Warning: getimagesize(images/stories/2011/31kortti.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/31kortti.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

Hyppypaikkojen patjojen päällykset on viilletty halki.
Lue lisää...
Perniön keskuskentän hyppypaikkojen patjojen murjominen risoo kentän käyttäjiä.
Toimitukseen yhteyttä ottaneiden urheilijoiden mukaan patjat on raadeltu kehnoon kuntoon, ja niille on tehty myös selviä vaaranpaikkoja. Jokin aika sitten patjaan kaivettuun koloon oli pistetty pulloja ja puupalikoita.  Sopivasti hyppääjän sattuessa pulloon on olemassa vakavankin loukkaantumisen riski.  
Patjoilla viettää kesäiltaisin aikaa paljon nuoria, jotka mieluusti ottavat patjojen suojapressun pois päältä. Urheilijoita kismittää se, että pressua ei viitsitä pistää takaisin patjan päälle; vaahtomuoviset patjat imevät sadevettä kuin sienet eivätkä kuivu millään.
Parannusehdotuskin on olemassa: patjoille tarvittaisiin kovat suojakannet, jotka olisivat lukossa. Hyppypaikalle harjoittelemaan tuleva kuittaisi lukkoon avaimen liikuntahallilta ja palauttaisi sen treeniensä päätyttyä.
- Rauhallinen istuskelu patjalla on ihan ok, mutta paikkojen rikkominen ja sotkeminen ei  ole, tiivistää eräs kentän käyttäjä.


 

Juustojen lisäksi makkaraa. Kuvassa chili-peuramakkara.
Lue lisää...
Entinen suomenkielinen koulu Tenholassa on saanut nähdä ja kuulla monenlaista.
Nyt sen on tottuminen myös herkullisiin tuoksuihin.
Talo on nimeltään vastedes emäntänsä mukaan Villa Christine.  Taloa asuva Christine Struck perustaa rakennukseen herkkupuodin, joka avautuu vielä syksyn aikana.
Kun saamme remontin valmiiksi ja luvat kuntoon.
Sydämen asia Struckille on juusto.  Hän tuottaa itse kauppaan myyntiin alppijuustoja ja –makkaroita suoraan Itävallasta.   Myyntiin otetaan myös paikallisia erikoistuotteita.
Saksalaissyntyiselle Struckille talo on tuttu jo  vuosien takaa, hän osti sen suomalaisen miehensä kanssa 1990-luvulla.
Puoti kahviloineen tulee talon toiseen päähän. Yläkertaan mietitään majoitustilaa. Sen lisäksi on edelleen reservissä satoja neliöitä, joiden käyttämisessä ei kuitenkaan taida tulla ongelmia. Suunnitteilla on jo erilaisia tapahtumia, kuten lokakuussa järjestettävä goottilainen ilta.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Perniön lukion tuore rehtori Altti Pikkarainen kohentaisi myös tulopuolta markkimalla lukiota.
Lue lisää...
Nythän tämä pöytä on siisti, nauroi Altti Pikkarainen viime perjantaina työpöytäänsä Perniön lukion rehtorinkansliassa.
Pöydällä oli vain muutama pino paperia, mutta enemmänkin on kuulemma ollut.
Aika haipakkaa on menty ensimmäiset viikot, myöntää Pikkarainen.
Hän on työskennellyt rehtorina Perniössä lukuvuoden alusta lähtien, ja matalalennosta huolimatta into on tallella.
Oikein aamuisin odottaa, että pääsee töihin.  Tekemisen määrä yllätti. Onhan ne nähnyt apulaisrehtorina, mitä rehtori tekee, mutta nyt sen joutuu itse hoitamaan, Pikkarainen muistuttaa.
Entinen työpaikka, Oulunkylän yhteiskoulu, oli yksityiskoulu.
Siellä tehdään päätöksiä paljon talon sisällä.  Julkisella puolella välihallintoa tuntuu riittävän.
Koulun tärkein, oppilaat , ovat jo ehtineet tulla jonkin verran tutuiksi. 
Hyvin kohteliaita ja helposti lähestyttäviä nuoria meillä on.
Pikkarainen itse vastaa koko koulun uskonnonopetuksesta. Hän ei lobbaa omaa ainettaan, mutta heittää mietittäväksi ajatuksen siitä, että uskonto on globaalissa maailmassa tärkeä aine.
Nykyaikana uskonnot ja katsomukset olisi hyvä tietää.  Ajattele, jos teet vaikka bisnestä hindujen kanssa, siinä on pakko tietää vastapuolen elämänkatsomuksesta. Firmat kouluttavat kyllä, mutta voisi sitä alkaa opetella jo lukiossa, miettii Pikkarainen.
Yksi syksyn kysymyksistä liittyy kaupungin taloustilanteeseen. Säästöpaineet koskevat myös lukiota. Ensimmäinen mieleentuleva vaihtoehto on kurssitarjonnasta höylääminen, mikä tietää myös oppilasryhmien kasvua.  Pikkarainen kohentaisi myös tulopuolta, mikä kehittyy oppilasmäärän mukaan. Tämä tarkoittaa oppilasmäärän kasvattamista. Markkinointi pitää aloittaa jo ala-asteelta. Kuntarajan toisellakin puolella voidaan käydä, samoin Salossa, missä täyden lukion oppilaista osa olisi tervetulleita opiskelemaan Perniöön.
 

