Uutiset



– On sää mikä hyvänsä, tämä on aina hieno paikka, huokaisi Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikael Nordström viime perjantaina Sahajärven luonnonpuistossa. 
Mikael Nordström Sahajärven luonnonpuiston polulla. Rinteessä nousevat vanhat kiviportaat.
Lue lisää...




Tihkuisessa syysaamussakin paikka henkii tunnelmaa.


Varovaisena on silti oltava: polku on kaita ja pitkospuut purojen yli niljakkaat.
–    Kyläläisten suosiossa tämä on, mutta ihan näin ei näille poluille voi suuria joukkoja kutsua. 


Asiaan on tulossa muutos. Metsähallitus on hakenut EU-rahoitusta Teijon retkeilyalueen peruskunnostuksia varten.   Jos myönteinen avustuspäätös tulee, rahalla on määrä kunnostaa paitsi luonnonpuiston halki kulkevaa polkua, myös palveluvarusta kuten pitkospuut ja vessat.
–    Tavanomaiseen ylläpitoon on varoja, mutta tämänkaltaiseen isompaan ei , toteaa Nordström.
Retkeilyalueella elellään ihmisiksi, mutta käyttö tekee vääjäämättä tehtävänsä varusteille: alue täyttää 20 vuotta ja vuositasolla palveluja käyttää yli 70 000 ihmistä.  


Teijontien ja Sahajärven välinen alue on alueen helmiä: se on  ollut aikanaan kartanon puisto,  jossa hiekkakäytäviä ja kiviportaita reunustavat vierasperäiset kasvit.



Metsähallituksen luontopalvelujen mahdolliset leikkaukset ovat puhuttaneet syksyn aikana.  Jos leikkaukset toteutuvat pahimmillaan pelätyssä laajuudessa, se voisi tietää jopa luontotalon aukiolojen tuntuvaa supistamista.
Suunnittelija Anne Muuri kertoo, että tunnelma luontotalolla on korkeintaan odottava; päivittäinen elämä jatkuu kuten tähänkin asti.

Hankerahoituksen hakeminen ei liity puheena olleeseen rahoitukseen mitenkään.

Toiveena on, että myös retkeilyalueiden kerrannaisvaikutukset osataan ottaa huomioon kun rahoituksesta päätetään. Yksin Teijon retkeilyalueen on arvioitu hyödyttävän koko aluetta lähes neljällä miljoonalla eurolla.  

Suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella ja siitä voivat antaa palautetta kaikki alueen käyttäjät.  Aikaa on 7. joulukuuta asti. Mikael Nordströmin kanssa voi käydä juttelemassa luontotalolla tänään kello 14-19.



Koko juttu painetussa lehdessä


Teijon matkailuyrittäjät ovat jatkossa entistä vankemmin yhtenä rintamana. 
Matkailuyhdistys antaa markkinointiin leveät hartiat. Koolla vas. Ritva Blomqvist, Tarja Pölönen, Metsähallituksen Anne Muuri ja Tapani Kakko.
Lue lisää...


Vastaperustettu  Meri-Teijon matkailu ry toimii jatkossa yritysten yhteistyöelimenä.   Yhdistyksen kautta jäsenyritykset saavat muun muassa näkyvyyttä ja pääsevät verkostoitumaan.


Yhteistyötä Teijon suunnalla on tehty kauan ja esimerkiksi messuille yrittäjät ovat lähteneet usein yhdessä tuumin.  
Yhdistyksen myötä yhteistoiminta on aiempaa selkeämpää ja jäntevämpää.
– Aiemmin oli turhauttavaa, kun pidettiin kyllä palavereja mutta niillåä ei ollut päätösvaltaa ja sovitut asiat saattoivat muuttua, toteaa Hoitola&Majoitus Sypressin yrittäjä Tarja Pölönen.
Jäsenyrityksiä on parhaillaan yhdistyksessä jo kymmenkunta ja lisää toivotaan jatkuvasti.  Meri-Teijo Centerin Ritva Blomqvist uskoo, että yhdistyksen sanomisilla on enemmän painoarvoa myös kaupungin ja muiden viranomaisten suuntaan.




Yhdistys voi junailla myös erilaisia tapahtumia kylille. Meri-Teijo Skin  Tapani Kakko harmittelee sitä, että esimerkiksi EU-rahoja käyttävässä projektissa yhdistys ei voi  luitenkaan olla vetovastuussa.



