Warning: getimagesize(images/stories/2011/41netlupaja.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/41netlupaja.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/netkoira.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/netkoira.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset


Perniön kirkonkylään Lampolantielle tulee  ajokielto mopoille ja moottoripyörille yöaikaan. Kielto on voimassa kello 22-06 välisenä aikana.

Kieltomerkistä on tehty kaksi aloitetta. Kummassakin päällimmäisenä perusteena on mopojen melu.
Erityisesti Lampolantien mäessä melu kasvaa.

Toisessa aloitteessa toivottiin mopoilukieltoa yöaikaan koko kirkonkylään.
Tekninen lautakunta tarvitsi kaksi äänestystä.
Lautakunnan esittelijä, teknisen toimen toimialajohtaja esitti, ettei Lampolantien liikennejärjestelyihin tehdä muutoksia.
Lautakunnan jäsen Jouko Leppälahti esitti Hannu Eevan kannattaman liikennemerkin asettamista .
Leppälahden esitys voitti ensimmäisessä äänestyksessä 7-6.
Puheenjohtaja pyysi Leppälahdelta tarkennetun esityksen liikennemerkistä.
Lampolantien Salontien puoleiseen päähän tulee lisäkilpi  ”Kielletty mopoilta ja moottoripyöriltä klo 22-06.
Uusi esitys vaati uuden äänestyksen. Äänet menivät tasan 6-6, yksi tyhjä. Puheenjohtaja Eija Seppälän ääni puolesta ratkaisi.

Vesa Oksasella oli kädet täynnä työtä viime viikolla.   

Vesa Oksanen on pistänyt suksia kuntoon parikaupalla, niin viime viikollakin.
Lue lisää...


Niin kuin sitä edellisellä ja sitä edelliselläkin viikolla.
– Kuusi viikkoa on painettu sadan tunnin työviikkoja, laskeskelee Oksanen.

Sporttipalvelua Perniössä pyörittänyt Oksanen toimii ensimmäistä kautta Paimion hiihtotunnelin, Finnfoam Paipin yrittäjänä.   Kauden aloitustapahtumaa vietettiin toissaviikonloppuna.

Viime viikolla arki-ilta oli tasaisen täynnä asiakkaita.  Rutiinit ovat pikkuhiljaa syntymässä ja samalla esimerkiksi välinevarastoa perataan tarkoituksenmukaisemmaksi.
– Voideltavista vuokravälineistä vähennetään varmaan. Pitopohjasuksi on tänne varma valinta, miettii Oksanen.
– On vaikea arvioida mitä varastossa pitää, kun ei vielä tiedä mitä tarpeita asiakkailla on.
Joka ilta ei auto lähde Paimiosta kohti Perniötä.
–  Ei siinä olisi järkeä, tuossa asuntovaunussa olen muutaman yön bunkannut. Päivä tai pari tarvittaisiin viikkoon lisää, Oksanen virnistää.
Hiihtotunnelissa toimii kaksi yritystä rinnakkain; varsinaiset tunneli ja suksivuokraus ovat Finnfoam Oy:n toimintaa.  Oksasen Sporttipalvelu vastaa arjen pyörittämisestä ja muun muassa varustemyynnistä. 

Vanhoista asiakkaista osa on löytänyt tiensä tutun miehen tiskille myös Paimioon ja suksikauppa on käynyt jo kauden alla mukavasti.
– Lisäksi on tullut valtavasti ihan uusia asiakkaita, Oksanen toteaa.

Lisää yrittäjän kuulumisia painetussa lehdessä

Kemiöntien varrella Nurkkilassa korjataan parhaillaan kokonaan ilman torjunta-aineita kasvanutta lanttusatoa. 

Janne Lehtonen näyttää verkon tehonneen; vain rivin päissä olevissa lantuissa on kaalikärpänen käynyt, muu on moitteetonta.
Lue lisää...

Tuholaiset piti loitolla  verkko, joka päästää sateen ja auringon lävitseen, mutta tuholaiset jäävät ulkopuolelle harmittelemaan. Verkko on uutta Suomessa.
–    Suomeen tuli verkkoa keväällä jonkun verran Englannista, meille verkko tilattiin suoraan tehtaalta, kertoo pertteliläinen Janne Lehtonen.
Englannissa kaikki lanttu kasvaa verkon alla ja verkko sopii kaikille ristikukkaisille.
–    Maassa on vain lannoitteet, mitä sinne keväällä pantiin, lanttu on siinä suhteessa luomua.

