Warning: getimagesize(images/stories/50netlucia.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Warning: getimagesize(images/stories/50netlucia.jpg): failed to open stream: No such file or directory in /var/www/vhosts/pernionseudunlehti.fi/httpdocs/plugins/content/multithumb/multithumb.php on line 1558

Uutiset

– Kirjaston vanha slogan oli tietoa, sivistystä ja virkistystä. Kyllä siihen voi lisätä suoraan, että terveyttä, myhäilee Perniön kirjaston johtaja Kirsti Leikkonen.  
Kirsti Leikkonen uskoo, että kotitalossa ja -pihassa riittää puuhattavaa eläkepäivillä ensi alkuun, vaikka käsissä onkin houkuttelevista matkoista kertova uutuuskirja.
Lue lisää...

Kirjasto on kunnissa yksi matalimman kynnyksen palveluja ja auttaa kotoutumisessa uudelle paikkakunnallekin, uskoo Leikkonen.

Hän on saanut seurata perniöläisten lukutottumuksia aitiopaikalta, kirjaston tiskin takaa käsin 36 vuotta.  
Jäljellä ennen eläkepäiviä on reilu viikko töitä.
– Nyt on sellainen olo, että lähden eläkkeelle hyvillä mielin, sanoo Leikkonen.
–Molemmista asioista olen tykännnyt, niin kirjoista kuin asiakkaista.

 Mukava työporukkakin on yksi asia, joka saa Leikkosen kiitokset.

Mukavat ihmiset pysyvät, vaikka kirjaston toimenkuva ja olemus ovat muuttumassa.   Yksi esimerkki on käsikirjasto hakuteoksineen; aikanaan iso, nyt jatkuvasti pienenevä. Tietosanakirjojen tieto haetaan verkosta.

Kaunokirjallisuuden, painetun, asemaan Leikkonen uskoo.   Sähköisen kirjan todellista läpilyöntiä saadaan hänen arvionsa mukaan odottaa ainakin yksi ihmisikä.

Huolettava asia ovat ne nuoret, etenkin pojat, jotka eivät lue. 
– Se tuntuu aika käsittämättömältä ja valitettavalatkin


 Yhtä ja ainoaa patenttivastausta tilanteen korjaamiseksi ei  pitkän linjan kirjastolaisella ole.  
Lukijansa pitäisi löytää etenkin kotimaisen nuortenkirjallisuuden: suomalainen kirja  kumpuaa nuorten omasta ympäristöstä ja käyttää hyvää kieltä.
– Vaikka olisi miten hyvä käännös, se ei ole ihan sama asia.

Lue koko juttu painetusta lehdestä


– Vanhemmat voisivat osallistua urheilukouluun ohjaajina, ehdottaa Ensio Sarpola.
Jermu on Ensio Sarpolan kaveri metsällä.
Lue lisää...

Urheilukoulu on tuonut valtavasti lapsia liikunnan ja urheilun pariin, mutta jatkosta pitäisi huolehtia.
–Vetäjät ikääntyvät ja nuoret vetäjät lähtevät aikanaan opiskelemaan ja muuttavat paikkakunnalta.
Sarpola on tehnyt omaa sarkaansa pitkään, mies  palkittiin sunnuntaina Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toimesta yhtenä vuoden seuratyöntekijänä.
– Olen tämmöinen urheilun sekatyömies, tokaisee Sarpola vaatimattomasti.
Urheilu on kuulunut Sarpolan elämään aina.
–Pikkupojasta saakka olen urheillut ja joka lajia on tullut kokeiltua, kymmenotteluakin.
–Isä oli kova urheilumies ja rakensi lapsille telineitä ja hyppyrimäen. Navetan katolta otettiin vauhtia ja kuuden metrin loikka, se tuntui pikkupojasta valtavalta.
Ensio Sarpola on viime vuosina valmentanut nuoria lahjakkaita keihäänheittäjiä. Ensin Artturi Erjalaa ja nyt valmennettavana on Kimi Rönnberg.
Kimi Rönnbergin tavoitteeksi on asetettu piirinmestaruus, mikä irtoaa noin 45 metrin heitolla.

Eteläiseen Saloon palkintoja tuli lauantaina kaksi; myös Kirjakkalan Alun Lasse Kurppa palkittiin vuoden seuratyöntekijänä.