Koko juttu painetussa lehdessä


Salon seurakunta kierrättää kuusia.
Kesäisessä hautausmaakatselmuksessa päätettiin luopua Perniön kappelin hautausmaalla olevasta tunnuksettomien hauta-alueesta ja ottaa se takaisin yleiseen hautausmaakäyttöön.
Tunnuksettomien alueille ei yleisesti ole ollut käyttöä.

Alueen muusta hautausmaasta erottava kuusiaita päätettiin siirtää Särkisaloon ja istuttaa aidaksi kirkkomaan ja maantien välin. Hautausmaan toiselle laidalle Ankkuritien puolelle istutetaan muutama uusi tammi. Huonokuntoiset siperian hernemarjapensaat saavat vähän kerrassaan lähteä.


Särkisalossa parannetaan myös valaistusta kahdeksalla pylväsvalaisimella. Valaisimet on johdotettu valmiiksi ja määräraha on varattu ensi vuoden talousarvioon. Saman tien hautausmaalle lisätään kolme vesipistettä.


Raaseporin kaupungin talousarvio ensi vuodelle on selkeästi plusmerkkinen.
Eilen julkistetussa talousarvioesityksessä viivan alle jää loppusummaksi 235 miljoonaa euroa.  Vuosikatteeksi on merkitty 7,9 miljoonaa ja vielä poistojen jälkeenkin ylijäämää jää 1,1 miljoonaa. Tuloveroprosentti on edelleen 21.  


Raaseporin valtuusto hyväksyi kesäkuussa tasapainotusohjelman, joka tuottaa nyt tulosta. Säästötalkoiden vaikutus on 2,7 miljoonaa.  Yhdistymisavustusta kaupunki saa vielä 2,6 miljoonaa ja kiinteistöjen myymisestä 1,8 miljoonaa.  Lisäksi tulee Ekenäs Energin hyvä tulos.


Vuosikate olisi ilman erikoissairaanhoidon budjetin ylityksiä jopa kahdeksan miljoonaa.


Lähivuodet ovat joka tapauksessa edelleen haastavia:  yhdistymisavustus loppuu myös Raaseporilta 2012. 


Kuluvana vuonna kunnallisveron odotetaan tuottavan vajaat 85 miljoonaa euroa, ensi vuonna viitisen miljoonaa enemmän.   Kiinteistövero kasvaa maltillisemmin, 7,6 miljoonasta runsaaseen kahdeksaan. 


Isoin sektori on myös Raaseporissa perusturva, jonka budjetti on kaikkiaan 90 miljoonaa euroa.  Sivistystoimi käyttää runsaat 54 miljoonaa euroa.  
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat ensi vuonna 18 miljoonaa euroa. Liikelaitokset vastaavat summasta seitsemästä miljoonasta.


Teijon Kartanorinteen aluetta voidaan lupien puolesta alkaa rakentaa.
Salon rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi viime viikolla rakennusluvan  kaikkiaan seitsemälle ympärivuotiselle loma-asunnolle.


Lupia on hakenut helsinkiläinen Attuale Oy.


Rakennusten pinta-alat ovat vajaasta 120 neliöstä 170 neliöön ja tonteille kohoavat myös ulkovarastot.
Lupaehtojen mukaan rakennustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluttua  luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.  Luvanhakija on anonut lupaa aloittaa työt jo aiemmin.


Perniössä pelottavat entisen kunnanviraston mahdolliset kosteusvauriot ja päiväkotien siirtäminen näihin tiloihin.   
Kunnanviraston kellarissa on parhaillaan kuivaa, kertoo kiinteistömestari Jorma Helminen.
Lue lisää...

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokon talousarvioesitys lähtee Perniön palvelujen keskittämisestä suurelta osin entiseen kunnanvirastoon.
Perniönseudun Lehden saamien tietojen mukaan talossa työskennelleet saivat viimeisen Perniön kunnan toimintavuoden aikana työsuojeluohjeen, jonka mukaan sivistystoimiston alapuolisiin tiloihin ei ole asiaa ilman hengityssuojainta.
Työsuojelupäällikkönä Perniön kunnassa työskennellyt Jarmo Parkkinen muistaa antaneensa suosituksenomaisen  ohjeen suojaimen käytöstä.  Parkkisen mukaan syynä oli ennemminkin arkistopöly alakerran holveissa.
Entinen kunnaninsinööri  Jorma Helminen myöntää, että ennen talon salaojittamista kellareihin pääsi vettä 2000-luvun alussa.  Samoin B-siiven katon alla oli purueristeissä kosteutta.
Hänen mukaansa tilat saatiin kuivattua onnistuneesti. 