Vuoden kylä 2011 -palkinnon saavat Teijon alueen neljä kylää.

Teijo, Matildedal, Mutainen ja Kirjakkala saivat yhteisen palkintonsa paikallistoimijoiden Lokaali-juhlaseminaarissa Pohjassa sunnuntaina.

Valtakunnallinen palkinto on jatkoa menestykselle, Teijon alueen kylille myönnettiin jo aiemmin maakunnallinen palkinto. Erityisesti raati antoi tunnustusta sille, että kylistä on pidetty pontevasti yhteyksiä kaupungin suuntaan.

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo toteaa, että kylien merkitys osana hallintoa tulee jatkossa vain kasvamaan.
- Salon aluetoimikunnat ovat vasta harjoittelua. Kylillä pitää olla selkeä tehtävä, niille annetaan kaupungin kassasta pesämuna ja muistakin kassoista ne saavat rahaa.

Toinen iso asia palkitsemisen takana oli uudenlainen organisaatio: toiminta on jaettu eri tiimeille, ja kun mukana on neljän kylän ihmisiä, tekijöitä on riittävästi.

Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara toteaa, että tekeminen ei suinkaan lopu palkinnon myötä vaikka tilanne parhaillaan näyttääkin hyvältä: koulussa on 40 oppilasta ja päiväkodillekin on lupailtu remonttirahaa. Lähivuosina listalla ovat edelleen muun muassa viemäri- ja valokuituasiat.

Eero Uusitalo sanoo, että kunnollinen laajakaistayhteys kuuluu joka taloon. Teijo poikkeaa muista kylistä siinäkin, että kylään muutetaan myös töiden perässä. Useammin kuvio on se, että kylässä asutaan ja töissä pendelöidään jopa kymmenien kilometrien päässä.
- Kylätoiminta voi joskus näyttäytyä vaan puolustustaisteluna. Teijolla ei ole takerruttu siihen vaan suunnattu katseet tulevaisuuteen, kehaisee Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.


Förbyn 1980-luvun alussa sortuneesta louhoksesta on tullut  hengenvaarallinen nähtävyys.  Aidatulle alueelle on tunkeuduttu useamman kerran ja kuvat ja kertomukset leviävät muun muassa internetissä. 

Förbyn sortumaa ympäröi aita kieltotauluineen. Ylityspaikkoja löytyy paikoista, jotka ovat katseilta suojassa.
Lue lisää...

Alueen omistaa Oy Karl Forsström Ab. Yhtiön toimitusjohtaja Tom Böhme vetoaa nyt seikkailijoihin, että aidattu alue jätettäisiin rauhaan.

