Uutiset

Makkaran valmistus sujuu Tuuli ja Sannamaija Kannarilta lihamyllyyn liitettävän lisäputken ansiosta. Suoli vedetään työn aluksi kokonaan putken päälle.
Lue lisää...
– Ei tule joulu meille ilman joulumakkaraa. Kyllä se on joulupöydän tärkein herkku, vakuuttaa Sannamaija Kannari.
Kannarin isän suku on kotoisin Pöytyältä. Siellä oli ainakin entisaikaan tapana käyttää joulukinkuiksi teurastettavat siat hyväksi viimeistä elintä myöten. Niinpä kinkun seurana joulupöydässä oli makkaraa, johon oli laitettu esimerkiksi sian maksaa, munuaisia ja kieltä. Siasta saatiin myös makkaran kuorena toimiva suoli.
– Mummini opetti äidilleni makkaranteon, ja hän jatkoi taas perinnettä eteenpäin. Perniössä en ole kuullut tällaista tapaa olleen.
Sukupolvien ketju jatkuu edelleen, sillä jo kolmatta vuotta makkaran teon päävastuussa on tytär Tuuli Kannari.
– Makkaraa on ollut meidän joulupöydässä joka vuosi niin kauan kuin muistan. Resepti on muuttunut alkuperäisestä niin, että sian sisäelimiä ei enää makkaraan laiteta, mainitsee Sannamaija Kannari.
Sian sisäelinten sijasta käytetään kalkkunanmaksaa. Pääosa makkaran lihasta on kuitenkin jauhelihaa.
Rikotut ohrasuurimot ja sipuli täydentävät kiinteiden aineiden listan.
– Sipuli pitää pilkkoa pieneksi ja kypsentää etukäteen, jotta palaset eivät riko suolta.
Lisäksi seokseen laitetaan vettä, lihalientä sekä maustepippuria.
Mainio apuväline makkaran tekoon on lihamylly.
Räjähtelyn estoa varten tökitään täytetyn suolen pinta rikki vielä terävillä piikeillä. Ja sitten uuniin.
Makkaraa tehtiin tällä kertaa Sannamaija Kannarin yrityksen Pito Pastantin tiloissa, sillä keittiöstä löytyy isot pizzauunit.
– Pizzauunissa makkarat paistuvat mielestäni parhaiten. Leivinuunikin on hyvä. Niissähän tällaiset makkarat alun perin paistettiinkin.
Paistoaika on noin puolitoista tuntia 150 asteessa.
Näin suuresta makkarasatsista riittää syötävää koko suvulle. Yhdelle isolle pellillekin mahtuu noin kahdeksan metriä makkaraa.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Pakkasaamuna palsamipihtojen keskellä tulee hyvinkin jouluinen tunnelma. Pihdat sopisivat joulupuiksi hyvin niiden metsäkuusta säännöllisemmän muodon ja neulasten pysyvyyden vuoksi. - Palsamipihdassa on lisäksi hieno tuoksu, kertoo Kaija Puputti.
Lue lisää...
Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolliset.

Jouluna tuodaan kuusi sisälle kotiin. Se koristellaan, ja aatto voi alkaa.
Joululla ja kuusella on Suomessa pitkät yhteiset perinteet. Kukaan ei kuitenkaan kiellä tuomasta kotiin jotain muutakin puuta kuin kotimaista metsäkuusta. Käytännössä vaihtoehtoja ei kuitenkaan paljon ole.
– Jos joulukuusi haetaan omasta metsästä, niin kyllä se silloin on metsäkuusi eli Picea abies. Joulupuuksi kasvatetaan Suomessa jonkun verran myös serbiankuusta, tietää metsätalousinsinööri Kaija Puputti Metsäntutkimuslaitoksesta.
Kaija Puputin työpiste sijaitsee Bromarvissa, Solbölen tutkimusmetsän kupeessa.
Tutkimusmetsässä kasvaa monia lajeja, jotka voisivat koristaa suomalaisiakin olohuoneita.
Kierroksella Solbölen metsässä voi nähdä useampiakin pihtalajeja.
– Tässä on nuorta palsamipihtaa, jota Teijo Nikkanen kehui erinomaiseksi joulupuuksi, esittelee Puputti.
Tuoksu erottaa palsamipihdan vielä edukseen muista pihdoista. Puut näyttävät keskenään tasalaatuisilta.
Myös vieraat kuusilajit on sopeutuneet hyvin etelään.
– Täällä on kokeiltu kasvattaa yhtätoista eri kuusilajia, ja peräti kymmenen niistä on menestynyt, katsoo Puputti tilastoja.
– Alun perin on tietysti etsitty muualta sellaisia lajeja, joiden olosuhteet vastaisivat hyvin täkäläisiä olosuhteita.
Suomessa on toiminut kohta 20 vuotta  Joulupuuseura –niminen rekisteröity yhdistys. Seuran tavoitteena on edistää joulupuiden ja koristehavujen kasvatusta ja markkinointia.
Kiskolainen Pekka Uusitalo toimii seuran talous- ja jäsenasioista vastaavana. Hän kasvattaa työkseen metsäpuuntaimia, ja kiinnostui sitä kautta myös joulupuiden kasvatuksesta.
– Joulupuita kasvaa itselläni vielä vähän ja ne ovat nuoria. Ensimmäiset istutin neljä vuotta sitten ja viimeiset tänä syksynä. Taimet kasvavat tarhalla kontrolloiduissa olosuhteissa.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

