Uutiset

paintballnet
Lue lisää...
Teijon hiihtokeskuksen vanhalla kuplahallilla ei ole ollut juuri käyttöä sen jälkeen kun Skihouse valmistui. Tilanne muuttuu jo tulevana lauantaina, kun Salon Paintball vastaanottaa halliin ensimmäisen tilausryhmänsä.
– Paintballia voi harjoitella jatkossa myös talvisin kuplahallissa. Aikaisemmin harjoitukset ovat keskittyneet kesään, sillä talviharjoittelupaikkoja ei lajilla juuri ole, kertoo yrittäjä Hermanni Vuorisalo.
Vuorisalo uskoo, että kuplahallissa harjoittelevat jatkossa myös huippupelaajat.  Harrastajat ovat kuitenkin ensisijainen kohderyhmä.
Tulevana talvena hallissa harjoittelee varmasti ainakin Hermanni Vuorisalon oma joukkue, turkulainen Dream Team. Joukkueella on kahdelta edelliseltä vuodelta Suomen mestaruudet. Viime kesänä saaliina oli pronssi. Joulukuussa Vuorisalo suuntaa pelaamaan Latviaan lajin Euroopan liigan otteluita seuransa kanssa.
– Kyselin hiihtokeskuksesta aikaisemmin yhteistyökuvioita kesäpelaamiseen liittyen, ja silloin nousi keskusteluun tämä kuplahalli. Tuleva järjestely hyödyttää molempia yrityksiä, uskoo Vuorisalo.
Salon Paintball on hyödyntänyt Teijoa kesäpelipaikkanaan jo aikaisemmin. Yrityksillekin on järjestetty virkistyspäiviä. Paintball-halli on viikonloppuisin avoinna samoihin aikoihin rinteen kanssa, viikolla vain tilauksesta. Varusteet saa hallilta, jos sellaisia ei itse omista.
Lihapullien päälle pureskelivat pastillit tiistaina viidesluokkalaiset Robin Laukonlinna, Janniina Haapaniemi ja Jan Grönroos
Lue lisää...
Perniön kirkonkylän ala-asteella yli 200 oppilasta rouskuttaa ksylitolipastillit lounaan päälle päivittäin, vaikka kaupunki ei tähän ennaltaehkäisyyn isosti osallistukaan. 
Salon opetuslautakunta päätti viime viikolla, että vastedes koululaisista vain 3-4-luokkalaisille maksetaan pastillit. 
Perniön  kirkonkylän koulussa haluttiin jatkaa Perniön kunnan aloittamaa käytäntöä kaikesta huolimatta: vanhempainyhdistys hankkii  oppilaille ja henkilökunnalle ksylitolimakeiset joka päiväksi.  
Tavoitteena on kiinnittää lasten huomiota hampaiden hoitoon.
– Tehdään pastillista tapa, tiivistää vanhempainyhdistyksen yhteysopettaja Risto Hemmilä.
– Perniön kunta vähillä rahoillaan aloitti hyvän käytännön.
Hän muistuttaa, että kyseessä on samalla ennaltaehkäisy, ksylitolilla on tutkitusti hammasmätää ehkäisevä vaikutus.  Ehkäisyn mittakaava vain on muuttunut.
– Aikanaan kävi hammashoitaja kouluissa neuvomassa harjausta kädestä pitäen, vertaa  Hemmilä.
Koulussa kuluu päivässä noin 250 pastillia, viikossa jo pitkälti toista tuhatta.  Vanhempainyhdistykselle  ostos maksaa satoja euroja vuodessa.
– Kaikki se on poissa jostain muusta ekstrakivasta, mitä yhdistys voisi tehdä.
Salo ostaa 3-4-luokkalaisten lisäksi pastillit esiopetuksessa oleville kolmasti päivässä.  Kaupungille kuluja kertyy noin 14 000 euron kulut vuosittain.