Salon teknisen toimen toimialajohtaja Mika Mannervesi  kertoo tämän hetken tiedon olevan, että talo ei kosteuden osalta ole huhujen mukaisessa huonossa kunnossa.
– Sellainen tieto meillä on, että kellarissa on jossain vaiheessa ollut vettä, mutta se ei tarkoita että olisi homekasvustoa.
– Totta kai nämä asiat selvitetään kun taloa aletaan remontoida, hän toteaa.

Kunnantalo tarvitsee joka tapauksessa mittavat muutostyöt ennen kaavailtua uusiokäyttöä.  Toimialajohtaja Mannerveden mukaan mitään kustannusarvioita muutostöiden hinnasta ei toistaiseksi ole tehty.


Alustavia suunnitelmia kunnantalon tilojen uusjaosta on jo tehty. Luonnosten mukaan pääovesta vasemmalle olevat tilat on merkitty kirjaston käyttöön.  Oikealle jäisivät päiväkodin tilat  sosiaali – ja keittiötiloineen.   Toinen kerros olisi lähes kokonaan päiväkodin käytössä, yksi kulmahuone voisi jäädä kirjaston tutkijanhuoneeksi.  Valtuustosalin kaavaillaan jäävän kokoustilaksi vastakin.   Yläkerran kahvio on luonnoksessa merkitty nuorisotilaksi.


Perniön kirjaston johtaja Kirsti Leikkonen on tyrmistynyt suunnitelmista siirtää kirjasto entiseen kunnantaloon.


Parhaillaaan kirjastolla on käytössä yli 500 neliötä, joista yli sata on alakerran varastotiloja.  Kunnantalossa kirjastolle on Leikkosen mukaan varattuna noin 250 neliötä.
– Me emme mahdu sinne.


Lisäksi tilat ovat hänestä epäkäytännölliset;  käytävistä ei päästä eroon ja esimerkiksi liikuntarajoitteisten on hankala taloon tulla.



Pääristen kylä Perniössä on vastedes varsin hajuton paikka.
Tässä tapauksessa hajuton on myönteinen asia. Takavuosina talojen pihoilla oli likakaivot, jotka saattoivat joskus hiukan tuoksahtaakin.  


Eivät tuoksu enää: kyläläisten perustama osuuskunta on tehnyt päättäväisesti töitä  ja rakentanut kylään kunnon viemäriverkon. Viime vuoden alkukesällä alkanut projekti on nyt siinä pisteessä että viemäri vetää ja muutakin uutta on tehty.


Timo Korpisen luona Päärisissä istuikin eilisaamuna kaksi tyytyväistä miestä.  Korpinen on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Risto Keränen ahkerimpia talkoolaisia.
Hymyävien miesten edessä pyöri kahdella tietokoneen ruudulla asiaa: toisessa internet ja toisessa netti-tv, molemmat pätkimättä ja nykimättä;  toinen uutuus kylässä on valokuitu, joka laskettiin samaan kaivantoon viemärilinjojen kanssa.
– Viemäri olisi ollut pakko tehdä. Valokuitu on enemmän luksusta mutta se oli tietysti järkevää ottaa nyt, summaa Korpinen. 


Kokonaishinnaksi hankkeelle kertyi noin 170 000 euroa.  Osakkaita viemärissä on 30.  Kiinteistöjen liittymismaksuilla katetaan viemärin  kuluista runsaat 80 000 euroa. Julkista tukea projektille ovat myöntäneet niin Salon kaupunki kuin Ely-keskuskin. 

Talkootyön arvo on oma lukunsa, eikä Korpinen väsy kiittelemään aktiivisen talkooporukan osuutta.  Paitsi työtä, käyttöön on löytynyt myös koneita melkoinen arsenaali: esimerkiksi traktoreita koko joukko, kuormaajia, kuorma-autoja ja kärryjä. Talkootunteja kertyi kaikkiaan kolmisentuhatta.


Tapetilla ollut jätevesiasetus ei ole ollut ajavana voimana.
– Tämä olisi tehty joka tapauksessa. Asetus kyllä vauhditti, mutta ajatuksena oli tehdä meille hyvä ja viihtyisä kylä asua, Korpinen toteaa.

