Uutiset



Jäteyhtiö Rouskis saattaa sulkea Perniön jäteaseman. 
Perniön jäteasemalla saatetaan joutua pistämään lappu luukulle pysyvästi.
Lue lisää...


Taustalla ovat yrityksen tarpeet tehostaa toimintaansa ja tasapainottaa talouttaan.
– Perniön aseman käyttö on murto-osan siitä mitä esimerkiksi Kemiössä. Sitä kehitetään vain, jos saadaan takeet siitä että käyttö lisääntyy selvästi, toteaa toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.
Päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Sen tekee yhtiön hallitus.

Rouskis tiedotti talousvaikeuksistaan ennen pääsiäistä.  Taustalla on Rouskiksen jätteen vastaanottoon tuodun jätemäärän pieneneminen ja tätä kautta vähenevät jätteenkäsittelymaksujen tuotot. Tammi-helmikuussa  euromääräinen laskutus on noin viidenneksen viime vuotta pienempi. Vuositasolla pudotusta syntyisi näin 300 000 euron verran.  

Rouskiksen tulopohja on tällä hetkellä riippuvainen jätteenkäsittelymaksuista.  Noin puolessa Suomen kunnista on käytössä ekomaksu.
Salossa ekomaksua ei vielä oteta käyttöön: tekninen lautakunta hylkäsi Rouskiksen esityksen maksun käyttöönotosta viime viikolla.  Ekomaksun tuotto olisi ollut Salolta, Sauvolta ja Paimiolta noin 750 000 euroa.


–    Sitä olen aina sanonut, että työnteon pitäisi olla hauskaa, sanoo Pekka Järvinen.
Pekka Järvisen kotitoimistosta aukeaa näköala Särkisalon maisemiin.
Lue lisää...

–    Onneksi on ollut haastavia projekteja.
Särkisalossa asuvan Järvisen työhistoria onkin melkoisen monipolvinen ja vaihteleva. 

Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden tekniikan tohtorin tehtävistä jäi sivuun vuonna 2004.       
Särkisalon rauhassa mies miettii, että pidempien matkojen reissaaminen alkaa riittää.  
Edessä häämöttää kuitenkin yksi hanke,  jonka vetäjäksi  Järvinen olisi vielä valmis palaamaan  osa-aikaeläkkeeltä toviksi päivätöihin Aalto-yliopistoon.  
Järvisen pohjustamassa Salo Fusion – hankkeessa pyritään saamaan salolaisille yrityksille vähintään yksi tuote tai palvelu, joka mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan ja kasvun. Hanketta koordinoi Yrityssalo ja yrittäjien kanssa samaan pöytään istuvat Aalto-yliopiston Design factoryn tutkijat.  
–    Tutkijat eivät voi tulla mahdottomasti konsultoimaan ja neuvomaan. Enemmänkin on kyse siitä , että annetaan vaihtoehto, miten voisi ajatella. Yritysten vastuulla on sitten, aletaanko niin ajatella.

Särkisaloon asettuminen oli Järviselle luonnollinen valinta. Salolaissyntyiselle miehelle ehti kiireisimpinäaikoina kertyä liki 200 matkapäivää vuodessa.  
Kaiken ohessa mielikuvitus on raksuttanut mittaan tuloksellisesti. Järvisen nimissä on satakunta patenttia ja –hakemusta.  Moni on työsuhdepatentteja, jotka on ostanut kulloinenkin työnantaja.
Yhtä ylpeydenaihetta yli muiden Järvinen ei tohdi nimetä, mutta Monoaxlen nimellä kulkenut keksintö on jäänyt mieleen.  Monoaxle oli radio-ohjattava vetolaite satamiin.  Erityisen rakenteen ansiosta sen sai kääntymään ympäri käytännössä paikallaan.  Hanke eteni kansainväliseksi patentiksi asti ja laite oli koekäytössä muun muassa Ruotsissa.



Koko juttu Perniönseudun Lehdestä



Salon kaupungin viime vuoden tulos on ennakoitua parempi. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos jää vajaan miljoona euroa miinukselle.  

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko pitää tulosta olosuhteisiin nähden hyvänä, vaikka talous ei vielä tasapainossa olekaan.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa tiistaina.

Talousarvio eli vuoden mittaan jonkun verran. Maaliskuussa tehtiin päätös kahden prosentin kuristamisesta ulkoisista toimintamenoista. Toukokuussa rukattiin verotuloarviota alaspäin 203 miljoonasta eurosta 196 miljoonaan. Valtio tuli vastaan nostamalla yhteisöveron jako-osuutta. Tämän ja Kela-maksun muutoksen vaikutus Salolle oli noin 15 miljoonan euron lisäys tulopuolelle. 