–Koskaan ei ole ollut näin hyvin, riemuitsi Meri-Teijo Skin rinnepäällikkö Jarkko Rannikko tiistaina.
Jarkko Rannikko tutkaili sääennusteita lumenteon lomassa.
Lue lisää...


Teijon rinteissä on tykitetty lunta muutama päivä, monta monimetristä kasaa odotti levitystä ja lisää tuli.
Nyt pakkanen on kieppunut kymmenen asteen tienoilla ja kuiva tuuli on puhaltanut idän ja pohjoisen väliltä. Sama meno näyttää Rannikon käyttämien ennusteiden mukaan jatkuvanjouluun.
–Saadaan rinteet kerralla kuntoon.

Usein on lumetettu ja lopetettu ja lumetettu ja lopetettu sen mukaan kuinka lämpötilat ovat sahanneet.
–Lauantaina aukeaa koko tivoli, saamme pikkurinteet auki ja yhden pitkän rinteen, kertoo Rannikko.

Myös murtsikkahiihtäjät voivat kaivaa kohta sivakkansa esiin.
– Levitämme tykitetyn lumen sunnuntaina neljän traktorin voimin. Viimeistään tiistaina pääsee Melassuolla hiihtämään, lupaa Hyrräpyörän Kimmo Flink.
Perniön Urheilijoiden lumitykki on ollut päällä viime sunnuntaista saakka miltei yötä päivää. Keskiviikkoaamuna Melassuon mäellä oli kuitenkin oudon hiljaista.
– Tykki jäätyi viime yönä, ja on nyt sulamassa hallissa. Kohta saadaan taas lisää lunta.
Tavoitteena on jumalanpalveluselämän laajentaminen koko seurakunnan alueelle kunkin alueen ominaispiirteet huomioon ottanen, linjataan toiminnan tavoitteita  Salon seurakunnan talousarviossa.
Tavoitteeseen pyritään  muun muassa erikoismessuja lisäämällä ja aktivoimalla seurakuntalaisia osallistumaan jumalanpalvelusten toteuttamiseen.
Uusista viroista yksi koskee Särkisaloa: Kirkkoneuvoston pääosin hyväksymässä talousarvioehdotuksessa on Särkisalon alueelle ehdotettu kanttorin virkaa.

Seurakunnan talouspäällikkö Kari Kulmala sanoo uuden seurakunnan ensimmäisen todellisen  budjetin tavoite on saada pohja kuluseurannalle.
Tavoitteena on myös henkilökuntakulujen kasvun pysäyttäminen ja lopulta kääntäminen laskuun.
Seurakunnassa on parhaillaan  183 työntekijää.
Seurakunta tekee alijäämää noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Seurakunnan talous kuitenkin kestää kahden kolmen vuoden suhdannenotkahduksen, ilman että toiminta kärsii. Sen aikaa seurakunta syö rahastojaan. Seurakunta  saa kirkollisveroa arvion mukaan 8,2 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 2 miljoonaa euroa.

