Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/13teijon.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset



Piirakanrypytys voi olla karjalaisella geeneissä,  mutta oppii sen läntisenkin heimon ihminen.  
Virva Niittynen ja Riitta Varemäki työn touhussa: piirakankuoret tehdään kätevästi pastakoneella. Täyttö ja rypytys ei montaa hetkeä vie.
Lue lisää...

– Mutta otsat eivät meillä rypisty, vakuuttavat Riitta Varemäki ja Virva Niittynen.
Naiskaksikosta Varemäen juuret ovat Karjalassa, Kannaksella Vuoksenrannan kylässä.  Niittynen on perniöläisiä, ja  naisten ystävyys on kohta kolmikymmenvuotias sekin.  

Piirakanteosta on tullut kaksikolle yhteistä tekemistä ja leipomisen perinne halutaan pitää elävänä jatkossakin.
– Nuoret eivät ehkä kehtaa, miettii Varemäki.
Kehtaaminen tässä tapauksessa tarkoittaa viitsimistä.
Ehkä kannattaisi, jos toisaalta ollaan huolissaan lisäaineista, väriaineista tai muuten siitä mitä suuhunsa voi pistää.   Piirakka on parhaimmillaan lisäaineista vapaa ja jopa  lähiruokaa.
– Ajatuksissa on ollut, että jatkossa käytetään Kemiön myllyn jauhojakin, kaavailee Virva Niittynen.
Piirakan kuori on simppeli,  ruisjauhoa ja suolaa sekoitetaan veteen täyven käen kans.  Myönnytys nykyajalle on vehnäjauho, jota lisätään pari koprallista.
Piirakanteossa sekoittuvat lyhkäinen länsimurre ja karjalaiset sanat.

Lähiruoasta voi puhua sikälikin, että maanantain piirakan syvän, riisipuuro oli keitetty perniöläisen Provanin tilan maitoon, suoraan tilalta hankittuun.   Karjalaiselle riisipuuro on ryynputroa, jonka on oltava sopivan tymäkkää.
– Puuro pittää olla, jot luska seisoo, vinkkaa Varemäki.


Uunista tulleet piirakat sivellään voi-vesiseoksella.   Voin on syytä olla ihan aitoa voita, jota lisätään vain simare.  
Riitta Varemäki myhäilee, että piirakan maine kovin tukevana ruokana onkin savolaisten panettelua.



Lue koko tarina piirakanteosta Perniönseudun Lehdestä

– Nyt tuntuu taas, että on hartiatkin olemassa, ähkäisee Hanna Saario ja laskee käsipainot sarjan jälkeen maahan.  
Hanna Saarion ohjelmaan kuuluu salitreeni neljästi viikossa.
Lue lisää...


Perniöläinen Saario on treenannut melkein vuoden päivät pilkuntarkasti.
Hänen tavoitteenaan on nousta lavalle ja menestyä body fitness-tulokkaiden sm-kisoissa pääsiäisenä.   Vielä tämä viikko treenataan täysillä, viimeinen viikko on viimeistelyä hiilihydraattitankkauksineen.

Kuluva vuosi on ollut joka tapauksessa tarkan elämisen aikaa, kisadieetti alkoi tammikuussa.   Tavallinen aamuohjelma käy esimerkiksi: säästä riippumatta lenkki, suihku ja tarkkaan määritelty aamupala: marjoja, raejuustoa ja puuroa, johon saa kulua 30 grammaa hiutaleita.

Kuulostaa niukalta ja ankaralta?
– Ei, sitä oikein illalla odottaa että pääsee aamun lenkille ja sen jälkeen maistuu puuro tosi hyvältä, vakuuttaa Saario.

Tiukan ruokavalion ja treeniohjelman pystyy yhdistämään koulunkäyntiin ja perhe-elämään.
– Se on järjestelykysymys.  Lapset ovat  kyllä sanoneet, että sitten äiti syö tavallista ruokaa kun kisat ovat olleet, Saario nauraa.

