Uutiset




Särkisalon kirkon 250-vuotisjuhlaa vietettiin koko pyhäpäivä.   
Särkisalon kirkkoherroista Suominen kulki sivuvaunullisella moottoripyörällä. Kirkkonäytelmässä totuutta hiukan sovellettiin: Suominen (Veikko Vuorijoki) tuli paikalle mopolla.
Lue lisää...

Päivä huipentui kirkkopuistossa esitettyyn näytelmään ja kahvihetkeen. 
Anna-Kaisa Siltasen kirjoittamassa näytelmässä käytiin kirkon vaiheet läpi.  Kokonainen neljännesvuosituhat tiivistettiin napakkaan vartin pakettiin, mistään silti tinkimättä.


Särkisalon kirkkoherrat  tulivat toinen toisensa jälkeen  kuka mopolla, hevosella,  juosten tai  arvokkaasti kävellen.
– No Kirkkoherra Kivekäshän se siinä näytti olevan iltalenkillä. On sitten vissiin palannut jo Kankaanpäästä pesismatsista, tunnisti kertojana toiminut mamma, Eeva Söderman.


Kirkon syntymäpäivää juhlivien ihmisten määrä ylitti kaikki odotukset ja päivän vietto venyi pitkälle iltapäivään käytännön syistä.


Ehtoollisineen parituntiseksi venähtänyt jumalanpalvelus tuntui ainakin pitkältä kirkon pihalla jalkapuussa istuneista Mikko Virposta ja Mika Laitisesta.  
Kuinka huonosti Laitinen onkaan käyttäytynyt, kun ratsain paikalle tullut rovasti Wilenius määräsi lisää jalkapuuta.
Kirkon ja pappilan väliin jäävä kirkkotarhan osa on hyvä paikka  tapahtumille.


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Kaupungin palveluverkko- ja alueverkkopäätökset  on määrä tehdä jo lokakuun valtuuston kokouksessa.

Aikaa keskustelulle ei juuri jää. Virkamiesten esitykset esitellään valtuutetuille valtuustoseminaarissa tämän kuun lopulla. Alueverkkoesitystä esitellään julkisesti syyskuun puolivälissä Perniössä.


Palveluverkkoselvityksen perusteella on määrä päättää, mitä palveluja missäkin päin kaupunkia on jatkossa tarjolla. Alueverkkoselvityksen pohjalta päätetään alueet, joiden kehittämiseen panostetaan.


Kiireestä ja vähäiseksi jäävästä keskustelusta puhuttiin Perniöntien aluetoimikunnan viime kokouksessa.
Kokouksessa alustivat kaupunginhallituksen  puheenjohtaja Juhani Nummentalo ja professori Eero Uusitalo sattuvasti  ”Lähidemokratian mahdollisuuksista Salossa”.


Aluetoimikunnan jäsen Mirja Meriluoto pahoitteli tiedon puutetta palveluverkkoasiassa.
– Emme tiedä, kuka sen on tehnyt, aluetoimikunta ei tiedä siitä mitään.


Kirsti Leikkonen kaipasi vaihtoehtoja.
– Virkamiesten tulee esitellä päättäjille useampi vaihtoehto, vaati Leikkonen vaikka ei oikein uskonut vaihtoehtoihin.
– Se on kuitenkin niin Salo- keskeistä ja ennalta päätettyä, hän ennakoi.

Juhani Nummentalo kysyisi kyläyhdistyksiltä.
– Ennen kuin näitä aletaan syöttämään ihmisille, pitäisi kuulla aluetoimikuntia ja kyläyhdistyksiä.

Lue koko juttu ja Eero Uusitalon ajatuksia Perniönseudun Lehdestä

Lehmirannan lomakeskus pystyy pian majoittamaan parisataa vierasta, kun uusin osa otetaan käyttöön marraskuussa.  
Lehmirannan uusin osa on sakara itään päin.
Lue lisää...