Verkko säästää valtavasti työtä ja rahaa.
–    Lanttu pitäisi ruiskuttaa kerran viikossa, laskeskelee Janne Lehtonen.
Verkon arvioitu käyttöikä kuusi-seitsemän vuotta on jäämässä ensikokemusten perusteella lyhyemmäksi.
–    Ehkä se kestää kolme kautta.
Syynä ovat myyrät ja muut pellon jyrsijät, jotka eivät osaa päättä kummalla puolen verkkoa oli parempi olla.
–    Kun reikiä on tarpeeksi, kaalikärpänen löytää niistä verkon alle.
Menetelmä syö myös pinta-alaa, koska verkkokaistojen väliin tarvitaan ajourat, joihin reunat mullitetaan.
Nurkkilassa lanttua kasvaa noin kolmella hehtaarilla. Myyntikuntoista juuresta saadaan 30-40 tonttia hehtaarilta, joten perniöläistä lanttua on reilut sata tonnia odottamassa lihasopan keittäjiä tai jouluista lanttulaatikkoa.

Janne Lehtonen kertoo lantun kysynnän olevan kuitenkin laskussa.

Lehtonen on osakas pertteliläisessä maatalousyhtymässä Lehtonen ja Suominen. Yhtymä on keskittynyt juureksiin, lanttuun ja palsternakkaan.

Multithumb found errors on this page:

There was a problem loading image 'images/stories/2011/41netlupaja.jpg'
There was a problem loading image 'images/stories/2011/41netlupaja.jpg'

– Kohta alkaa olla aika märkä ja vilu, höyrysi Harri Peltosalo pellon laidassa maanantaina illansuussa.  

Lupajalla aloitettiin viemärinkaivuu maanantaina; talkoissa Mikko Pihlström, Urban Silén, Harri Peltosalo ja kaivurin puikoissa Antti Lehti.
Lue lisää...


Peltosalo on Lupajan jätevesiosuuskunnan puheenjohtaja. 

Osuuskunta aloitti viemäriverkkonsa rakentamisen toden teolla maanantaina , eikä lainkaan kesäisissä olosuhteissa.  Käytännössä koko päivän ajan jatkunut sade muutti kaivannon penkat savivelliksi ja tuuli piti huolta siitä, ettei hikeen asti päästy.  
Valmista kaivantoa syntyi silti heti ensimmäisenä päivänä parisataa metriä, vaikka sitten alkuvaikeuksien kautta.   Omat temppunsa tekivät linjalla olleev kivet, ja  aikansa meni jo maassa olevien kaapelien etsimiseen.

Työt aloitettiin Näsen kartanon kulmalta. Ennen kuun loppua on määrä ehtiä kaivaa Näsestä Hästöntielle ja sen vartta pitkin lähes kantatielle asti.

Samaan kaivantoon lasketaan Lupajalla, kuten muissakin Salossa käynnissä olevissa osuuskuntien urakoissa, viemäriputkea sekä valokuitu.    Ensimmäisessä vaiheessa linja ulottuu seitsemälle kiinteistölle.

Lupajan osuuskunnan verkon pituudeksi tulee ainakin  19 kilometriä.  Perniön keskustan lounaispuolelle vedettävästä verkosta jätevedet pumpataan Perniön puhdistamolle. Liittyjiä on tulossa mukaan 45-60 ja hankkeen kustannusarvio parhaillaan on runsaat 820 000 euroa.


Särkisalokodin vuodepotilaat on tarkoitus siirtää Perniön vanhainkotiin, jos Särkisalokoti sulkeutuu, kertoo toimialajohtaja Kai Saarimaa.
Puustellin asukkaille on luvassa palveluja, esimerkiksi ateriat.
–Puustellilaiset asuvat omissa kodeissaan kuten leijonanosa muistakin kuntalaisista. He saavat palvelusuunnitelman mukaiset palvelut asuivatpa missä tahansa, lupaa Saarimaa.

Julkisuudessa on kritisoitu sitä, että esimerkiksi ruoka olisi jatkossa tuontitavaraa, kun Puustelli- asuntolan väki on tähän asti saanut käydä syömässä Särkisalokodissa.