Saariota sparraavat  alansa huippunimet Suomessa, EM-tasollakin body  fitnessissä menestynyt Jutta Gustafsberg sekä Suomen ainoa aktiivisesti kilpaileva ammattilaiskehonrakentaja Jari Mentula.
Siinä, missä kehonrakentajat ovat järkälemäisiä, on body fitnessin tavoite vähemmän raju.
– Tavoite on näyttää naiselliselta, tietty  lihaspyöreys pitää saada säilymään. Liian tiukaksi ei saa mennä, sanoo Saario.
– Voiman kertyminen ei ole pääasia, se tulee siinä sivussa.


Osaava valmentaja näkee, mihin kohtaan kehoa vielä pitää saada lisää kaarta – tai mistä jotain pois.  


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
Tulvatilanne pahenee Perniönjoen alajuoksulla, kuva Heikkilän sillalta merelle päi.
Lue lisää...
Lauantain aikana reippaasti noussut Perniönjoen vedenpinta oli sunnuntaina aamupäivällä laskusuunnassa.
Perniön VPK pumppasi vettä viemärikaivoista yli yön ja viime kevään tulvassa kovia kokenut Haarlantie kakkosen talo pysyi kuivana.
Salontie yhden kellareihin vesi on päässyt samoin Leskenkujalla muutamiin omakotitaloihin.
Pikkuteistä on poikki tulvan takia ainakin Korjärventie ja Näsentie.
Tulva pahenee hyvää vauhtia Perniönjoen alajuoksulla, missä sunnutaina aamulla oli veden alla jo kymmeniä hehtaareita peltoa.
Alajuoksulla  joen jäät ovat rikkoutuneet suuriksi lautoiksi, mutta ne eivät liiku veden mukana mihinkään, koska meri on jäässä.
Vesi virtaakin jokiuoman kummaltakin puolelta rantapeltoja pitkin.
Alajuoksun jäiden räjäyttämistä harkittin, mutta se todettiin turhaksi, kun meressä ei ole tilaa jäille.
Lasse Virtanen Perniön VPK:sta kiittelee navakkaa pohjoisen puoleista tuulta, joka ajaa merivedenpinnan alas ja tekee näin vähän tilaa jokivesille.
Sunnuntaina tilanteen odotetaan olevan pahimmillaan lämpimän päivän jälkeen ilta kuuden paikkeilla.


Italian Milanossa tehdään ensi viikolla selväksi, mitkä ovat kalustamisen ja sisustamisen virtaukset Euroopassa.  
Tuukka Halonen kertoo, että Pilke-valaisimesta mietitään edelleen uusia versioita kuten jalkalamppua.
Lue lisää...


Milanon kansainvälisille kalustemessuilla käy yli 300 000 vierasta ja tapahtuma täyttää käytännössä koko kaupungin.

Yhden messuosaston tähdet ovat särkisalolaista tekoa.    Muotoilija Tuukka Halosen suunnittelemat ja puuseppä Jussi Mattilan toteuttamat  Pilke-valaisimet lähtevät messuille kolmen eri koon versioina.

Messuilla tuotteisiin tutustuvat sisustustoimittajat eri maista, samoin esimerkiksi kauppaketjujen ostajat ja tietysti tavalliset kodinsisustajat.

Milanoon parivaljakko lähtee ennen muuta myymään valaisinta, ei niinkään muotoilu- tai puusepänpalveluja.
–    Tuotteella siellä pitää erottua, sanoo Mattila.
Vuoden aikana Pilkettä on myyty kolmisensataa kappaletta, suurin osa Saksaan ja Ruotsiin.

Viikon messukeikka on samalla opintomatka.
– Viikon aikana näkee hyvin, mitä maailmalla nyt tehdään, sanoo Halonen.
Pilke-valaisin ei vielä ole loppuun kehitelty esine, mietinnässä ovat muun muassa jalka- ja seinävalaisin samalla tyylillä. Lisäksi uusia  väri- ja viilutusvaihtoehtoja on kehittelyssä. 

Ongelmaksi tulee jollain aikataululla tilan puute.
– Kokoonpano ja varastointi tarvitsevat tilaa, olisi hyvä että Förby saadaan pidettyä protopajana, miettii Halonen.
Vanhassa koulussa toimiva verstas on melko täynnä, vaikka Milanoon lähtevät valaisimet olivat jo alkuviikosta lähetetty Italiaan.  Halonen ja Mattila lähtevät messuosastoaan rakentamaan tänään torstaina.



