Uutiset

Vesisiippa vetelee unia kiven halkeamassa.
Lue lisää...
Lepakot näyttävät viihtyvän Förbyn kaivoksessa poikkeuksellisen hyvin talvisin. Kaivoksesta löydettiin maaliskuun loppupuolella toteutetussa laskennassa yhteensä 104 lepakkoa, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Tätä ennen suurin määrä Förbyssä oli 65, joka havaittiin vuonna 2006. Määrä on vaihdellut kahdeksana aiempana perättäisenä kartoitusvuonna 33:n ja 65 välillä.

– Suomessa ei tunneta suurempia talvehtijoiden keskittymiä. Förbyn kaivos on ilman muuta todella merkittävä lepakoiden talvehtimispaikka, kertoo Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Emma Kosonen.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirillä on lepakkokerho, joka on tutkinut lepakoiden esiintymistä Förbyn kaivoksessa jo vuodesta 2003 lähtien. Lepakkojen seuranta liittyy kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiin.
Lisää lepakkoasiaa tämän viikon lehdessä.

Pnja Nuutinen ja Henna Tuominen olisivat aloittaneet ruotsin opiskelun.
Lue lisää...
Ennen kaksikielisessä Särkisalossa on loppumassa ruotsin opiskelu toisena pitkänä kielenä. Ensi syksynä ruotsin opetuksen aloittavaa neljäsluokkalaisten ryhmää ei enää saatu kokoon.

Jotta opetus alkaisi, yhdessä opetusryhmässä tulisi olla vähintään kymmenen oppilasta. Viime vuonna Särkisalon ja Nurkkilan yhteisen ryhmän kohdalla joustettiin vielä kahdeksaan oppilaaseen, mutta ei enää.

Neljänneltä luokalta aloitettavaa ruotsin kieltä on opiskeltu Särkisalossa jo pitkään, pari viime vuotta yhdessä Nurkkilan koulun kanssa.
– Kun Särkisalo oli vielä itsenäinen kunta, jokaista luokka-astetta opetettiin erikseen ruotsissa. Kaksikielinen kunta katsoi, että toiseen kieleen kannattaa panostaa kunnolla, mainitsee kolmatta ja neljättä luokkaa opettava Mirja Meriluoto.


Saloon liittymisen jälkeen siirryttiin yhdysluokkaopetukseen. Opetusta ei saanut myöskään enää omalla koululla, vaan halukkaat kielen opiskelijat kuljetettiin Nurkkilan kouluun, sillä Särkisalo ja Nurkkila  määriteltiin yhteiseksi opetusalueeksi.

Neljäsluokkalaisten ruotsin opetus ei ala syksyllä myöskään Saurun koulussa, jossa on opetettu aiemmin oman koulun lisäksi myös Mussaaren ja Teijon koulun oppilaita. Kymmenen oppilaan kriteeri ei täyttynyt sielläkään.

Kirkonkylän koulussakin ryhmä saatiin lopulta juuri kokoon.


Lisää kieliasiaa tämän viikon Perniönseudun Lehdessä.
Akka ja kissa ilmestyvät vanhainkodin pihalle, jos rahoitus saadaan kokoon.
Lue lisää...

Jos suunnitelmat toteutuvat, Perniön vanhainkodin pihalla on ensi syksyyn mennessä piparkakkumuotteja muistuttava taideteos ruostumattomasta teräksestä.

”Akka ja kissa perniöläisittäin” on särkisalolaisen Andrea Vannucchin suunnittelema tilateos. Hän on suunnitellut sen Taideakatemian ”Taide julkisissa tiloissa” –kurssilla. Teos olisi jatkoa vanhainkodin pihapiirissä jo aiemmin tehdyille muutoksille vanhusten virkistyksen ja toiminnallisuuden lisäämiseksi.

Pihapiirissä on jo muistiaitta, pyörätuolilla tavoitettava kasvulaatikko sisääntulokatoksessa sekä perennapuutarha dementiaosaston yhteydessä. Viime aikoina on tehty myös mosaiikkiseinää lasten ja vanhusten yhteistyönä.


Perniön kotiseutuyhdistys sai Salon kaupungilta maanantaina 4000 euron avustuksen, joka hakuvaiheessa ilmoitettiin käytettävän teoksen kustannuksiin. Omaa rahoitusta tosin kaivataan myös, sillä teoksen 5400 euron hinnasta 1400 euroa jäi kaupungilta saamatta.
Lisää suunnitelmasta tämän viikon Perniönseudun Lehdessä.
Matildan Marina jää vaille yrittäjää. KP-groupin Tony Hellström kertoo yrityksen luopuvan kahvila-ravintolan pidosta.  KP-Group ei pidä ravintolaa edes tulevana kesänä.
Samassa yhteydessä toimii polttoaineen myyntipiste.




