Uutiset

Sahajärvi on osa hoitosuunnitelmaan kuuluvia alueita. Arkistokuva viime keväältä, aluetta tutkii Teijon alueen kyläyhdistyksen Tauno Kavén.
Lue lisää...
Teijon Natura-alueiden ja retkeilyalueen käytöstä piirretään suuntaviivat yli 10 vuoden päähän.
Vireillä on Teijon ylängön uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka on määrä valmistua vielä tämän vuoden aikana.  
Suunnitelmassa määritellään muun muassa se, mitä uutta palvelurakennetta tulee retkeilyalueelle. Metsäinventoinnin tulosten perusteella määritellään muun muassa, siirretäänkö metsätalousalueita muuhun käyttöön.   
Teijon retkeilyalueella kirjattiin vuonna 2008 yli 75 000 käyntiä.
Lue lisää Perniönseudun Lehti
Havainnekuvassa kaupungintalo torin suunnasta katsottuna
Lue lisää...

Uuden kaupungintalon rakentaminen alkaa maaliskuun puolivälissä.
Keskustaan Tehdaskadun päähän rakennettava talo tulee olemaan reilun kahdensadan ihmisen työpaikka ensi vuoden syksyllä.
Rakennusteknisistä töistä urakkatarjoukset on jätettävä tammikuun lopussa ja urakoitsijat valitaan helmikuun alkupuolella.
Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat palvelupisteet, sosiaalipuoli, kahvila-ruokala ja valtuustosali, johon mahtuu tulevaisuuden 51-jäseninen valtuusto.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Gunnevi Vesterlund ja Ritva Lesonen kokoavat luontaishoitoalan yritykset yhteen.
Lue lisää...
– Jatkuvaa opiskelua tämä on. Hoidot ovat tehostuneet valtavasti vuosien aikana, sanoo kemiöläisen Rehab centerin Gunnevi Vesterlund.
– Vaikka on lama, terveyteen ihmiset ovat valmiita satsaamaan.
Terveys ja hyvinvointi ovat päivän aihe tulevana lauantaina Kemiön Villa Landessa, missä järjestetään ensimmäistä kertaa Voi hyvin luonnollisesti - messut.
Näytteilleasettajia oli viime viikon lopulla koossa jo parikymmentä. Esillä on esimerkiksi kiinalaista lääketiedettä, erilaisia hierontahoitoja ja kehon puhdistamiseen liittyviä hoitoja.
Aura selvittää Strömman kanavan mallikkaasti.
Lue lisää...
Teijon telakka-altaan on vuodenvaihteen tienoon täyttänyt M/S Aura.
Tavallista suurempaa vierasta piti käydä katsomassa, laivalla on pituutta reilut sata metriä ja leveyttä melkein parikymmentä metriä.
Aura on erikoisalus, jonka kannelle kuormataan mitä ihmeellisimpiä lasteja, laivalohkoja, satamanostureita tai tuulimyllyjä. Irtolastiakin kulkee, kun kannella olevista palikoista kootaan laidat.
Aura kolhi pohjansa ja potkurinsa puutavaralastissa joulun alla myrskyssä Saarenmaan lähellä.
Teijolta löytyi joustavasti allastilaa ja tekijöitä, laivan kimpussa aherrettiin vuodenvaihteen pyhinäkin.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Roope tekee urotyön: irrottaa hännästään puuhun juuttuneen lemmikkiapinan. Kirjan kuvitusta, piirros Noora Katto
Lue lisää...
Perniöläisen Airikki Jokelan kynä on jälleen käynyt.
Edellinen kirja, dekkari Viimeinen tahto, julkaistiin syksyllä. Ennen joulua tuli julki puolestaan lastenkirja Roope ja lemmikkiapina.
Tamperelaisen Noora Katon kuvittamassa kirjassa tapahtumat alkavat jouluaamusta: joulukuusen alta kuuluu nyyhkytystä.  Siellä itkee joulupukin Roope-pojalle  tuoma apina, joka haluaisi nälkäänsä banaaneja.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Perniön VPK ehti hälytystehtävien lomassa järjestää perinteisen kevätriehan
Lue lisää...
– Jos liikenteessä oltaisiin vielä rauhallisempia, kuuluu Perniön VPK:n päällikön Hannes Aaltosen toive alkaneelle vuodelle.
Edessä ovat tilastot palokunnan toiminnasta viime vuodelta.
Vuoteen 2008 verrattuna hälytyksiä palo- ja pelastustehtäviin oli  kaikkiaan kolme enemmän, 110 yhteensä.   Luvuissa on kuitenkin yksi musta sarake:  liikenneonnettomuuksien määrä nousi  edellisvuoden 18 onnettomuudesta 38:aan.
Hannes Aaltonen toteaa, että paha paikka on Lehmijärven risteys, missä kolisee verrattain usein. Ulosajoja on ollut paljon myös Kemiöntiellä. Onnettomuuksissa kirjattiin myös kuolonuhreja.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Kymmenestä kunnasta  yhdistynyt Salon kaupunki on ollut olemassa vuoden päivät. 
Ari Rinne, Elisa Parviainen, Keijo Kunnari, Sari Kakko.
Lue lisää...

