Warning: getimagesize(images/stories/2011/41netlupaja.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/2011/41netlupaja.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset



Salon kaupunginhallituksen palveluverkkopäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus.
Sen takana on salolainen Topi Rinkinen. Hän epäilee kaupunginhallituksen jäsenen Juha Punnan  (kok) olleen asiassa esteellinen.    
Kaupunginhallitus päätti yhden äänen enemmistöllä hyväksyä Särkisalokodin lakkauttamisen. Punta äänesti lakkauttamisen puolesta.
Asia niveltyy samaan aikaan rakenteilla olevaan Tiipilän palvelukeskukseen, jossa aiotaan kokeilla uutta hyvinvointiteknologiaa. Yksi mahdollisista yrityksistä Tiipilässä on salolainen Evondos Oy, jossa Punta on mukana omistajana.
–    Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti, vaan riittää että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.
Samalla linjalla on Salon seudun vihreät, joka syyskokouksessaan laatimassaan tiedotteessa vaatii erittäin tarkkaa harkintaa päättäjiltä esteellisyyden suhteen, samoin sitä että kytkökset kerrotaan avoimesti.  Vihreät viittaa paitsi Puntaan, myös Tatu Johanssoniin  (kok) joka on sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuuston jäsen.
–    Yksityisen ja julkisen sektorin yhteisissä hankkeissa jollain lailla mukana olevien luottamushenkilöiden on suhtauduttava erittäin vakavasti jääviyskysymyksiin, vaatii vihreät.



 Salon seudun entisten pikkukuntien vanhat kunnantalot pimenevät kohta kokonaan.       

Anne Lehto ja Tuija Leppälahti jatkavat työntekoa kuuloetäisyydellä toisistaan, nyt vaan uudessa kaupungintalossa.
Lue lisää...

Kunnanjohtajat  lähtivät vanhoilta kunnantaloilta  viimeisten joukossa . Muutosjohtaja Pentti Vanhatalo jätti tutun kulmahuoneen viime viikolla ja saman teki Kari Lehtinen Särkisalossa. Kiskon Kari Lindgren on ajellut keskustaan jo jonkun aikaa.

Vanhatalolle ja Lehtiselle uusi työpöytä  ja pistorasia löytyivät uuden kaupungintalon pienestä neuvotteluhuoneesta. Kolmanneksi huoneeseen asettuu Kiikalan Seppo Koskinen.

Missä ovat muut tutut,  kuntaliitoksen tuiskeessa hävinneet työntekijät?
Jo infotiskin takaa löytyy tuttuja, lähes särkisalolainen Hanna Bastman-Sjöberg  yrittää selvittää puhelinnumeroita ja ladata kulkulupaläpyköihin erilaisia juttuja.
Bastman-Sjöberg  soittaa Pentti Vanhatalon hakemaan. Matkalla hissille näkyy valtuustosaliin. Kari Lindgren istuu puheenjohtajan paikalla ympärillään joukko it-ihmisiä.  
Valtuustosalissa on kaksi jättinäyttöä, toinen puheenjohtajan takana, toinen sivuseinällä. Salin ja aulan välinen seinä avataan kokouksien ajaksi ja lehteriyleisö seuraa tapahtumia ”baarin puolelta”.  

Havunkadun puolella  on avokonttoria ja tuttuja. Tuijat Leppälahti ja Anne Lehto totuttelevat seinättömyyteen.
–Tässä täytyy vähän totutella, kun minulla on kova ääni, nauraa Lehto.
–Eikä jokaisen ohikulkijan kohdalla tarvitse nostaa päätä.
Tuija Leppälahti iloitsee isosta ikkunasta ja näköaloista kadun suuntaan.

Lue koko juttu painetusta lehdestä

 

Koko syksyn kiivasta keskustelua herättäneen Särkisalokodin kohtalo voi ensi maanantaina kaupunginvaltuustossa olla täpärällä.