Heinäkuun alussa kahvila on edelleen ilman yrittäjää.
Vella Salmelin ja Sofia Parviainen esittelevät kortteja.
Lue lisää...
Juuri tänään ottaa kaksi linja-autollista perniöläiskoululaisia ilon irti Turun Logomo-kulttuurikeskuksesta.
Kirkonkylän ala-asteen ykkös- ja kakkosluokkalaiset viettävät kevätretkipäivää kulttuuripääkaupungissa, eikä matkakassaa tienattukaan ihan millä vaan. 

Tokaluokan opettaja Stiina Kyynäräinen on postikorteista innostunut ja muisti, että lähes 20 vuotta sitten koulussa on tehty kortteja.
Oli uusinnan aika. Talven mittaan tehdyistä kuvaamataidon töistä valittiin korteista sopivat.
– Kellään ei ollut etukäteen tietoa, että omasta kuvasta tehtäisiin joskus kortti, kertoo Kyynäräinen.


Kuvat valittiin, käsiteltiin ja painatettiin painotalossa korteiksi osoiteriveineen kaikkineen. Myytäväksi tuli kaikkiaan 4000 korttia.


Lisää korttibisneksestä tämän viikon lehdessä. 
Särkisalossa hypätään tulevana kesänä ajanlaskussa vajaa sata vuotta taaksepäin.    
Kylämatkaa miettivät ohjaaja Noora Himbergin (oik) kanssa Eija Aarnio ja Mia Laitinen.
Lue lisää...


Pensionaattielämä oli suosittua 1900-luvun alkupuolen Särkisalossa. Erilaisia täysihoitoloita syntyi eri puolille kuntaa.

Heinäkuussa vauhdikasta pensionaattielämää muistellaan näytelmässä, jota esitetään entisen Särkisalon kunnantalon läheisyydessä useita kertoja. Nimikin sille on jo annettu: Panksunaatis treffata.

– Nyt alkaa käsikirjoituksen teko. Harjoitusten vuoro on kesäkuussa, kertoi Särkisalon näytelmän ohjaaja Noora Himberg.
Käsikirjoituksen teossa ovat jo lupautuneet avustamaan Mirja Meriluoto ja Anna Kaisa Siltanen.


Turun seudulla vastaavia kylämatkaksi ristittyjä teatteriesityksiä tullaan näkemään yhdeksän. Kylämatkat liittyvät Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan.
Ideana on kerätä kyliltä tarinoita, jotka herätettäisiin henkiin pukemalla ne teatterin kielelle.
Särkisalolaiset ovat kokoontuneet Meripirttiin jo useita kertoja tammikuusta saakka. Aiheet ovat nousseet kyläläisten muistoista. Myös kirjoja on jonkun verran käytetty apuna.
Näytelmässä esiintyy ainakin kaksi särkisalolaisille tärkeää hahmoa: Ellen Jansson ja Ernst Lampen.




Lisää kylämatkasta panksunaatteihin tämän viikon Perniönseudun Lehdessä.


Kahdenkymmenen asteen tuntumaan nousseet lämpötilat saivat kylvötöihin vauhtia. Perniössä päästiin pellolle jo ennen pääsiäispäivää.   
Melkkilän pelto pölysi tiistaina, kun juurikasta kylvettiin monen traktorin voimin.
Lue lisää...


– Perjantaina muokattiin ja lauantaina jo kylvettiin. Se tuli yllätyksenä, että päästiin pellolle jo nyt. Viikkoa ennen pääsiäistä ajattelin, että vapun tienoilla pääsisi ehkä aloittamaan, kuvaili Juha Melkkilä tiistain tunnelmia.

– Ehkä viikon verran ollaan edellä normaaliaikataulusta. Viime vuosihan oli poikkeus, kun työt viivästyivät sateiden vuoksi niin pahasti.

Pellot ovat Melkkilän mielestä hyvässä kunnossa.
– Hyvin muokattavaa on, roudastakin on päästy jo eroon. Toisella puolella Perniötä voi tosin olla heikommat olosuhteet.


Tiistaina kylvettiin Heikkiläntien molemmin puolin sokerijuurikasta. Jo sunnuntaina Melkkilä kylvi myös vehnää. ennessä.
Sateettomuus on nyt keskeisin toive viljelyn onnistumisen kannalta.


Salon alueen kasvinviljelyneuvoja Jarmo Pirhonen Pro Agria Farmasta arvelee, että lämpöaallon myötä liikkeelle lähtivät lähinnä sokerijuurikkaan viljelijät.
– Sokerijuurikkaalla on sen verran pitkä kasvukausi, että kannattaa heti aloittaa. Hernettä on varmaan myös jo kylvetty harson alle. Viljojen viljelijöillä ei ehkä ole vielä niin kova kiire pellolle, arvioi Pirhonen.