Investoinneista suurin on Perniön emäkirkon katon korjaus. Pohjoislappeen paanukaton uusimiseen on varattu 340 000 euroa.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


–Murre häviää vain, jos puhuja itse haluaa sen häviävän, jos hän lakkaa puhumasta murretta, sanoi suomen kielen lehtori Tommi Kurki Turun yliopistosta.
Kurki piti juhlaesitelmän murretta vaalivan Meripirtin Kerhon 60-vuotisjuhlassa.
Syy murteen hylkäämiseen voi olla häpeä.
–Murretta lakataan usein puhumasta, kun puhuja häpeilee tai arastelee käyttää omaa murrettaan.
Murteen tutkijat ovat selvittäneet eri murrealueilla asuvien käsityksiä omasta ja muista murteista. Karjalaisilta kysyttiin rumimmasta murteesta, niin etelä- kuin pohjoiskarjalaisten mielestä Turun murre on ruminta. Toiseksi rumimmaksi nimettiin Helsingin murre.
Murretutkimuksessa suomi jaetaan kahteen isompaan lohkoon, länsi ja itämurteisiin.
Länsimurteiden ensimmäinen alue on lounaismurteet, joka jaetaan kahteen, itäisiin ja pohjoisiin lounaismurteisiin. Itäisten alue on suurinpiirtein Turunsa itään lääninrajalle, pohjoinen Turusta ohi Rauman. Lounaismurteiden ja hämäläismurteiden välissä on kapea lounaisten välimurteiden alue.
–Murrerajat eivät ole ehdottoman erottelevia, muistutti Kurki.
Esimerkiksi hän otti katajan, joka särkisalolaisittain on katava, samoin kuin välimurteisiin kuuluvissa Karjalohjan, Sammatin ja Somerniemen murteissa.
Tommi Kurki kiitteli Meripistin Kerhon työtä murteen vaalijana.
–Murre säilyy rikkaana, jos on hyvä itsetunto ja on ylpeä omasta murteestaan.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Koululaisten energiajuomien lipittelylle pistetään rajoituksia kouluissa eri tavoin.

Jyrkät keinot on otettu käyttöön esimerkiksi tamperelaisessa Johanneksen koulussa, missä yksiselitteisesti kiellettiin karkkien, limsojen ja energiajuomien tuominen kouluun. 

Perniön Yhteiskoulussa energiajuomien litkiminen ei ole vieras ilmiö. Liiallinen käyttö on lähinnä yksittäisten oppilaiden kohdalla ongelma, eikä juomia ole toistaiseksi pistetty täyskieltoon.

Rehtori Maija Syrjäläinen kertoo, että juomien haittavaikutuksista on kerrottu ja kehotettu oppilaita itse miettimään, voisiko energiajuomien käytöstä luopua.
–  Muutenkin nuorten elämässä on paljon määräyksiä  ja kieltoja,  ja tässä voisi toimia paremmin jos keskustelun kautta saadaan muutos aikaiseksi.
Energiajuomien liiallinen käyttö saattaa aiheuttaa esimerkiksi jännittyneisyyttä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Juomissa on muun muassa kofeiinia. 

Maija Syrjäläinen muistuttaa, että happamat juomat ovat myös hampaiden terveydelle pahasta.
– Oma lukunsa on, että juomat ovat aika kalliita. Rahaa menee paljon.
Koulun puolesta janojuomaksi tarjotaan vettä,  vuosia aulassa olleesta juoma-automaatista on luovuttu.


Keihäänheitossa kunnostautunut Artturi Erjala valittiin Perniön Urheilijoiden parhaaksi urheilijaksi vuonna 2009. Erjala voitti viime kesänä jo toista vuotta peräkkäin ikäistensä SM-kultaa.

Parhaaksi veteraaniurheilijaksi valittiin Antti Kiuru, joka osallistui mm. veteraanien MM-kisojen kymmenotteluun viime kesänä.

Parhaan joukkueen arvonimen sai kolmanneksi sijoittunut hiihdon maakuntaviestijoukkue. Siinä hiihtivät Pasi Vuori, Lauri Vuorinen, Jenna Kämi, Ville Lehtiö, Noora Oksanen ja Ville Oksanen.
Vuoden valmentajaksi nimettiin koripallossa kunnostautunut Juho-Kustaa Räsänen ja toimitsijaksi Sirpa Lindholm.

Kaukassalon Urheilupoikien kiertopalkinnon sai tänä vuonna hiihtäjä Lauri Vuorinen.