Kiskossa mietitään kaupungin tilojen pistämistä uusjakoon.  
Kiskon kirjasto voi saada uudet tilat naapuritalosta. Nykyiset tilat ovat ikääntyneet.
Lue lisää...


Kaavailuissa on, että kirjasto muuttaisi koulun alakerrasta naapuritaloon Kiskolaan ja nuorisotoimi saisi käyttöönsä nykyisen kirjaston tilat.

Muutoksesta puhuttiin jo Kiskon kunnan aikana, mutta kuntaliitoksen pyörityksessä uudistus painui taka-alalle.
Nyt asia on otettu jälleen puheeksi ja kirjastotoimenjohtaja Kari Pohjola toteaa, että määrärahaa voidaan esittää jo ensi vuoden talousarvioon.
– Asiasta  varmasti tulee pidettäväksi yleisötilaisuuskin ennen kuin sitä viedään pidemmälle, lupaa Pohjola.

Kirjastosihteeri Anna Schauman kertoo, että tähän mennessä asiasta kuulleet kirjaston asiakkaat ovat olleet ajatukselle myötämielisiä.
Kirjaston nykyisissä tiloissa on 60-lukulaista tyyliä, mutta toisaalta ne ovat kuluneet ja ikääntyneet.  Valaistus on eilispäivää, pinnat kuluneita ja kalustuskin vähän kerrassaan hankittua.  Yksi isoimmista ongelmista on kulku;  huoneisto on kaukana esteettömästä.
– Huonokulkuiset eivät pääse autolla lähelle ja pyörätuolin kanssa tänne ei oikein pääse, muistuttaa Schauman.

Muutos sopisi myös nuorisotoimelle, jolla on Kiskolassa turhankin isot tilat.
– Siellä on jo valvomisessa omat haasteensa, toteaa nuorisotoimenjohtaja Johanna Siekkinen.


Salon viime vuoden tilinpäätös on selvästi ennakoitua parempi.   Arvioitua suuremmat verotulot nostivat tilinpäätöksen lopulta 9,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Suurin yksittäinen tekijä tulopuolella on yhteisöveropotti, joka kasvoi  lähes 60 miljoonaan euroon, missä on kasvua 26 prosenttia. Yhteisöverojen jako-osuus olikin kaikkien aikojen suurin.


Kunnallisveron tilityksistä kertyi 142 miljoonaa euroa, määrä laski runsaalla prosentilla. Verotuloja kaikkiaan kertyi 210 miljoonaa eli lähes kymmenen miljoonaa arvioitua enemmän.   Toimintatuottoja kirjattiin 111 miljoonaa ja toimintakuluja vajaat 362 miljoonaa.   Talous on tasapainossa sikäli, että 27 miljoonan euron vuosikate riitti 17,7 miljoonan poistoihin ja tilikauden tulokseksi jäi näin 9,3 miljoonaa euroa.

Ennakoitua suurempi puskuri ei tarkoita sitä, ettei tiukkaan taloudenpitoon olisi tarvetta jatkossakin, sillä yhteisöveron jako-osuus puolittuu 4,4 prosentista 2,1 prosenttiin jo tänä vuonna. Samoin kunnille tilitettävä, korotettu yhteisövero-osuus putoaa vuoden 2011 jälkeen normaalille tasolleen. Samoin verotulojen tasaus vuonna 2012 on edellisiä vuotta suurempi.
Talousarvion tarkkuus kärsii edelleen kaupungin nuoruudesta, vielä viime vuoden budjettiakaan tehtäessä ei ollut käytettävänä historiatietoja menoista ja tuloista. Tämä näkyy toteutumissa; tuloja kaikkiaan kertyi 108 prosenttia arvioituun nähden, menoja 102.  Lisämäärärahoja vuoden mittaan myönnettiin viisi miljoonaa, niistä valtaosa erikoissairaanhoitoon.

Investointien suhteen kaupunki eli nuukanlaisesti, investointibudjetista käytettiin vain reilut 80 prosenttia eli 20,2 miljoonaa euroa. Syynä ovat kustannusarvioiden alittumiset ja hankkeiden lykkääntymiset.