Kysymys jakaa ainakin eteläisen Salon valtuutetut kahteen leiriin.  Perniönseudun Lehti kysyi kantoja Perniön, Särkisalon ja Kiskon alueiden kaupunginvaltuutetuilta.

Näillä näkymin lakkauttamisen takana seisovat demareista puheenjohtaja Jukka Roos,  Pekka Gustafsson ja  Hannu Ranta.  Kokoomuksesta talon sulkisivat  Elina Suonio-Peltosalo ja  Juha Punta.  Keskustasta samalla kannalla on Ulla Huittinen.
Särkisalokodilla on myös puolustajansa,  kyselyssä heitä olivat särkisalolaisvaltuutettu Katri Karimon (kok) lisäksi keskustan Tauno Kanerva, vihreiden Eeva Koskinen ja Laura Tamminen sekä kristillidemokraattien Jaana Shelby.
Helpolla päätös yksikön tipauttamisesta pois palveluverkosta, tai sen säästämisestä, ei synny.

Jukka Roos toteaa, että Särkisalokoti on vasta alkusoittoa vaikeiden päätösten sarjassa.
– Ei tämä ole pahin päätös, mikä eteen tulee, jos taloustilanne ei kohene.
Pekka Gustafsson myöntää päätöksen tekemisen olevan ”sydäntä riipivää”.

Eeva Koskinen on ottanut muun muassa lehdissä kantaa Särkisalokodin puolesta.  Hän toteaa, että yhtään järkeenkäypää perustetta lakkauttamiselle ei edelleenkään ole tullut. Laura Tamminen toteaa peränneensä jo lautakunnassa tietoa päätöksenteon tueksi.
- Kun faktoja ei ole, on vaikea päättää mitä mieltä on. Tämä on demokratian irvikuva.

Jaana Shelby  uskoo, että Särkisalon malli, eri-ikäisten palveluja koottuna ”kampukseksi”   on juuri se, mihin muualla Suomessa tullaan  hakeutumaan.    Shelby kyseenalaistaa myös tavoitteen lisätä kotihoitoa.
– On esimerkiksi muistisairaita, jotka eivät kerta kaikkiaan voi asua kotonaan, vaikka fyysinen kunto sen sallisi. Ei heitä voi koteihinsa lukita.

Tauno Kanerva aikoo äänestää Särkisalokodin puolesta. Palveluverkkoesitys ei perniöläisvaltuutettua tyydytä muutenkaan, hänestä se ohjaa väistämättä asutuksen keskittämistä.
– Minne hävisi viherkaupungin idea. Se käsitykseni mukaan tarkoitti koko kaupungin pitämistä asuttuna.


Ulla  Huittinen muistuttaa myös siitä, mitä yhdistymissopimuksessa kirjattiin lähipalveluiksi.  Hän toteaa olevansa lähipalveluiden kannattaja, mutta kaikkea ei voi olla joka kylässä.  

Elina Suonio-Peltosalo sanoo katsovansa asiaa kaupunginhallituksen vinkkelistä, samoin kunnioittavansa sosiaali – ja terveyslautakunnan päätöstä.   
– Pidämme kiinni osaavasta, laadukkaasta hoidosta vaikka paikka olisi muualla kuin Särkisalokodissa.

Kiveenhakattu ensi maanantain päätös ei ole, valtuutetut uskovat asian äänestyttävän vielä  talousarviota käsiteltäessä. Kaupunginhallitus ottaa talousarvioon kantaa myöhemmin marraskuussa ja valtuusto joulukuussa.

Muita muutosesityksiä valtuutetuilla ei liiemmin ole, Eeva Koskinen tosin aikoo puuttua kouluverkkoon.

Valtion säästökuuri pistää ahtaalle myös haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeita. 

Viime vuodet haja-asutusalueiden vesihuollon tukemiseen on jaettu valtion rahaa valtakunnallisesti noin 9,6 miljoonaa.  
Ensi vuoden talousarviossa summa on jäämässä säästövelvoitteiden takia kahdeksan miljoonan korville.
Avoinna on  toisaalta vielä, miten rahalle eduskunnan käsittelyssä käy.  