Kuntaliitos herätti jo ennen toteutumistaan melkoisesti meteliä, kantaa otettiin puolesta ja vastaan.
Kysyimme entisten liitoskuntien alueilla, miltä elämä Salossa näyttää, kun uutta kaupunkia on vuosi katseltu -- onko jotain, joka olisi voitu hoitaa toisin, paremmin tai huonommin. Vai muuttuiko mikään?



Keijo Kunnari, Särkisalo
–En ole joutunut asioimaan missään, että olisi tullut jotain eteen.
Kunnari arvelee lupa-asioiden hoidon olevan aikaisempaa työläämpää.
–Jos vaikka rakentaa, pitää käydä asiat hoitamassa Halikossa.
Salolaisuus ei istu Kunnarin harteille.
–Aina kun tule puheeksi, olen särkisalolainen.
–Särkisalolainen on särkisalolainen.

Elisa Parviainen, Perniö
– Muutin vasta elokuussa Raaseporista Salon puolelle, ei ole vielä paljon kokemusta. Asun Koskella.
– Lääkäripalveluissa olisi parantamista. Minulla on omalääkäri Kiskossa, mutta kävisin mieluummin lääkärissä Perniössä tai Salossa, kun Salossa kerran käyn töissä.
– Perusasiat eivät tainneet juuri miksikään muuttua.

Ari Rinne, Halikko
– Hyvää on se, että saadaan turhanpäiväinen virkamieskoneisto vähitellen pienemmäksi.
– Mitään kielteisiä puolia tule nyt ainakaan omalta kohdalta mieleen. Jos asuu syrjäkylillä, niin sitten voi olla toinen tilanne.
Sari Kakko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.


Sari Kakko, Kisko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.

Lisää vastauksia Perniönseudun Lehdessä

Uudenkylän alueella Särkisalossa sanotaan hyvästit ruosteiselle tai suolaiselle vedelle ensi kesänä.
Eero Kunnari nosteli pöllit pois vesijohtolinjalta. Pellolla näkyy jo runkolinjan pää.
Lue lisää...

