Uutiset

Perniön joukkue voitti pronssia lauantaina jalkapallon kuntasarjassa. Kiskolainen FC Keidas kaatui  viimeisessä ottelussa maalein 3–2 (1–2). Maaleista vastasivat Mikko Määttänen, Jani Landen ja Juha Virtanen.
Pronssi tuli kovan taistelun jälkeen, sillä perniöläiset olivat ottelua tappiolla jo maalein 0–2. Lisäksi Perniö pelasi lähes koko 2. puoliajan ilman yhtä pelaajaa. Tämä johtui siitä, että Pauli Luusalo oli saanut punaisen kortin jouduttuaan kaatamaan yhden vastustajajoukkueen pelaajan tämän päästessä läpiajoon.
Perniölle tarjottiin ratkaisua jo kymmenisen minuuttia ennen loppua rangaistuspotkun muodossa, mutta Juha Virtasen veto kilahti tolppaan. Kolme minuuttia ennen loppua Virtanen onnistui sitten tekemään pronssin ratkaisseen maalin.
Maalissa pelannut Miska Judin onnistui muutamalla hienolla venymisellään pitämään luvut Perniölle suotuisina.
Perniön joukkueessa kuluneena kaudella pelasivat Timo Paananen mv., Miska Judin mv., Samuli Ahlqvist, Taneli Aho, Kristian Aitio, Ari Alm, Juha Hairisto, Juhana Melkkilä, Jani Landen, Mikko Lehtonen, Mika Tallqvist, Pauli Luusalo, Mikko Määttänen, Pasi Niittonen, Ville Oksanen, Pasi Uusitalo, Pasi Rantanen, Juho-Kustaa Räsänen, Sakari Ruostesaari, Henri Salminen, Tomi Salminen, Mikko Venhomaa ja Juha Virtanen. Joukkueen johtajana toimi Pasi Karjunen.



Hyvän luokkahengen nostattaminen on mainio tapa ehkäistä koulukiusaamista.
Paavo Nieminen arvelee, että uusi projekti kiusaamisen ehkäisemiseksi voisi toimia.
Lue lisää...

Perniön yhteiskoulun seitsemännen luokan oppilaat nostattivat luokkahenkeä maanantaina Särkisalon Klippulassa mm. pelaamalla pelejä sekä laatimalla omasta luokastaan henkeä nostattavan julisteen.

Perniön yhteiskoulu on yksi 1400 suomalaisesta koulusta, jotka ovat aloittaneet uuden lukuvuoden KiVa Kouluna. Myös Särkisalon, Mussaaren ja Teijon koulut ovat lähteneet kampanjaan mukaan.

KiVa koulu on uusi kiusaamisen vastainen ohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetusministeriön rahoituksella. Ensimmäiset koulut ottavat ohjelman käyttöönsä nyt syksyllä.

Perniön yhteiskoulussa seitsemännet luokat perehdytetään nyt toden teolla aiheen pariin. Heillä on tulevana lukuvuonna vähintään kymmenen oppituntia, jossa perehdytään hyvän yhteishengen ja kiusaamisen ehkäisemisen teemoihin.
– Aika hyvä idea minun mielestäni, sanoi vasta valittu yhteiskoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Paavo Nieminen.
Mira Kanto myöntää joutuneensa kiusatuksi niin alakoulussa kuin myös yhteiskouluun siirryttyään.
– On sitä vähän käyty läpi. Oli väliaikoja, jolloin ei kiusattu, mutta sitten taas. Kotona on ollut puhetta, että antaa mennä vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

KiVa Koulun toimintamenetelmiin kuuluu yhteisten hengennostatustuntien lisäksi myös suunnitelma kiusaamisen varalle. Jos kiusaamista esiintyy, tapauksia puidaan ja ratkaisuja pohditaan yhteiskoulussa yhdessä rehtoreista ja opettajista kootussa neljän hengen tiimissä.




