Uutiset



Perniön kirkonkylä nousee pikavauhtia jaloilleen lauantaisen tulvan jäljiltä.  Raivaustyöt alkoivat sunnuntaina aamulla ja kuivatus on käynnissä.
Rizah Veseli rakensi keskiviikkoaamuna väliaikaisia tiloja ravintolalle.
Lue lisää...

Osuuspankin liiketalon isännöitsijä Juhani Loimulahti arvelee kuivatukseen menevän vähintään nelisen viikkoa.  Loimulahti arvelee,että  aikaa voi  pahimmillaan mennä kolmisen kuukautta.  Vakuutusyhtiöiden kantoja joudutaan liiketaloissa odottelemaan muutamien päivien ajan.

Remonttiin menevien liikehuoneistojen yrittäjät ovat löytäneet tilapäisiä tiloja.
–    Päivääkään ei olla kiinni, lupaa Kukkakatrin yrittäjä Katri Saaristo.
Kukkakaupassa on alkamassa yksi vilkkaimmista sesongeista.
Saaristo muuttaa  OP-liiketalon toiseen kerrokseen sisäpihan puolelle, samoin kuin naapuri Leninki- ja asusteliike MI-LI:n  Eija Salminen. R-kioski palvelee ensi torstaista  lähtien vaunussa kioskin ulkopuolella. Ravintola Käenpesä on kiinni kuivatuksen ja remontin ajan. Haarlantien toisella puolella  pahimman tuhon kohdannut Perniön Kebab siirtyy entisiin Spar-kaupan tiloihin  kirjaston viereen.
Yrittäjä Rizah Veseli  arvelee saavansa ravintolan auki viimeistään lauantaina.
OP:n liiketalon liikehuoneistoissa kastui kaikki mikä oli lattialla.
–Noista kylmäkaapeista, joissa kone on alhaalla, ei tiedä mitään, kertoi Tony Hellström.
Perniön Kebabin varastot täytettiin perjantaina lihalla ja ranskanperunoilla. Lauantaina täydet pakastimet uivat varastohuoneessa.
–Kaikki  meni kaatopaikalle, kertoi Rizah Veseli.
Pianonvirittäjä Kari Silanderin työtilassa oli pahimmillaan melkein metri vettä. Työtilassa oli reilut kaksikymmentä pianoa.
Vahingot olivat ensiarvioiden mukaan  kymmeniä tuhansia euroja.








Rypsistä meni kaikki


– Kyllä tämä  vakava paikka on, toteaa Sami Salmelin mutavelliksi muuttuneella juurikaspellollaan.
Salmelin kuuluu lauantain rankkasateen epäonnekkaimpiin. Käytännössä kaikki hänen peltonsa jäivät veden alle.
– Tuntuu siltä, että lähes kaikki on mennyt nyt hukkaan. Rahallisesti tämä on iso menetys. Kolmentoista hehtaarin rypsipellot on varmuudella menetetty. Rypsi kylvetään niin pintaan, että vesi on vienyt siemenet, toteaa Sami Salmelin.
Salmelin kasvattaa myös ohraa ja vehnää, joiden tilanne vaikuttaa niin ikään epävarmalta.
Uudelleen kylväminen ei sekään vaikuta realistiselta vaihtoehdolta.
– Kaikki pitäisi ostaa uudelleen. Eikä se onnistuisi siksikään, että maamassa on valunut alas veden mukana. Pelto vaatisi täydellisen kunnostuksen.

Etelämpänä päästiin vähemmällä. Urban Silénin viljelemät Näsen kartanon pellot säilyivät vaurioitta, vaikka jonkun verran rakeita tulikin.
–Tuhoalueiden maanviljelijöiden pitää ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kaupungin  maaseutuyksikköön, kehottaa Urban Silén.
Silén kiersi tiistaina tuhoalueita maaseutuyksikön päällikkö Kirsi Lepistön kanssa. Jokaista tuhoista kärsinyttä tilaa ei katsastettu, joten ilmoittaminen on viljelijöiden kontolla.
Toinen tärkeä tehtävä on dokumentoida tuhot valokuviin.
Valokuvia saatetaan tarvita, jos myöhemmin tulee tarkastus.
Kuvilla voidaan todista myös, että tuhot ovat tulleet ennen kylvökauden päättymistä kesäkuunlopussa. Sen jälkeen tapahtuneet vahingot kuuluvat katokorvauksen piiriin.
Lauantain poikkeuksellisuuden takia viranomaiset laativat erityisohjeita tälle alueelle.
Tarkempia ohjeita menettelytavoista tulee Maaseutuviraston verkkosivuille.