Muutosjohtaja Seppo Koskinen kaipasi tasapuolisuutta
Lue lisää...
Kunnantalojen tulevaa käyttöä pohtiessa vastakkain nousevat paikallisten ihmisten tarpeet ja kaupungille talojen ylläpidosta koituvat kustannukset. Näin kävi myös viime viikolla Tuohikodossa, Kiskontien aluetoimikunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa. Toisaalta esiteltiin lukuja siitä, paljonko talojen ylläpito maksaa, toisaalta taas esimerkiksi yhdistysten toiveita saada omaa kokoontumis- ja arkistointitilaa käyttämättömistä rakennuksista.
Tuoreen näkökulman asiaan tarjosi Jukka Helkama.
–  Vuokrataan sen verran kunnantalojen tiloja pienyrittäjille, että saadaan käyttökustannukset katettua. Loput tiloista voitaisiin sitten jättää kuntalaisten käyttöön, ehdotti Helkama.
Kunnantaloilla on jo valmiina paljon sellaista toimistotilaa, jota pienet yritykset voisivat hyödyntää. Esimerkiksi Kiskon entisestä kunnanvirastosta löytyy 12 valmista toimistohuonetta taukotiloineen.
Kaapeista löytyisi tilaa myös yhdistysten papereille, jota nykyään säilytetään lähinnä yksityiskodeissa. Isommat salitilat olisivat sitten kokoontumis- ja harrastuspaikka.
Jaana Joutsen ja Tapio Äyräväinen olivat tiedustelleet Kiskossa ja Muurlassa, miten siellä kunnantaloa toivottaisiin käytettävän. Melkein kaikki kiskolaiset yhdistykset ilmoittivat kaipaavansa kokoontumistiloja, monet myös arkisto- ja varastotiloja.
Lue lisää tämän viikon lehdestä


Kalle Lönnqvist kysyi, eikö kaupungista löydy työntekijöitä vetämään jätevesihankkeita.
Lue lisää...
Eteläisessä Teijossa, Pellonpäässä, Metsäkulmalla, Talonpojan Teijolla ja Näköalantien kulmilla nähdään  parhaana vaihtoehtona hoitaa jätevesiasiat kaupungin tekemän viemärin kautta.
Viemäriasiaa pohdittiin lauantaina isommalla joukolla urheilutalossa.
Lopputuloksena oli päätös kerätä heti kaikki viemärihalukkaiden nimet näiltä alueilta viikossa.
Alueet pitäisi ottaa kaupungin vesihuoltoalueiksi.
–Jos joku alue haluaa vesihuoltoalueeksi, on hyvä, että alueen ihmisillä on yhteinen näkemys, evästi muutosjohtaja Pentti Vanhatalo.
–Kaupunkivetoinen on paras vaihtoehto, tiivisti Tauno Kavén.
–Jätevesiosuuskuntaan meiltä ei löydy vetäjää.
Osuuskuntamallissa kaikertaa myös se, että kaupunki  ottaa verkoston haltuunsa, kun osuuskunta on ylläpitänyt sitä kymmenen vuotta.
Muita vaihtoehtoja hoitaa jätevedet  ilman suuria kiinteistökohtaisia investointeja on muutama.
–Jos on lisärakentamisen tarvetta ja sen tuomaa kaavoitustarvetta,  se toisi kunnallistekniikan automaattisesti, muistutti Vanhatalo.
Niin onnellisessa tilanteessa törmätään siihen, ettei kaupunki omista maata Teijolla.
Yksityisiä rakennusvalmiita asemakaava-alueita Teijolla on. Pelkästään Lanskalanmäessä, golfkentän laidalla, on viitisenkymmentä tonttia.
Muutaman kiinteistön yhteisten porukkapuhdistamojen rakentamista kaupunki tukee.
–Pieni verkosto ja yhteinen puhdistamo, niin kaupunki tulee aika vahvasti mukaan, lupasi Vanhatalo.
Kaupungissa on tekeillä vesihuoltosuunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen eikä vain vesilaitoksen toimialuetta. Suunnitelman ensimmäinen kuuleminen on alkamassa.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