Koko juttu painetussa lehdessä


Kaupungin myytävien kiinteistöjen listalla kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on kolme kohdetta Särkisalosta, kuten uumoiltiinkin.  
Olli Saarela (seisomassa) esitti kunnantalon ostamista erillisen kiinteistöyhtiön lukuun.
Lue lisää...

Klippula, kunnanvirasto ja Niksaaren sauna ovat heti myytävien listalla. Heti tarkoittaa, että kiinteistöt ovat heti myytävissä, kun myyntipäätös tehdään. Myyntipäätöksiä tehdään talousarviokäsittelyn jälkeen.
Särkisalossa pohdittiin jo ennen listan julkituloa, mitä keinoja asukkailla on pelastaa edes yksi kohde omaan ja muiden kaupunkilaisten käyttöön.
Enemmistö pitäisi Niksaaren saunan.
Klippulan mahdollinen myynti  ei sen suurempaa keskustelua herättänyt, kesäsiirtola on aina ollut kaupungin omistuksessa.
Keskustelussa puhetta johtanut Jarmo Vähäsilta toivoi ehdotuksia, mitä kiinteistöille voisi tehdä.
–Kaupunki ei tule meille mitään ehdottamaan.
Kunnanviraston tontti on kaavassa virasto- ja hallintorakennusten aluetta, eikä sillä ole omaa rantaa.
–Kirjaston siirrosta kunnantaloon on puhuttu, mutta en tiedä mihin puheet ovat jääneet, kysyi Ilkka Wikström.
–Minulla ei ole mitään sitä vastaan, ilmoitti kirjastosihteeri Irja Westberg.
Kunnanviraston suhteen syntyi monenlaisia ajatuksia.
Olli Saarela heitti ehdotuksen laajapohjaisesta kiinteistöyhtiöstä, joka ostaisi kunnanviraston.
Niksaari rinnastettiin uimahalliin, jos se myydään, myydään myös uimahalli.
Mirja Meriluoto muistutti heti alkuun, että Niksaari on merkittävä tapahtumapaikka. Juhannussalon nosto, soutukilpailu ja muinaistulet ovat paikallisperinnettä.
Marita Wikström puolestaan ihmetteli, ettei saunaa ja saarta ole mainostettu missään.
Aluetoimikunta on  puoolestaan sorvannut ehdotuksen kannanotoksi.
Siinä todetaan Niksaaren saunan myynnin olevan yhdistymisasiakirjan hengen vastainen. Siinä painotettiin, että palveluja on säilytettävä reuna-alueillakin.
Kannanotossa  ehdotetaan kaikkien toimintojen siirtämistä entiseen kunnantaloon, josta saisi pienin kustannuksin toimivan monitoimitalon. Sen sijaan huonoon kuntoon päässeen entisen terveystalon, jossa nyt toimii muun muassa kirjasto ja punttisali, voisi purkaa.


– Kaisla on tällainen söpö pieni prinsessa. Hänellä on vahvat mielipiteet.     
Jani Ketonen oli sunnuntaina Niklaksen ja Kaislan kanssa prinssi- ja priinsessapäivässä . Asut olivat asianmukaiset.
Lue lisää...

– Kaikki pitäisi pystyä tekemään itse, vaikka taidot eivät vielä riitäkään, kuvailee Jani Ketonen pian kolme vuotta täyttävää tytärtään.  
Ketonen oli viime sunnuntaina ainoa isä Perniön MLL:n järjestämässä lasten prinsessa- ja prinssipäivässä perhekeskus Piiperössä.
Mukana menossa olivat myös Jani Ketosen viisivuotias poika Niklas sekä vaimo Katja Tallqvist-Ketonen, joka esitti hienoihin asuihin pukeutuneille prinsessoille ja prinsseille pöytäteatteria.
Millainen isä Jani Ketonen on?
– Omasta mielestäni hyvä tietenkin, hän naurahtaa.
– Vaipanvaihdot ja muut sellaiset ovat onnistuneet kyllä. Tiedän kyllä tapauksia, joissa ne ovat jääneet tekemättä.
Jani Ketonen tiesi jo nuorena haluavansa omia lapsia.
– Äitini on perhepäivähoitaja, joten vietin lasten kanssa paljonkin aikaa ja totuin lasten maailmaan.
Omien lasten kohdalla ei tullut siksi niin paljon uusia asioita kuin monille.
Tarkkoja suunnitelmia isänpäivän varalle ei Ketosella vielä sunnuntaina ollut.
– Sen jo tiedän, että isovanhempien kanssa lähdemme syömään kodin ulkopuolelle. Aamupala tulee ehkä sänkyyn, kuten on tullut joskus ennen.
Isänpäiväkorttejakin saattaa tulla.
– Jo viime vuonna sain Kaislalta kortin, vaikka hän oli vasta niin pieni.

