahjakortin, Kylmäniemi sanoo.
Tällä kertaa hänen ranteensa ympärille tatuoidaan helminauha.

Molempia tatuoinnit ovat kiinnostaneet jo pidemmän aikaa. Söderström myöntää, että päätöstä vauhditti kun omaan kylään saatiin tatuointiyrittäjä.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Viljo Hurmeen taiteilijakodissa on helteisenä perjantaina sopivan viileää.

Viljo Hurmeen taiteilijakodissa on menneiden vuosikymmenien tyyliä.
Lue lisää...


Yli kuusikymmenvuotias kivitalo seisoo järven rannalla, puiden katveessa lähellä Muurlan kirkonkylää.

Talo on sama, jossa taiteilija asui neljänkymmenen vuoden ajan – ja edelleen melkein kauttaaltaan samassa  asussa.
Taiteen ja huonekalujen ystävälle Hurmeen talo on näkemisen arvoinen paikka.  Tuolit Aaltoa, valaisin tanskalaismuotoilua. Kaikki on aitoa 1940-50-luvun tuotantoa.

Taide on oma lukunsa, totta kai.  Seinillä on koko joukko Hurmeen omia töitä, mutta myös muiden nimimiesten teoksia;  muun muassa Jussi Mäntysen eläinveistoksia ja itsensä Wäinö Aaltosen tekemä patsas, joka esittää Victor Westerholmia.

Ja Hurme itse: maalauksia on  eri kokoisia ja eri aikakausilta.  Vaimo Aune päätyi usein malliksi. 

Parhaillaan yläkerran näyttelytilassa, entisessä Hurmeen maalausateljeessa, on teemana maaseudun miesten tekemät työt.  Hurme ikuisti muun muassa suutareita verstaassaan, kaivontekijöitä ja elonkerjuuta.

Maalaukset voi katsoa jopa dokumenteiksi ajastaan.
–    Ei näistä niin paljon ole valokuvia. Hurmeella piti aina olla malli, muististaan hän ei maalannut, muistuttaa  Muurlan kotiseutuyhdistyksen  Hanna-Maija Saarimaa.

Lue koko Juttu Perniönseudun Lehdestä.  Taiteilijakoti on avoinna sunnuntaisin klo 12-16, muina aikoina sopimuksesta.

Perniöläispellolla selvitetään kesän ajan lisätypen ja tautiruiskutuksen vaikutusta viljelykasveihin. 

Mickel Nyström sai typpiruiskutukseen apuriksi Sokerijuurikkaan tutkimuskskuksesta Markus Sjöholmin. 20 metrin palsta piti ruiskuttaa 21 sekunnissa, jotta ainetta riitti tasaisesti.
Lue lisää...


Ohikulkijat ovat saattaneet ihmetellä Perniön Pohjankylässä kantatien varrella sijaitsevaa merkattua peltokaistaletta.  
600 neliömetrin alue on siististi palstoitettu havaintolohko.

Havaintolohkojen tarkoituksena on tarjota viljelijöille mahdollisuus seurata koeviljelyä ja löytää mahdollisesti itselleen soveltuvia uusia viljelymuotoja.

Havaintolohko on osa Agrimarketin Kasvuohjelmatilatoimintaa, jonka tavoitteena on tänä vuonna kasvinviljelyn kehittäminen alueellisissa viljelijäryhmissä. Havaintolohkoja on tänä vuonna Perniön lisäksi myös Kotkaniemellä, Huittisissa, Elimäellä ja Tammelassa.


Perniössä havaintolohkolla kasvaa ohraa ja kevätvehnää, kumpaakin viittä eri lajiketta.
– Jotta tämä olisi täydellinen, tässä pitäisi olla vielä kauraa, Mickel Nyström Agrimarketista sanoo.
 Havaintokaistat on joko kevytmuokattu tai kynnetty ennen kylvöä.
Ohran osalta vertailua tehdään tautiruiskutuksessa.  Osa ohrasta ruiskutetaan ja osa jätetään ruiskuttamatta.
Kevätvehnää puolestaan lisätyppilannoitetaan eri annostuksin.
– Vertaamme millaisia satolisäyksiä ja laatuparannuksia lisälannoituksella saadaan sekä laskemme onko se taloudellisesti kannattavaa, Nyström selventää.
Ohrassa on jo päällisin puolin nähtävissä eroja käsittelemättömissä ja tautiruiskutetuissa palstoissa.
– Todellinen hyöty saadaan vasta sitten kun sitä tutkitaan laboratoriossa.
Viime viikon perjantaina viljelmille tehtiin toinen ja siten myös viimeinen käsittely.
– Sitten ne saavat olla ihan rauhassa puintiin asti.

