Uutiset

Kari Virkki on vastannut muun muassa kaivoksen korjaamosta.
Lue lisää...
–    Tänne sopeutuu tai sitten ei. Joku on maan päällä kovaa kaivosmiestä, mutta kaffepaussin jälkeen ei tulekaan enää takaisin, miettii Karl Försström oy:n Förbyn kaivoksen kaivospäällikkö Tapio Muuri.
Ne, joista on työskentelemään ”alhaalla” voivatkin sitten viihtyä samoissa töissä pitkään. Muurille itselleen tulee täyteen neljäkymmentä vuotta yhtiön palveluksessa.
Kaivoksessa ei kerry kenellekään enää järin paljoa lisää virkapäiviä.
Historian siivet havisevat Förbyssä: 
Kalkkikiveä siirretään kerrallaan nostettavaksi kuusi tonnia.
Lue lisää...
kivenlouhinta on loppumassa ja viimeisen kerran kalkkikiveä nostetaan aivan lähipäivinä.
–    Nyt puhutaan päivistä, ensi viikolla tähän aikaan on jo hiljaista, uskoo toimitusjohtaja Tom Böhme.
Menneiden ai kojen vilinää ei kaivoksen käytävillä enää tapaa: alhaalla on töissä kaksi miestä.
Särkisalolaiseen elämänmenoon kalkkikaivos on lyönyt leimansa pitkään.  Maanpäällinen louhinta alueella alkoi 1882.
Alhalla kaivoksessa tunnelma ei ollut eilen keskiviikkona haikea, melkeinpä päinvastoin.
–    Ihan hyvällä mielellä ollaan,  sanoi Kari Virkki.
Kalkkikivi ei ole edelleenkään loppumassa, mutta sen nostaminen nykyistä syvemmältä on kannattamatonta.  Kaivoksen alin taso on 530 m syvyydesssä.


Kaivosyhtiö on lyönyt leimansa särkisalolaiseen elämänmenoon. Yhtiö on ollut esimerkiksi merkittävä työllistäjä: parhaimmillaan työntekijöitä oli parisataa.  Isolle osalle on antanut lähtöpassit tekniikan kehitys ja automaatio.
–    Aikanaan kivi murskattiin tietynsuuruiseksi ja sen jälkeen se lajiteltiin käsin. Säkitys oli käsityötä, samoin laivaus, luettelee Tom Böhme.
Tänä päivänä yhtiö työllistää seitsemän ihmistä.


Koko juttu Perniönseudun Lehdessä




– Tosi huolestuttava tulos, kommentoi komisario Stephan Sundqvist Perniön kirkonkylässä mitattuja nopeuksia.
Perniöntien aluetoimikunta mittautti pääväylillä nopeuksia viime vuonna.  Pahimmillaan 40 km/h rajoitusalueella mitattiin yli satasen vauhteja.

Toimikunnan työ liikenneturvallisuuden hyväksi jatkui tiistaiaamuna: yhden pöydän ympärille oli kutsuttu niin entisen Tiepiirin, kaupungin kuin poliisin edustajat.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang ei  luvannut, että kirkonkylässä ihan lähiaikoina tehtäsiiin mitään.  Sen sijaan Salon alueen liikenneturvallisuussuunnitelman teko on alkamassa, ja nyt ongelmalliseksi otetut kohteet otetaan siihen mukaan.

Tehokas  keino saada vauhdit kuriin on tehdä liikenneympäristöstä kaupunkimaisempi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suojatiesaarekkeita ja hidastetöyssyjä.
Maalaistaajamankin remontti tulee kuitenkin äkkiä hintoihinsa. Halvimmillaan hidastetöyssy maksaa noin 3000 euroa ja pohjatyöt päälle.  

Tiistaiaamun tilaisuuteen tuotiin terveiset myös Teijolta.