Salon laupungin suunnitelmissa on keskittää suuri osa Perniön palveluista entiseen kunnantaloon.
Kunnantaloon ollaan siirtämässä kaksi päivähoidon yksikköä, Vuorilinna ja Pesä, sekä kirjasto ja nuorisotila.
Kiinteistöt, Vuorilinna, Sillankorva ja  Pesän huoneisto pannaan myyntiin niiden vapauduttua. Kirjasto toimii omissa tiloissa jotka myydään, kun uudet tilat valmistuvat.

Vapaista kiinteistöistä heti myytävänä ovat Lupajan kivikoulu ja Lupajan punainen koulu.











Kesäsiirtolatoiminta loppuu
Särkisalosta heti myytävien listalla ovat kaikki kolme kohdetta, Klippula, kunnantalo ja Niksaaren sauna.
Kiskossa heti myytävänä on entinen meijeri eli kunnanvirasto.
Heti myytävänä tarkoittaa, että kiinteistössä ei ole kaupungin toimintaa. Mitkä kiinteistöistä pannaan myyntiin, ratkeaa talousarviokäsittelyn jälkeen.


Särkisalolaiset ovat huolestuneet Särkisalossa sijaitsevien, kaupungin omistamien kiinteistöjen kohtalosta. 
Särkisalossa on noussut huoli Niksaaren suositun saunan kohtalosta.
Lue lisää...


Aluetoimikunnan jäsenien tietojen mukaan kaupungin myyntilistalla ovat niin Niksaaren rantasauna, entinen kunnantalo kuin Klippulan leirikeskuskin. 

Särkisalolaiset pelkäävät, että lista on osa kaupunginjohtajan  ensi vuoden talousarvioesitystä.   Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko julkistaa talousarvioesityksensä torstaina, mutta hän ei halunnut kertoa ennakkoon listan sisällöstä.


Tiedon alustavasta listan sisällöstä toimikuntalaiset  kertovat saaneensa muutosjohtaja Pentti Vanhatalolta.  
Vanhatalo ei halua kommentoida asiaa vaan totesi, että näillä kohteilla on spekuloitu ennenkin.
– Tiedän, että listaa on valmisteltu, hän sanoo.
Perniöntien aluetoimikunnan jäsenet olivat  kutsuneet särkisalolaisia koolle eilen illalla asiasta keskustelemaan.
– Pitää saada joku yhteinen kannanotto aikaan ennen kuin päätöksiä tehdään, linjaa aluetoimikunnan jäsen Mirja Meriluoto.

Huoli on etenkin saunasta, joka on paitsi suosittu virkistyspaikka ympäri vuoden, myös ympäristö monille tapahtumille kuten soutukisoille, kalastustapahtumille ja juhannussalon  nostolle.


Mirja Meriluoto ihmettelee,  onko saunarakennuksen ylläpito ratkaisevan kallista.
Kunnantaloonkin on toivottu toimintaa, esimerkiksi kokoontumistiloja.


Meriluoto arvelee, että myyntilistalle otetaan ensiksi kiinteistöjä jotka on helpoin myydä.
– Nämä on helppo muuttaa asuinkäyttöön ja ne ovat meren rannalla.
Ajatus pistää rantatontit myyntiin on aluetoimikuntalaisen mielestä outo.
– Jos puhutaan merellisestä Salosta, niin miksi sitten halutaan myydä kruunun jalokivet pois. Uusia tällaisia paikkoja ei tule, toteaa Meriluoto.



Klippula on kuntaliitoksen jälkeen tullut myös muiden kuin salolaisnuorten käyttöön, hän muistuttaa.
– Se on iso joukko nuoria, jolle se nyt on avoin.


Tilapalvelujohtaja Harri Elomaan antamien tietojen mukaan entisen kunnantalon hoitokulut olivat vuonna 2009 7500 euroa. Klippulasta summa oli 14 300 e ja saunasta 15 200 euroa.