Timo Nuutisen nimi on tuttu  koululaisille vuosien ajalta.  
Timo Nuutinen kertoo kuvin ja sanoin, mitä leikillään lyömisestä voi seurata. Animaation lisäksi on valokuvia tositapahtumista.
Lue lisää...

Tyksin teho-osastolla sairaanhoitajan työssään mukiloinnin jälkiä nähnyt mies on kertonyt väkivallan seurauksista kouluissa 25 vuoden ajan.
Kertomisen tarve ei ole vähentynyt.  Väkivaltaviihteen määrä on lisääntynyt, tietokonepeleissä mätkitään toden teolla, verkosta saa pikkuvaivalla nähtäväkseen mitä vain.
Timo Nuutinen ei silti syyllistä pelejä tai videoita.
– Se olisi naiivia. Samalla periaatteella voitaisiin kieltää rallipelit, jotka aiheuttavat kaahaamista.
– Näitä katsotaan kuitenkin. Olisi epäreilua, jos rinnalla ei saisi näyttää todellista faktaa siitä, mitä väkivallasta seuraa, heittää Nuutinen.
Tyttöjen ja poikien käytös on lähentynyt toisiaan, tyttöjen käyttämän väkivallan määrä on noussut samalle tasolle poikien kanssa.   
Tärkeintä on kertoa, että edes leikillään tehdyn lyönnin seurauksista ei voi olla varma ja siksi sitäkään ei pidä tehdä tai hyväksyä. Pää voi kestää jonkun kolhun, tai sitten ei ensimmäistäkään.
Lyöjä ei voi tietää, mitä seurauksia iskulla on ja siksi leikkimielistäkään läppäisyä ei pidä hyväksyä.
– Kasvojen luut voivat potkusta hajota yli kahteensataan osaan, muistuttaa Nuutinen.


– Ensi syksynä ei varmaan neljä rataa enää riitä. Mehän vallataan koko halli, tokaisee Ilkka Leikkonen.  
Perniöläisiä riittää useammalle radalle kerrallaan. Vuorossa vas. Matti Örri, Jorma Alho, Hannu Haapasalo ja Heikki Erjala.
Lue lisää...

Torstaiaamuisin Perniöstä ajaa Salon keilahalliin kaksi tai kolme henkilöautollista keilaajia. Viime syksynä joukko kasvoi taas kahdella, kun joukkoon liittyivät Hannu Haapasalo ja Markku Varjus.
Vakioporukkaan kuuluvat myös Ilkka Leikkonen, Matti Örri, Jorma Alho, Heikki Erjala, Esko Porra ja Lasse Ristikartano.
Miehet eivät edes muista, kuinka kauan keilaamista on tullut harrastettua. Jotain kolmen ja neljän vuoden väliltä on pelkkä arvaus.
– Tammisen Reijo oli aikanaan kova keilaaja, joka innosti meitä muita mukaan. Siitä se porukka alkoi muotoutua, muisteli Leikkonen torstaiaamuna Salon keilahallissa.
Edellisenä päivänä suurin osa porukasta oli vieraillut Lohjan keilahallissa, missä kokeiltiin myös biljardin peluuta. Muutaman viikon päästä porukan keilailut ovat kuitenkin ohi tämän kevään ja kesän osalta.
– Suurin osa meistä pelaa myös golfia. Ei sitä kaikkia lajeja voi yhtä aikaa pelata, tulee vielä ylikunto…

Lue koko juttu painetusta lehdestä
Teijon retkeilualueella on viime viikon puolella poltettu koiran ruho.
Tiistain-keskiviikon paikkeilla Roosinniemen laavulla hakattu kirveellä kasvavia mäntyjä ja ainakin yksi mänty oli saatu poikki. Saaduista puista oli tehty laavun grillauspaikalle nuotio.
Nuotipaikan grillivartaaseen oli pantu jalosta sidottu koiran ruho. Ruhoa oli poltettu vartaassa.
Lisäksi alueella oli poltettu useita merkinantosoihtuja ja merkinantosavuja. Aluetta oli muutenkin roskattu.
Tapahtumaa tutkitaan ainakin alustavasti vahingontekona, jäterikkomuksena ja perättömänä vaarailmoituksena.
Salon poliisi pyytä ilmoittamaan  mahdollisista havannoista.