Teijolla pulmaksi nousee teiden kapeus ja ylinopeudet.   Kyläyhdistyksen Tauno Kavén piti etenkin Merikulmantietä kevyelle liikenteelle hengenvaarallisena.
Stephan Sundqvist lupasi, että poliisi voi jatkossa näkyä Teijolla entistä useammin.

Jaakko Klang lupasi, että uusia nopeusrajoituksia voidaan asettaa jo tänä vuonna. Pohjaksi on kuitenkin tehtävä mittauksia liikennemääristä ja –nopeuksista.

Jonkin ajan kuluttua Saurun koulun oppilaiden vanhempien sähköpostilaatikossa saattaa odottaa lukemista Saurun Sanomat. 

Johanna Palm kuvasi Julius Johanssonin, Onni Himbergin ja Leevi Järvisen lumilinnassa. Keskellä toimittajat Laura Kemilä ja Aatu Herranen.
Lue lisää...

Koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat aloittivat viime viikolla koululehden teon. Paperilehti jätetään tällä kertaa kuitenkin kokonaan tekemättä. Oppilaiden tekemät jutut kootaan suoraan digilehdeksi, jonka on jatkossa tarkoitus ilmestyä useamman kerran vuodessa.
– Ajatuksena on houkutella lukijoiksi myös entisiä Saurun koulun oppilaita ja muita kiinnostuneita. Pienellä tilausmaksulla voisimme kerätä retkirahaa koululle, mainitsee 5–6 luokan opettaja sekä koulun rehtori Anssi Örling.
Eri osastojen toimittajat valittiin jo viime viikolla. Lehteen on tulossa uutisia, urheilua, kulttuuria, luontopalsta ja nuorten palsta. Lehteen valittiin myös sarjakuvanpiirtäjä ja säämies.
– Kerron ainakin, minkälainen sää on ollut tänä vuonna ja mitä se voisi olla jatkossa. Ennustuksiakin on tarkoitus tehdä. Halusin säämieheksi, koska uskon sen olevan tämän lehden kaikkein hauskin juttu, paljasti säämies Aatu Herranen.
Uutistoimitus sai niin ikään hyviä jutunaiheita lumesta.Muita ajankohtaisia aiheitakin oli jo tiedossa.
– Meidän piti saada kuoriperunoita, mutta saimmekin niitä vain kaksi päivää. Sitten tuli taas kuorettomia. Sitä voisi selvittää, pohti Johanna Palm.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä

– Ihan shokki se oli, en osannut yhtään aavistaa, kertoo Nokian Salon-tehtaalla työskentelevä nainen joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Hänellä on takana reilut kaksi vuotta yhtiön palveluksessa.   Nokian maanantainen ilmoitus yt- neuvottelujen alkamisesta oli ollut täysi  yllätys monelle työntekijälle.
Oletuksena oli ollut, että jo kahdesti käytetyt lomautukset olisivat riittäneet.


Tieto neuvottelujen alkamisista  saavutti työntekijät eri tavoin.

Perniönseudun Lehden haastattelema  työntekijä sai viestin työtoveriltaan.

– Vähän aikaa kesti, että tajusin mitä siinä lukee.

Salon työpaikkatilanne parhaillaan ei näytä hänestä kovin valoisalta omalla kohdalla.

Tunnelmat voivat olla varsin kireät niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat töissä Nokialla ja esimerkiksi asuntolainaa tuntuvasti.

– Itsenikin piti mennä pankkiin neuvottelemaan , mutta lomautusilmoitus kyllä muutti suunnitelmat.

– Nyt on helpotus, ettei ole isoja summia velkaa.

Nyt käynnistyneet neuvottelut tähtäävät enintään 285 työntekijän irtisanomiseen, mikä tietää sitä että jopa useampi kuin joka kymmenes työntekijä saa lähteä.  Syynä ovat tuotannon supistukset; piirilevyjen valmistus Salossa loppuu.  Tavoitteena on saada lisää tehoa ja nopeutta ns. älypuhelimien tuotantoon.