Verotuloja kertyi lopulta vajaat 199 miljoonaa eli reilut kuusi miljoonaa edellisvuotta enemmän.  
Vuosikatetta kertyi 15,6 miljoonaa euroa eli 4,4 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.  Suunnitelman mukaisiin 17 miljoonan euron poistoihin vuosikate ei riittänyt, vaan lopulta tilikauden tulos jää miljoonan pakkaselle.

Valopilkkuna viime vuonna oli lainanoton pysyminen kurissa; nettolainanotto oli vain 4,2 miljoonaa euroa.
Salo paitsi otti varovasti lainaa, myös investoi verkkaisesti: investointien nettokulut olivat 19,8 miljoonaa eli viisi miljoonaa alle talousarvion.
Perniönjoen jäät lähtivät yläjuoksulta sunnuntaina. 
Joki tulvi ulos uomastaan aivan keskustan tuntumassa Kievarinkujalla.
Lue lisää...


Vesi nousi pääsiäisen aikana pelloille ja maananataina se nuoleskeli talojen nurkkia muun muassa Leskenkujalla. Päärisissä pääsy kahteen veden saartamaan taloon on veneen varassa. Kevyenliikenteen alikulku kantatien ali Aimontapontien ja Perniöntien risteyksessä oli kattoa myöten tännä. Kantatielle vettä tulee ainakin Kotaladossa ja Päärisissä. Myös Kemiöntie on veden peitossa kanavalta kilometrin verran mantereelle päin.

Kirkonkylässä Salontien yhden kellareiden suojaksi tehtiin sunnuntaina  tulvapato murskeesta.
-Vesi nousee sentin tunnissa kertoi kiinteistöjen omistaja Lasse Ojanen.

Kirkolla Kievarinkujan kävelysilta on suljettu. Siltaa vasten nojaa suuria jäälauttoja samoin kuin sillan pielessä olevaa pylväsmuuntamoa vasten.
Kiskonjoessa tilanne on rauhallinen. Heikkilän sillan alla on muutamia jäälauttoja ahtautuneena, mutta muutentilanne joessa on rauhallinen.

Latokartanon koski kuohuu valtoimenaan ja on ollut tämän pääsiäisen suosituimpia käyntikohteita.

Ylempänä Saarenjärvestä suuri osa on vielä jään peitossa. Muuttolinnuilla on avovettä oikeastaan vain tulvaniityillä. Saarenjärvestä ylöspäin Kiskonjoki on rauhallinen.
Jokien tyhjenemistä edesauttaa laskusuunnassa oleva merivesi. Tiistaina vedenpinta laski selvästi edellisen yön sateesta huolimatta.



Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Matildedalin pienvenesataman laajennuksesta ei aiheudu naapurin ruukkirakennuksia kunnostavalle yritykselle korvauksiin oikeuttavaa haittaa.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2007 Koy Meri-Teijo Marinalle luvan sataman laajennukseen. Luvalla yritys saa rakentaa enintään 300 venepaikkaa.

Naapuritilan ruukinrakennuksia kunnostavien Harri ja Tuula Gustafssonin Kiinteistöosakeyhtiö Mathildedalin ruukintehtaat on valittanut tästä ympäristölupaviraston päätöksestä ensin Vaasan hallinto-oikeuteen.  Valituksessa on katsottu muun muassa uuden veneluiskan aiheuttavan haittaa naapurikiinteistölle. 

Hallinto-oikeus katsoo, että haittaa ei väitetyssä määrässä synny.  
Valittajan mukaan hallinto-oikeus on myös asettanut tilat eriarvoiseen asemaan korvausten suhteen; valittajan omistama Ruukinranta- tila on jätetty tilan käyttötarkoitukseen vetoamalla ilman korvausta, vaikka vastarannan tiloille onkin korvausta maksettu.

Hallinto-oikeuden ja kho:n mukaan valittajien omistaman tilan käyttötarkoitus on sellainen, että venesataman toiminnasta ei sille aiheudu käyttöarvoa vähentävää haittaa.

Satamaa on pyritty kehittämään jo yli 20 vuoden ajan.  Jo vuonna 1986 silloinen Länsi-Suomen vesioikeus antoi Meri-Teijo Oy:lle luvan pienvenesataman rakentamiseen, vesialueen täyttämiseen ja ruoppauksiin.  
Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan myös,  että ympäristölupaviraston vuonna 2007  myöntämä lupa koskee vielä pienempää aluetta kuin vuoden 1986 lupa.