Perniön museon yhdessä huoneessa oli viime viikolla tavarat aika sikin sokin.  
–  Kaarlosen pöytä lähti kunnostettavaksi ja se piti tyhjentää nopeasti, kertoi pikkusälää poisheitettäviin ja säästettäviin jaotellut museonjohtaja Annastiina Junnila.
Ajatuksena on, että alakerran kulmahuone olisi ensi kesäksi varsin eri näköinen.  Suunnitelmissa on rakentaa huoneeseen museon perustajan, KF Kaarlosen toimiston interiööri, jota elävöitettäisiin Kaarloselle kuuluneilla esineillä  ja mahdollisesti jopa aikakauden radiolähetyksillä.
Muutokseen on painava syy, sillä juhlistetaan sitä että museon perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi 80 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi museoon on Kaarlosen toimiston lisäksi tulossa muutakin uutta: yläkertaan hankitaan suuri pienoismalli Perniön kirkonkylästä 30-luvun asussaan.  
Pienoismallia rakentaa parhaillaan helsinkiläinen museomestari Marco Planting. 
30-luvun maisemassa ovat mukana keskeiset rakennukset kunnanvirastolta ohi museon.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä




Matildan kylällä olisi tarjota rikas, värikästä historiaa täynnä oleva menneisyys. Turistit ja nuoremman polven asukkaat harvemmin vain siitä tietävät.
Parin vuoden sisällä asiaan on luvassa parannusta, sillä Meri-Teijo Makasiinit –kulttuuriyhdistyksen Kulttuurivalimo –hanke on käynnistymässä.
Yksi hankkeen tavoitteista on luoda Matildan pääraitin tuntumaan ns. ruukkipolku, joka kertoisi kyltein rakennusten historiasta.
– Monet täällä kulkevat ovat kyselleet meiltäkin, missä käytössä rakennukset ovat aikaisemmin olleet. Heille on voinut antaa vain muistinvaraista tietoa, sanoo hankkeen projektipäälliköksi valittu Krista Gustafsson.
Ajatuksissa on tarjota tietoa ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Harkinnassa on myös venäjän kieli, sillä alueella käy paljon venäläisiä.
– Kyselemme nyt aluksi kiinteistönomistajilta, sopisiko heidän rakennuksistaan kertoa ruukkipolulla. Kenenkään kotipihalle emme ole tulossa, vakuuttaa Gustafsson.
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 90.000 euroa. Rahoituksesta noin 70 prosenttia tulee Ykkösakseli ry:n kautta Leader-rahoituksesta.
Matildassa on ohjelmassa myös  konenäyttelyn laajentaminen. Jo pienimuotoisena esillä ollutta näyttelyä Teijon tehtailla valmistetuista laitteista aiotaan nyt laajentaa. Samalla näyttelykoneille luodaan perusteelliset infotekstit sekä valmistetaan näyttelyluettelo.
– Ruukkipolkukin saattaisi ehtiä jo ensi kesäksi. Sen sijaan hankkeeseen liittyvä kulttuuritapahtumaa ei ole ehkä vielä ensi vuonna. Vuosi 2011 voisi ollakin parempi, sen saisi nivottua kulttuuripääkaupunkihankkeeseen, arvelee Gustafsson.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Tammisaaren sairaalan synnytysosaston toiminta päättyy todennäköisesti ensi kesänä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta maanantaina. 
Talousarviota käsittelee vielä sairaanhoitopiirin valtuusto, jolla on teoriassa mahdollisuus avata asia.
Päätösesitys herätti runsaasti vastarintaa,  sitä vastustivat Raaseporin lisäksi muun muassa Hanko ja Inkoo. Myös kansalaisaktiivisuus oli korkealla, sairaalan puolesta järjestettiin useita mielenosoituksiakin.
Tammisaaren synnytysosasto on ollut hyvässä maineessa paitsi kaksikielisyytensä, myös tarjoamiensa vaihtoehtoisten synnytysmenetelmien vuoksi.
Vastaisuudessa Tammisaaren synnytykset ohjataan pääosin Lohjan sairaalaan.