Vanhusneuvosto on Särkisalokodin lakkauttamisen takana

Salon vanhusneuvosto on samoilla linjoilla sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa, mitä tulee Särkisalokodin lakkauttamiseen.
Neuvosto antoi viime viikolla lausuntonsa sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksestä.  Neuvosto päätti äänin 12-9 hyväksyä osaltaan esityksen, johon sisältyy Särkisalokodin lopetus sekä Kajala- ja Mariakotien alasajo.  Neuvostolla ei tosin ole päätösvaltaa, vaan se antaa lausunnon.
–    Neuvostolle tuotiin julki, että jos Särkisalokoti jatkaa, ei henkilökuntaa riitä siihen että Tiipilään valmistuva yksikkö tarjoaisi tehostettua palveluasumista, sanoo puheenjohtaja Seppo Laitinen.
Asiaa neuvostolle esitteli lautakunnan varapuheenjohtaja Tatu Johansson (kok).
Laitinen itse äänesti sen puolesta, että neuvosto siunaa talousarvioesityksen sellaisenaan.  Laitinen toteaa oman työhistoriansa vaikuttaneen asiaan; hän työskenteli Perniön kunnan sosiaalijohtajana ja oli mukana pistämässä Tiipilän yksikköä alulle.
–    En voinut olla muuta mieltä kuin että se pitää saada kunnolla pyörimään.
–    Jos taloustilanne olisi toinen, olisin tietysti sitä mieltä että molemmat saavat jatkaa.
Neuvostossa oltiin sitä mieltä, että särkisalolaiset mahtuvat muihin yksiköihin.
–    Sellaista viestiä on tullut, että Särkisalosta ei tulisi Perniöön montaa asukasta, Laitinen toteaa.
–    Ymmärrän että on paha paikka jos joutuu pois tutuista maisemista, mutta ei joka kunnassa toisaalta ole ollut vanhainkotia ollenkaan, hän miettii.


–    Olemme iloisia ja hymyileviä, paljastaa Victoria Laitsaari  Perniön Lukiodiili-joukkueen taktiikan.    

Aino Peltonen, Anna Saaristo, Victoria Laitsaari ja Desiré Mattsson myyvät huomenna lähiruokaa Salossa. Ruusupensas sopii teemaan, tarjolla on myös ruusunmarjahilloa.
Lue lisää...

–    Niin, että ihmiset uskaltavat tulla katselemaan, jatkaa Aino Peltonen.
Annin ja Viktorian lisäksi joukkueessa kilpailevat Desiré  Mattsson ja Anna Saaristo.
Ulkoasu on jo valmiiksi mietitty:
–    Pukeudumme nätisti, valkoiset paidat ja esiliinat. Tuotteet pannaan kauniisti esille, jatkaa Aino.
Lukiodiili-kilpailu käydään huomenna Kauppakeskus Plazassa. Mukana ovat Perniön joukkueen lisäksi joukkueet Salon, Halikon ja Someron lukioista. Idea on myydä ja  tehdä tunnetuksi oman alueen lähiruokaa.
– Voittaja ei ole välttämättä eniten myynyt joukkue, huomauttaa Desiré.
Arvostelussa kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen, muun muassa tuottajayritysten liikeidean ymmärtämiseen ja lähiruoan arvojen esilletuontiin.

Huomenna esitellään ja myydään Meritalon hilloja ja mehuja, Piirakkanäppien karjalanpiirakoita ja Kalliolaakson linnan Sacher-leivoksia.
–    Meritalon  tuotteet olivat viime vuonna myydyimmät.
Joukkue lähtee alkuun viidelläsadalla karjalanpiirakalla.
–    Piirakat on leivottu meillä tuotettuun maitoon, kertoo Aino.  
Jos viisisataa menee kaupaksi, lisää tuodaan kiiruusti.
Aino ja Anna ovat olleet jopa leipomassa piirakoita.
Lukiodiilistä haetaan  kokemusta.    
–Tietoa siitä, millaista on olla yrittäjä ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, miettivät tytöt.