Noin 2000 neliön uudisosan harjakaisia vietettiin tiistaina. Laajennukseen tulee 31 kahden hengen huonetta ja lisäksi kokous-, toimisto- ja huoltotiloja sekä atk-luokka.
Samaan aikaan Lehmirannassa koolla olleet Eläkeliiton piirien toimihenkilöt  ihastelivat uusia suuria parvekkeellisia huoneita ja harmittelivat, ettei niitä oltu vielä numeroitu.
Varauksia ei siis voinut tehdä.

Eläkeliiton talousjohtaja Eero Patrakka kertoi, että Lehmirannassa vietettiin samalla kertaa  kaksia harjakaisia. Lomakeskuksen lämpökeskus uudistetaan ja koko keskus lämpiää jatkossa bioenergialla.


Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen muistutti, että Lehmiranta kilpailee muiden koulutus- ja kurssikeskusten kanssa, koska se on avoin kaikille.
– Lomatoiminnassa  kilpaillaan sisällöllä.
Salminen oli itsekin vasta kotiutunut Lehmirannasta täydeltä Pelimanni- ja kansanmusiikkiviikolta.



– Saatko sen koukusta irti, huolehti Pentti Kyytsönen, kun Jonna Flink oli onkinut Ulkoluodon sillan pielestä taas yhden ahvenen.
Niksaaren rannassa ongittiin tiistaiaamuna rivissä.
Lue lisää...


Saipa hyvinkin ja näppärästi sittenkin.

Koko joukko Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisia oli Särkisalon rannassa tiistaiaamuna.


Särkisalon-Finbyn kalastusalueen ja koulun yhteistyössä järjestämässä kalapäivässä opeteltiin tuntemaan kaloja ja kalastusta paitsi ”luokassa” saunalla, myös ihan käytännössä.
Osalle homma oli perin selvää kauraa, kuten Jonna Flinkille ja vieressä onkineelle Nea Isakssonille.
– Omat virvelit löytyy, kertoivat tytöt.
Saalis on useimmin ahventa tai haukea.
– Vähän riippuu tilanteesta.  Pienet kalat päästetään pois, isommat tehdään ruoaksi, selvitti Nea.
Kaikile kalastus edes ongella ei ole tuttu juttu.
– Ymmärtää senkin toisaalta. Eivät kaikki omistakaan lapsista olleet mukana kalalla pieninä, mietti rasteja vetänyt Erkki Virtanen.
Vapaaehtoisesti aikaansa antavilla kalamiehillä on tärkeä rooli päivän läpiviemisessä.
Päivä on yhdistelmä biologiaa ja miksei ihan kansalaistaitojakin.
– Jos saataisiin  innostettua luontoon ja kalalle. Kerrotaan, että tällainenkin tapa käyttää vapaa-aikaa on, muotoilee kalastusalueen isännöitsijä Essi Erävesi.


Teijon Hakaniemessä muisteltiin lauantaina lapsuuden kesiä ja miksei talviakin, kun kylässä vuosia sitten asuneet kokoontuivat pitkästä aikaa tuttuihin maisemiin.
Taas omenapuiden kimpussa: Hakaniemessä lapsuutensa seikkailleet Kari Karnakoski, Reino Halenius, Hannu Saarinen, Pertti Saarinen, Matti Lundström, Lasse Sarlin ja Osmo Virtanen.
Lue lisää...

Samalla kun muistoissa hehkuivat ihanat ajat vuosikymmeniä sitten,  kehuttiin Somerolla Teijon ja naapurikylien tämän päivän elämää:  Teijon alue  nimettiin lauantaina Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Palkinto koskee Teijon lisäksi myös naapureita: Matildedalia, Kirjakkalaa ja Mutaista.

Tiistaina kyläyhdistyksen kokous korkattiin kuohuviinillä, mutta ei ylpistellen: palkinto ei ole kyläyhdistyksen,  vaan kaikkien Teijon alueen hyväksi työtä tehneiden.
– Varmasti satoja ihmisiä on ollut mukana, muistutti Marja-Sisko Ranta.