Alueelle vedetään parhaillaan vesijohtoa ja viemäriä.
–Runkolinjojen pitäisi olla urakkasopimuksen mukaan valmiit huhtikuun loppuun mennessä, kertoo kaupungin rakennuttamispäällikkö Markku Heikkilä.
–Sen jälkeen tehdään tonttiliittymät.
Alueella on jouduttu turvautumaan erilaisiin puhdistusratkaisuihin. Porakaivojen vesi on monin paikoin ruosteista, toisaalla merivesi tunkee kaivoon.
–Meillä on suolanpoisto ja radoninpoisto, kalliit vehkeet, pitää kai tarjota myyntiin kun vesijohto on valmis tuuumi  Eero Kunnari maaanantaina.
Kaivanto lähestyy Kunnarien tonttia jo viereiseltä pellolta ja Eero Kunnari  korjasi kaatamansa kuuset pois johtolinjalta.
–Ei me täällä Särkisalossa ajatella, mitä kaupunki voisi tehdä meidän eteen, vaan mitä me voisimme tehdä kaupungin eteen , virnuilli Kunnari ja heitti pöllejä mönkijän kärryyn.
Vesijohto ja viemäri upotetaan monipuoliseen maaaastoon.
–Kiveä arvioitiin olevan paljon, mutta sitä on vielä enemmän,  tietää Markku Heikkilä.
Heikkilä ennakoi veden ja viemärin kiinnostavan kulmakunnan vapaa-ajan asukkaita, varsinkin kun määräykset jätevesien käsittelystä painavat päälle.
–On jo kysytty, onko putken pää tuossa.
Heikkilä arvelee mökkiläisten keskuudessa syntyvän jätevesiosuuskuntia tai porukoita, jotka rakentavat liittymälinjat runkoputkeen.
Uudenkyläntien varrella on reilut parikymmentä vakituista asuntoa.


Noin vuosi sitten näihin aikoihin särkisalolaiset Andrea Vannucchi ja Jussi Mattila palasivat kolmen kuukauden matkalta Brasiliasta. 
Dona Nazare polttaa piippuaan katsellen jo kolme päivää jatkunutta sadetta. Kuva Andrea Vannucchi.
Lue lisää...

Reissun päätarkoituksena oli tallentaa Brasilian Acren alueella asuvan kumikerääjäkansan elämää niin valokuvan kuin liikkuvankin kuvan avulla.
Vannucchi haluaisi tehdä aiheesta myös kirjan.
Miten koko matka sai alkunsa, onkin pitkä tarina. Siihen liittyy myös tärkeä osa Brasilian historiaa.
Andrea Vannucchi on itsekin lähtöisin Brasiliasta, vaikka hänen nimensä viittaakin Italiaan.
– Isovanhempani vanhemmat muuttivat aikoinaan Italiasta Brasiliaan. Italia kustansi, koska se halusi eroon köyhemmistä kansalaisista, kertoo Vannucchi nyt.
Siirtolaisuutta oli myös Brasilian sisällä 1900-luvun alussa.
Maan yhdellä reunalla  kasvoi kumipuumetsää, ja siellä elanto pystyttiin hankkimaan paremmin.
Tätä kuminkerääjäkansaa Andrean opiskeluaikojen ystävä  Augusto Postigo tutkii nyt työkseen.
– Opiskelimme aikoinaan samassa yliopistossa. Minä opiskelin fysiikkaa ja hänestä piti tulla insinööri. Kun viidentoista vuoden kuluttua tapasimme uudelleen Brasiliassa, hänestä olikin tullut antropologi ja minusta valokuvaaja, naurahtaa Andrea.
Ajatus yhteistyöstä alkoi itää.
Augusto Postigo oli tutustunut työssään erityisen hyvin yhteen sukuun, jonka vanhimmalla naisella oli erikoinen taakka kannettavanaan. Dona Nazarén poika oli nuorena sairastunut vakavasti, eikä tervehtymisestä ollut tietoa. Nainen lupasi pyhimykselle: Jos poika selviäisi, hän tekisi vartuttuaan pyhiinvaelluksen Pyhän Fransiscuksen basilikaan. Tämä sijaitsi lähellä suvun kotiseutuja yli 4000 kilometrin jokimatkan päässä.
Nyt jo lähes 60 vuoden ikään ehtinyt poika tervehtyi. Matkustamiseen ei kuitenkaan ollut rahaa, joten perheen vanhin järjesti joka vuosi tämän katolisen pyhimyksen päivänä juhlan.
– Hän järjesti juhlan 57 vuonna peräkkäin, kunnes viime vuonna pyhiinvaellukselle tarjoutui lopulta mahdollisuus, kertoo Andrea Vannucchi.
– Asuimme perheen keittiössä keskellä metsää. Seurasimme tavallista elämänmenoa. Augustolle se oli suurempi kulttuurishokki kuin meille, koska hän on suurkaupungista.