Metsänreunassa lähellä Aijalaa hirnahti maanantaiaamuna kahdeksan jälkeen käyntiin vanha traktori. 

Joonas Flink tekee vuodessa satoja motteja klapia.
Lue lisää...


Dieselin raksutukseen alkoi kohta sekoittua hiukan muutakin ääntä, kun Joonas Flink alkoi syöttää rankaa traktorin takana pyörivälle klapikoneelle.

Perniöläistä  Flinkiä voi perustellusti kehaista yritteliääksi kaveriksi.   Vasta 18-vuotiaalla nuorukaisella on rutiinia metsätöihin enemmän kuin useimmat elämänsä aikana hankkivatkaan.


Yläasteiässä, kolmetoista-neljätoistavuotiaana, heräsi  kiinnostus puuhommiin.
Aluksi puuta myyntiin tehtiin kirveellä.

Mukaan porukkaan tuli samanikäinen serkku Niko, ja metsässä alkoi kulua entistä enemmän aikaa.
– Kyllä jotkut koulussa vähän ihmettelivät tätä työntekoa, naureskelee Flink.

Nyt puuhomma on Joonas Flinkille lähes täysipäiväistä työtä, perustettuna on oma toiminimi,  ja serkku tekee sen, minkä omilta päivätöiltään ehtii. 

Maanantaiaamuna hommat alkoivat kahdeksalta ja loppuaikaa ei tiennyt vielä tekijä itsekään.

Kalusto on kasvanut vuosien mittaan:  Fordsonin lisäksi plaanilla seisoo nyt oma klapikone, samoin toinen traktori jonka perässä oli maanantaina asiakkaalle lähdössä kahdeksan mottia pystyynkuivuneista rungoista tehtyä klapia.  

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Lainamakasiinin yläkertaan avattiin tiistaina uusi näyttely. 

Marleena Linnakoski toteaa, että grafiikkatyö on myös hyvä sisustuselementti.
Lue lisää...


Korentojen valssi  –näyttelyssä on esillä Marleena Linnakosken syväpainomenetelmällä tehtyä grafiikkaa.

Helsinkiläinen Linnakoski on ollut Perniön kesäasukas jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Perniön maisemat ja raitit ovat tulleet tutuiksi ja sitä kautta myös Lainamakasiini.
– Olen käynyt tässä kahvilla ja huomannut, että täällä on todella idyllinen näyttelytila, Linnakoski sanoo.

Linnakosken töissä toistuu vahvasti liike. Useissa teoksissa näkyy tanssijoita, joiden liike on pysäytetty. Joissakin liike on vasta alkamassa. Yhdessä klovni viettää lepohetkeä riippukeinussa, toisessa väsynyt juhlija näkyy peilin kautta makoilemassa sängyllä. Tunnelma kuvissa on liikkeestä huolimatta rauhallinen. Grafiikkatyöt mielletään usein mustavalkoisiksi, mutta joukosta löytyy myös värillisiä teoksia.
– Väri ei ole näissä ratkaisevassa asemassa, vaan tunnelma ja fiilikset, Linnakoski pohtii.

Linnakoski työskentelee Helsingin ranskalaisessa koulussa kuvataideopettajana. Tällä hetkellä oma taiteen tekeminen on siis lähinnä harrastus. Hän valmistui vuonna 1984 Taideteollisesta korkeakoulusta ja osa näyttelyssä esillä olevista töistä onkin opiskeluajoilta.

Korentojen tanssi Lainamakasiinissa 30.7. asti.

Meri-Teijo Golfissa käydään elokuun alkuun asti tiistaisin Skoda Suomi Golf viikkokilpailuja. 

Pete-Veikko Kähäri otti muutaman harjoituslyönnin ennen kilpailukierroksen alkua.
Lue lisää...


Kilpailuun on viikoittain osallistunut kymmenestä kahteenkymmeneen kilpailijaa sekä pistebogey-kilpailussa että lyöntipelissä. Kukin kilpailee kentällä omaan tahtiinsa ja palauttaa pistekortin suoritettuaan radan.