Perniön ja Särkisalon alakouluissa into ruotsin kielen opiskelun aloittamiseen jo
Sari Kanerva ojentaa ruotsinkokeen Hanna-Riina Rauniolle, Kaisa Vainio on omansa jo saanut.
Lue lisää...
peruskoulun neljänneltä luokalta ei ota laantuakseen.
– Perniön seudulla kiinnostus A2-kieleen on paljon suurempaa kuin muissa Salon osissa, tietää Salon kaupungin opetuspäällikkö Mari Haapanen.
Esimerkiksi Nurkkilan koulun tulevista neljäsluokkalaisista peräti 80 prosenttia aloittaa ruotsin opiskelun ensi syksynä. Perniön kirkonkylän koulun kolmasluokkalaisista ruotsin kielen opiskelun on valinnut lähes puolet, 16 oppilasta 37:sta.
Toisaalta esimerkiksi Alhaisten koulussa vain yhdeksän 43:sta oppilaasta on valinnut A2-kielen, ja suunnilleen samoissa prosenteissa liikutaan muuallakin Salossa Perniön seutua lukuun ottamatta.
Perniön ja Särkisalon sekä Salon muiden osien välillä on innokkuuden lisäksi myös toinen merkittävä ero: A2 kieli on Perniön seudulla ruotsi, muualla saksa.
– Pari vuotta sitten vanhemmilta kysyttiin, toivoisivatko he toiseksi pitkäksi kieleksi ruotsia vai saksaa. Ruotsi sai kyselyssä murskavoiton, muistaa opettaja Sari Kanerva.
Perniön haja-asutusalueen koulut ovat kaupungissa silti edelläkävijöitä valinnaisen kielen opetuksessa.
– Salossa monien pienten koulujen oppilaat saivat mahdollisuuden toisen A-kielen opiskeluun vasta kuntaliitoksen myötä, mainitsee opetuspäällikkö Mari Haapanen.


Kauaa ei nokka tuhise, kun karitsan sisäfilee on syöntikunnossa. 
Ainekset kauniisti asettelemalla saa kotiruokaankin säväystä, vinkkaa Juha Karhu.
Lue lisää...

Pannulla pintaan tasainen väri ja ennen tarjoilua nelisen minuuttia 200-asteisessa uunissa.
–    Perusmausteet pintaan, suolaa ja pippuria, evästää Juha Karhu.
Hän on toiminut ravintola Strömman ravintoloitsijana viime kesästä lähtien.

Maanantaina Karhu valmisti karitsanfileitä ravintolaan syömään tulossa olleelle ryhmälle. 
Karitsan – ja lampaanlihan sesonkiaika on käsillä, vaikka moni oudoksuukin makua ja pitää ehkä valmistamista haastavana.
Useaan ostoskoriin tipahtaa näinä päivinä pakastettu lampaanpaisti.   Juha Karhu evästäisi uunittamisen sijaan keittämään paistin hiljaa kypsäksi:  jälleen pannulla väri lihaan ympäriinsä, maustaminen ja koko komeus pataan uppoliemeen.  Liemen pohjaksi voi ottaa valmiina myytävän sky-liemen johon lisätään punaviiniä.


Maanantaina illansuussa Karhu valmisteli annoksia kaikessa rauhassa ja suosittelee pääsiäiseksi ruokavieraita kutsuneille samaa.
–    Ruoka on siinä olennainen asia, mutta ei kun vähän esivalmistelee, ei mene koko aika keittiössä seisomiseen.





Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Perniössä vietettiin viikon mittaan kahta kirjanjulkistamistilaisuutta.
Ilmari Peijonen istui kuuntelemassa, kun veljenpoika Antero luki otteita kirjasta.
Lue lisää...


Pitkän linjan murrekirjoittajien Reino Lekbergin ja Ilmari Peijosen jutut on toimitettu kahdeksi kirjaksi.
Lekbergin kirja Sinnemäks vaa tuo terveiset Perniön länsireunalta Kirjakkalasta ja Teijolta.  Jutuissa elää lähihistoria mutta myös verraten tuoreita asioita Teijolta.  Kylällä kävelleessä porukassa, ”tielautakunnassa” otettiin usein kantaa johonkin päivän asiaan ja puheet saattoivat antaa ajatuksen uuteen juttuun.

Peijosen tarinoissa eletään perniöläistä arkea ja juhlaa Kustarin ja Sofjarin matkassa.
Peijosen tuotanto on siksi laaja, että kirjaan on koottu valikoima tarinoita vuodenkulun mukaan: kirjan nimi ”Kustar ja Sofjar hessäröittevä yhrö vuare lepitte” kertoo kaiken pariskunnan yhdestä vuodesta.  
Kirjanteossa ei ole hessäröitty – ensimmäisen kerran sitä suunniteltiin jo lähes 20 vuotta sitten.