Alue vaati kesällä kuolonuhrin, kun kuiluun pudonnut mies menehtyi.

Sortuman reunat ovat arvaamattomat ja sateet sekä vuodenajat muuttavat tilannetta jatkuvasti.

Paljon louhosta vaarallisempia ovat halkeamat jotka voivat olla sammaleen ja ruohon peitossa tai jopa jäljellä olevan tienpätkän asfaltin alla.
–Siellä on halkeamia, joista mekään emme tiedä mitään, Böhme muistuttaa.
–Halkeamat voivat olla kymmeniä metrejä syviä. Jos pudonnut ei menehdy, hän voi kiilautua ja tukehtua eivätkä onnellisemmassa tapauksessakaan avunhuudot juuri kuulu.
Alueen omistaja tarkkailee säännöllisesti kallioperän liikkeitä.

–Joitakin millejä se liikkuu, mutta ei ole sanottu, ettei jotain suurempaa yhtäkkiä tapahdu.

Böhme tähdentää, että jos jotain liikettä tapahtuu, se tapahtuu aidan sisäpuolella. Sen takia aidattu alue on niin laaja, varmuuden vuoksi.
Alue on aidattu puolitoista metriä korkealla aidalla, jonka päällä on piikkilanka.  Aidan rikkomisessa on käytetty apuna työkaluja ja ylityspaikat ovat pusikoiden kätköissä.
Tom Böhmen mielestä aidan viestin pitäisi olla kaikille selvä.
–Aita on siinä sen takia, ettei kukaan mene vahingossa alueelle.

Ylisiistillä ympäristöllä voi olla aiempaa luutua selvempi yhteys tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen.
Asiaa tutkitaan nyt Helsingin yliopiston ja Allergiasairaalan yhteishankkeessa.
– Hanke on alussa, mutta tähänastiset tutkimukset osoittavat että yhteys voi olla yllättävän voimakas, sanoo akatemiaprofessori Ilkka Hanski.
– Nyt otetaan se vanha hygienia-hypoteesi ja viedään se talon ulkopuolelle.

Pitkän linjan palkittu ekologi Hanski  puhui Ympäristöakatemian monimuotoisuusseminaarissa Kosken kartanossa tiistaina.

Toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi allergioita on vähemmän niillä lapsilla, joiden kodin läheisyydessä on metsä- tai peltomaata tai ”joutomaata”.
Sairauksien ja ympäristön yhteyttä selvittävän projektin ei ole määrä piikitellä kaupunkisuunnittelua tai maankäytöstä päättäviä, mutta sitäkin sivuttiin tiistaina.   
Suomessa suojeltuja alueita on, mutta ne painottuvat erittäin voimakkaasti maan pohjoisimpaan osaan.
Etelässä suurien suojelualueiden perustamista haittaa jo tiheä asutuskin.  Ilkka Hanskin esitys on, että  sen sijaan perustetaan monikäyttöalueita, joista osalla suojellaan monimuotoisuutta.

Ristiriidassa ovat Hanskin mukaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Pitkällä aikavälillä tavoittena on, että kasvua ei tule, sillä sille ei ole tarvetta eikä tilaa.  Lyhyellä tähtäimellä ollaan talouskasvun perässä ja monimuotoisuus kärsii.
– Pelätään, että tulee kaaos jos kasvu ei jatku.
Monimuotoisuus on tärkeää, sillä luonnolla on itseisarvo.
– Kaikkialla luonnossa on ihmisen sukulaisia, Hanski muistuttaa.

Numeroina mitaten kato on jo käynyt: Suomessa on 2247 uhanalaista lajia, runsaat 10 prosenttia koko lajistosta.

Perniön Alhonmäen perinnekasveille yritetään luoda parempaa kasvualustaa. Metsässä pienellä alueella kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasveja, joiden säilyminen vaatii valoisampaa kasvuympäristöä. 

Hannu Kulmala merkitsi lehtonoidanlukon, Iiro Ikonen kuvasi kasvin.
Lue lisää...