Lisää painetussa lehdessä, kuvia Lukijan kuva-osiossa.

–   Semmoiset kakskytviistuhatta, vähän alle, arvioi Julius Kotivuori Perniön kirkon paanumenekkiä.   
Julius Kotivuori kiipeää katolle tuohinippu sylissä.
Lue lisää...

Kotivuoren vetämä neljän miehen ryhmä on ahertanut kirkon kimpussa viikon. Sakastin katto on valmis tällä viikolla.
Samaan aikaan kirkon pohjoisseinä peittyy telineisiin.
–   Elokuun puolivälissä valmista, olisi tavoite.
Pohjoislappeen kattamisurakan sai Julius ja Jaakko Kotivuoren yritys Vanhat Talot Oy Keuruulta.
Porukka tuli keväisempään Perniöön Keminmaalta. Sitä ennen työn alla on ollut muun muassa Porvoon tuomiokirkko.
Porvoossa tehtiin uutta tulipalon jälkeen.

Perniön kirkon vanhoista paanuista oli etukäteen kiinnostunut useampi taho. Ajatuksena oli kerätä varoja myymällä paanuja muistoesineiksi.
Katto on tervattu jossain välissä kivihiilitervalla, joka on terveydelle vaarallista. Sen takia paanut hävitetään asianmukaisesti.
–    Haapaa nämä ovat, tehty viime syksynä ja talvena, kertoo Kotivuori uudesta katteesta.
Tuoksuva terva on lähtöisin Kainuun suunnasta.
–    Siellä niitä tervanpolttajia vielä on, vaikka vanhoja.
Paanujen aluskatteeksi levitetään tuohta. Tuohi on osaksi peräisin Venäjältä, mutta tullut Perniöön Ruotsista.
Paanut kiinnitetään yhdellä takonaulalla. Kotivuori taotuttaa nauloja Venäjällä.
–Tämä on kyllä taottu kauan sitten Ruotsissa, hän tunnistaa haapalankun päällä olleen naulan.
Kotivuorille Ruotsi on tärkeä markkina-alue.
–Siellä paanuja käytetään yksityistaloissa, katoissa ja seinissä ja siellä on kirkkojakin enemmän.




T
Jari Muuri siivosi savea ulos vaimonsa yrityksestä.
Lue lisää...
Siivoustyöt lauantaisen tulvan jäljiltä ovat kestäneet koko sunnuntain.
Palokunta ja tielaitos pesivät kadut ja jalkakäytävät aamulla jayrittäjät lastasivat savilientä ulos liikkeistään.

Osa yrittäjistä joutuu etsimään tilapäiset tilat heti tai sitten kun tilat menevät remonttiin. 
Kiinteistöissä joudutaan tekemään muutakin remonttia. Tulvavesi on syönyt syviä onkaloita perustusten viereen. Jalkakäytäviä joudutaan rakentamaan uudestaan.
Vahinkojen määrä liikkuu sadoissa tuhansissa euroissa.
Salontien puolella, mistä osa tulvavedestä valui jokeen on osa rantapenkkaa ja takapihaa sortunut.

Pelloilta jokeakohti vyöryneet vesimassat söivät onkaloita penkkoihin ja katkoivat yksityisteitä.
Lue lisää...
Lauantain tulva katkoi yksityisteitä.
Sunnuntaina aamulla olivat poikki ainakin Metsänojantie, Leppäkulmantie ja Kaurapellontie. Lisäksi muutama tonttitie oli poikki.
Tiet katkesivat, kun tulvavesi ei mahtunut siltarumpuihin.
Tulviva vesi söi tien pois rummun ympäriltä.