Jätevesiosuuskunta käärii hihat nyt myös entisen Perniön kunnan alueen pohjoispuolella.
Lasse Ristikartano ja Raimo Rokka tutkivat, miten viemärilinjat on kaavailtu kaivettavaksi Kotaladon ydinalueelle.
Lue lisää...


Kotaladon jätevesiosuuskunnan tavoitteena on saada viemäröityä ainakin 60-70 kiinteistöä Tuohitusta, Pohjankylästä ja vielä Lehmirannan suunnalta.  Osuuskunnan perustava kokous oli maanantaina.



Kokouksessa puhetta johtanut Lasse Ristikartano toteaa, että potentiaalisia liittyjiä kartalla on jopa lähes sata.

Aluillaan oleva hanke on joka tapauksessa mittava: runkoputkea vedetään 20 kilometriä, taloliittymiäkin kahdeksan kilometrin verran. Omat haasteensa luovat monet tienalitukset ja kerran linja kulkee myös junaradan ali.


Kylien jätevedet aiotaan johtaa ensin kantatien lähelle ja siitä Kavilannummentien linjaa seuraillen Sirkkulaan, missä on kaupungin viemärin pää.


Kustannuksia on arvioitu kertyvän miljoonasta 1,2 miljoonaan euroon.  Avustushakemukset lähtevät kaupungin ja Ely-keskuksen suuntaan. 
- Kiinteistöä kohti  maksettavaa tulee kaikkiaan 5000-8000 euroa, summaa Ristikartano.

Kiinteistönomistajista Raimo Rokka pitää summaa kohtuullisena, jos sitä verrataan kiinteistökohtaisen ratkaisun kuluihin.





Raimo Rokka ja Lasse Ristikartano uskovat, että vaikka haja-asutusalueiden jätevesiasetusta rukataankin,  sen henki säilyy ennallaan.

- Parempi se on hoitaa asia kerralla kuntoon, toteaa Rokka.

Tavoitteena on, että lapiot iskettäisiin maahan ensimmäisen kerran jo tänä vuonna.  Kaivuissa mennee vuodesta puoleentoista, arvioi Ristikartano. 


- Napa selässä on parempi, kuin se olisi tuossa pitkänä, opastaa Anne Kurki.  
Tuohikodossa pisti tiistaina tuulemaan vatsatanssin merkeissä kuusi naista. Tuplakokoinenkin porukka mukaan mahtuisi.
Lue lisää...


Tie draamakuningattareksi on hikinen.

- Tehdään vaakaympyrää, lantio tekee ympyrää jalkojen ympäri, jatkaa Kurki.

Marraskuussa Tuohitussa aloittanut vatsatanssiryhmä aloitti kevätkauden tiistaina.


Vatsatanssin kuvioissa on paljon muistettavia yksityiskohtia, se ei ole vähän sinne päin.

-Otetaan taas uudestaan, kuului tiistaina monta kertaa.

Anne Kurki on muurlalainen vatsatanssin opettaja, jonka ystävä houkutteli itämaisen tanssin kurssille kolmetoista vuotta sitten. Itämainen vaihtui vatsatanssiin ja Kurki kouluttautui opettajaksi.




Anne Kurki on opettanut vatsatanssia muun muassa Särkisalossa ja Perniössä, mutta kumpaankaan ei löytynyt ryhmää täksi talveksi.


Tuohitun kurssi ei ole kansalaisopiston piiri, vaan ajatus tanssikurssista on syntynyt omalla kylällä.


-Tänne voi tulla tanssimaan mistä päin tahansa, kehottaa kylätoimikunnan sihteeri Marja Kyrölä.

-Tuohittu ei ole keskellä korpea.


Tuohitun  kuviot olivat kotoisin lähinnä Ylä-Egyptistä, Kairon- Luxorin alueelta.

-Naiset siellä kuluttivat aikaa ja viihdyttivät toisiaan vatsatanssilla, kun kodin ulkopuolelle ei ollut juuri asiaa.

Tuohittu on muutenkin aktivoitumassa.  Kuun lopulla järjestetään korukurssi ja huhtikuussa tehdään linnunpönttöjä.

Lue koko juttu painetusta lehdestä




Perniön Lauri Vuorinen hiihti toiseksi nuorten SM-hiihdoissa viikonloppuna Hollolassa.  
Lauri Vuorisen vauhti on talven kisoissa ollut kohdallaan.
Lue lisää...

Kärkisijoille suksineiden kisa oli varsin tiukka; Vuorinen hävisi voittajalle, Ylöjärven Urheilijoiden Artturi Pensasmaalle vain kahdeksan sekuntia.