Koko tarina Perniönseudun Lehdessä


Perniöstä kotoisin oleva Petteri Laine piipahti jouluna entisellä kotipaikkakunnallaan. 
Petteri Laine sai kokea valkoisen joulun Suomessa .
Lue lisää...

Ympäristöalaa opiskeleva Petteri vietti syksyn Tanskassa, tammikuussa opinnot jatkuvat Saksassa ja kesällä on vuorossa Englanti.
Monen oppilaitoksen yhteistyössä järjestämässä koulutusohjelmassa vettä käsittelevä osuus käydään Tanskan Aalborgissa, maaosuus Saksan Emdenissä ja ilmaosuus Iso-Britannian Leicesterissa.
–Ohjelma on ollut käynnissä noin kymmenen vuotta. Opiskelijoita on ympäri maailmaa.
Suomesta on vain kaksi opiskelijaa, Petteri ja hänen tyttöystävänsä. Pari tutustui jo Kokkolassa, missä molemmat suorittivat kemiantekniikan insinöörin tutkinnon ammattikorkeakoulussa.
Kööpenhaminassa käytiin pari viikkoa sitten maailman ilmastokokous.
– Siihen ei puututtu opinnoissa, vaikka Tanskassa oltiinkin. Tietysti hieman seurasin lehtien kirjoittelua asiasta.
Ihmisen osuudesta ilmaston muutokseen Laine ei ole täysin vakuuttunut.
– Ei ole ihan itsestään selvää, että ilmaston lämpeneminen johtuu vain ihmisen toiminnasta. Tämä voi olla luonnollistakin kiertokulkua, koska ilmaston muutoksia on nähty menneisyydessä useastikin.

Eri maissa suoritettavissa opintojen moduuleissa on teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia.
– Tanskassa tutkimme, olivatko aikaisemmin rehevöityneelle järvelle tehdyt kunnostustoimenpiteet onnistuneet. Ennakkotietona olen kuullut, että Saksassa tutkitaan ainakin tehtaan saastuttamaa maaperää. Mitä maasta löytyville raskasmetalleille voisi tehdä?