Salama sytytti vanhan asuintalon Tuohitussa. Talo paloi kokonaan.
Lue lisää...
Lauantain rajuilma alokoi ukkosella.
Salama sytytti vanhan ei käytössä olleen talon Tuohitussa.
Talo paloi kokonaan, aivan vieressä ollut  uudempi asuinrakennus pystyttiin suojelemaan, vaikka talojen välissä olleet pihakoivutkin paloivat.
Talon vieressä ollut henkilöauto oli palokunna tulessa paikalle jo niin kuuma, ettei sitä pystytty siirtämään.
Palokunnan taivalta palopaikalle haittasi raekuuro.
Paloa oli sammuttamassa Perniön VPK:n lisäksi yksiköitä Kiskosta, Muurlasta, Perttelistä ja Salosta.


























Iltapäivän rankka sade sai Perniön kirkonkylän tulvimaan lauantaina alkuillasta. 
Pysäköityjä autoja jäi tulvan alle, ja palokunta yritti siirtää niiitä.
Lue lisää...

Keskustan Pesänlampi tulvi hetkissä yli äyräidensä. Vesi valui kaduille ja useisiin liikehuoneistoihin.  Veden syvyys kadulla oli kymmeniä senttejä. Monta pysäköityä autoa täyttyi vedellä.  Kirkonkylä suljettiin autoliikenteeltä pitkäksi ajaksi.

 Veden pinta laski illan kuluessa ja puoleenyöhön mennessä vesi oli jo hävinnyt kaduilta.


Vahingot ovat silti erittäin mittavat: veden alle jäi muun muassa satoja neliöitä liiketilaa eri rakennuksissa, joukossa esimerkiksi ravintoloita. Rakennuksista myös katkesivat veden vuoksi sähköt.

Vaurioita tuli myös muun muassa puustolle.
Harvinainen luonnonilmiö keräsi keskustaan suuret väkijoukot tulvaa seuraamaan.


Myös ukkonen teki vaurioita seudulla: Tuohitussa tuhoutui asumaton talo salamaniskusta.


Perniönseudun Lehden www-sivulle lisätään tietoa tapahtumista sen mukaan kun lisätietoa vaurioista saadaan. Lukijan kuva-osiossa on kuvia alkuillalta. Kuvia voi myös lähettää osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Teijon alueen liikenteen pulmapaikkoihin tutustuttiin paikan päällä.
Lue lisää...
Koko pätkälle Kirjakkalasta Matildedaliin halutaan pudottaa perusnopeusrajoitus 60 kilometriin tunnissa.
Muutoksen on pistänyt vireille Teijon alueen kyläyhdistys, joka esitteli alueensa liikenneoloja eilisaamuna järjestetyssä kaitselmuksessa.
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta piti muutosta tuoreeltaan aivan mahdollisena. Päätöksen tekoon menee oma aikansa.
– Ensi viikolle se voi jo valmistua, lupasi liikenneturvallisuussuunnittelija Kai Westerinen ELY-keskuksesta.
Kyläyhdistystä huolestuttavat nopeudet joka tapauksessa ja erityisesti niissä paikoissa, joissa on paljon kevyttä liikennettä.
Yksi toive toteutuu pikaisesti: koulun kohdalle hidaste tulee, lupasi Jaakko Klang.
Koulun paikka on myös sellainen kohta, jossa nopeusvalvontaa voidaan toteuttaa, pohti ylikonstaapeli Timo Lehti.
Sauruntien ja kantatien risteys huolettaa sekin Teijolla: moni kyläläinen käyttää juuri Sauruntietä kulkemiseen.
– Risteyksessä on satasen rajoitus ja Sauruntielle kääntymisessä on vaaran paikka, tietää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara.

Maanviljelytyöt saivat vauhtia viime viikolla alkaneesta hellejaksosta. Viikonloppuna traktoreita oli melkein jokaisella pellolla. Osa viljelijöistä on saanut jo kylvötyönsä melkein loppuun, osa on vasta päässyt aloittamaan.

Kylvöt viivästyivät tänä keväänä pitkälle jatkuneen kylmän sään vuoksi. Siitä huolimatta osa on saanut kylvötyönsä jo lähes päätökseen.

– Aika myöhäiseksi meni tänä vuonna aloitus, sillä yleensä olemme päässeet aloittamaan jo huhtikuun puolella. Vehnän kylvö on nyt ihan lopuillaan, juurikas saatiin maahan jo aikaisemmin, kertoi Juhani Ali-Melkkilä maanantaina.

Hänen maillaan juurikasta on noin 20 hehtaaria, vehnää viitisen hehtaaria enemmän.