Viimeksi viime syksynä puustoa harvennettiin ja nyt raivauksia suunnitellaan jälleen.
Yksi suojeltavista perinnekasveista on lehtonoidanlukko. Tuo erittäin harvinainen kasvi viihtyy kalkkipitoisessa maastossa, jota Alhonmäeltä löytyy. Männyt kuitenkin vaikeuttavat sen säilymistä varjostuksellaan ja happamuudellaan.
– Ja maa on kylmä kun männyt varjostavat, perniöläinen kasviharrastaja Hannu Kulmala sanoo.

Lehtonoidanlukkoa ei tavallinen kulkija edes löydä. Saniaisiin kuuluva kasvi piiloutuu helposti muun kasvuston joukkoon, eikä se kasveihin vihkiytymättömän silmissä välttämättä juuri erotu muista saniaisista.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikosen mukaan lehtonoidanlukko on uhanalaisuuslajien kärkeä.

– Lettovillaa tässä on ollut, mutta nyt se on kadonnut, juuri tämän varjostuksen ansiosta, Kulmala sanoo.

– Olen kulttuurisihteerinä erittäin iloinen, että voimme näyttää uusia elokuvia ja ensi-iltoja Kemiönsaarella samaan aikaan kuin kaupungissa, Kemiönsaaren kunnan kulttuurisihteeri Solveig Friberg totesi digitoidun elokuvateatteri Bio Fixin avajaisissa viime perjantaina.

Villa Lande täyttyi elokuvayleisöstä viime viikolla.
Lue lisää...

Avajaisia vietettiin Ulrika Bengtsin ohjaaman Iris-elokuvan ensi-illan merkeissä iltapäivällä.  Avajaisiin ja ensi-iltaan saapui noin 230 katsojaa, eli lähes koko 250 hengen katsomo oli täynnä.
Bio Fixin digitointi kustansi kokonaisuudessaan 77 000 euroa. Siitä 37 500 Kemiönsaaren kunta sai digitalisointitukena SES:ltä. Muu rahoitus tuli kunnalta.  

Lue lehdestä myös  katsojien kommentit uutuselokuvasta Iris!

Perniöläissyntyisten, nykyään Salossa asuvien Haakasten veljesten elämä on autoja täynnä. 

Ville ja Niko Haakanen eivät ole toimineet koskaan toistensa karttureina -- molemmat kun haluavat ajaa itse.
Lue lisää...


Niko ja Ville Haakanen ovat molemmat autoasentajia, joten päivät kuluvat autojen parissa. Ralliharrastus pitää huolen, että työpäivän jälkeen siirrytään omaan talliin, oman auton äärelle.  Sen lisäksi, että he ajavat rallia, he myös rakentavat ja korjaavat autonsa itse. Myös sponsorit hankitaan itse.

Nuoremman veljen, Villen kilpa-auto Toyota Corolla on viime viikolla tullut maalauksesta. Auto on ollut myös edellisellä omistajalla rallikäytössä, mutta Haakasten autotallissa auto on tehty kokonaan uusiksi.
– Vajaa vuoden päivät tässä on mennyt, Ville Haakanen sanoo.
Tavoitteena on, että auto saataisiin valmiiksi lokakuun loppupuolella ajettavaan Teijo-Talo ralliin mennessä.
Ralli olisi Villelle ensimmäinen. Hän on aiemmin ajanut jokkista, eli jokamiehenluokkaa. Nyt välissä on käyty armeija ja autoa laitettu kuntoon.


Niko puolestaan ajoi ensimmäisen rallinsa vuonna 2007. Välissä käydyn armeijan vuoksi välillä ajoja on kertynyt vähemmän. Tätä vuotta ovat varjostaneet autorikoista johtuneet keskeytykset.
Seuraavaksi Nikolla ovat vuorossa ainakin f-cupin osakilpailu Heinolassa viikon päästä, Tejo-Talo Ralli ja Rantaralli.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

Keskustassa on lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunut tuhopolttojen sarja. Tiikarin kadulla poltettiin henkilöauto, mistä tuli tarttui viereiseen asuntoautoon. Otsonkadulla paloi mopo. Ylhäistenkadulla sytytettiin roskaastia ja osa roskakatosta kärsi myös.