Esimerkiksi kuluvan vuoden määrärahaa  eduskunta jonkin verran korotti,  muistuttaa vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hallitusohjelma velvoitti kolmen miljoonan säästöön.

Pääosa avustuspotista on ohjautumassa osuuskuntien hankkeille.  Rahansa saavat ainakin käynnissä olevat hankkeet ja osuuskuntien laajennukset.
Maakunnittain on eroja siinä, miten avustusten jakamisesta päättävät Ely-keskukset suhtautuvat uusiin hankkeisiin, esimerkiksi Keski-Suomessa uudet osuuskunnat eivät enää saa valtionavustusta.

Varsinais-Suomessa leikkausten aiheuttama muutos ei ole näillä näkymin kovin dramaattinen, arvioi Timo Korpinen, joka toimii paitsi kolmen salolaisen osuuskunnan toimitusjohtajana, myös Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n viestintäjohtajana.
Maakunnassa veshuoltohankkeisiin on jaettu viime vuosina noin miljoona euroa, ensi vuonna summa on kutistumassa 100 000 eurolla.
– Jos viime vuosina on tuettu kymmentä kohdetta, vastedes samansuuruinen tuki riittää yhdeksälle, havannoillistaa Korpinen.
Hän uskoo, että Varsinais-Suomessa olisi lähivuosina tilaa edelleen uusille jätevesiosuuskunnille.  
– Toteutettavat hankkeet varmasti seulotaan entistä tarkemmin.
Korpinen toivoo, että osuuskuntien välinen vapaaehtoinen yhteistyö ottaa tulta ennemmin kuin tukipolitiikalla jo jonkun olemassa olevan osuuskunnan yhteyteen liitettävä hanke.  Tähän ohjaa luonnostaan jo maakunnan sirpaloitunut hallinto. 

Yhdessä toimien osuuskunnat  saavat lisäksi selvää säästöä esimerkiksi hankinnoista.

Perniöläisen hiihtäjälupauksen Lauri Vuorisen kilpakausi lähestyy jälleen. 

Lauri Vuorinen haki vauhtia kisakauteen pohjoisesta.
Lue lisää...


Muistot menestyksekkäältä viime kaudelta ovat hyvät. Mitalikaappi sai täydennystä muun muassa Hopeasompakilpailun voitosta ja 17-vuotiaiden SM-kilpailuiden hopeasta.

Tämän vuoden Lauri on harjoitellut Suomen maastohiihto ry:n valtakunnallisessa Kultasomparyhmässä.

Tulevalla kaudella Laurilla on edessään kaksi todellista näytön paikkaa. Joulukuussa Lauri osallistuu Kontiolahdella järjestettävään kilpailuun, josta kaksi parasta pääsee  tammikuussa Itävallan Innsbruckiin Nuorten Olympialaisiin. Karsintakilpailussa on siis onnistuttava täydellisesti, jotta kisapaikka Nuorten Olympialaisiin aukeaa. Laurin omien sanojensa mukaan hänen mahdollisuutensa kilpailussa ovat pienet.
– Jos en pääse sinne niin ei se harmita.
Lauri tavoittelee myös paikkaa Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuihin 17-vuotiaiden sarjassa. Kilpailut järjestetään Viron Otepäässä helmikuussa.
Kilpailuja on tiedossa alkavalla kaudella lähes joka viikonlopulle. Menestystä ei tule ilman kovaa ja määrätietoista harjoittelua. Isänsä valmennuksessa Lauri harjoittelee vuodessa 400-500 tuntia. Hänen mukaansa tuntimäärää pitäis pystyä nostamaan noin 50 tunnilla vuosittain.
– Ammattilaiset harjoittelee noin 800 tuntia, Lauri arvioi.