Viljely oli saatu jo vauhtiin, kun ikävä sadejakso toukokuunalussa alkoi taas haitata töiden etenemistä.

– Nyt ei muuta toivota kuin lämpöä. Se tekee hyvää niin juurikkaalle kuin viljallekin.

Hästön tilan Janne Eriksson tarkasteli puolestaan maanantaina pinaatin ja tillin kasvun edistymistä pelloillaan.

– Tilanne näyttää ihan kohtuulliselta, vaikka poikkeuksellisen kylmää olikin pitkään. Kyllä näillä on mahdollisuus ehtiä juhannusmarkkinoille. Juhannus on meille hyvin tärkeä myyntiaika, arvioi Eriksson.

– Sellaiset 50–70 vuorokautta siinä menee, että ne kasvavat sopivan kokoisiksi.

Pinaatti ja tilli aloittelivat kasvuaan kasvuharson alla, ja siellä ne ovat edelleenkin.

1200 tonnin murskelasti Tallinnaan avasi Salon sataman purjehduskauden.
Lue lisää...
Keväällä omistajaa vaihtaneen Salon sataman purjehduskauden on aloittanut i irtolastialus Josefine.

Josefine lastasi 1200 tonnia perniöläisestä kallioperästä jauhettua mursketta Viroon vietäväksi. Seuraava laiva on tulossa huomenna.

Satamassa heilui tiistaina muutakin kuin lastauskauhat. Alueelle raivataan varastotilaa tuontitavaralle.

–Vapon kanssa neuvotellaan energiapuun tuonnista Baltiasta, kertoo sataman toisen omistajan Rakennusliike Kerroskiven toimitusjohtaja Harri Kiviaho.

Satamassa on jo Virosta tuotua maanparannuskalkkia. Suunnitelmissa on muun muassa maantiesuolan rahtaaminen Baltiasta.

Parhaillaan laivattavan murskeen on yksityinen yrittäjä murskannut metsähallituksen kallioalueelta läheltä lääninrajaa. Murske on ajettu satamaan pääasiassa Salon kauttaa Sauruntien kehnon kunnon takia.

–Se ei oikeastaan ole juuri pidempi matka, kertoo Kiviaho.

Sataman toinen omistaja on salolainen Pasatel Oy.

Salon satama on Merikulmantien varrella Korvensalmen rannalla.