Velan määrä kuitenkin kasvoi, vuoden lopussa Salolla oli lainaa 74,8 miljoonaa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 1182 eurosta 1354 euroon, kun keskimäärin kunnilla on velkaa runsaat 2000 euroa asukasta kohti.


Golfin pelaajat saavat odottaa tänä keväänä ennätyspitkään saadakseen kautensa avatuksi kotimaan väylillä. 
Hiekoitus ja vesisade ovat saaneet lumet lähtemään golfkentältä vauhdilla, sanoo kenttämestari Rauno Heinonen.
Lue lisää...


Yöpakkaset olivat vielä viime viikolla kovia, ja taivaalta tuntui rapsahtavan lisää lunta päivänä jos toisenakin.

Meri-Teijo Golfin kenttämestari Rauno Heinonen arvioi, että kentät saattaavat olla kunnossa viikkoa ennen pääsiäistä.
– Ski & Golf –tapahtumaan tähtäämme jo tulevana viikonloppuna, mutta silloin käytössä on vain puolet väylistä, ennakoi Heinonen.
– Viime vuonna avaus oli huhtikuun 10. päivän paikkeilla, mutta nyt on vielä enemmän lunta.
Lumen puhdistus kentiltä alkoi viime viikolla, kun väylien lumia alettiin poistaa naapurin hiihtokeskuksen lumikissalla. Lunta on niin paljon, että traktorin etukuormaajalla ei ole paljon käyttöä.
Viime viikolla lumen sulamista lähdettiin vauhdittamaan hiekoituksella. Viikonloppuna alkanut vesisade toi lisää vauhtia sulamiseen.
– Noin 400 tonnia hiekkaa menee koko kenttään, arvioi hiekoitustöissä ollut Reijo Paju Pilpola Yhtiöistä.
Maanrakennusalan firma tekee keväisin paljon golfkenttien hiekoituksia.
– Olemme käyneet jo Maskussa, Wiurilassa, Hangossa ja Kirkkonummella sijaitsevilla golfkentillä.


Lumen alta paljastuvan nurmen kunto on aina jonkinmoinen yllätys. Koskaan ei tiedä, mitä alta paljastuu.
– Muistan erityisen hyvin vuoden 2003 kevään. Greenit kuolivat kaikki eikä ruoho vihertänyt kunnolla koko kesänä. Se johtui varmaan talven suurista säänvaihteluista. Marraskuussa satoi jäätävää tihkua ja sen jälkeen kylmä ja lämmin sää vuorottelivat.
Kaukurintien ja Kiskontien risteys on vaarallinen ja hankala.
Lue lisää...
Somerikosta ja Lupajalta pitää päästä Perniön kirkolle jalan tai pyörällä turvallisesti.
Tätä mieltä on Salon liikenneturvallisuutta miettinyt työryhmä, joka on saanut raporttinsa valmiiksi.
Perniön liikenneympäristössä olisi työryhmän mielestä useampikin remontin paikka.  Järeintä kalustoa tarvitaan välille Somerikon asuinalueelta kohti kirkonkylää. Välille tarvitaan työryhmän mielestä kevytväylä, jonka hinnaksi on arvioitu 75 000 euroa. Tämä olisi kunnan maksama remontti.
 Vuosikausia puhuttanut Lupajantien ja Kiskontien risteys on kohteista yksi.   Kiskontietä pitkin saisi ko. paikalla ajaa vain viittäkymppiä, harva kuitenkaan ajaa.  Työryhmän mielestä nopeuksien hillitsemiseksi paikalle tarvittaisiin 50 km/h rajoituksen toistomerkki, suojatien ennakkovaroitusmerkki, sama maalauksena ja lisäksi heräteraidat ennen suojatietä.   Hinnaksi toimenpiteille on arvioitu 1500 euroa ja maksaja olisi ely-keskus.
Kiskontie eli maantie 1840 on  kolmannenkin ehdotuksen kohteena, sitä pitäisi nostaa notkelmapaikasta. Hintaa työlle on arvioitu 70 000 euroa ja rahan pitäisi löytyä ely-keskuksen pussista.
Multithumb found errors on this page:

There was a problem loading image 'images/stories/2011/13teijon.jpg'
There was a problem loading image 'images/stories/2011/13teijon.jpg'
Kasakka-ahteentieltä on näkymät Sauruntielle.
Lue lisää...
Kaupungin tonttivaranto Perniön alueella on huvennut. Tarjolla on hajatontteja kirkonkylässä, Teijolla ei mitään.
Teijolla pulaa on helpotettu pätkimällä Kasakka-ahteentien rivitalontontit omakotitalotonteiksi.
–Ne on pätkitty jo, mutta ei asetettu vielä varattavaksi, kertoo teknisen toimen johtaja Mika Mannervesi.
Kasakka-ahteentie on Pyölynmäessä.
Teijolla on lisäksi valmiiksi kaavoitettuja tontteja ilman kunnallistekniikkaa Kaapinmäessä, Vilniemen ja Merikulmantien välissä.
–Lanskalanmäessä on viisikymmentä tonttia ja parillakymmenellä kunnallistekniikka, jatkaa Mannervesi.
Lanskalanmäen tontit ovat Honkarakenteen markkinoitavana, sopimus kestää vuoden loppuun saakka.
Lue lisää tonttiasiaa tämän viikon lehdestä
Matildan ruukkialueella paukkuu vasara.  Alue on kahdeksassa vuodessa kokenut muodonmuutoksen; vanhaa rakennuskantaa ja ympäristöä on kunnostettu ja kunnostetaan jatkuvasti.
Ravintola on auki ympäri vuoden, talon toinen pää vuokrattu ja yläkertaan rakennetaan parhaillaan kahdeksaa hotellihuonetta.
– Ihan ensi kesäksi niitä ei saada valmiiksi, arvioi omistaja Tuula Gustafsson.
Entinen kankirautavarasto on sekin valjastettu nyt uuteen käyttöön: 1850-luvulla rakennettuun taloon on rakennettu nyt kokoustilat jopa 50 hengelle.
– Kokouksia on pidetty, hääpaikaksikin on käyty katsomassa, kertoo Gustafsson.
Entä onko korjaustahti ollut ollenkaan suunnitellun kaltainen?
– Aika hyvin työt ovat sujuneet, vaikkei missään hengenhädässä ole tehtykään.
Oma haasteensa vanhojen rakennusten kunnostamisessa on, parhaillaan mietitään esimerkiksi hotellihuoneiden sisäänkäyntiä ja sitä, miten kävelysilta ”ylisille” on toteutettavissa.
– Puurakenteita on paljon ja paloluokaksi tulikin p3, mikä taas toi omat vaatimuksensa, muistuttaa Harri Gustafsson.
Kyläkonttori aukeaa kesäksi, pitäjät tulevat Jyväskylästä kuten viime vuonnakin. Tilojen käyttöaste alkaa lähennellä sataa.   
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa halutaan polkaista lisää kierroksia vesistöjen hoitoon.  
Eteläisen Salon vesistöjen kunnostus halutaan potkaista käyntiin. Arkistokuva Strömman kanavalta.
Lue lisää...

Vuoden alussa käynnistynyt Velho-hanke pyrkii  saamaan vesien hoidon toimenpiteitä käyntiin toden teolla. Yksi tavoitteista on, että riittävän monta paria tekeviä käsiä löytäisi toisensa.   
–    Nyt etsitään keinot ja tekijät, muotoilee koordinaattori Sanna Tikander Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Yhtä lailla toimeen voivat tarttua niin vesistönsuojeluyhdistykset kuin vaikka kyläyhdistyksetkin, tarkoituksena on saada yhteistyö pelaamaan   -- ja kertoa eri vaihtoehdoista kunnostushankkeiden rahoittamiseksi.
Julkisen rahan lisäksi vesistöjä voidaan jatkossa kunnostaa myös yksityisellä tuella.
–    Yritykset tulevat varmasti kuvaan mukaan ja lisäksi on esimerkiksi säätiöt,  Tikander uskoo.
–    Ei voida olettaa, että on vain  ylhäältä annettua julkista rahaa, Tikander huomauttaa.
Hänen näpeissään on Velho-projektin yksi osio, vesienhoito.   Toinen osio koskee käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoa. Suunnitelmat tehdään yhdeksälle Natura-verkostoon kuuluvalle kosteikko- tai vesistökohteelle.
–    Niissä on oltava jatkuvuutta. Ei voida ajatella, että tehdään yksi suunnitelma ja sitten sillä mennään maailman tappiin, sanoo käyttö- ja hoidosuunnitelmista vastaava koordinaattori Tapio Aalto.
Yksi uuden suunnitelman saavista alueista on mahdollisesti Särkisalon ja Perniön välinen Laukanlahti, mutta asiasta ei ole vielä päätöksiä.
–    Hoito-ja käyttösuunnitelma on jatkossa rahoituksenkin hakemiseen hyvä selkänoja, Aalto muistuttaa.
Salon seudulla suunnitelma aiotaan tehdä Kiskonjokivesistöstä.  Tapio Aalto kertoo, että työ pääsee kunnolla vauhtiin yleisötilaisuudella kesän korvalla.
Vesistöasioista lisää tämän viikon lehdesssä