Kisojen pääsihteeri Juha Willgren ja teknillinen delegaatti Pekka Paakkanen hakivat tiistaina kisojen sponsorilta puolentoista kilometrin verran reittien merkkausnauhaa. Lähtö ja maali sijaitsevat Melassuon hiekkakentällä.
Lue lisää...
Melassuon maastoissa Perniössä kamppaillaan ensi viikon sunnuntaina maastojuoksun Pohjoismaiden mestaruuksista. Kilpailut järjestää Perniön Urheilijat, joilla on kokemusta vastaavista kisoista jo vuoden 2001 syksyltä.
– Kaupungilta olemme saaneet luvan levittää kivituhkaa kilpailureiteille, jos tulee liukas keli. Säille emme tietysti mitään voi, mainitsee kilpailujen teknillinen delegaatti Pekka Paakkanen.
Kilpailujen myöhäinen ajankohta johtuu maastojuoksun EM-kisojen ajankohdasta. Kisat pidetään vasta 13. joulukuuta Dublinissa. Suuri osa PM-kisoihin osallistuvista juoksijoista tähtää harjoittelussaan juuri EM-kisoihin. Moni joukkue toivoi Pohjoismaisia kisoja vieläkin myöhemmäksi.
– Joukkueet olisi periaatteessa pitänyt lyödä jo lukkoon, mutta karsintoja on edelleen käymättä useissa maissa. Suomessakin kilpailijoita karsitaan vielä tulevana viikonloppuna, kertoo kilpailujen johtaja Arto Fagerström.
Kisojen ensimmäinen startti on 7. marraskuuta kello 11 heti avajaisten jälkeen. Viimeisenä juostavan miesten kilpailun lähtölaukaus kajahtaa kello 13.20.
Lue lisää tämän viikon lehdestä








– Älä vie sitä tankoa kauas, minä maalaan sen vielä,  huikkasi Kaisa-Leena Kaarlonen Timo Vuorelle tiistaiaamuna
Nuketterin sali täyttyi tiistaiamuna Saurun koulun oppilaista. Esiintymässä nukketeatteri Saara.
Lue lisää...
vanhassa puutalossa Perniön asemalla.

Se satavuotias talo, Grönbergin huvila Teijontien risteyksessä on pessyt kasvonsa.
Vuori on ollut kasvojenpesussa yksi korvaamattomista talkoolaisista.  Kaisa–Leena Kaarlonen on pitkän linjan nukketeatterin tekijä ja rakentanut taloon unelmaansa:   Nuketteri on talo nukketeatterille ja vähän muullekin.  

Esitystila, lämpiö ja toimisto ovat jo Nuketterissa valmista, mutta jotain on vielä tekemättäkin.  Päätyhuoneeseen on tulossa esimerkiksi työpaja.
Toisen pään huoneisiinkin on suunnitelmansa, ja  pitkää, avointa vinttiä Kaarlonen ei lakkaa ihastelemasta.
– Sinne saisi vaikka mitä, tämä talo on aarre, hehkuttaa Kaarlonen.

Saaran lisäksi Nuketteri on nyt  kotipesä myös nukketeatteri Taikasauvalle ja Kaisan Kontille, joka on Kaarlosen sooloteatteri. Juhlasali on myös galleria, parhaillaan seinillä on akvarellinäyttely Kesän valoa syksyyn.
Talon kunnostustyöt alkoivat yli vuosi sitten. Talkoolaisia on ollut mukana parisenkymmentä.
– Pitkiä päiviä on saanut tehdä, huokaisee Kaarlonen.

Raskas työ palkitsi tekijänsä, seinistä löytyi muun muassa erittäin harvinaista Suomen Leijona- tapettia.a

Siihen, että talon joka neliö on käytössä, menee kuitenkin vielä aikansa.  Tärkeää on, että jo valmistuneissa tiloissa on toimintaa. Ensimmäinen koululaisryhmä tuli läheltä Saurun koulusta ja sai tiistaina nähdäkseen sadun Kierrätysmestarista.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä




Energiayhtiö St1 aloittaa tuulimittaukset tuulivoimaloita varten Salon ja Raaseporin rajan tuntumassa aivan näinä päivinä. Mittausmaston pystytys on jo alkanut tällä viikolla.


St1 on kartoittanut tuulivoimaloille otollisia paikkoja muun muassa entisten Perniön ja Särkisalon kuntien alueella.    Voimaloille on kolme otollista paikkaa. Tarkkoja mittauksia yhtiö alkaa tehdä ensiksi paikalla, joka on kantatien tuntumassa vähän kuntarajan eteläpuolella.

– Mittauskalustoa on rajallinen määrä ja kohteet on pakko pistää järjestykseen, toteaa suunnittelupäällikkö Seppo Ilonen.