Sitkeän  hiihtäjän kuulumisia lisää painetussa lehdessä

– Ensin siivoan ulkona, sitten sisällä ja teen käsitöitä keskellä päivää, kun on valoissa ja  jotain näkeekin, vastaa Ritva Enqvist 

Tutuksi tullut kirkko ei ihan näy RItva Enqvistin ikkunaan, vain iltavalaistuksen kajo.
Lue lisää...
eläkkeelle siirtyjien vakiokysymykseen.

Totta se on, Enqvistin Ritva totuttelee  eläkepäiviin, eikä mikään ole Särkisalossa kuten ennen. Tosin hänet voi vielä tavata tutuissa suntion toimissa.
– Olen luvannut tuurata seuraajani vapaita ja lomia seuraavan puolen vuoden ajan.
Niin Enqvist lupasi myös 29 vuotta sitten.
–  Kirkkoherra Pukari pyysi töihin ja lupasin tulla vuodeksi. Kai siinä tuli laskuvirhe tai olin niin innoissani, kun löytyi töitä, nauraa Enqvist.
– Esko oli silloin vuoden vanha.
Usein äiti otti Esko-pojan kainaloon ja lähti soittamaan ehtookelloja tai sunnuntaina huomenkelloja. Pian poikia oli kaksi. Pojat  odottivat kirkossa tai kesällä istuivat sankarihaudalla, kun äiti soitti kelloja.  Sittemmin kellojen soitto automatisoitiin.

Suntio näkee läheltä ihmisten syvimmän surun ja suurimmat ilon hetket, hautajaiset ja häät.
Yksi jakso töistä meni lasten kanssa.

–Olin kolme vuotta päiväkerhon tätinä. Viisitoista lasta kahdessa ryhmässä kolme kertaa viikossa, muistelee Enqvist.
–Siellä oli pieniä isäntiä, jotka ovat nyt suuria isäntiä. Heidän kanssaan on kiva muistella päiväkerhoaikaisia toilailuja.

Joillekin pimeys ja kirkko ovat kammottava pari.  Ritva Enqvist ei pimeää pelännyt eikä mitään muutakaan.

Pojat saivat kerran päähänsä pimeässä illassa pelotella suntiota.
–Pojat  koputtivat kirkon ovelle ja aina kun menin avaamaan he häipyivät. Huomasin heidän olevan sakastin ikkunan takana ja otin henkarissa olevan vaalean messukasukan ja heiluttelin sitä.

Pojille tuli seuraavaksi tulenpalava kiire pois kirkkomaalta.


Lue lisää Ritva Enqvistin kuulumisia painetusta lehdestä


Kemiönsaarelle kaavaillut tuulipuistot ovat vastatuulessa.
Tekninen lautakunta teki asiassa periaatepäätöksen tiistaina.
Ratkaisevaa oli se, että lautakunta korotti minimimatkan myllyistä asutukseen viidestäsadasta tuhanteen metriin.  Tämä tietää sitä, että myllyjen määrää on ainakin karsittava rankasti.
- Voi olla, että tuulivoima saarella on tätä myöten loppu, toteaa tekninen johtaja Lars Nummelin.
Hän sanoo, että selvityksiä ja arvioita tehdään vielä. Seuraavaksi asiaan ottaa kantaa kunnanhallitus ensi viikolla.

Useiden hankkeiden takana on Varsinais-Suomen Energia Oy.  Toimitusjohtaja Ansgarn Hahn toteaa päätöksen olevan valtava pettymys.
Yrityksen suunnitelmissa oli 34 myllyn kokonaisuus. Päätös tietää Hahnin mukaan sitä, että toteutukseen asti pääsisi runsaat kymmenen myllyä.