Perniöläisen Niko Haakasen melkein kauden kestänyt epäonni vaihtui Naantalin Rantarallissa  luokkavoittoon ja yleiskilpailun kakkossijaan.
Luokkavoitto tuli reilulla yli neljän minuutin erolla kakkoseen.
–Se meni ihan hyvin, sanoo tyytyväinen Haakanen.
–Kakkosella spinnattin, mutta auto pysyi pystyssä. Aikaa meni siinä 15-20 sekuntia.
Vaikka auto toimi, jännitystä ei kisasta puuttunut.
–Vähän joka pätkällä oli jotain, mitä tulee vastaan kun kovin ajetaan.
Tärkeintä oli, että auto  vihdoin toimi.  Haakasen kausi on kärsinyt tekniikan oikkuilusta.  Kiitosta saa myös Rantarallin reitti.  Tiet olivat sateista huolimatta kunnossa.
Haakanen  pohtii parhaillaan ensi kauden sarjaa. Vaihtoehtoina on joko jatkaa F-cupissa ja B-junnuissa taissirtyä ajamaan B-junnujen SM-sarjassa.
Velipoika Ville Haakanen joutui keskeyttämään vaihdelaatikko-ongelman johdosta neljännellä erikoiskokeella.


Melkkilän ratsastajien Julia Engblom hyppäsi Verdi-hevosellaan Tallinna Horse Showssa 135 cm luokassa puhtaan radan, ja sijoittui hienosti seitsemänneksi.

Sunnuntaina oli vuorossa 140 cm aikaratsastus. Engblomin ratsukko toi yhden puomin alas, mutta nopealla ajallaan se sijoittui kymmenenneksi. Kummassakin luokassa oli noin 40 lähtijää.

Seuraavaksi ratsukko kisaa Helsinki Horse Showssa kansainvälisissä luokissa.

Rilla Tammi, Elli Koskinen ja Veera Örri pelaavat koripallon SM-sarjassa.
Lue lisää...

Salon Vilppaan B-tyttöjen koripallojoukkueen urakka SM-sarjassa on aluillaan.

Kantasalolaista joukkuetta vahvistaa alkavalla kaudella myös kolme perniöläispelaajaa, Rilla Tammi, Veera Örri ja Elli Koskinen. 
Tietoa tulevista vastustajista on vähän, ja hyvä niin.
- Parempi vaan, ettei ole mitään ennakkoluuloja, sanoo Veera Örri.
- Käy helposti niin, että lähdetään liian takki auki helpoksi luultuihin peleihin, jatkaa Elli Koskinen.
Kausi on joka tapauksessa täyttä työtä; treenit on viisi kertaa viikossa ja pelireissut ovat oma lukunsa.
- Iso osa joukkueista on pääkaupunkiseudulta, muistuttaa Rilla Tammi.
Lisäksi tulee omaehtoinen harjoittelu.
- Tässä iässä on jo itsestäänselvyys, että kuntoa pidetään yllä itse, sanoo Elli Koskinen.
Treeneissä keskitytään tekniikkaan, esimerkiksi heittoharjoitteisiin, tai joukkuepelaamiseen.
Valmennuskaksikko Antti Järveläinen- Tomi Himberg saa varauksettomat kehut.
- Valmennus on kannustavaa ja hauskaa. Jokainen otetaan henkilökohtaisesti huomioon, kehaisee Veera Örri.

Lisää tyttöjen ajatuksista tämän viikon Perniönseudun Lehdessä.

Reilut 40 grammaa, mutta mikä on arvo?
Lue lisää...
Jyrki Palomäki kaataa varovasti pöydälle pussillisen pieniä esineitä.
- Tällaisia tulee usein, korvakoruja ja sormuksia.
Palomäki on KultaRahaksi Oy:n kullanarvioija.  Yrityksen ostokierros piipahti maanantaina Perniössä.
Kultaa ostavat yritykset ovat parhaillaan liikkeellä leveällä rintamalla ja jalkautuvat maakuntiin tämän tästä.
Syy on tietysti hinta.
- Maailmanmarkkinahinta  nousi vuodessa tosi tuntuvasti, ja nyt se on jo vähän laskenutkin, sanoo Palomäki.
Hinta heijastelee kysyntää mutta yleensä huonojen talousuutisten aikaan hinta tuppaa nousemaan. Joskus heilahdukset ovat nopeita.
- Viime  viikollakin oli aivan selvä notkahdus, kertoo Palomäki.
Perniössä kauppaa käytiin sateisena ja hämäränä maanantaiaamuna verkkaisesti.  Muutama esine oli vaihtanut omistajaa.
- Sellainen tuntuma on jäänyt, että hyvin harvoin kultaa myydään rahapulassa, arvioi Jyrki Palomäki.
Ennemminkin on kyse esineistä, jotka ovat kymmenen, parikymmentä vuotta pyörineet laatikoissa. Voi olla esimerkiksi perintökoruja,  joille ei ole enää käyttöä.
Toimittajan mukana tulee arvioitavaksi iso hevosen kuvalla varustettu sormus, joka on pyörinyt laatikoissa vuosikausia eikä sen alkuperästä ole tarkkaa tietoa.