TupurinAlarinteessä paloivar grillin takana olleet keräilyastiat.

Hoiva- ja terveyspalvelualan yritys Esperi Care Oy jatkaa yritysostojaan hankkimalla Rehabia Perniö Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan. Yhtiö toimii Perniössä tarjoten tehostettua asumispalvelua, asumispalvelua sekä tukiasumista mielenterveyskuntoutujille. Yrityksen toimiluvan mukainen paikkamäärä on yhteensä 67.
Yhtiön budjetoitu liikevaihto vuonna 2011 on 2,2 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 32, jotka jatkavat osana Esperiä entisin ehdoin. 
-Rehabia Perniö Oy:n omistajat katsoivat, että hoiva–alalla on joko liittouduttava tai tultava ostetuksi. Yhtiö kävi neuvotteluja eri vaihtoehdoista usean eri tahon kanssa. Esperi Care Oy:n valikoitui ostajaksi yrityksen arvojen ja kotimaisen omistuksen pohjalta’’ toteaa toimitusjohtaja Kyösti Mäkelä.

Särkisalon pengertien uudella sillalla tehdään jo vesieristystöitä.
Lue lisää...
Veneliikenne katkeaa Särkisalon salmessa enintään kahdeksaksi viikoksi reilun viikon päästä maanantaina.
Uuden sillan alle kaivetaan virtausaukko ja samoilla kivillä täytetään vanhan sillan alusta.
–Osa kivistä menee sinne täyttöön, loput sijoitettaan siihen aika lähelle,  kertoo työmaan vastaava mestari Jorma Jokela.
Jokela ei arvaile, meneekö kaivuutyöhön kaikki luvassa olevat kahdeksanviikkoa.
Pengerkivillä vanha virtausaukko tasataan vedenpinnan yläpuolella ja vanha silta murskataan vedenpäällisiin kerroksiin.
Rakennus- ja ympäristölautakunta antoi luvan murskaamiseen viime kokouksessaan. Ennen luvan myöntämistä betoni on tutkittu, eikä sen haitta-ainepitoisuudet ylitä sallittuja raja-arvoja.
Sillasta syntyy noin 300 kuutiota betonimurskaa. Silta painaa arviolta ilman teräksiä reilut 700 tonnia, terästä siinä on noin 37 tonnia. Teräksiä ei upoteta tienpohjaksi

Naarjärven Lainerannassa esitetään paikalliseen tarinan perustuva näytelmä lauantaina. Vasemmalla ohjaaja Liisa Laitinen.
Lue lisää...
Särkisalon Niksaaressa vietetään lauantaina Muinaistulien yötä. Muinaistulien yötä vietetään perinteisesti kesän ja mökkikauden päätöksenä.
Muinaistulien sytyttämisellä on juurensa kaukana historiassa, kahdellakin tavalla.
Meripirtin kerhon puheenjohtajan Seppo Willgrenin mukaan tulet on sytytetty rantaan korkealle paikalle, jotta ne näkyvät mahdollisimman kauas.
– Joskus 1800-luvulla niitä käytettiin opasteina, jotta laivat osaavat suunnistaa kotisatamaan. Vainovalkeita taas sytytettiin varoittamaan sisämaassa olevia lähestyvästä vihollisesta, Willgren sanoo.
Särkisalossa tulia on sytytetty aikanaan Vähämaassa.

Lauantain illanvietto Niksaaressa alkaa iltaseitsemältä Panksunaatis treffataa –näytelmän viimeisellä esityksellä.

Samoihin aikoihin Kiskon Lainerannassa vietetään elotuli  ja näytellään. Paikkakuntalaiseen tarinaan perutuva näytelmä on "Hämärän hyssyssä - näin mei lennen". Laineranna juhlan järjestää Tieksmäki-Metolan kyläyhdistys.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20