Perniön toimintakeskuksen väki askarteli ja luki lehtiä tiistaina Perniön seurakuntatalon takkahuoneessa. Koko toimintakeskus joutui evakkoon, kun Lupajalla sijaitsevan keskuksen 
Toimintakeskuksen väelle löytyi alkuviikoksi paikka seurakuntatalon tiloista.
Lue lisää...
vesiputket jäätyivät viikonloppuna.
– Maanantaiaamuna kun menimme työpaikalle, niin kahvinkeitto ei onnistunutkaan. Hanasta ei tullut mitään, kertoo Minna Nieminen toimintakeskuksesta.
– Kun asiakkaat ehtivät paikalle, lähdimme heti selvittämään mahdollisuutta viedä heidät takaisin kotiin. Ilman vessaa kun emme pärjää millään.
Tänään torstaina toimintakeskus palaa  normaaliin päivärytmiin, jäätynyt paikka on löytynyt ja sulatettu.
Putket olivat tiistaina jäässä muun muassa myös Salon A-klinikan ylläpitämässä Tammituvassa.
Perniöläisen Vesijohtoliike Heinosen työntekijöillä onkin riittänyt vipinää viime päivinä. Etenkin tiistai oli todella kiireinen päivä. Kun lämpötila alkaa nousta kovin pakkasten jälkeen, vesiputket jäätyvät todennäköisimmin.
– Riskialttiimpia rakennuksia ovat ne, jotka ovat viikonlopun tyhjillään, kertoo yrittäjä Martti Heinonen.
– Tämä talvena pyyntöjä on tullut samoista kohteistakin monta kertaa.
– Ihmisten kannattaisi nyt jättää nyt vesi juoksemaan hanassa, sillä se estää tehokkaasti jäätymistä. Myöskään vuotava vessa ei ole pahitteeksi juuri tällä hetkellä, naurahtaa Heinonen.


Kun on asiaa Kansaneläkelaitokseen, pitää tarttua puhelimeen. Puhelinnumeron löytäminen on kuitenkin tehty vaikeaksi. Esimerkiksi Fonectan Salon seudun puhelinluettelossa ei Kansaneläkelaitoksesta eikä Kelasta ole mainittu sanaakaan.
– No tämä on kyllä selvä epäkohta. Lupaan selvittää, miten näin on päässyt käymään, yllättyy etuuspäällikkö Jari Salomaa Kelan Lounais-Suomen aluekeskuksesta.
Kela sulki vuodenvaihteessa 16 toimistoaan ympäri Suomen, niiden joukossa myös Perniön toimiston. Toimistoista kymmenen korvattiin yhteispalvelupisteillä, mutta Perniössä sellaisen perustaminen on vielä auki.
Kela ei ilmoita enää julkisesti toimistojen puhelinnumeroita. Jokaiselle asialle on olemassa oma 020-alkuinen palvelunumeronsa, esimerkiksi eläkeasioissa se on 020 692 202.
– Toimistojen puhelinnumeroiden salaaminen on tietoinen valinta. Puhelut ohjataan yhteyskeskuksiin. Jos siellä ei jostain syystä ongelmaan osata vastata, voidaan ottaa yhteys esimerkiksi Salon toimistoon ja varata samalla henkilökohtainen aika sen selvittelyä varten, muistuttaa Jari Salomaa.

–   Ihan ne ovat kuin yö ja päivä.  Montte on sellainen lössykkä, Arska taas on mielestään ihan maailman napa, hymyilee  Jaana Järvelä.
Jaana Järvelä arvelee, että Monten ja Artun lähtö
Lue lisää...


Montte ja Arska ovat kaksi labradorinnoutajaa.

Kumpaistakin odottaa näillä näkymin aikanaan tärkeä tehtävä.