Mitä miettivät tekijät – lue Perniönseudun Lehdestä!


Ylikulman yhteistalolla ei varmasti jäänyt sunnuntai-illansuussa montaa tilkkaa kahvia juomatta. 
Ylikulman kulttuurikahvilassa makeat naurut saatiin Mussaaren koulun näytelmäryhmän sketseistä.
Lue lisää...


Kulttuurikahvila kokosi yhteen kyläläisiä käytännössä talon täydeltä.   Se, että koolla on yli kourallinen ihmisiä, on illan teeman, yhteisöllisyyden edellytys.  Yhteisöllisyys on muotisana ja ilmenee monella tavalla.

Käytännön esimerkki on Yhteistalo itse, joka kokoaa kyläläiset milloin saliinsa, milloin pihalleen talkoisiin.
–    Se on sitä arkista yhteisöllisyyttä, vaikka ei se aina niin mukavaa olekaan, mietti kyläyhdistyksen Eeva Koskinen.
Kulttuurikahvilat junailee Pro Rantakivet ry.   
Jutustelu alkoi kahvilassa käsitöiden ja taideteosten ympärillä kuin itsestään.
Erityiset kehut saivat Pasi Eskolinin tekemät puulelut; traktoreissa  ja  kaivureissa on osat kuten oikeissakin ja pienet kuormalavat kuuluvat tietysti asiaan. 

Ervelän ja Ylikulman elämää on ikuistettu Kaukonpyölin elokuvantekijöiden toimesta myös filmille.
Timo ja Tarja Lapilan elokuva Savuja vuodelta 1988 kertoo elämästä kylässä runsaat 20 vuotta sitten ja esitettiin kahvilassa su nnuntaina . Elokuvan lähtiessä pyörimään liki täysi salillinen väkeä kokoontui television ääreen ja oli kohta lähes hiiskahtamatta.  
Jotain on muuttunut ja jotain säilynyt ennallaan. Elokuvassa maanviljelijä Juhani Uusitalo haaveili, että josko vielä pienet konttaisivat pitkin tupaa.  Sunnuntaina Uusitalo oli mukana kahvilassa – poikansa Oskarin kanssa.


–    Hyvää koripalloa täällä pelataan. Mukava on käydä, kehui Wartti Basketin minipoikien joukkueenjohtaja Olli Majanen lauantaina Perniössä. 
PeU:n ja Salpan minipoikien pelissä riitti vauhtia.
Lue lisää...

Itähelsinkiläisen Wartin pojat istuivat voitokkaiden pelien jälkeen mehutauolla liikuntahallin kahviossa.    Warttilaiset olivat yksi melkein kuudestakymmenestä joukkueesta jo kahdettakymmenettä kertaa pelatussa Pikkujätti-turnauksessa.

Turnaus yhdistää eri puolilta Suomea tulevia joukkueita.
–    Täällä kohtaa niitä länsirannikon porukoitakin,  joita vastaan ei muuten tule juuri pelattua, muistutti Majanen.

Mukana  Perniön Urheilijoiden voimannäytössä oli noin 550 pelaajaa ja taustajoukkojen kanssa väkimäärä kohoaa yli kahdeksaansataan.  Turnauksella on iso merkitys myös järjestävän seuran varainkeruuna.