– Minusta on väärin sanoa, että mitäs asut näin syrjässä. Valtaosa tässäkin kyydissä  
Sami Peltonen haki Eija Virtasen kyytiin ihan kotitalon nurkalta.
Lue lisää...
kulkevista on asunut koko ikänsä näissä taloissaan. Minähän se ikävä poikkeus olen, kuljen koko ajan vastavirtaan.


Näin tuumii Aila Wichmann, joka muutti vasta viime vuonna Matildaan.
– En suostu  siihen, että joku autokyyti sanelee elämääni enää, jatkaa Wichmann.


Jos ei sanele, niin vaikeuttaa kumminkin. Wichmann lähti viime viikon loppupuolella tapaamaan ystäviään Helsinkiin. Paluupäiväksi hän valitsi maanantain, koska näin hän pääsee kaupungin järjestämän palveluliikenteen kyydissä kotiovelleen saakka.

– Matildasta pääsen  aamulla koulupäivisin Saloon, mutta en takaisin kuin Teijolle asti! Sinne sitten pitäisi tilata taksi, pudistelee Wichmann päätään.


Syksyllä voimaan tullut linjamuutos on yksi heikennys Perniön seudun joukkoliikenteeseen. Perniön kirkonkylän ja Salon keskustan välillä vuoroja riittää, mutta yhtään sivummassa ei saisi asua.


Maanantaina Vainion liikenteen pikkubussi kuljetti väkeä Teijon suunnalta Perniön keskustaan ja takaisin. Menijöitä oli kuusi ja palaajia seitsemän.


Yksi toive Teijon suunnalta tulevilla kyytiläisillä olisi.
– Eikö tätä reittiä voisi ajaa vuoroviikoin aamulla ja iltapäivällä, jotta ehtisi edes joskus Perniöön laboratoriokokeisiin oikeaan aikaan, kyselee Leila Gustafsson.
Hän on soittanut asiasta myös kaupungin liikennepalvelupäällikölle Roope Virralle. Reitit ovat kuitenkin pysyneet samoina jo yli vuoden verran.


Kuljettaja Sami Peltoselle satelee kiitoksia.
– Palvelu pelaa. Minulle on kohta hammaslääkäri tulossa, ja saan kyydin vähän lähemmäs, että juuri ehdin sinne. Ihan kotioven eteen ajetaan ja kassien kanssa avustetaan, kehuu Leila Gustafsson.



Lue koko juttu painetusta lehdestä
Rafael Saifulin sai kesällä puhelun tuntemattomalta mieheltä. 
Rafael Saifulinin takana, entisen elokuvateatterin lavalla on tekeillä oleva Melodia.
Lue lisää...

– Joku soitti ja kehui, että istumme nyt täällä valtaistuimella ja hauskaa on, hän hykertelee.

Se on juuri sitä, mitä Kiskossa asuva kuvataiteilija haluaa töidensä saavan aikaan.  Taide luo viihtyisyyttä niin kaduille kuin puistoihinkin, kun sitä vain tohditaan tilata,  uskoo Saifulin.

Valtaistuin oli pronssinen valtava tuoli, joka oli pitkään keskellä Helsinkiä kaikkien nähtävänä ja koskettavana. Turun keskustan kävelykadun veistos Onnenhevonen on monelle tuttu Saifulinin työ sekin.


Onnenhevonen on nyt saamassa jatkoa.  Kiskon entiseen elokuvateatteriin rakennetussa ateljeessa on valmistumassa Melodia-niminen työ, jota Saifulin aikoo tarjota kulttuuripääkaupunki Turulle.  Parastaikaa  Saifulin on matkalla Milanoon, missä valutyö tehdään.


Venäläissyntyinen Saifulin puhuu paljon ja elehtii  vilkkaasti. Sytyttää savukkeen, näyttää valokuvia kaapistaan, kaataa lisää kahvia, herkistyy Melodian äärellä hetkeksi kuuntelemaan musiikkia. 


Puheessa toistuvat usein ystävät, joita hänellä on useissa Euroopan maissa.


Ja Kiskossa, missä on koti.
– Suomalaisten kanssa se ystävystyminen kävi hitaasti, mutta nyt tärkeitä ihmisiä on paljon.

Lue koko juttu painetusta lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Kauriit kylillä
  • Kuvaus: Terttu Rantanen kuvasi lauman metsäkauriita Perniön Lupajalla, aivan kirkonkylän kupeella.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20