 Monten ja Artun omistaa  Opaskoirakoulu.  Järvelän luona Perniön Lemussa koirat saavat asua osapuilleen reilun vuoden ikäisiksi.   Sen jälkeen vuorossa on opaskoirakoulun ”ekaluokka”.  Sen aloittamisesta siihen, että koira jonain päivänä toimii käyttäjän kanssa itsenäisesti, kuluu aikaa jopa kolmatta vuotta.


Opaskoirakokelaiden kasvattamiseen Järvelä sai kipinän vuosia sitten lehti-ilmoituksesta.
–    Joku tekee hyväntekeväisyystyötä SPR:ssa, joku jossain muualla.  Tämä on minulle sopiva tapa tehdä jotain merkittävää tässä elämässä, miettii Järvelä.
Tulevien opaskoirien elämän alku on lähes tavallista koiranelämää.
–    Hakuviettiä ei saa herättää, eli palloja tai kepakoita  ei saisi näille heitellä.
–    Kun on paljon porukkaa koolla, kerromme aina mitä koirien kanssa ei saa tehdä. Yleensä sitten kysytään, että mitä niiden kanssa sitten saa tehdä,  naurahtaa Järvelä.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä
Perniön entisen kunnantalon käytävällä on parhaillaan rauhallista, mutta keinoja talon tehokkaaseen käyttöön mietitään.
Lue lisää...
Perniössä tutkitaan ehkä vielä kevään aikana, miten entinen kunnantalo taittuisi majoittamaan kolme päiväkotia, jotka nyt toimivat eri puolilla kirkonkylää.
Tätä mieltä on Salon muutosjohtaja Seppo Koskinen.
Kiikalan entinen kunnanjohtaja  on yksi muutosjohtajista ja  hänen tehtävään on hahmotella, miten etenkin entisten kuntakeskuksien alueilla olevat tyhjät tai vajaakäytössä olevat tilat saataisiin järkevään uuskäyttöön.  Perniössä on hyvät tilat kirjastolle ja nuorisotiloille, mutta päiväkotien yhdistäminen isoon, entiseen kunnantaloon on Koskisesta selvittämisen arvoinen ajatus.

– Myytäväksi se on todella haastava, huomauttaa Koskinen.
Sitä vastoin päiväkotirakennuksille voisi ostaja löytyäkin.
Koskisen pyöritettävänä on tiloja yli 10 000 neliön edestä. Tavoitteena on täyttää olemassaolevat neliöt järkevästi ja päästä tyhjillään seisovista tiloista eroon.

Osa ajatuksista voi kaatua silkkaan tekniikkaan, kuten idea Särkisalon kirjaston muuttamisesta kunnantalon tiloihin.   Ilman lattian avaamista ja vahvistamista muuttoa ei voitane toteuttaa.
– Kirjaston haaste on aina se, että niissä on melkoinen lattiakuorma.
Kunnantalon tiloihin sopisi Särkisalossa kohtuudella koko terveystalossa oleva palveluvalikoma, niin nuokkari, kuntosali kuin kirjastokin.  Toisaalta Särkisalon kunnantalo on helpoin kunnantalo myytäväksi, kohtuullisen kokoinen puutalo meren rannalla.
Miten muiden entisten kuntien rakennukset on suunniteltu käytettäväksi? Siitä lisää Perniönseudun Lehdessä.