Hakaniemessä muisteltiin puolestaan menneiden aikojen leikkejä, kaupantekoa ja kortinpeluuta.
Hakaniemi on asuntoalue nykyisen Teijon telakan kyljessä. Kolmesta valkoisesta kivitalosta on kaksi jäljellä ja punaisten tupien rivi.
Telakan paikalla oli reilut viisikymmentä vuotta sitten saha, mikä oli lapsilta ankarasti kielletty paikka.

– Siellä oli silti jokaisella jonkunlainen kolo tai maja, muistelee Pirjo Ristola.

Luvan kanssakin sahalla käytiin.
– Joka aamu vein yhdeksäksi isälle villasukkaan pujotetun kahvipullon ja evästä.


Kivitalon keskelle jäänyttä aukiota kutsuttiin Hakaniemen toriksi. Aukiolla tehtiin torikauppaa.


Tori oli myös sen aikainen leikkipuisto, jossa urheilulla oli tärkeä osa.
– Siellä oli kuularinki ja korkeushyppytelineet ja tehtaan puolesta tuotiin hiekkakuorma leikkejä varten. Juoksurata kiersi puuliiterin ympäri.
– Hakaniemi oli työläisten asuinalue, kertoo Pirjo Ristola.


Lue Teijo-jutut kokonaisuudessaan tämän viikon Perniönseudun Lehdestä



Puinnit ovat hyvässä vauhdissa eteläisessä Salossa.  
Matti Fontell keräsi vehnää ihan Perniön kirkonkylän kupeessa.
Lue lisää...

Näillä näkymin korjuuseen tulee vehnästä kohtuullisen hyvä sato.
– Jyväkoko voi olla vähän pieni,  arvioi perjantaina Lupajalla puinut Matti Fontell.
Kevätvenhä valmistui pitkän linjan viljelijällekin yllättäen.
Fontell on yksi viljelijöistä, joiden peltoja jäi  keväällä tulvan alle.   
Veden vallassa olleet alueet selvisivät koitoksesta verraten hyvin. Matti Fontell arvelee, että veden huuhtomilta alueilta jäi viidennes itämättä uudelleenkylvön jälkeen.
– Sitäkään ei huomaa, kun ne paikat ovat laikkuina siellä täällä.  Myöhässähän kasvu niillä alueilla on.





Syksy tuo tullessaan Perniön liikuntahalliin monta liikuntaryhmää ja ainakin yhden sellaisen, jossa hiki saadaan pintaan melkein vahingossa. 
Anna-Liisa Lammervo vetää Liikuntakaverit-ryhmää.
Lue lisää...

Liikuntakaverit- ryhmä on tarkoitettu alakouluikäisille lapsille, ja kynnys tulla mukaan on pyritty laskemaan mahdollisimman alas. 
Ryhmä sopii ennestään vähän liikkuville,  mukaan joukkoon sopii tulla vaikka olisi mielestään pyylevä tai kömpelökin; tuloksien perässä ei olla.
– Mittanauhaa ja sekuntikelloa ei ole, lupaa ryhmää vetävä Anna-Liisa Lammervo.
– Liikunta tulee leikin varjolla.
Ohjelmassa voi olla esimerkiksi erilaisia pallopelejä.
Samaa tiettyä rentoutta hän toivoo koulujen liikuntatunneillekin: ennemmin kuin suorituksia, aikaan pitäisi saada liikkumisen iloa.
Ryhmä on koolla viikosta 36 alkaen torstai- iltaisin.





Teijon alue on vuoden kylä Varsinais-Suomessa vuonna 2010.  
Häntälän kyläyhdistyksen Anne Heino luovutti palkinnon Teijon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaaralle lauantaina. Kuva Manu Kärki.
Lue lisää...

Varsinais-Suomen kylät ry:n valinta vuoden kyläksi julkistettiin lauantaina.

Kunniamaininnoista toinen tuli verraten lähelle, Sauvon Karunaan. Toisen kunniamaininnan sai Mynämäen Laajoki.