Mittausmaston tuloksia tutkaillaan ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluttua, sitten puolen vuoden.   Mikäli tulokset eivät osoittaudu aivan surkeiksi, masto saa seistä paikallaan vuoden.  Ajatuksena on luoda kokonaiskuva tuulioloista muutaman vuosikymmenen ajalle.

Apuna laskennassa käytetään myös Ilmatieteen laitoksen viimeisten 25 vuoden aikana keräämää tietoa.   Muiden lupien haku sekä esimerkiksi yva-menettely voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin, jos näyttää siltä että paikka on voimaloille kannattava.

Jos rakentamispäätös tehdään, kolmen megawatin myllyjä nousee kalliolle ainakin kymmenen.

Mittausmasto on sadan metrin korkuinen, huippu on siis yhtä ylhäällä kuin tulevien myllyjen napakorkeus.

– Siitä saa jo pienen aavistuksen, miltä myllyt voisivat näyttää, toteaa Ilonen.







Kiskontien aluetoimikunta alkaa selvitellä Tuohitussa sijaitsevan Tuohikodon käyttöä. 
Simo Oksanen ja Helmi Salomaa ovat molemmat työskennelleetkin Tuohikodon tiloissa, Oksanen opettajana ja Salomaa postivirkailijana.
Lue lisää...

Aluetoimikunnan kokouksessa  asialistalla oli käsiteltävänä mm. kaksi Helmi Salomaan tekemää aloitetta. Toisessa hän ehdottaa, että Tuohikodosta voisi tehdä taiteen esittelypaikan pienimuotoiselle näyttelytoiminnalle.
– Me paikalliset taiteen harrastajat olemme jo aika iäkkäitä valvomaan. Valvoja voisi pitää täällä samalla vaikka kahviota, ehdottaa Helmi Salomaa.
Kokemusta Tuohikodossa pidettävästä näyttelytoiminnasta tuli Salomaalle ja Tuohitun muille taideihmisille jo vuosikymmenen alussa, kun he järjestivät useita viikonloppuja kestäneen yhteisnäyttelyn tiloissa.
Eikä tila olisi vain lähiseudun asukkaille rajattu, muutkin voisivat sitä käyttää.
Kyläläisten omistuksessa olevalla Tuohikodolla on tällä hetkellä hyvin vähän käyttöä. Vain vapaamuotoinen eläkeläiskerho kokoontuu joka toinen viikko. Joulujuhlat pidettiin tosin viime vuoden lopulla, kun kyläyhdistys saatiin taas herätettyä henkiin pitkän hiljaiselon jälkeen.
Vielä pari vuosikymmentä sitten kerhoja oli useita.
Naisten voimistelu kesti 90-luvulle saakka, ja jonkin aikaa toimi myös miesten voimisteluryhmä. Englantiakin sai aikanaan opiskella Tuohikodon tiloissa.
2000-luvun alussa Tuohikotoa remontoitiin ryhmäperhepäiväkodin tiloiksi, mutta koskaan lapsia ei lopulta paikalla hoidettu.
Harrastusmahdollisuuksia löytyisi tälläkin hetkellä ilman välinehankintoja.  Isossa salissa on varsin hyväkuntoinen pingispöytä, ja mailatkin ovat vielä tallella.
– Voi olla, että kaupungilla ei ole kiinnostusta tilan suhteen, koska se ei omista sitä, mietiskelee talon toisessa päässä asuva Simo Oksanen.



Lue lisää Perniönseudun Lehdestä









Koko Salon maankäytöstä pitäisi olla suunnitelmat vuoteen 2012 mennessä.
Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke esitteli Salon kaavoitettuja alueita kartan avulla.
Lue lisää...

– Ajatus on, että strateginen yleiskaava olisi valtuustossa vuoden 2011 lopussa, linjaa Salon kaavoitusinsinööri Timo Alhoke.
Alhoke puhui kylien kaupunki-seminaarissa Perniössä tiistaina.
Strateginen yleiskaava ohjaa maankäyttöä koko kaupungin alueella.
Siihen merkitään esimerkiksi se, mihin suuntaan mitäkin alueita halutaan kehittää.
– Esimerkiksi missä on asuinrakentamisen alue, missä yritystontteja, virkistysalueet ja suojeluvaraukset, vertaa Timo Alhoke.
Osa työstä on jo tehty: vanhan Salon alueella on tuore oikeusvaikutteinen yleiskaava.
Osassa entisiä Salon seudun kuntia on tehtynä rantayleiskaava rantarakentamista ohjaamaan: strateginen yleiskaava ei ole tarkoitettu yksityiskohtaiseen loma-asutuksen sijoiteluun.