Kirjautumalla Perniönseudun Lehden keskustelufoorumille, voit kirjoittaa oman mielipiteesi rakennuksien mahdollisesta käytöstä ja asian ympärillä käytävästä keskustelusta.
Mikko Heinonen sekä Karit Tavinen ja Palenius kiipeävät lauantaina Finlandia-talon lavalle.
Lue lisää...
– Eilen illalla alkoi vähän jännätä, myöntää Mikko Heinonen.
Toisella puolella pöytää Kari Palenius ja Kari Tavinen ovat samoilla linjoilla.
Syynsäkin sille on, että perhosia lentelee mahassa.
Helsinkiläinen  Kehitysvammatuki 57 ry järjestää hyvätekeväisyyskonsertin, jonka yksi esiintyjä on salolainen Karviset.   Karvisten kokoonpanosta kolme puolestaan asuu Perniössä Juhalan pientilakodissa; komppiosasto eli rumpali Kari Palenius, basisti Kari Tavinen ja toinen kitaristi Mikko Heinonen.  
Ryhmän vetäjä ja yksi orkesterin jäsenistä on musiikkipedagogi Arto Pasio, lisäksi ryhmään kuuluu toinen kitaristi Henry Kautiainen.
Lue mm. Karvisen vaikutteista ja tulevan keikan kappalevalinnoista Perniönseudun Lehdestä
Asiallisesti sonnustautunut Jukka Helkama ja musta 350 -kuutioinen Velocette -kaunotar vuodelta 1948
Lue lisää...
Helkama- nimi yhdistetään äkkiä autoihin, polkupyöriin, kylmälaitteisiin, mutta ei enää välttämättä moottoripyöriin. Jukka Helkaman voi näiden lisäksi yhdistää moottoripyöriinkin.
– Kun olin pikkupoika, Helkama oli Suomen suurin moottoripyörien maahantuoja.
– Isäni oli monipuolinen insinööri ja sangen kiinnostunu moottoripyöristä, vaikka ne eivät hänen intohimonsa olleetkaan.
Jukka Helkama sen sijaan kiinnostui pysyvästi.
–Pikkupojasta asti olen ollut moottorien kanssa tekemisissä.
Moottoripyöräharrastajia on Suomessa paljon, mutta kiinnostuvatko nuoret vielä 1940- 1960 luvun englantilaisista pyöristä.
– Harrastus voi kuolla, jos joku ei kiinnostu näistä, murehtii harrastaja.
Jukka Helkama päätti omalta osaltaan turvata tiedon säilymistä ja panna pystyyn kurssin ”Tarua, totta ja käytäntöä 1940 -1960 luvun englantilaisista urheilu- ja kilpamoottoripyöristä”. Kurssi alkaa Kiskolassa Kiskossa 8.3.
Kurssi on tarkoitettu alle 18-vuotiaille tytöille ja pojille.  Yli kahdeksantoistavuotiaatkin saavat osallistua, jos tuovat mukanaan yhden nuoren.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



–    Tulija päättää, haluaako nukkua laavulla vai ottaako muun majoituksen. Seuraavaksi tullaan siihen, että tarjolla pitäisi olla
Teijon alueen valtteja pohdittiin viime viikolla talvisissa maisemissa luontotalolla; kahveilla Teuvo Räsänen, Tapani Kakko, Anne Muuri ja RItva Blomqvist.
Lue lisää...
ruokaakin, sanoo Anne Muuri Teijon retkeilyalueelta.
–    Koko paketti on oltava, jatkaa Leipyölin matkailumaatilan Teuvo Räsänen.
Meri-Teijon matkailuyrittäjät ovat yhtenä rintamana esillä tänään käynnistyvillä Matka 2010-messuilla Helsingissä.
–    Se on katsottu tärkeäksi, että meillä on oma osasto. Jos joku vuosi ollaan kaupungin osastolla, se voidaan tulkita niin ettei täällä ole mitään, linjaa Meri-Teijo centerin Ritva Blomqvist.
–    Jatkuvuus  on tärkeää, muotoilee Teuvo Räsänen.
Luonnon tarjoamat mahdollisuudet ovat  yksi  Teijon valtti, mutta pelkkä metsä ei riitä.
–    Jos viikoksi tullaan, niin jotain tekemistäkin pitää olla, tietää Räsänen.
Leipyölin vieraat käyvät ahkeraan esimerkiksi linnustamassa ja kalastamassa.
–    Särkisalon vesien suuret hauet tiedetään,  mutta Teijon vesistä on tulossa hyvät kuhavedet, heittää  Tapani Kakko.
Matkailuyrittäjät puntaroivat alueen vahvuuksia nuotiokahveilla viime viikolla.  
Ritva Blomqvist nostaisi yhdeksi valtiksi ympärivuotisuuden.  Läpi talven on tarjolla niin majoituspalveluja kuin ajanvietettäkin.