Metsähallitus on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 154 000 euroa investointiavustusta Teijon retkeilyalueen palveluvarustuksen kunnostamiseen.
Rahalla uusitaan retkeilyalueen tulenteko- ja taukopaikkoja, reittejä, viitoitusta ja opastauluja. Hanke kestää noin neljä vuotta.
Ensimmäinen osa remontista käynnistyi jo perjantaina, kun Matildanjärventietä alettiin kunnostaa.
Muita ensimmäisiä töitä on vessojen kunnostus.
– Noin 20 puuseetä korvataan ekokäymälöillä vielä tänä kesänä, kertoo suunnittelija Anne Muuri.
Samalla taukopaikkojen puuvarastoja suurennetaan.
Retkeilyalueen käyttäjämäärät ovat nousseet niin, että pienempiä puuvarastoja on saanut täyttää tiuhaan tahtiin. Nykyään kävijöitä on vuodessa noin 80 000.
Myös viitoitukset ja opastaulut ovat jatkossa entistä ehompia. Niiden uusiminen venyy todennäköisesti ensi vuoteen. Taulut ovat vuosien varrella haalistuneet. Tolpparakenteet ovat kärsineet myös.

Teijon kylärannan suosittu sauna aiotaan remontoida kerralla kuntoon, jotta sen 
Kyläyhdistyksen Tarja Pölönen ja Jarkko Salmivaara miettivät, että kyläsaunan pihassakin voisi olla sijansa pikku uudistuksille.
Lue lisää...
käyttövuodet eivät loppuisi ennen aikojaan.

Korjauksen on määrä olla ohjelmassa jo tulevana kesänä.  
Kuluja kattamaan yhdistys on anonut kaupungilta ns. porkkanarahoista 55 000 euron avustusta.

Teijon alueen kyläyhdistyksen kyläkokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodeksi eteenpäin sunnuntaina.


Saunan osalta kyse on pitkään puhutuista kohteista;  muun muassa lämminvesijärjestelmä on tiensä päässä, pukuhuoneen  lattian alla kosteutta. Myös öljykäyttöinen kiuas on kallis kuluiltaan ja käytössä epämukava.
– Tarkoitus on korjata sauna hyvään käyttökuntoon mutta ei modernisoida sitä. Kulttuuri-ilmeen on säilyttävä, summaa yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara.


Kyläyhdistys aikoo katsoa myös uimarantojen perään. Esimerkiksi Matildan uimarannalla pitäisi tehdä huoltoa.

Kyläyhdistyksen toiminnassa on muuten paljon jo menneiltä vuosilta tuttua, paikkoja siivotaan ja liikenne puhuttaa jatkuvasti. 


Myös vapaa-ajanasukkaat ovat jatkossa tervetulleet yhdistyksen jäseniksi, päätti kokous.  
Kyläkokous siunasi myös tilinpäätöksen, joka näyttää noin 4000 euron ylijäämää.
– Taloudellisesti tilanne on aivan hyvä, kuittaa Salmivaara.
Katja Taimela oli sunnuntain eduskuntavaaleissa ykkönen eteläisen Salon äänestysalueilla.
Demarien Taimela sai alueista suurimmassa, Haarlassa, 465 ääntä eli 24,3 prosenttia kaikista äänistä.
Kakkoseksi  tuli 139 äänellä Esko Kiviranta (kesk) ja kolmanneksi perussuomalaisten Sanna Leivonen 122 äänellä.  Nelossijan otti Juhani Nummentalo (kok) 109 äänellä ja puoluetoveri Pertti Hemmilää äänesti 97.
Myös Särkisalossa Taimelaa äänesti lähes viidennes. 19,2 prosenttia äänisaaliista tarkoittaa 82 äänen pottia.
Särkisalossa mökkiläisenä tuttu Nummentalo kiri kakkoseksi 75 äänellä.
Keskustan Ulla Huittinen veti kotikulmillaan Kiskon äänestysalueella hyvin ääniä.  Katja Taimela oli ykkönen Kiskossakin 152 äänellä.
Huittinen jäi niukasti hopealle 141 äänellä.  
Entisen Perniön kunnan alueista Teijolla Taimela oli ylivoimainen ykkönen. Ääniä hän sai teijolaisilta 163, kun Nummentaloa äänesti Teijolla vain 33.
Kolmanneksi eniten ääniä sai Teijolla yrittäjänä työskentelevä Sanna Leivonen, 29. 
Saurussa Taimela sai ääniä lähes neljänneksen eli 97.  Selvä kakkonen oli kotikylässään perussuomalaisten Sanna Leivonen 42 äänellä.
Yhteensä Taimela sai ääniä lähes 8500 ja sai näin jatkopaikan eduskunnassa. Pertti Hemmilä jatkaa toisena salolaisedustajana, hän sai ääniä parituhatta vähemmän.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20