Melkkilän Ratsastajat on valittu Nuoren Suomen sinettiseuraksi.
Sinettiseurojen pitää täyttää useita laatukriteereitä, ennen kuin ne sinetin voivat saada. Esimerkiksi jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta on pidettävä huolta. Kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista on oltava, ja se on tuotava myös jäsenten tietoon. Ohjaajien on oltava koulutettuja nuorten ja lasten ohjaamiseen.
Sinettiseura järjestää Nuoren Suomen mukaan laadukasta lasten ja nuorten toimintaa.
Melkkilän Ratsastajilla oli hakemus sinettiseuraksi suunnitteilla jo pari vuotta sitten, mutta toimeen ryhdyttiin vasta viime vuonna.
– Aikaisemmin esimerkiksi heppakerhossa ei ollut tarkkoja toimintasuunnitelmia, mutta nyt sielläkin on sellaiset, kertoo seuran puheenjohtaja Riikka Järvelin.
Heppakerho on lapsille suunnattu kerho, jossa tutustutaan hevosiin, tallielämään ja ratsastukseen.
– Nuorin osallistuja on kuusivuotias. Yläikärajaa ei ole, mutta 14-vuotiaat ja vähän siitä vanhemmat ryhtyvät jo kerhon vetäjiksi.
Lue lisää hevosharrastuksesta Perniönseudun Lehdestä

Hannulan tilalla Lankkerissa on vietetty vauhdikasta vuohien pienokaiselämää viimeiset pari viikkoa.

Lumipallo ja Routa kipusivat Helmiina Loikkasen mahan päälle.
Lue lisää...
Kuttu Taika pyöräytti 7. maaliskuuta kaksi poikakiliä ja siitä reilun viikon päästä oli Auroran vuoro. Tälläkin kertaa kilejä syntyi kaksi: täysin lumivalkoiset Lumipallo ja Routa. Pikkuisia ei erota toisistaan ulkomuodon perusteella millään, vaikka ne ovatkin eri sukupuolta.
Toisessa karsinassa elävät Pippurin ja Popparin sentään erottaa, sillä Pippurilla on emonsa tavoin harmaata turkissaan. Kilit pyrkivät tuon tuostakin emon nisälle.
– Näyttää siltä, että vain toinen nisä kelpaa molempien kuttujen kohdalla, ihmettelee tilan emäntä Mirja Virtanen.
Nimet kileille keksi tytär Helmiina Loikkanen, joka viihtyykin mainiosti kilien kanssa leikkien. Parhaiten leikki sujuu Lumipallon ja Roudan kanssa, sillä ne viihtyvät mainiosti ihmisen seurassa.
– Pienimmät kilit eivät värityksen suhteen ole tulleet yhtään emoonsa. Valkea väri on Väinö-isältä, toteaa Mirja Virtanen.
Väinö-pukki hankittiin tilalle Kainuun ekokylästä vasta viime kesänä juuri perheenlisäyksen toivossa. Suomenvuohet Aurora, Taika ja Väinö viettivät kesän samassa aitauksessa.
Lisää kiliasiaa tämän viikon lehdessä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20