Salo ei leikkaa ensi vuonna henkilöstökuluja puolella prosentilla.
Asia varmistui kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina .
Puolen prosentin vaikutus on noin 780 000 euroa lisää menoihin.  Kaikkiaan valtuusto teki muutoksia sen verran, että Salon lainataakka kasvaa ensi  vuonna vielä 1,5 miljoonalla eurolla.
Uusia virkoja valtuusto perusti säästeliäästi. Marjatta Hyttisen (kok)  esittämä puolikas perhetyöntekijän virka ja siihen liittyvä 15 000 euron lisäys meni läpi yksimielisesti.
Valtuuston ryhmissä nousi maanantaina esiin muutama teema yli muiden, sisäisten laskutusten perusteet etunenässä.
–  Palvelujen ostot kasvavat taas. Sisäinen laskutus on avattava, menot eivät mene kyniin ja kumeihin, puuskahti Antero Leppänen (sd9.
Jaana Shelby (kd) epäili vuokrien olevan perusteettomat.
– Sisäiset vuokrat ovat jopa kolmanneksen isommat kuin markkinavuokrat olisivat.
– Jos tuntikehystä leikataan sisäisten vuokrien vuoksi, järki ei ole mukana.
Antti Allén (sd) harmitteli, että sivistystoimi ainoana otti kaupunginhallituksen säästövaatimuksen vakavissaan. Entisenä opettajana hän kuitenkin epäili, miten sujuu opetus, jos ei sijaisia ole lupa ottaa.
Raimo Honkanen (kok) olisi myös tarkastellut sisäisiä maksuja.
– Ne ovat väärin käytettyinä vaarallisia. Yrityksissä ne ovat joskus johtaneet hallinnon paisumiseen.
Hannu Eeva (sd) kiteytti:
– Niin se toimii, että tuottaja lähettää käyttäjälle suolaisen laskun.
Valtuusto äänesti investoinneista peräti kahdeksan kertaa, mutta muutoksia listaan ei tullut.

Talousarviokokouksesta lisää Perniönseudun Lehdessä





– Tämähän on ihan mainio henkireikä. Pääsee välillä tapaamaan aikuisiakin, sanoo Teijon perhekahvilaan perjantaina poikennut Satu Soini.
Satu Soinin lapset, kaksi ja puolivuotias Ilmari sekä puolitoistavuotias Helmi kokeilivat pöydän ääressä, mitä muovailuvahasta mahtaisi tulla. Muovailuvahaa muotoili myös viisivuotias Roosa Niemi. Sen sijaan vasta yhden vuoden ikäinen Ida Bäckmand keskittyi vielä omiin kuvakirjoihinsa.
Teijon kerhotilassa pidetään MLL:n perhekahvilaa aina perjantaina aamupäivisin sekä maanantai-iltaisin.– Pari viikkoa sitten vietimme yksivuotissynttäreitä. Väki on hieman vähentynyt, sillä äitejä on lähtenyt töihin ja opiskelemaan eikä uusia ole tullut tilalle, kertoi Marja-Maria Bäckmand.
Toinen tekijä väen vähentymiseen löytyy kaupungin uusista säännöistä.
– Seudun perhepäivähoitajat kävivät täällä usein lapsineen, mutta enää se ei käy.
Hoitolapsia kun ei saa enää kuljettaa omalla autolla.
Sirpa Niemi on perhekahvilan vakiokävijöitä.
– Kun lapset leikkivät, niin me äidit kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumiset, hän kertoo.
MLL:n perhekerho kokoontuu perjantaisin kello 10–12 ja maanantaisin kello 18–20 Teijolla Brukinrannan alla sijaitsevassa kerhotilassa.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n Perniön käsityökeskus on saanut uusia asiakkaita TYKY-toiminnan myötä. Myös kurssilaisten määrä on lisääntynyt.
– Esimerkiksi äskettäin pidetyllä loistekranssikurssilla oli mukana seitsemän ihan uutta kurssilaista. He käyttivät kurssimaksuihin TYKY-rahaa, kertoo ohjaaja Marjo Utriainen.
Perniön käsityökeskus on mukana työkykyä ylläpitävässä toiminnassa kahdella tavalla. Kaupungin työntekijöillä on käytössään TYKY-rahaa, yksityisillä yrityksillä taas TYKY-kuntoseteleitä, joita he antavat työntekijöilleen.
Varsinkin kaupungin työntekijät ottivat uuden mahdollisuuden innokkaina vastaan.



K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20