– Tähän ei sitten tartu mikään, porakin vain murentaa reiän, näyttää Minea  Sadwinski seinää.
Minea ja Peter Sadwinski tähyilevät talvista Teijon maisemaa.
Lue lisää...

Ihmeaine on ruukkialueilla tavallinen materiaali, kuonatiili, lasitiileksi ja slagitiileksi kutsuttu.
– Olisimme halunneet jättää slagitiiltä johonkin näkyviin, mutta se ei taida onnistua.
Minea ja Peter Sadwinskin tulevassa kodissa väliseinätkin ovat kuonatiiltä, samoin kuin reilusti puolimetriset ulkoseinät.
Pariskunta on vuokrannut Teijon kartanon entisen meijerin toisen kerroksen asunnokseen. Remontti on jo kääntynyt purkamisesta rakentamisen puolelle.
Meijerin erikoisuus on kolmannen kerroksen lasinen hytti, josta valo tulee lasikaton kautta asuinkerrokseen.
–    Täällä ei ole ikkunoita muuta kuin päädyissä. Toisesta päästä voi ihailla kartanon lampea ja toisesta kappaletta teollista historiaa.
Halikonlahden takaa Suomenkulmalta Teijolle kahden lapsensa kanssa muuttavat Sadwinskit  arvelevat valmista olevan kesän korvalla.
Meijerin iästä ei ole tarkkaa tietoa.
Outi Suorannan vuonna 1993 tekemässä rakennusinventoinnissa  rakennusvuoden arvioidaan olevan 1891.
Teijon Tehtaiden historian mukaan  Teijolle perustettiin meijeri vuonna 1868 ja pidetään mahdollisena rakennuksen valmistuneen jo silloin.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä



– Tämä on entinen Fiskarsin metsänvartijan mökki, mihin me olemme rakentaneet lisää, esittelee Matti Ranta vanhaa,
Matti Ranta taltioi Inhan patruunan ja tämän rakennuttaman Marmoripalatsin tarinan yksiin kansiin.
Lue lisää...
idyllistä hirsitaloa Kiskon Kirkkojärven rannassa.

Talo on Rannan perheen vapaa-ajanasunto  ja  talon entinen elämä sopii kuvaan hyvin.
Rantaa voi sanoa Fiskarsin mieheksi.  Miehen pitkästä työurasta iso osa kului Fiskarsilla, mistä hän jäi eläkkeelle  myyntijohtajan tehtävistä. 

Eläkepäivillä kirjoitusharrastus on saanut uutta vauhtia ja aihe sivuaa edelleen tuttua teollisuutta.  
Ennen joulua julkaistiin jo kolmas Rannan kirjoittama kirja,  Inhan patruuna, joka kertoo August N:son Kierknerin ja hänen vaimonsa Lydian elämäntarinan.

Kierkner teki elämäntyönsä varsinaisesti Ähtärin Inhassa, mutta tarina liippaa liki myös Salon seutua.  Kierkner työskenteli  nuorempana Taalintehtaalla ja Högforsin ruukilla,  Lydia Keirkner  puolestaan oli  syntyisin Kemiöstä ja omaa sukua Bremer.

Ennen kuin kirja oli painossa,  oli Rannan tehtävänä useampi sukellus arkistoihin.  
Omina Inhan-vuosinaan Ranta tapasi myös työntekijöitä, jotka muistivat patruunan.
Ruukissa omistus oli keskittynyt tavalla, joka nyt tuntuu kaukaiselta.
– Patruunoiden aika on varmasti ohi, uskoo Ranta.
Kirjassa kulkee patruunan tarinan rinnalla samalla koko ajan Suomen historia, minkä merkkitapahtumat tuntuivat joskus myös ruukilla.
Koko juttu Perniönseudun Lehdessä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20