Kantatielle 52 Perniöön suunnitellun kiertoliittymän rakentaminen alkaa sittenkin tänä vuonna.
Tekninen lautakunta  päätti viime viikolla pistää työt alulle tarkoitusta varten varatuilla rahoilla, jotka aiemmin tänä vuonna asetettiin odottamaan ensi vuoden talousarvion valmistelua. 

Hankkeen kustannusarvio on lähes 500 000 euroa.
Investoinneissa pysytään silti arvioidulla tasolla, sillä  teknisen toimen investoinneissa Somerontien yritysalueen osalta jää tänä vuonna käyttämättä nelisensataa tuhatta euroa.
Kiertoliittymän rakentaminen aloitetaan ns. painopenkereen teolla.
Urakan on määrä olla valmis ensi vuoden loppuun mennessä.


Entisen Perniön kunnanviraston yhdessä huoneessa kilisteltiin maanantaina kuohujuomaa.
Arja Niinistö-Alanteen viimeistä työpäivää vietettiin kuohujuoman ja kakun merkeissä.
Lue lisää...


Kulttuurisihteeri Arja Niinistö- Alanne oli töissä viimeistä päivää ja aika oli pienen herkistymisen.
– Viivan alle jää plussa, ehdottomasti, sanoo Niinistö- Alanne.
Näin siitä huolimatta, että viime vuosia leimasivat oikeusasteissa asti puidut  erimielisyydet muun muassa työajoista. 

Mutta se kaikki muu, mitä voi nyt muistella hyvällä.  Yhtenä huippuhetkenä Niinistö- Alanne muistaa 1990-luvulla vietetyn renessanssikesän.
– Kun kaikki virastossa pukeutuivat niihin vaatteisiin, vaikka olin varma että kaikki eivät mukaan lähde.
Taustalla olivat menestyksekkäät kaivaukset muun muassa Muntolannokalla. Renessanssikesä poiki erilaisia tapahtumia vielä pitkään jälkeenkinpäin.
– Se oli sellainen aikaa, että aamuisin odotti kellon soivan, että pääsee töihin.

Kulttuurisihteerinä Niinistö- Alanne aloitti vuonna 1986.
Rikkaassa ja monipuolisessa historiassa on riittänyt ja riittää perehdyttävää ja kerrottavaa.

Tunnetuimmasta päästä perniöläisiä maailmalla on oopperalaulaja Karita Mattila, jonka osaamista Niinistö- Alanne ei malta olla kehumatta.
Eläkepäivillä hän lupaa edelleen ”juosta Karitan perässä”, käydä seuraamassa tämän esiintymisiä.  Juoksemista sanan varsinaisessa merkityksessä saa tutulla lenkillä Asteljoen maisemissa.



Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Helena Sundbergin akvarellinäyttelyssä huomio kiinnittyy pakostakin signeerauksen alla pieneen tekstiin: ”Pensar”.

Helena Sundbergin maalauksissa on taltioituna saariston kesä.
Lue lisää...

Selitys ei ole sen kummempi kuin Pensarin saari Nauvossa.   Sundberg on kuvannut maalauksissaan tunnelmia  kotinsa läheltä, Särkisalon Petusta.
Salon sinisessä talossa esillä olevassa näyttelyssä on mukana töitä myös Nauvon maisemista.
Tuttu teema, saaristoluonto, toistuu niissäkin.  Isossa osassa kuvista eletään heleää kesää. 
– Heinäkuussa on ollut aina aikaa maalata.  Elokuussa värit olisivat vielä paremmat, kun kesä kypsyy, miettii Sundberg.
– Meri on kiehtova aina, vaikka harmaanakin.
Mukana on myös talvimaisemia.
– Ihan omasta ikkunasta nähtynä, taiteilija nauraa.