Lue tämän viikon lehdestä, oliko toimittajan sormuksella ollenkaan arvoa.

Wilerin hallit lähtevät kierrätykseen. Purkamista vetää Matti Kankkunen.
Lue lisää...

Särkisalon maisema  muuttuu. Wilerin halleja puretaan parhaillaan Kaukassalon länsirannalta. Särkisalon ensimmäinen ja ainoa varsinainen valomainos ei syty enää.
Wilerin nimi jää elämään. Tuotanto jatkuu Riihimäellä omistajan Viita-yhtiöitten ytimessä.
- Konepajalla on kädet täynnä työtä kertoo Kari Gröhn  Wiler Oy:stä.
 Uutta ovat kuorma-autojen huollot.
- Wiler huoltaa kaikki Viita-yhtiöitten autot.
Konepajapuoli jatkaa entiseen malliin, samoin alihankinta, esimerkiksi Wiprolle Perniöön tehdään koko ajan enemmän, kertoo Kari Gröhn.
– Kevään puolella on lisää työtä tiedossa.
Wiler toimii Riihimäellä yhdessä hallissa, huoltotyöt työllistävät neljä ja konepaja viisi työntekijää.
Kari Gröhn harmittelee, mutta ymmärtää, ettei saanut yhtään työntekijää mukaan Särkisalosta.
- Sen ymmärtää , kun on perhe ja talo, muutto on vaikeaa.
Viita-yhtiöissä ei ole päätetty mitä Särkisalon tontille tehdään.
-Tarkoituksemme on tässä vaiheessa purkaa tuotantorakennukset, vanhin osa eli noneistamo on tarkoitus tässä vaiheessa jättää paikoilleen,  kertoo toimitusjohtaja Jari Viita.
 Muut suunnitelmat tontin suhteen ovat vielä täysin auki.

Perniön etelälaidalle kaavailtu tuulipuisto jakaa alueen vapaa-ajanasukkaiden mielipiteitä. 

Tuuliwatin Antti Kettunen (vas) kuvaili tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia. Kuulolla Ely-keskuksesta hoitokalastuksia tekemässä ollut Juha Kainu ja mökkiläiset Marja Laakso ja Arto Jousi.
Lue lisää...