Tarkimmin, asemakaavan tasolla kaavoitettuja taajamia on Salossa 20.
Kaavan laatimiseen tarvitaan mukaan myös kuntalaisia: esimerkiksi aluetoimikuntien ja kyläyhdistysten odotetaan antavan näkemyksensä siitä, mitä juuri omalla alueella tulisi painottaa.  Strategisen yleiskaavan avulla ohjataan jatkossa esimerkiksi liikenneverkon kehitystä.  Samoin eri alueet voidaan profiloida merkitsemällä esimerkiksi tietyntyyppisiä yrityksiä jollekin alueelle.
Timo Alhoke korostaa, että prosessi on vasta aivan alussa.
– Tiivis aikataulu pitää olla, jos tämä on valtuustossa 2011.

Särkisalolaiset Karelin ja Kashira Kajander ovat jo melkoisia taitureita esittämään koiria näyttelyissä.

Karelin ja Kashira Kajander ovat taitavia koiranesittelijöitä. Kuvassa mukana Remy ja Stella.
Lue lisää...

Sisarukset selviytyivät toissa viikonloppuna Bratislavassa järjestetyn koirien maailmannäyttelyn Junior Handling –kisan finaaliin. Karsintakisassaan Karelin sijoittui toiseksi ja Kashira kolmanneksi.
– Kisassa pitää esitellä koira tuomarille niin hyvin kuin mahdollista. Sääntöjä on hyvin vähän. Koiran ja tuomarin väliin ei kuitenkaan saisi mennä, ja katse tulisi pitää tuomarissa, selvittää Kashira.
– Riippuu vähän rodusta, miten koira esitellään.

Lajissa eivät kilpaile koirat vaan esittäjät. 13-vuotiaan Kashiran esiteltävänä oli Bratislavassa sileäkarvainen noutaja MeiDan Pernod. Kashiran äidin Nada Kajanderin omistaman koiran meriittilistaan liitettiin Bratislavassa myös veteraanimaailmanvoittajan titteli.

Vasta 10-vuotiaan Karelinin koira esityskilpailussa oli whippet-rotuinen Remy.
– Sen kanssa olen kisannut jo paljon Suomessa ja kerran Virossakin, kertoo Karelin.
Bratislavan matkan Kajanderit taittoivat Virosta lähteneellä, koiranäyttelykuljetuksiin erikoistuneella bussilla. Mukana oli niin suomalaisia kuin virolaisia näyttelyyn menijöitä koirineen.
– Aikamoista kaaosta se oli, tosi raskas reissu. Perillä vielä joka aamu oli herätys viideltä ja takaisin majapaikkaan tultiin iltayhdeksän maissa. Ei paljon nähtävyyksiä ehtinyt katsella, huokaisi Nada Kajander kotona.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



– Aamulla kahdeksalta aloitetaan, eikö vaan, kysyi Tauno Hakola Timo Korpiselta Perniön viljavaraston pihalla tiistaina,

Pääristen jätevesiosuuskunta viemäröi myös viljavaraston. Varastolle menevää putkea purkivat kiepiltä tiistaina Eero Lepistö, Tauno Hakola, Raimo Taimela, Risto Keränen ja auton puikoissa Timo Korpinen.
Lue lisää...
kun päivän työt olivat paketissa.


Kyllä vain, kahdeksalta alkoivat työt myös keskiviikkona.

Hakolan kysymys kertoo siitä, että mieli palaa tekemään:  mies on yksi Pääristen jätevesiosuuskunnan talkoolaisista ja mukana tekemässä pitkiä päiviä. 