Kilpailun teemana tänä vuonna oli ”Turisti tulee kylään”; haussa oli kylä, jossa on kehitetty kylämatkailua ja löydetty oman alueen erityispiirteet kylän valteiksi.
Teijon hyväksi kisan ratkaisi yhteistyö, jota alueella on tehty laajalti: mukana aluetta kehittämässä ovat kyläyhdistyksen lisäksi muutkin yhdistykset, samoin eri yritykset osaavat istua saman pöydän ääreen ja kantaa kortensa kekoon.
Yhteistyötä on tehty esimerkiksi yhteisen ympäristön hoidossa.  Raati otti esimerkiksi kyläyhdistyksen johdolla tehdyn viitoituksen joka kylään.  Yhdessä pyöritetään toimintaa niin kyläsaunalla kuin siivoustalkoissa ja koulun tiimoilla. 


Peruspalvelut kuten koulu ja kaupat olivat myös raadin mieleen.   Työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, mikä erityisesti miellytti raatia.

Teijolaiset ovat myös kunnostautuneet asioidensa julki tuomisessa: esimerkiksi keväällä kulmakunnan liikenteen ongelmapaikkoja esiteltiin Ely-keskuksen asiantuntijoille.  


Turistit Teijolle jo osaavat: esimerkiksi Matildedalin kesäteatterissa ja muissa tapahtumissa käy vuosittain tuhansia kävijöitä, samoin laskettelurinteessä, golfaamassa ja retkeilyalueella.  Matkailupalveluita käytetään myös varsin ympärivuotisesti.


Teijon alue käsittää neljä kylää: Matildedalin, Teijon, Kirjakkalan ja Mutaisen.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä torstaina


Kantatien 52 ja Kemiöntien risteykseen valmistuvassa kiertoliittymässä ei vielä ole opittu tavoille.
Kiertoliittymän liikenteessä on vielä vähän petraamisen varaa.
Lue lisää...



Perniönseudun Lehden toimitukseen tulleiden yhteydenottojen mukaan uudessa liikenneympäristössä on nähty mitä oudoimpia tapoja selvitä. 

Pahimmillaan Salon suunnasta tullut auto on pistänyt vilkun vasempaan ja koukannut suoraan Perniön kirkonkylän suuntaan vasemman kautta, myötäpäivään liittymässä ajaen.  Kaikille ei ole selvää sekään, että liittymässä jo ajavilla on etuajo –oikeus.

Lisäkiusaa tuottaa laiska vilkunkäyttö.


Perniönseudun Lehti tarkkaili vilkutusta liittymässä kahden kymmenminuuttisen ajan tiistaiaamuna.  Ensimmäisellä tarkkailujaksolla 75 autosta peräti 41 jätti käyttämättä vilkkua.
Toisella kerralla 65 autosta 30 poistui liittymästä ilman vilkkua.  Vilkuttomiin on laskettu myös ne, jotka pistävät vilkun päälle heti ympyrään ajaessaan.   Suhteessa vähiten vilkkua käytti raskas liikenne, kuorma- ja rekka-autot.



Vilkkua käytetään kiertoliittymästä poistuttaessa.



Mussaaren koulun piha pölisi keskiviikkoaamuna. 
Matti Nurminen odotti koulun alkua rapuilla istuen.
Lue lisää...

Syyslukukausi, koulun arki alkoi reippaasti ennen yhdeksää, vaikka pulpettiin ei oitis istuttukaan. 


Pihaleikkien avulla tultiin jälleen kerran tutuiksi ja päästiin luontevasti kyselemään ne kesäkuulumiset.
– Joku muistaa paljon tekemisiään, joku muistaa olleensa uimassa eikä sitten sen enempää, hymyili rehtori Tuire Suvanto.


Pikaisen kuulostelun perusteella jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia on aika vähän: kesään tuntuu mahtuneen paljon ohjelmaa.  Esimerkiksi kuudesluokkalaiset Liiaksen veljekset Otto ja Aleks  nostavat kaverien kanssa touhuamisen ja Ranskan-matkan menneen loman ykkösasiaksi.


Yhdeksän viikkoa kesälomaa riitti niin opettajille kuin oppilaille.
Tokaluokkalainen Matti Nurminen vakuutti jo tulleensa kouluun mielellään.  Syksyn varusteisiin kuuluvat ainakin uudet koulutarvikkeet; kynät, viivoittimet ja muu tärkeä.   Uusi paitakin.  