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Kekripukki tuli lavalle komeassa olkinaamiossa.
Lue lisää...
Yhteiskoulun salissa joulutunnelmaan laskeuduttiin alkuviikosta vähän tavallisesta poikkeavalla tavalla.
Lavalla oli koko joukko ysiluokan draamaryhmäläisiä, joiden käsittelyssä vanha aika ja kekriperinne  heräsivät eloon hauskalla tavalla.   
Näytelmässä vanha isäntä muistelee lavan sivussa kiikkustuolissa omaa lapsuuttaan vuosikymmeniä sitten. Kertomus elää samaan aikaan näyttämöllä, missä silloinen pikkupoika ei pääse kekripukiksi vaan peltotöihin on lähteminen. Lopulta kokoa on karttunut sen verran, että poika saa pukin tamineet päälleen vetää. Sitä ennen on katsoja saanut aavistuksen siitä, miten peltotyöt tehtiin ja miten väliin rentouduttiin.
Kekriä vietettiin aikanaan vähän talosta riippuen syksyisin silloin, kun syystyöt oli saatu valmiiksi. Suomen kristillistyessä vainajien päivän tapoja sulautui kekriin ja  vanhaa kekriperinnettä kestitystä vaativine pukkeineen siirtyi jouluun.  Itä-Suomessa joulun arvellaan syrjäyttäneen kekrin vasta 1800-luvulla.
Yhteiskoulun jouluun saatellut esitys on osa Salon peruskoulujen Polku-projektia, jossa koulut ja päiväkodit ovat toteuttaneet omia teemojaan kulttuurialan ammattilaisten tuella.  
Ammattilaisilta tuli tässäkin tapauksessa tuki, mutta omia vaivoja eivät oppilaat ole säästelleet.
Esimerkiksi kekrinaamiot on tehty kuvaamataidon ryhmässä ja pääasia, näytelmä, on itse käsikirjoitettu.
Urakkaan otettiin alku museosta, missä tutustuttiin vanhan ajan esineisiin ja tapoihin.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Ilkka Leikkonen ja Maria Rainio-Alaranta harjoittelivat Pyhän Laurin kirkon parvella maanantaina.
Lue lisää...
– Tuonne parvelle olen yli 40 vuotta kiivennyt, kuoron kanssa, myhäilee Ilkka Leikkonen ja vilkaisee Pyhän Laurin kirkon parven suuntaan.
Loppiaisena hän kiipeää sinne taas, mutta tällä kerralla ilman kuoroa.
Syntyperäinen perniöläinen tunnetaan pitkän linjan laulunharrastajana, takana on liki 50 vuotta kuorossa.
– Jo kauan sitten mietin, että olisi jännä pitää itsekin joku konsertti.
Jonkinmoiseksi takarajaksi asettui se, että konsertti pitäisi pitää ennen kuin täyteen tulee viisi harrastusvuosikymmentä.  
Kanttori Maria Rainio- Alaranta puolestaan  kuuli Leikkosen yksinlaulua pääsiäisenä.
– Hänellä oli niin komea ääni että ajattelin, että miksei hän toistekin voisi laulaa yksin.
Ajatus konsertista kypsyi niin hyvin, että ohjelmistoa on harjoiteltu pitkin syksyä ja työn tulos esitetään loppiaisena.
Ohjelmistossa on jokaiselle jotain, tuttuja virsiä, uusia joululauluja ja spirituaalejakin.
– Kaksi ooppera-aariaakin on mukana.  Händeliä ja Mozartia, eli kyllä ne ihan turvallinen valinta ovat.
– Sellaista musiikkia olen valinnut, mistä pidän itsekin, sanoo Leikkonen.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Sara Örri kokeilee, sopisiko tonttulakki myös Jippo-hevosen päähän. Veera Örri antaa Jipon syödä tämän paketista jo
Lue lisää...
17-vuotias suomenhevonen Jippo ei malttanut odottaa jouluaattoa. Kun hevonen näki sille juuri kääräistyt joululahjapaketit, hajuaisti ja malttamattomuus veivät voiton kärsivällisyydestä. Jippo näykkäisi hampaillaan käärepaperin auki, ja pian oli jo yksi porkkana karannut parempiin suihin.
Örrin tallilla vietettiin viime viikolla jouluista tallipäivää. Syksyn mittaan kokoontuneen Jippolan heppakerhon viimeinen kerta käytettiin tallin jouluvalmisteluihin.  Karsinoita koristeltiin havuilla, hevosille käärittiin joululahjat ja alle kymmenvuotiaat kerhotontut rapsuttelivat eläinystäviään.
– Oli meillä hevostenkin tonttulakki joskus, muistaa talo emäntä Kristiina Örri.
Ihmisten tonttulakki ei mahdu kuin toiselle korvalle, ja tuntuu Jiposta epämukavalta.
– Jippo näyttää siltä, että se ymmärtäisikin jotain joulun päälle, arvelee Veera Örri.
Perinteiselle tapaninpäiväajelulle eivät Jippo ja Tuisku kuitenkaan pääse. Hevosia ei valjasteta reen eteen, kuten ennen vanhaan.


Lisää Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20