Yksi tämän viikon tiistaina kilpailuun osallistuneista oli iltapäivällä paikalle saapunut teijolainen Pete-Veikko Kähäri. Hän kertoo olevansa golfaajana vasta aloittelija.
– Tasoitukseni on vasta 30. Ei mikään huippuhyvä, mutta sellainen, että pystyy nauttimaan pelaamisesta, Kähäri sanoo.

Kähäri käy pelaamassa neljästä viiteen kertaan viikossa. Harjoitusta siis kertyy.
– Olen tyytyväinen jos pääsen tänä kesänä jonkun verran alle 30 tasoituksen niin voi sanoa, että on vähän edistynyt.
Tärkeää golf-harrastuksessa hänelle on luonnossa liikkuminen ja liikunta.
– Yhdellä kierroksella voi tulla 8-9 kilometriä kävelyä.

Hän on kuitenkin huomannut, että golf on hyvä tapa kehittää taitoja, joita tarvitsee myös kentän ulkopuolella.
– Laji vaatii kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä.
– Ajattelen niin, että se harmitus pitää unohtaa seuraavan kymmenen askeleen aikana.

 

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Tenholassa on viikon verran valmistettu jäätelöä oman tilan maidosta.  

Sofia Stolpe lusikoi sorbettia myyntirasiaan. Parhaimmillaan päivässä syntyy 200 litraa valmista.
Lue lisää...


Herrgårdin jäätelö on tilan naisten, Sofia Stolpen ja Elisabeth Österlundin uusi yritys. Jäätelö valmistuu Stolpen veljeltä, eli Österlundin mieheltä vuokratussa rakennuksessa. Tuotantotilojen vieressä, seinän takana rakennetaan kovaa vauhtia jäätelökahvilaa, joka avautuu lähiviikkoina.

Stolpe ja Österlund hoitavat kaiken alusta loppuun asti itse; raaka-aineiden pilkkomisen, jäätelön valmistuksen, pakkaamisen, tuotteiden merkitsemisen ja kuljettamisen. Pihalla odottaa jäätelöauto, joka on vielä teippauksia vailla.

Tällä hetkellä jäätelöä viedään myyntiin ainakin Tenholaan, Tammisaareen, Fiskarsiin, Inkooseen ja Bromarviin. Suunnitelmia ja toiveita myynnin laajentamisesta suuremmallekin alueelle on.

Herrgårdin jäätelö valmistaa sekä maidosta valmistettua jäätelöä että veteen tehtyä sorbettia. Tällä hetkellä tuotannossa on yhteensä 19 makua. Kesäaikaan kaikki mahdolliset raaka-aineet tulevat lähituottajilta, parhaimmillaan naapurista.


Österlundille jäätelöyrittäjäksi ryhtyminen tarkoitti täydellistä alanvaihtoa.
– Edellisessä työpaikassani olin ambulanssikuski, eli olen ollut hoitoalalla, kertoo Österlund.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä

Särkisalossa kirkonkylän rannassa oli maanantai-iltana koolla kirjavasti pukeutunut porukka. 

Sateen sattuessa sateessa. Niin myös kylämatkan harjoitukset Särkisalossa maanantaina. Yksi pitäjän täysihoitoloista on sijainnut juuri entisen kunnanviraston kohdilla.
Lue lisää...


Joku tepasteli sadan vuoden takaisen oloisessa hameessa, jotkut shortseissa ja Jukka Aarnio asiallisesti sadetakissa, kun näytti siltä että taivas repeää kohta kokonaan.


Meneillään olivat kylämatkan harjoitukset ja yleisölle näytelmä esitetään ensi kertaa perjantaina.


Panksunaatis treffata – näytelmä pohjautuu osaltaan pitäjän historiaan;  pitkin talvea kerättiin muistoja ja tarinoita Särkisalossa toimineista pensionaateista eli ”panksunaateista”.  Juttujen perusteella laadittiin käsikirjoitus ja alettiin haalia kasaan työryhmää.
Mehukkaita juttuja on poimittu mukaan sieltä täältä ja hiukan on keksittykin.
– Mukana on sellaistakin, mikä olisi ehkä voinut tapahtua, myhäilee Heikki Liede.

Hän sujahtaa näytelmässä Ernst Lampénin nahkoihin. Lampen  oli toimittaja ja matkakirjailija, joka ihastui Särkisaloon toden teolla.