Matin mieleen koulun alku on ainakin, jos lukujärjestyksessä on matematiikkaa.
Opettajainhuoneessa otettiin aamu rauhallisesti.  Lukuvuosi lähtee käyntiin rutiinilla ja mieluusti.
– Kotonakin saa enemmän aikaan, kun työ rytmittää päivää,  miettii Seija Lähdesoja.


Mustikkaa ei ole viime syksyn tapaan, mutta etsivä löytää, vakuuttivat poimijat Perniön Kalakaupan vastaanottopisteessä tiistaina. 
Timo Saario toi tiistaina myyntiin kanttarelleja.
Lue lisää...

Sateen pätkimästä päivästä huolimatta autojen takakonteista kannettiin tasaiseen tahtiin mustikkaa ja myös kanttarellia.
–    Hakemalla löytyy, mutta ei niistä paikoista, mistä viime vuonna , kertoi Leena Mamia.

Lämpö ja sateet pistävät vauhtia kanttarelleihin.
–    Ensi viikolla varmasti on, arveli Timo Saario.
Saario toi tyttäriensä Ainon ja Iidan kanssa reilut yksitoista kiloa kohtuullisen kokoisia kanttarelleja.
Keltasienet olivat neljän tunnin poimimisen tulos.
– Pari viikkoa ne ovat myöhemmässä kuin viime vuonna.
Saarion muistissa on, että viime vuonna elokuun toisena päivänä myyntiin oli mennyt jo yli kaksikymmentä kiloa.

Metsän antimien keruusta saa muutakin kuin raitista ilmaa ja liikuntaa; ahkera poimija tekee syksyssä sienillä jopa kolmattatuhatta euroa tienestiä.

Eteläisessä Salossa 70 uutta koululaista

Uusi kouluvuosi perusopetuksessa alkaa  ensi keskiviikkona.  Eteläisen Salon kouluissa koulutaipaleensa aloittaa yhtensä hieman yli 70 uutta ekaluokkalaista.  Seitsemän koulun kesken aloittavien oppilaiden määrässä on kuitenkin suuria eroja.

Perniön kirkonkylän koulussa aloittaa koulutaipaleensa 36 uutta oppilasta. Koulun oppilasmäärä on syksyllä 216.
Kiskossa Toijan koulussa aloittaa 18 uutta oppilasta. Kokonaisoppilasmäärä on Toijassa 103.
Saurun koulu on alueen kolmanneksi suurin, mutta Toijaan verrattuna oppilasmäärä putoaa heti puoleen, 51 oppilaaseen. Ekaluokkalaisia Saurussa aloittaa seitsemän.

Myös Teijon koulussa aloittaa keskiviikkona seitsemän uutta oppilasta. Kokonaisoppilasmäärä on puolestaan 36. Niin ikään 36 oppilaan Särkisalon koululla ensimmäisellä luokalla aloittaa neljä oppilasta.

Nurkkilan ja Mussaaren kouluilla ensimmäisen vuoden aloittavilla oppilailla ei ole lainkaan samanikäisiä luokkakavereita, sillä koulutaipaleensa aloittaa kummassakin koulussa vain yksi oppilas. Opetus tapahtuu yhdistelmäluokissa.
Esimerkiksi 22 oppilaan Nurkkilan koulussa ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla on yhteensä vain seitsemän oppilasta. Mussaaren koulussa taas on yhteensä vain 15 oppilasta.
– Tässä voi nyt jokainen miettiä miltä siitä ekaluokkalaisesta tuntuu. Ei siinä saa pallopelejä aikaiseksi luokkakavereiden kanssa, Salon kaupungin perusopetuksen opetustoimen johtaja Tommi Tuominen sanoo.
Oppilasmäärät perustuvat kesäkuisiin arvioihin. Virallinen oppilasmäärä tarkistetaan aina ensimmäisen koulupäivän jälkeen.
– Niihin voi tulla pieniä muutoksia, voi olla, että perheitä on muuttanut, tullut avioeroja tai syntynyt uusperheitä, Tuominen kertoo.