Koko joukko mökkiläisiä oli koolla perjantaina kysymyksineen.  Voimakasta vastarintaa tuulimyllyjä kohtaan ei esitetty, mutta kysymyksiä oli senkin edestä.
–    Esteettisyys tässä arveluttaa. Ihmissilmä tottui kirkontorneihin, vesitorneihin ja linkkimastoihin. Kai näihinkin voi tottua, mietti Puontpyölinjärven suojeluyhdistyksen Pekka Perttula.
Melu ja valot olivat toinen huolenaihe.
–    Minä puhuin äsken 35 desibelin voimakkuudella, siitä saa kuvan melutasosta, vertasi tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen Tuuliwatti Oy:sta.
Kettusen mukaan puolta kilometriä lähemmäs asutusta ei tule yksikään mylly, ja yleensä vasta kauempana olevat näkyvätkään.
–    Meillä tilanne on hyvä, laiturille vain näkyvät ne kantatien toisella puolella olevat voimalat, mietti  Marja Laakso.  Hänen mökkinsä on Puontpyölinjärven lounaisrannalla. Tontille näkyvät myllyt ovat siitä nelisen kilometriä itään kantatie 52: n toisella puolella. Mökin toiselle puolelle kaavaillut voimalat jäävät maaston ansiosta kuulumattomiin ja näkymättömiin.
Kaikki eivät olleet yhtä optimistisia. Matti Ratia arveli omalle tontilleen näkyvän kahdeksan, yhdeksän myllyä. Hän uumoili jättävänsä muistutuksen, kunhan YVA-selvitys lähiaikoina valmistuu.
–    Onko sillä sitten mitään merkitystä, hän pohti.
Marja Laakso mietti, että voimalat toisaalta tarvitaan.
–    Kyllä sen verran pitää olla vihreä, että hyväksyy tämän.
Huolia koettiin paitsi maisema-arvoista, myös eläimistöstä. Linnut ja lepakot olivat mietteissä, samoin se mitä tehdään myllyille niiden käyttöiän päätyttyä eli noin neljännesvuosisadan päästä.
–    Jäävätkö raadot metsään, tiedusteli Marjut Jousi.
Antti Kettunen vakuutti, että näin ei ole, myllyt voidaan joko korjata toiselle kierrokselle tai purkaa ja kierrättää.
Suunnitteilla on 12 voimalan kokonaisuus, jonka yhteenlaskettu nimellisteho on 30-36 MW.  Voimaloiden napakorkeus on 120-140 m ja kokonaiskorkeus 170-200 m.  Investointina kyse on noin 50 miljoonan euron hankkeesta ja vuokrasopimus on tehty 30 vuodeksi.  Antti Kettunen ennakoi, että jos lupaprosessi kulkee jouhevasti, rakentamaan voidaan päästä 2013. 

Sami Käiväräinen vie tonnin painoisen Gennadin kävelylle. Takana Fredrik von Limburg Stirum.
Lue lisää...
Kosken kartano kaavailee laajentamista

– Lähiruoalla on parhaillaan vahvasti kasvava kysyntä.  Hinnan sijaan kilpaillaan tosin laadulla, sanoo Fredrik von Limburg Stirum Kosken kartanosta.
Väitteelle löytyy tukea, kun silmäilee tulevana viikonloppuna Fiskarissa järjestettävän Slow Food Festivalin osallistujaluetteloa.   Näytteilleasettajia on runsaat 60.  Kriteerinä on ollut, että esiteltävänä on ruokaa joka on joko jalostettu läntisellä Uudellamaalla, tai jonka raaka-aine on alueelta.
Kysynnän kasvu haastaa myös tuottajat miettimään uudistuksia.  Esimerkiksi Kosken kartanossa kaavaillaan toiminnan laajennusta lähivuosina. Ympäristölupahakemus on parhaillaan käsittelyssä aluehallintovirastossa.
– Laidunala kestäisi pääluvun tuplaamisen, mutta etenemme pikku hiljaa.
Luomulihaa tuottavalla kartanolla on keskimäärin 150 eläimen karja.
– Realistista on ajatella, että jos emolehmiä on nyt 70, niitä olisi ensimmäisessä laajennusvaiheessa noin sata, summaa Fredrik von Limburg Stirum.
Fiskarissa Kosken kartano on ainoa perniöläinen näytteilleasettaja, kriteetit täyttyvät sillä kartano  operoi sekä Perniön että Raaseporin alueilla.   
Viime vuoden lähiruokamessuilla Fiskarissa kävi noin 7000 vierasta, tänä vuonna vieraita odotetaan tulevan jopa 10 000.
– Tapahtumasta haetaan ennen muuta näkyvyyttä. Tuottajapiireissä olemme olleet tunnettuja, mutta nyt on edellytykset tehdä brändiä tunnetuksi yksittäisille asiakkaillekin, uumoilee von Limburg Stirum.
Viikonlopun messuilla Koski ei ole  naudantuottajan ayksin,  mukana on myös muun muassa Bromarvissa toimiva Pargas gård, karjaalainen Nybyn tila ja hankolainen Havsgårdar.   Lammastilojakin on mukana kolme.
Tenholasta  esille lähtevät lisäksi muun muassa Mellangårdin hunajatila ja jäätelöä valmistava Herrgårdsglass.  Tammisaaren keskustasta lähtee mukaan yrittäjiä, samoin Pohjan ja Karjaan alueelta sekä Fiskarista ja Billnäsistä. Tulijoita on myös Inkoon ja Mustion suunnalta. 

Lisää lähiruoka-asiaa tämän viikon lehdessä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20