Turnauksen kärkisijoista valtaosa lipsui pääkaupunkiseudulle.  Salolaiset joukkueet pystyivät ottamaan monta kärkipään paikkaa. PeU:n paras sijoitus oli Pörriäisten pronssi mikrotyttöjen kilpasarjassa.
Minipoikien kilpasarjan kultaa otti Wartti Basketin musta joukkue.  Kakkoseksi kiri Vilpas -98 Red ja pronssille Vilpas -98 White. PeU:n mustat sijoittui viidenneksi.
Minityttöjen kilpasarjan ykköstilan meni Espooseen EBT Blackille. Hopeaa otti Vilpas -09 ja pronssia Korson Kunto.
Mikropoikien kilpasarjan kultaa otti Wartti Basket, hopeaa Turun Nmkyn  Celtics ja pronssia Vilppaan joukkue.  SalPa selvisi viitenneksi, Vilppaan -01- joukkue sijalle kahdeksan. PeUn sijoitus oli kymmenes.
Mikrotyttöjen kilpasarjassa voiton vei Forssan Alku, hopeaa Pantterit Helsingistä. Pronssin nappasi PeU:n Pörriäiset.
Teijolainen Kari Sinervo kertoo konttorin lopettamista pelätyn kylällä.
Lue lisää...
Salon Osuuspankki sulkee huhtikuussa yhteensä viisi konttoria.
Lakkautettavien pienten konttorien listalla ovat Perniönseudun Lehden levikkialueelta Särkisalon ja Teijon konttorit. 
Muut suljettavat konttorit ovat Halikon Prismassa, Muurlassa ja Hiidessä.  Muutokset astuvat voimaan kuukauden kuluttua.
– Tämän jälkeen meille jää kuusi konttoria ja sekin on vielä kattava verkosto, toteaa pankin hallituksen puheenjohtaja Kirsti Kirjonen.
Taustalla on pankkiasioinnin luonteen muutos;  asiointi konttorissa on vähentynyt ja sen luonne muuttunut.  Päivittäisiä raha-asioita hoidetaan jatkuvasti enemmän verkossa.
– Jos asiakas tulee konttoriin kerran vuodessa, sen asian on silloin oltava tärkeä, muotoilee toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen.
Tähän haasteeseen voidaan hänen mukaansa vastata tyydyttävästi vain isompiin yksiköihin siirtymällä.
Teijon ja Särkisalon konttoreissa työntekijöitä on ollut vain yksi. Ketään ei muutoksen myötä irtisanota.
Suljettavat konttorit Halikkoa lukuun ottamatta ovat olleet auki vain pari päivää viikossa ja Teijon toimipiste vain yhden päivän.
– Varmasti tästä herää kysymyksiä ja kritiikkiäkin tulee, uskoo Kirsti Kirjonen.
Muutoksella arvioidaan saatavan noin 400 000 euron säästöt.
Jukka Hulkkonen kertoo, että suoranaista asiakasmäärän alarajaa konttoreille ei ole asetettu.
Lue lisää tämän viikon Perniönseudun Lehdestä.
Perniö vilisee koripallojunnuja viikonloppuna. Kuvassa PeU:n minipojat pelaavat forssalaisia vastaan.
Lue lisää...
Pikkujätti-turnaus on Suomen suurin vain mini- ja mikroikäisille suunnattu koripalloturnaus, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta.
Ensimmäisen kerran Pikkujätti-turnaus käytiin vuonna 1991. Tänä vuonna kilpailusarjat ovat täpötäynnä, mukana on kaikkiaan 56 joukkuetta. 
Parketeille kokoontuu joukkueita koko Etelä-Suomesta: mukana on joukkueita esimerkiksi Kouvolasta, Nokialta, Klaukkalasta, Eurasta ja Turun seudulta. 
Perniön Urheilijoilta joukkue on niin mini- ja mikropoikien kilpasarjassa, mikrotyttöjen kilpasarjassa ja minipoikien reservisarjassa.  Pelipaikkoina ovat liikuntahallin lisäksi kolme kirkonkylän alueen koulua.
Lauantai-iltana juhlistetaan turnauksen pitkää taivalta ilotulituksella, joka käynnistyy liikuntahallin lähistöllä puoli kymmenen aikaan illalla.
Lauri Vuorinen ja viikon aikana hiihdetyt kultamitalit.
Lue lisää...
15-vuotias Lauri Vuorinen on kovassa kunnossa. Kolme kultamitalia viikon sisään on saavutus, josta monet vain haaveilevat. Perniön Urheilijoiden hiihtäjä otti viikon sisään voitot SM-sprintissä, Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa sekä Hopeasomman loppukilpailussa. Mukana olivat koko Suomen parhaat hiihtäjät.
Sprintissä mentiin lyhyt matka vapaalla ja yhteislähdöllä, KLL:n kisoissa hiihdettiin vapaalla ja Hopeasommassa viime lauantaina perinteisellä. SM-sprintissä Lauri kamppaili 16-vuotiaiden sarjassa, joten joukossa oli myös vuoden vanhempia hiihtäjiä.
– Perinteisessä olen mielestäni kehittynyt enemmän viime kaudesta. Olen tehnyt paljon käsien voimaharjoituksia ja tasatyöntöharjoituksia rullilla. Tasatyönnössä on nyt enemmän voimaa. Perinteinen ja vapaa ovat nyt suunnilleen yhtä vahvat, kertoo Lauri.
Kauden aloittaneella lumileirillä Lauri sai myös arvokasta oppia oikeanlaisesta tasatyönnöstä pitkillä matkoilla hyvin menestyneeltä Pasi Vuorelta.
Lue lisää Laurin menestyksestä tämän viikon Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20