Sampsa Sarparantahaluaa näyttää taulujaan viikonloppuna perniöläisille.
Lue lisää...
”Suru tahtoo sua” on Sampsa Sarparannan tiistaina Oulussa avattavan näyttelyn nimi.
Ennen kuin maalaukset pakataan autoon, Sarparanta haluaa näyttää ne ihmisille täällä.
Taiteilija pitää työhuoneensa ovet avoinna ensi lauantaina ja sunnuntaina.
–Saavat perniöläiset nähdä nämä, jos vaikka kävisi niin täydellisesti, että joku jäisi matkalle.
Suurikokoisissa maalauksissa ensimmäisenä silmään pistävät muistokynttilät ja muistokukat.
–Kesällä en tiennyt, mitä Oulun näyttelyyn maalaan.
–Sitten tulivat hautakynttilät.
Sarparanta kertoo käyttävänsä aiheissa paljon muun muassa lehtikuvia, ei sellaisenaan, vaan suodatettuna.
–Mikä toimii, mikä sävähdyttää.
Maalauksista voi katsella  Norjan tapahtumia tai venäläisen jääkiekkojoukkueen kohtaloa, yhtä hyvin kuin kamppailua Särkisalokodin puolesta.
–On jotain, mikä sopii Särkisaloon.

Hanna Saario nostaa pöydälle kaksi näyttävää palkintopokaalia ja ripustaa kaulaansa mitalit.  

Hanna Saario (kesk) yllättyi itsekin mitalisijoituksestaan Pohjiosmaiden mestaruuskisoissa. Kuva Tapani Moisala.
Lue lisää...

Tunnustukset kertovat siitä, että kisavuosi on mennyt koko lailla mahtavasti.  Saarion laji on body fitness ja vuoden kirkkaimmat helmet ovat SM-pronssi  pitkien eli yli 163-senttisten sarjasta ja samoin kolmas sija PM-kisoista jotka käytiin Ruotsin Lundissa viime viikonloppuna.

–Vuosi on ollut ihan poikkeuksellinen kuuden kisansa kanssa. Monella on vuosia, jolloin ei ole ollenkaan kilpailuja, Saario muistuttaa.
–Kisadieetti on kropalle aina kova koitos.

Lundin kisa oli yllätys Saariolle itselleenkin.   Takana oli Fitness Expo, jonka jälkeen Saario luuli jo kisatauon koittavan.  Toisin kävi, Fitness-liitto otti Expon jälkeen yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta osallistua Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.
Saariota voisi sanoa lajissa luonnonlahjakkuudeksi.  Hän on saanut kehonsa rakenteesta kuluvalla kaudella roppakaupalla kehuja.
–Kuulemma se on  Suomen paras pitkien sarjassa.
Yhtälön tekijöinä ovat muun muassa leveä hartialinja, kapea vyötärö ja lihaspyöreys.
–Ne ovat ominaisuuksia, joita ei voi juuri parannella, Saario muistuttaa.

Kehut kannustavat osaltaan treenaamaan vielä kovemmin, kun tietää että edellytyksiä menestymiselle on.

Lue mitalistin kuulumiset Perniönseudun Lehdestä

Tulivoimala näkyy maisemassa kauas, eikä jää tielläkään huomaamatta.
Lue lisää...
Kemiönsaarella ei huudeta pelkkää hiphurraata suunnitelmille rakentaa saarelle useita tuulivoimaloita.
Tuulipuistohankkeiden nykytilaa esiteltiin kuntalaisille tiistaina.
Kunta on alkuvaiheessa vain työrukkanen, muistutti kunnanjohtaja Tom Simola.
– Kunta ei rakenna mitään, mutta meillä on velvollisuus kaavoittaa.
Kaavoituspäätös on tehty nyt viidestä alueesta.  Useampia ei tehdä, ennen kuin valtuusto on joulukuussa tehnyt periaatepäätöksen siitä, miten tuulivoimaan suhtaudutaan.
– Voidaan päättää, että saari täytetään tuulimyllyillä, että ei rakenneta myllyn myllyä tai sitten jotain siltä väliltä.
Tekninen johtaja Lars Nummelin muistuttaa, että kaavoituspäätöksestä itse kaavaan saati voimaloiden rakentamiseen on pitkä matka.
Tuulivoimakaavaa tehdään myös maakunnan tasolla.  Maakunnallinen kaava hyväksytään ehkä vuonna 2013, ennakoi suunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.
– Sitä ennen pitää toimia kuntakaavoituksella.
Kaava osoittaa vain voimaloille sopivat alueet, ei puutu yksittäisten voimaloiden sijoitukseen.  Maakuntakaavan valmistumisen jälkeenkin rakentaminen vaatii aina kuntakaavan oheisselvityksineen.   Koko saaren kattavaa yleiskaavaa ei kuitenkaan olla tekemässä.

lisää tuulivoima-asiaa tämän viikon lehdessä.