Helena Sundbergin akvarelleja on esillä Salon Sinisessä talossa 17.9. asti.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Perniön terveysaseman remontit jatkuvat.
Ensi vuonna suunnitteilla on fysioterapiatilojen saneeraus, mihin kuluu runsaat 70 000 euroa. Lisäksi yhden potilashuoneen muuttaminen kuntoutushuoneeksi maksaa vajaat 30 000 euroa.
Salon sosiaali –ja terveyslautakunta hyväksyi tulosalueen talousarvioesityksen viime viikolla.
Investointien listan loppusumma ensi vuonna on 520 000 euroa. Listalla on lisäksi muun muassa vielä uuden lastensuojeluyksikön rakentaminen.   Vammaishuollon puolella Kiskon asumisyksikkö saa 50 000 eurolla uutta irtaimistoa.
Lautakunnan ensi vuoden talousarvio on tehty  muuten maltilla.
Tiukassa taloustilanteessa on lähtökohtana ollut nykyisten palvelujen säilyttäminen, mutta  isoa uutta luvassa ei ole.


Salon seudulla saatetaan lähivuosina hoitaa vesistöjä lihavalla tukulla EU-rahaa.
Urban Silén ja Satu Mikkonen-Hirvonen keskustelivat Latokartanon kosken alueen maisemanhoidosta maanantaina.
Lue lisää...

Valtio voi hakea Life- ohjelman kautta rahaa alueiden hoitoon, kaavailee Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen.

Salon seudulta yksi painopistealue olisi Kiskonjokivesistö. Ikonen toteaa, että jopa vuosia kaavaillut pohjapadot voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Life- ohjelman kautta saatavalla rahoituksella.

Latokartanon kosken ympärillä kuohuu muutenkin  parhaillaan.  Kyseessä on Natura-alue, joka valtion tulisi saada rauhoitetuksi alueeksi vuoden loppuun mennessä. 
Muutoksen ehdoista neuvoteltiin maanomistajien kanssa viimeksi maanantaina.
– Näyttää hyvältä, että saamme vapaaehtoisen rauhoituspäätöksen aikaiseksi, toteaa Ikonen.
Jos sopuun alueen rauhoitusehdoista ei sopivassa aikataulussa päästä, valtio voi pakkolunastaa alueen.
Maata joen eteläpuolella omistaa Fiskars Oy.  Yhtiön metsäpäällikkö Kåre Pihlström  toivoo, että suojeluasiassa päästään sopuisaan kompromissiin.
Fiskars on toiminut pohjapatohankkeessa luvanhakijana.  Pihlström toteaa, että yhtiön puolelta projekti on jäissä niin kauan, että rauhoitusehdot ovat selvillä.
Toisen puolen maanomistaja Urban Silén toteaa tilanteen olevan vielä avoinna.
– Se on varmaa, että suojelu tulee mutta tuleeko se vapaaehtoisesti vai pakkolunastuksen kautta.
Kosken ympärillä tekee vielä tänä syksynä hoitotöitä Museovirasto.
Tutkija Satu Mikkonen-Hirvonen arvioi, että koskiluontoon, myllyn raunioihin ja luontopolkuun tutustuu vuodessa yli 2000 kävijää.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



– Tavara on kuivaa ja hyvin sitä tuntuisi tulevan, tokaisi Arvo Hyvönen perjantaina puimurin ovesta. 
Arvo Hyvösen puintityöt sujuivat parhaassa mahdollisessa puintisäässä.
Lue lisää...

Hyvönen pui Ali-Melkkilän peltoa Laiterlassa, ja tilanne pellolla oli puimamiehen mieleen:  ohra oli ajoissa ja satotaso arviolta hyvä, viiden tonnin luokkaa hehtaarilta.

Alueellisia eroja on kuitenkin: Alikulmalla samana päivänä päätettiin vielä ottaa aikalisä puintien suhteen: öljyn hinta ei houkuttele käyttämään kuivuria yhtään ylimääräistä.

Yhteinen ilonaihe pelloilla oli: korret ovat pysyneet muutamasta sateesta huolimatta hyvin pystyssä.
– Aikanaan, kun apulantaa käytettiin paljon enemmän tilanne olikin huonompi, mietti Arvo Hyvönen.