Joskus pensionaattiin lähetettiin turhan villiin elämään äityneet ipanat kaupungista rauhoittumaan.
Topakkaa Ellen Janssonia esittävä Terttu Koskikin oli miettinyt puolestaan kesäksi hiukan erilaista toimenkuvaa itselleen.
– Lehdestä luin, että tällainen on tulossa. Ajattelin että kun on hygieniapassi ja järjestyksenvalvojan kortti niin tulen liikennettä ohjaamaan tai kahvia keittämään, Koski nauraa.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä

Matildan rannassa oli viime perjantaina joka aistille jotain.  

Matildassa soi viime viikolla jousitrion musiikki.
Lue lisää...

Sepän ahjosta tuulahti hiilloksen kuuma henkäys,  upeasti puvustettu jousitrio tarjosi jotain silmille ja korville.  Tuoksuttelemaan ja maistelemaan pääsi monenlaisen suuhunpantavan parissa.

Ruukkipäivä toi vanhoille ruukinrakennuksille mukavan määrän väkeä.

Päivä pohjasi ruukin historiaan, joskin perjantaina koneet eivät olleet tyystin vaimenneet.   Valimossa soi Laura Naukkarisen teos Raudan äänet.  
Teos syntyi teollisuuslaitoksissa äänittämällä.
–    Osa koneista on aitoja, sellaisia jotka ovat olleet käytössä vielä täälläkin, kertoi  Naukkarinen.

Naapurihallissa kerrottiin menneestä teatterin keinoin.   Anton Kainulainen oli Valmari, nuori matildalainen ruukintyöläinen – ensi alkuun rottien pyyntiin pestattu.  
Työ ei säästänyt ketään: Valmarin isä ja isoisä olivat olleet ruukilla töissä ja  kuolleet nuorina. Sama kohtalo oli myös Valmarilla.

Yhdellä alueen laidalla oli pelien ja leikkien paikka, toisaalla jaettiin puhdasta tietoa.   Yhden luennoista piti Niina Lehmusjärvi, joka tekee väitöskirjaa työnimeltä Rouva Ruukinpatruuna.  Lehmusjärvi on tutkinut sitä, miten naiset johtivat ruukkeja.

Teijolla puikoissa olivat Hedvig Eleonora Stenbock ja Catharina Elisabetg Kijk, jotka perivät ruukin aviomiehiltään.


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
 

Maanantairastit kuntoiltiin tällä viikolla Rasti-Perniön järjestämänä Perniön asemalla Puolanmäellä.  

Renja Roos paineli sateisessa metsässä hurjaa kyytiä.
Lue lisää...

Ensimmäiset suunnistajat lähtivät metsään vielä hyvän sään aikaan, mutta pian sade kasteli suunnistajat kunnolla.

Yksi alkupäässä matkalle lähteneistä oli halikkolainen Renja Roos, joka oli suunnistamassa äitinsä kanssa. Yleensä 11-vuotias Renja käy suunnistamassa yksin, mutta nyt, haasteellisen radan vuoksi äiti lähti mukaan.  Roosit suuntasivat C-radalle, joka oli pituudeltaan nelisen kilometriä.


Tällä kertaa maanantairasteilla oli yhteensä 130 osallistujaa.
– Yleisesti suuntaus on ollut se, että kävijämäärät ovat olleet lievästi kasvussa, tämänviikkoisten maanantairastien järjestäjä Vesa Oksanen sanoo.


Rasti-Perniö järjestää maanantairastit keskimäärin kerran kuussa. Jokaisena kertana järjestelyvastuussa on yksi henkilö, joka suunnittelee ja merkitsee radan sekä tekee kartat. Muihin käytännön järjestelyihin kuten paikoitukseen, ilmoittautumiseen, lähettämiseen ja tulospalveluun kootaan tarvittava määrä vapaaehtoisia maanantaita varten.

Oksanen laskeskelee, että ratojen suunnitteluun menee yhteensä aikaa  30 - 40 tuntia.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Perniössä varkautena tutkittu asia vuokra-asunnosta poismuuton yhteydessä mukaan otetuista kalusteista on saanut uuden käänteen.
Poliisitutkinta asiassa on päätetty.


Vuokralainen kertoo Perniönseudun Lehdelle ratkaisevaa olleen sen, että vuonna 2009 päivitetyssä vuokrasopimuksessa on maininta, jonka mukaan vuokraisännällä ei ole velvollisutta lunastaa, purkaa tai siirtää korjauksen yhteydessä asuntoon tulleita kalusteita.