Jätehuoltoyhtiö Rouskis on jäämässä ilman esittämäänsä ekomaksua.
Salon kaupunginhallitus torppasi  Rouskiksen esityksen maksun käyttöönotosta maanantaina.
Päätös varmistui äänestyksessä luvuin 9-4. Ekomaksun kannalla olivat vain demarit. Lopullisesti asiaan ottaa kantaa kaupunginvaltuusto ensi maanantaina.
Rouskis on esittänyt maksun käyttöönottoa taloutensa tasapainottamiseksi.  Korvenmäen jäteasemalle tuotavan jätteen määrä on pienentynyt ja tämä aiheuttaa heikennystä yhtiön tulopohjaan.
Arvion mukaan maksun tuotto yhtiölle olisi noin 750 000 euroa vuodessa. Vuosimaksuna  kerättävä maksu olisi kerätty kiinteistöiltä, joilla on sopimusperusteinen jätteenkuljetus.  Maksun tuotosta lähes puolet olisi käytetty  hyöty- ja ongelmajätehuollon  sekä jäteasemapalveluiden kehittämiseen.
Kaupunginhallitus katsoi, että Rouskiksen on pyrittävä tasapainottamaan talouttaan ensisijaisesti yhtiön toimintaa tehostamalla ja kustannusrakennetta keventämällä, jätteen  käsittelymaksujen nosto ei saisi olla ensimmäinen keino.
Mathildedalissa sijaitseva Teijon Tehtaat vuosisatojen saatossa – näyttely pitää niin ikään ovensa avoinna kansainvälisenä museopäivänä. Näyttelyyn voi tutustua tiistaina kello 13–17.
Meri-Teijo Makasiinit – kulttuuriyhdistyksen ylläpitämässä näyttelyssä on esillä Teijon Tehtailla aikanaan valmistettuja koneita puimakoneesta maamoottoriin, autosta moottorikelkkaan.
Vaikka näyttelyä ei varsinaiseksi museoksi vielä kutsutakaan, yhteistyötä Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon ja kautta myös Perniön museon kanssa on jo käynnistelty.
– Voimme saada sellaista tietoa tutkijoilta ja asiantuntijoilta, jota olisi vaikea omin neuvoin löytää, kertoo näyttelytiloista vastaava Krista Gustafsson.
– Toisaalta me voimme kertoa Perniön museosta ja he taas meistä, jolloin kävijöitäkin olisi mahdollisuus saada lisää.
Joitakin Perniön museon hallussa olleita esineitä on jo luovutettu Teijon näyttelyyn. Sellainen on esimerkiksi puimakone.
LIsää tämän viikon Perniönseudun Lehdessä.
Suuri joukko Salon seudun ammattiopiston vuoden vaihteessa opintonsa aloittaneita visualistiopiskelijoita pääsi tutustumaan käytännössä museon näyttelyn tekemiseen.
Toni Rusanen ja Jenna Saloranta mittasivat ja leikkasivat villahuopamattoa vitriinihuoneen lattialle sopivaksi. Toiset taas pääsivät päällystämään värikkäillä kankailla pöytävitriineihin tulevia levyjä.
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävän Perniön museon juhlanäyttely avautuu yleisölle ensimmäistä kertaa ensi viikon tiistaina, kansainvälisenä museopäivänä.
Monet uuden näyttelyn esineet ovat asukkaiden lahjoituksia vuodelta 1930. Yksi merkittävimmistä esineiden lahjoittajista oli K.F Kaarlonen, joka tuki rahallisesti myös museorakennusta.
Juhlavuoden kunniaksi alakerran sivuhuone on sisustettu Kaarlosen huoneeksi.
Yläkerran vitriinisaliin näytille tulee osa Teijon kavalkadissa  vuosien saatossa käytetyistä puvuista.
– Näitä on käytetty aikanaan Kansallisteatterissa. Puvut tulivat Teijolle kavalkadien ohjaajien Rauha Rentolan ja Ansa Ikosen kautta. Myöhemmin puvut lahjoitettiin Perniön museolle, mutta kaikki eivät ole olleet vielä esillä, kertoo pukunäyttelyn valmistellut Saija Lempiäinen.
Pukujen lomassa voi tutustua kavalkadiajan valokuviin ja muuhunkin esineistöön. Esillä on mm. 1700-luvulla Teijolla käytössä ollut aurinkokello.
Perniön seudulla viime vuoden kesäkuusta käytössä ollut palveluseteli on saamassa jatkuvasti lisää käyttäjiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on kaupungin maksupäätös, jonka avulla kaupunki kustantaa tietyn määrän 20 euron arvoisia työtunteja asiakkaalle siivouksen ja tilapäisen kotihoidon saralla. Kotihoitoa voivat saada myös lapsiperheet. Asiakas maksaa itse 20 euron ylittävät kustannukset tunnilta.
Viime vuoden puolella palveluseteleitä myönnettiin Perniön ja Särkisalon alueella vain 58 kappaletta kuudelle henkilölle.
– Tänä vuonna palvelusetelipäätöksiä on tehty 13 henkilölle. Seteleitä on myönnetty kaikkiaan 216, kertoo Perniön ja Särkisalon alueen kotihoidon esimies Tapio Lahti, jonka tehtäviin kuuluu myös palvelusetelipäätösten tekeminen.
Salon keskustassa ja Halikossa käyttö on paljon suurempaa, siellä käytöllä on pidemmät perinteet. Ennen kuntaliitosta palveluseteli oli vanhoista kunnista käytössä vain Salossa ja Halikossa.
Käytännön tuntemattomuuden lisäksi palvelusetelin käyttöä on Perniön seudulla hidastanut paikallisten yrittäjien puute.
Ensimmäisen vuoden aikana palveluntuottajarekisteriin ei hakeutunut yhtään yrittäjää Perniöstä tai Särkisalosta. Heinäkuun alussa asiaan ollaan saamassa kohennusta, kun särkisalolainen Monipalvelu Asklöf ja Aaltonen aloittaa palveluntuottajana.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Tapaninpäivän rauhaa
  • Kuvaus: Perniön kirkonkylä uinuu tapaninpäivän illassa Joonas Aaltosen ottamassa kuvassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20