Aiemmin tänä vuonna perustetun osuuskunnan ajatuksena oli rakentaa Päärisiin viemäriverkko ja yhdistää kylän talot kunnan viemäriin. 
Hanke etenee hyvällä tahdilla ja on vanhetessaan kasvanut ulos Päärisistä: alussa kaavaillun  25 talon sijaan viemäriin on liittymässä jo kolmisenkymmentä kiinteistöä, mukana myös viljavarasto.
Ilman  talkoolaisia homma ei etenisi nykyisellä tahdilla.
– Tunnustus on annettava, talkoohenki on täällä herännyt eloon,  kehuu osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Korpinen.

Tiistaina oli valtaosa viemäriputkista jo vedetty suurin piirtein oikeille paikoilleen, nyt alueella urakoi salaojakone joka tekee kaivannot ja laskee putket paikoilleen. 
SSP-yhtiöt tuo uutuutensa päärisläisten ulottuville: samoihin kaivantoihin viemärin kanssa lasketaan samalla valokaapeli.  Käytännössä jokainen jätevesiosuuskunnan jäsen saa näin myös 10 megatavun nettiyhteyden.

Kustannusarvio on kasvanut liittyjien määrän noustua, nyt kokonaiskuluiksi on tulossa noin 180 000 euroa.  Kiinteistöä kohti nettohinta viemärin osalta pyritään pitämään 3000 eurossa, valokaapelista tulee lisäksi kiinteistöille tuhannen euron lasku.  Ympäristökeskukselta on luvassa 20 prosentin avustus kokonaiskuluihin, kaupunki on tulossa mukaan avustuksella ja osuuskunnan lainan takaajaksi.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



Vaikka räntää tihuuttaa taivaalta ja yöpakkasia on koettu jo pitkään, sadonkorjuukausi jatkuu perniöläispelloilla.
Pirjo Salminen, hänen poikansa Erkki Salminen sekä Taija Eskola keräsivät maanantaina keräkaaleja kauppoihin toimitettavaksi. Viikon loppuun mennessä pelto on jo kaaleista tyhjä.
Lue lisää...


Tällä viikolla kerätään Pirjo Salmisen pellolta varastoon lukematon määrä talvilajiketta olevaa keräkaalia. Kun kerät ovat varastossa, on perniöläisten kaalinsaanti turvattu taas pitkälle ensi talveen.

Salmisen pellolta on toimitettu molempiin Perniön marketteihin sekä Saloon keräkaalia jo elokuun keskivaiheilta saakka.
Kaali on säilyvyydeltään niin hyvä, että Salminen toimittaa sitä lähiseudun liikkeisiin pitkälle talveen noin kolme kertaa viikossa omista varastoistaan.
– Kaali säilyy kokonaisena hyvin hieman alle viiden asteen lämpötilassa. 

Kaalien poiminta on puhdasta käsityötä. Irtolehdet katkaistaan veitsellä pois, kunnes jäljellä on tiivis pallo. Välillä kaalit kasvavat liiankin hyvin.
– Nämä viisikiloiset myynkin Perniön Kebabille. Siellä kuluu kaalia sata kiloa viikossa, huomauttaa Salminen.

Traktorin perässä kulkevaan keräyslaatikkoon mahtuu kerralla noin 450 kiloa kaalikeriä. Kaksi sellaista oli maanantaina lähdössä kauppoihin. Loput kerätään loppuviikolla omaan varastoon.
Keräkaalin kasvatus alkaa huhtikuun lopussa, kun taimia kasvatetaan kasvihuoneessa kuukauden verran.

Kisakallion silta Perniön asemalla on tällä hetkellä pois käytöstä. Heikossa kunnossa olevalle sillalle annettiin ensiapua jo kevättalvella, mutta nyt tehdään perusteellisempi korjaus.
– Silta avautuu kevyelle liikenteelle vielä ennen talvea, lupaa Salon kaupungin kunnossapitopäällikkö Pertti Hyytiäinen.
– Viime päivinä sillan perustuksia on uusittu ja tehty valuja. Koko puinen kansirakenne uusitaan vielä syksyn aikana.
Kansirakenne onkin ollut sillan heikoin lenkki. Pohjarakenteista löytyy tosin niinkin vankkaa tavaraa kuin vanha veturin kääntöpöytä.
Korjaukset voisivat mahdollistaa myös autoilun sillan yli. Sellaisesta ei Hyytiäisen mukaan ole kuitenkaan vielä keskusteltu.


K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20