Syksyllä Salossa aloitetaan päättäjille tehtävä palveluverkkoselvitys. Koulujen kohdalla se tarkoittaa sitä, että tarkastelun alle otetaan alakoulut, joissa viiden vuoden aikana oppilasmäärä on ollut kolme kertaa alle 36.
– Siellä tarkastelun alla ovat Teijo, Mussaari ja Nurkkila, Tuominen sanoo.
Hän painottaa, että päätöksen tekeminen ei pohjaudu pelkästään lukuihin.
– Päättäjillä on kylmän faktan lisäksi mahdollista olla sydän mukana.
Selvitystyössä päättäjille tuodaan faktatiedot, mutta sen jälkeen päättäjillä on mahdollisuus käyttää omaa maakuntatuntemustaan ja nostaa esiin historiaa, perinteitä, tunnetta ja muita päätöksenteon kannalta merkittäviä asioita.
– Virkamiehet eivät kouluja lakkauta, vaan päättäjät tekevät ne linjaukset. Päätökset tehdään demokratian kautta.






Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo ei mökillä Förbyssä suorastaan välttele ruumiin rasitusta.
Juhani Nummentalo viettää Särkisalon mökillään aikaa lähes ympäri vuoden.
Lue lisää...
Sopiva aamulenkki on postilaatikolle ja takaisin, kaksi kilometriä suuntaansa.  Seuraava hikoilun paikka on puuhommissa metsässä: kropan hikoillessa pää saa miettiä rauhassa ihan muita asioita kuin meneillään olevaa savottaa.
Kokonaan osastaan kunnallispoliitikkona ei Nummentalo pääse mökilläkään.
– Ihan kokonaan kaupungin asiat eivät koskaan häviä mielestä. Metsässä niihin voi saada ihan uuden näkökulman, kun itse työsuoritus ei suorastaan vaadi aivotyötä, naurahtaa Nummentalo.
Nummentalo on ottanut Särkisaloon tuntumaa parinkymmenen vuoden ajan ja liki ympärivuotisena mökkiläisenäkin pitkälti toistakymmentä vuotta.    
Salon rannikkokaistaleen menestymisen mahdollisuuksia Nummentalo ei väheksy.   
Osa kunniasta kuuluu jo Särkisalon kunnan aikanaan tekemille päätöksille kuten rantakaavalle.
– On kaavaa ja on uusia tontteja valmiina.
Osa vapaa-ajanasunnoista on saatu puolestaan vakiasunnoiksi poikkeuslupien kautta.
Pitkällä tähtäimellä Juhani Nummentalo uskoo Särkisalon asukasluvun muuttovoiton vuoksi lopulta kasvavankin.  
Maalle tai saareen muuttava Nummentalon arvion mukaan tietää, mihin on muuttamassa eikä vaadi kaikkia kaupungin palveluja kotiovelleen.
– Ei se voi olla subjektiivinen oikeus että jos keskustassa on urheilukenttä vieressä, niin se sama olisi maallakin.
Väkiluvun kasvu tietänee samalla sitä, että palveluille on käyttäjänsä: Särkisalon koulun Nummentalo ei uskokaan peloista huolimatta olevan lakkautusuhan alla.  Oppilasmäärä ei huitele vielä tarkastelurajalla, lisäksi joku painoarvo koulun sijainnillakin olisi hänestä oltava jo koulumatkojen pitämiseksi kurissa.
Plussapuolien lista Särkisalosta kasvaa lopulta pitkäksi: kunnan peruspalveluiden lisäksi saarella on kaupan ja ravintolan palveluja, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä tärkeitä työpaikkoja.
Miinuspuoliksi Nummentalo nostaa eri yhteydet, kaapelia tai tietä pitkin: laajakaistayhteyksissä on parantamisen varaa etenkin etätyöläisiä ajatellen.  Perinteiset liikenneyhteydet tai niiden puute on ongelmista toinen.



Lue koko juttu uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Joki kauneimmillaan
  • Kuvaus: Talvipäivän tunnelmaa Perniönjoella kuvasi Terttu Rantanen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20