Asiassa rikosilmoituksen tehnyt vuokraisäntä puolestaan oli sitä mieltä, ettei asunnon kalusteita kuulu ottaa mukaan.
Vuokralainen kertoo kunnostaneensa itse ja omalla kustannuksellaan asunnon nykyisenkaltaiseen asuunsa vuonna 2005.  Hän kertoo asunnon olleen asuinkelvottomassa kunnossa.
- Teimme katot, seinäpinnat ja sähkötöitä.


Vuokralainen kertoo asunnon sisäilmassa olleen ongelmia, joiden vaikutuksia hänen terveyteensä selvitellään kaiken aikaa.

Nopeasti suosiotaan kasvattava frisbeegolf tekee tuloaan myös Perniöön. Kaupunki on tilannut liikuntaan varatulla yhdistymisavustuksella Perniöön yhdeksän uutta frisbeegolf-koria. Tällä hetkellä Perniön kirkon viereiseltä puistoalueelta löytyy kaksi frisbeegolf-koria, mutta varsinaista rataa ei ole. Uusia koreja ei ole vielä asennettu, sillä niiden sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty.
– Melassuon ympäristöä on käyty tutkailemassa, sinne saisi jonkunlaisen radan.  Myös kirkonkylän koulun läheisyyteen voisi saada radan, Salon kaupungin liikuntapalveluiden projektityöntekijä Saku Nikkanen sanoo.

Ehdotuksen frisbeegolfradasta teki perniöläinen Seppo Saari. Hän toivoo, että Perniöön saadaan rata, joka sopii nuorten, perheiden ja myös lasten käyttöön. Saari pitää lajista kovasti ja kävisi useamminkin pelaamassa – jos vain olisi paikka lähellä.
– Tämä olisi ideaali paikka radalle, Saari toteaa Perniön Laurin puistossa.

Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

Taiteilijatalo Pyynpivosta voi löytää kesän ajan muun muassa Marimekon pitkäaikaisen johtajan Kirsti Paakkasen, muusikko Lauri Tähkän ja tekstiili– ja vaatesuunnittelija Vuokko Nurmesniemen. Konkreettisesti heitä ei välttämättä paikalla tapaa, vaan heitä voi ihailla valokuvaaja Kira Gluschkoffin valokuvissa.

Gluschkoffin ja Kaija Rosman yhteisnäyttely Lightnings - Salamointia  avaa kurkistusikkunan estetiikan ja muodin maailmaan. Gluschkoff on muotikuvaaja, joka on kuvannut muodin saralla lähes kaiken mitä Suomessa voi tehdä. Kotimaisista muotilehdistä hän on tehnyt töitä ainakin Gloriaan, Oliviaan, Trendi–lehteen, Cosopolitaniin ja Elleen.  Maailmallakin hän on työskennellyt, muun muassa Pariisissa ja New Yorkissa.

Kaija Rosma (vas.) kutsui pitkäaikaisen työparinsa Kira Gluschkoffin pitämään näyttelyn Pyynpivoon.
Lue lisää...

Gluschkoffin tie muotikuvaajaksi kulki kahta eri reittiä. Hänen ollessaan 15–vuotias, tapahtui jotain, joka antoi alkusysäyksen hänen tulevalle valokuvaajan uralleen. Gluschkoffin vanhemmat tekivät tutkimusmatkoja Siperiaan, kuvaamaan alkuperäiskansoja. Mukana kulkenut tytär ikuisti matkoja reportaasin muotoon. Kuvat kiinnostivat maailmalla ja niitä myytiin heti useisiin kansainvälisiin julkaisuihin. Se herätti nuoren tytön kiinnostuksen valokuvaukseen.
– Vasta 21–vuotiaana kuitenkin päätin, että minusta tulee valokuvaaja ja muotikuvaaja, Gluschkoff muistelee.

Toinen reitti sai alkunsa kameran toiselta puolelta.
– Olen tehnyt mallintöitä aikaisemmin. Sitä kautta ymmärsin, että tällainen ammattiryhmä on olemassa.
– Silloin kun aloitin, niin ei ollut mitenkään normaalia, että nainen on muotikuvaaja. 99 prosenttia oli mieskuvaajia. Nyt suhde on suunnilleen tasapainossa. Suomessa ja on paljon hyviä naiskuvaajia.

Lightnings - Salamointia Taiteilijatalo Pyynpivossa 2.7. - 7.8.2011, to-su klo 12-18.

Lue koko juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20