Rukiista oli Proagria Farman mukaan puitu tiistaina Etelä-Suomessa jo lähes kaikki. Syysvehnän osalta tilanne on lähes sama. Ohran suhteen puinnit ovat eteläisessäkin Suomessa vielä aluillaan, samoin kauran osalta.

Kevätviljojen sadosta arvioidaan tulevan sekä laadultaan että määrältään hyvän.  Edellytyksenä on, että koko puintikauden ajan sää pysyy kuivana. 
Kevätviljoista parhaiten on koko maassa menestynyt vehnä.  Kevätviljojen puinnin ProAgria Farmassa uskotaan olevan täydessä käynnissä vielä viikon sisällä.



Pitkään valmisteltu Salon kaupungin strategia jäi vielä maanantaina vaille hyväksyntää valtuustossa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok)  esitti strategian palauttamista siihen tulleiden muutosesitysten takia.

Strategian tiimoilta pidettiin maanantaina koko joukko puheenvuoroja.  Vihreiden Eeva Koskinen antoi toruja ympäristöasioiden unohtamisesta: ilmastotavoite ja jätepoliittinen ohjelma puuttuvat.  Ensi vuoden vuositavoitteissa pitäisi hänestä myös pistää kaupungintalo- ja ohikulkutiet järjestykseen paikallisen elvytyksen vinkkelistä.

Jouni Eskola (kesk) olisi jättänyt molemmat hankkeet pois: vanhoja tiloja voidaan käyttää ja tien teko kuuluu valtiolle.

Antti Allén (sd) totesi, että strategia tarvitaan, mutta ajoitus oli väärä.  Suurin puute hänestä  on se, ettei strategiassa ole tehty selkeää rajanvetoa poliittisen ja strategisen johdon välille.

Allénin mielestä kaupunki tarvitsisi uuden hallintosäännön, missä kerrotaan kuka päättää mistäkin.

Kalevi Satopää (ps) olisi tehnyt myös sen mukaan strategian, että Nokiaa ei enää ole.

Raimo Honkanen (kok)  mietti myös rahoja.

–Yhteisöverotuloihin ei tässä ole puututtu. Jos Nokian kaksi ensimmäistä kvartaalia ovat nolla, ei auta vaikka jako-osuus olisi sata prosenttia.



Perniöläisen asuintalon ullakolta on löytynyt  jopa 54 korvayökkö- lepakon populaatio. 
Korvayökkö viihtyy kesällä eristämättömillä ullakoilla. Myös kirkkojen kattojen alta sitä on tavattu. Kuva Jarmo Markkanen.
Lue lisää...

Kyseessä on Suomen suurin keskittymä korvayökköjä.
– Lepakkomaailmassa tämä oli melkoinen uutinen, myhäilee perniöläinen luontokuvaaja ja –harrastaja Jarmo Markkanen.

Korvayökkö on varsin persoonallinen näky: nimensä mukaan sen tuntee suurista korvistaan, jotka ovat jopa kaksi kolmannesta ruumiin pituudesta.  Lepakon siivet ovat todella ohuet ja siten kevyet: siipien kärkiväli voi olla jopa 28 senttiä,  mutta lepakko painaa vain viidestä grammasta vähän yli kymmeneen.

Suomessa lepakkotutkimuksen uranuurtajia on Turun yliopisto.  Harrastuspohjalta asia liikuttaa jo useampaa ihmistä, jotka taas yhdistää lepakkotieteellinen seura.
– Yliopiston tutkimuksen yhteyteen on syntynyt tällainen lepakkoporukka, selvittää Markkanen.
Hänen omassa pihassaan käy säännöllisesti lepakkoja ruokailemassa. Eläinten liikkeitä selvitetään ääniluotaimella ja kameralla.   Lepakot ovat erittäin säntillisiä etenkin liikkeellelähtönsä suhteen.