Teijon telakalta kuuluu työn ääniä jatkossakin.   

Pasi Määttä testaa ajoramppien toimivuutta elektroniikkaa tihkuvassa ohjaamossa.
Lue lisää...


Western Shipyardin telakalla Teijolla luovutettiin uudistettu ja kymmenellä metrillä pituutta kasvanut lossi luovutettiin tilaajalle eilen.
Lossi oli viimeinen kolmen uudistetun lossin sarjasta. Tiistaina tilalle tuli Ahvenamaan maakuntahallituksen lautta, ja telakalla on toiveita toisen samanlaisen lauttasarjan uudistamisesta.
–Talven työllisyys olisi turvattu, sanoo telakan tekninen johtaja Pasi Määttä.

Talvet ovat arvoitus pitkällä Halikonlahdessa sijaitsevalle telakalle. Lämpiminä talvina korjattavaa voidaan tuoda telakalle myös talvella.
–Ison laivan korjaus olisi  talvella turvallisin, porukalle riittäisi töitä.
Valmistumassa oleva ohjusvene oli tiistaina koeajolla Hangon läntisellä ja seuraava, ”Raahe”, on työn alla.

Koko teollisuuden haaran tilanteen Määttä näkee positiivisena varsinkin nyt, kun Turun telakalla aloitetaan uuden risteilijän rakennustyöt.
–Turun seudulle tulleista laivatilauksista lohkeaa meillekin jotain.
Western Shipyard eli kotoisasti Teijon Telakka on osa APX-Metalli Oy –konsernia. Tuotantoa on Pyhärannassa ja Kaarinassa.
Lossien ohjaamo rakennettiin Pyhärannassa, varusteltiin Kaarinassa ja liitettiin lossiin Teijolla.
Teijon rautakourat pistivät lossit keskeltä poikki ja hitsasivat Kaarinassa tehdyn lohkon väliin.
Uudistettujen lossien ohjaamo on toista maata kuin ohjaamot takavuosina. Lossin kantta valvoo neljä kameraa. Tärkeimmät hallintalaitteet on koottu yhteen pulpettiin ja kuljettaja kiepsahtaa tuolinsa kanssa pulpetin puolelta toiselle, riippuen menosuunnasta. Kuljettajan mukavuudesta huolehtii ilmastointi ja lattialämmitys. Huoltopuolessa auttavat jääkaappi, mikro ja kahvinkeitin.

Vanhus voi joutua odottamaan terveyskeskuksessa ympärivuorokautista vanhainkoti- tai tehostetun palveluasumisen paikkaa Salossa kuukausia.  Kuluvan vuoden keskiarvo vanhainkotiin pääsemiseksi on puolitoista kuukautta ja tehostettuun palveluasumiseen pääsemiseksi kaksi.

Myös pidempiä jonoja on nähty ja niiden pelätään edelleen pitenevän.  Perniönseudun Lehden saamien tietojen mukaan terveyskeskussairaalan henkilökunnan keskuudessa ollaan huolissaan siitä, että  jotkut osaston potilaista ovat odottaneet päätöstä sijoituspaikasta jopa yli vuoden, samoin siitä että terveyskeskuksesta lähtee hoitopaikoista päättävälle SAS- ryhmälle selvästi enemmän palvelutarpeen arviointipyyntöjä kuin päätöksiä tehdään. 