Haaveena on saada nyt löytyneen populaation parin yksilön selkään jo ensi vuonna radioseurantalaitteet, joiden avulla lepakoiden elinpiiriä voidaan vähän tarkemmin kartoittaa.   Esimerkiksi lentomatkojen pituudesta haluttaisiin tarkempaa tietoa, samoin vuodenkulusta.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Artturi Erjala heitti 16-vuotiaitten keihään Suomen mestariksi viikonloppuna Seinäjoella. Perniöläinen varmisti
Artturi Erjala toi SM-kultaa Perniöön.
Lue lisää...
mestaruuden viimeisellä 64,77 metriä kantaneella heitolla.
Toiseksi tullut Kiihtelysvaaran Henri Parviainen heitti 62,76 ja oli ennen Erjalan viimeistä heittoa kiinni mestaruudessa 30 sentin erolla. 
Tasoerosta kertoo, että Artturi Erjalan ja kymmenenneksi heittäneen kilpailijan tuloksissa oli eroa melkein viisitoista ja puoli metriä.




Vuorinen pronssille
14-15- vuotiaan kävivät omat SM-kisansa Harjavallassa. Lauri Vuorinen juoksi pronssille P14 -sarjan 800 metrillä. Vuorisen aika oli 2.10,60. Voittaja Lapuan Lujan Markus Hietanen juoksi aikaan 2.05,93.


Särkisalon koulussa ei eilen keskiviikkona  istuttu hetkeäkään nenä kiinni kirjoissa. 
Kalapäivän aikana käytiin myös ongella. Iida Karimolla on kiinni särki.
Lue lisää...

Koulun ja Särkisalo-Finbyn kalastusalueen junailemassa kalapäivässä  perehdyttiin kotoisiin kalalajeihin ihan käytännössä.  Kalojen lisäksi vilkaistiin, mitä muuta meressä elelee.
– Tiedättekö, mikä tämä raadonsyöjä on,  kysyi kalastusalueen isännöitsijä Essi Erävesi ja nosti nähtäville kuivatun äyriäisen.
Kyseessä oli kilkki, vähän vieraampi tapaus. Sitä vastoin kalat tunnettiin hyvin, pöydällä oli esillä muun muassa hauki, simppu, särkiä ja pasuri, tällä kerralla Littoistenjärvestä pyydettyjä.
Ihan yhtä hyvin lajeja ei tunneta esimerkiksi kaupunkien kouluissa. 
Erävesi muistuttaa, että Särkisalossa kalastuspaikkoja ja –mahdollisuuksia on kosolti ja vesillä on totuttu liikkumaan. 
Yksi  päivän tavoite oli pitää pientä biologian kala-aiheista kenttäkurssia, toinen kertoa kalan käytöstä.
– Jos ei tämä ole ihan kuluttajakasvatusta, niin kerrotaan kuitenkin mistä se kala ruokapöytään tulee ja että talouskalan voi hankkia pöytään itsekin, toteaa Erävesi.
Pelkona on, että moni näkee kalan vain valmiina kuutioina tai fileinä marketin tiskissä.
Pitkän linjan kalastuksen harrastajilla oli oma tärkeä osansa päivässä: Tapani Kaskia ja Antti Allen kertoivat onkimisen nikseistä ja jipot eri lajien suhteen.  



Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Perniön hammashoitolan remontti kestää tämän hetken tiedon mukaan kolmisen viikkoa suunniteltua kauemmin.
–Teemme järjestelyjä, jotta toimintaa pystytään ylläpitämään, kertoo johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto.
–Potilaille ilmoitetaan henkilökohtaisesti, missä hoitopaikassa hoito tapahtuu.
Käytännössä järjestely tarkoittaa muun muassa koululaisten kohdalla omatoimista matkaa Saloon.
Kiireetön hammashoito voidaan tarvittaessa siirtää remontin jälkeiseen aikaan, lupaa Peltola-Haavisto.
Hän uskoo hammashoitolan olevan käytössä  viimeistään syyskuun lopulla.
Perniön hammashoitola kärsi ennen remonttia kosteusvaurioista.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20