SAS-koordinaattori Jenni Kukkola myöntää, että odotusaika voi venyä useampaan kuukauteen  riippuen siitä, millainen hoitopaikka tarvitaan ja mikä hoitoyksikkö on ollut omaisten toiveena.   Kukkola muistuttaa, että joka palvelutarvepyynnöstä tehdään päätös. Se on joko myönteinen eli potilas hyväksytään paikanodottaksi, tai kielteinen jolloin potilas ei täytä ympärivuorokautisen hoidon kriteerejä.  Päätös voi olla myös keskeneräinen, jolloin esimerkiksi kuntoutusta tulee jatkaa.

Kukkolan mukaan erot lukumäärissä johtuvat siitä, että terveyskeskuksessa tilastoidaan  kaikki käsittelyyn lähdössä olevat asiakkaat, SAS-ryhmän tilastossa näkyvät vain jo työryhmälle ilmoitetut hoitopaikan odottajat.
Terveyskeskussairaalassa työskentelevän henkilön mukaan parhaillaan kotiutetaan väliaikaisesti vanhuksia, joiden pärjääminen kotona on hyvin kyseenalaista.

Jenni Kukkola muistuttaa,   että kotihoito on ensisijainen hoitomuoto ja kun kotona asuminen ei enää käy, tehdään palvelutarpeen arviointi  ja mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen pistetään hakuun paikka vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä.   
Osaltaan jonoja kasvattaa paikkojen merkintä mies- tai naispaikoiksi.

Rekkaliikenne Perniön ja Särkisalon alueelta Säkylään on syksyn aikana hyvin vilkasta.  

Juurikaskuormaa, yhtä monista, tehtiin viime viikolla Perniön Kestrikissä. Lastauskoneen puikoissa on Teemu Erjala, lavalla lastin valmistumista seuraa Mikko Leppänen.
Lue lisää...


Säkylän juurikassokeritehtaan 59. käyntikausi pyörähti vauhtiin syyskuun lopussa. Ennätyksellisen sadon vuoksi käyntikauden odotetaan jatkuvan jouluun asti.
– Joulunpyhät ovat meille takarajana. Käyntikausi tulee kestämään noin kolme kuukautta, Sucros Oy:n viljelypäällikkö Tero Tanner sanoo.
Yhtiöllä on koko maassa 875 viljelysopimusta, Perniössä sokerijuurikkaanviljelijöitä on yli 50.

Suomen ainoalle sokeritehtaalle Säkylään, Sucros Oy:n käsiteltäväksi kuljetetaan vuorokaudessa noin 250 kuorma-auto- tai traktorikuormallista sokerijuurikasta vuorokaudessa. Perniöstä Säkylään ajaa 26 kuorma-autoa päivässä.
Tannerin mukaan sokerijuurikkaan lopullista satoa on vielä vaikea tässä vaiheessa ennustaa, sillä iso osa juurikkaasta kasvaa edelleen.
– Mutta odotetaan kyllä erittäin kovaa keskisatoa, Tanner sanoo.
Luvuiksi muutettuna odotukset pyörivät jopa 50 tonnissa hehtaarilta. Aiempi ennätys oli 42 tonnia hehtaarilta.

Kuljetuksia koordinoivan Tauno  Kanervan mukaan syksyn sokerijuurikasoperaatio on viljelijöiden ja kuljetusyrittäjien tiimityötä. Lisäksi ennen juurikkaan kuljetusta paikallisten viljelijöiden yhteinen yritys Multapois Oy puhdistaa sokerijuurikkaat ylimääräisestä mullasta. Perniö-Särkisalon alueen sokerijuurikkaita kuljettaa tällä hetkellä 11 ajoneuvoa, jotka ovat pääosin paikallisten kuljetusyrittäjien autoja. Kanervan mukaan kaksi autoa tulee vieraalta paikkakunnalta, sillä enempää paikallisia autoja ei onnistuttu järjestämään.

Lue koko juttu juurikasrallista painetusta lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Syksyinen kirkkotie
  • Kuvaus: Syksyn lehdet innostivat myös Riitta Heleniuksen ikuistamaan Perniötä, tällä kerralla kirkolle johtavaa tietä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20