Kolmanneksi tullut Oulunsalon Vasaman Joonas Sarkkinen jäi voittajasta viisitoista sekuntia.

Kisaan lähti 87 hiihtäjää, joista kaksi jäi matkalle.



Perinteisen viidentoista kilometrin kisan mestariksi hiihti Seinäjoen Hiihtoseuran Joona Joensuu. Lauri Vuorinen oli seitsemäs. Joensuun aika oli 40,39,5 ja Lauri Vuorisen 41,39,8.



Perniön Urheilijoiden Ville Oksanen hiihti M23 sarjassa sijalle 36. Matka oli 15 kilometriä ja tyyli perinteinen.


Eteläisen Salon palokuntien yhdistyminen etenee.  
Förbyn, Perniön ja Teijon paloasemilla palavat valot jatkossakin. Perniön VPK ottaa vastatakseen toiminnan kaikilla kolmella asemalla.
Lue lisää...

Teijon ja Förbyn  VPK:t irtisanoivat sammutussopimuksensa aluepelastuslaitoksen kanssa viime vuonna.
Perniön VPK:sta on ennakoidusti tulossa kolmen aseman palokunta: päällikkö Hannes Aaltonen kertoo, että sopimusluonnos on aluepelastuslaitokselta tulossa nähtäväksi ja allekirjoitukseen ehkä vielä tämän viikon aikana.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen alkaa työ kahden pienemmän aseman kaluston päivittämiseksi ja hälytysosastojen kasvattamiseksi.
Aaltonen kaavailee, että jäsenhankintaa lähdetään tekemään esimerkiksi yrityksiin.   Hän huomauttaa, että hälytysosastoon koulutetuista työntekijöistä on erilaisia etuja yrityksellekin.  Hälytyksistä ei toisaalta vuositasolla koidu montaa tuntia poissaoloja töistä, hän uskoo.  Pitkän linjan tavoitteena on, että hälytysosastot koostuisivat aseman oman alueen ihmisistä.
Samalla pitää herättää eloon nuoriso-osastot. Alkuvaiheessa ajatuksena on hakea halukkaat nuoret kotoaan kyliltä ja kuljettaa Perniön kirkolle harjoituksiin sekä vielä palauttaa koteihinsa.
– Siitä ei ole vanhemmillekaan kuluja tai vaivaa. Siinä vaiheessa, jos koossa on se motivoitunut kymmenen,viidentoista lapsen porukka,  voidaan harjoituksia alkaa pitää pienillä asemilla.
Yhdistyminen tietää myös sitä, että Perniön pääpaloasemaa kehitetään ainakin ensi vuoden ajan maltillisemmin, Teijo ja Förby saavat budjetista oman osansa.

Lumityövälineitä kaipaavat ovat saaneet tänä talvena tehdä monta turhaa reissua kauppoihin. Lumikolat ja muut lumenpoistovälineet ovat loppuneet kesken. 
Antti Peltonen sai myymälään tiistaina lisää kaivattuja työkaluja lumihommiin.
Lue lisää...


Myös kauppiailla on ollut hankalaa, sillä tavarantoimittajat eivät ole pysyneet kysynnässä mukana. Tilauksista huolimatta odotusajat ovat venähtäneet.
Perniön Agrimarketiin saapui tiistaiaamuna odotettu tilaus, 12 kappaletta Mikko-merkkistä lumikolaa.
– Edellinen lumikolaerä saapui 16.joulukuuta Fiskarsilta, mutta se ehti jo loppua. Meillä on kolmekin tilausta vetämässä yhtä aikaa, jos jostain sentään saataisiin lisää tavaraa, sanoo Agrimarketin marketpäällikkö Antti Peltonen.


Lumikolia menee niin paljon kuin niitä myytävänä on.


Vielä kolaakin suositumpi on lumentyönnin, joita Agrimarketista on tänä talvena myyty noin sata kappaletta.
– Saatavuusongelmia oli samalla tavalla myös viime vuonna, kun oli kova lumitalvi. Ehkä ajateltiin, ettei nyt toista samanlaista tule heti perään. Ei uskaltanut tilata hyvissä ajoin varastoja täyteen, koska lumettomistakin talvista täällä etelässä on paljon kokemusta, perustelee Antti Peltonen.


Kylmyys on näkynyt Agrimarketin myynnissä muutenkin kuin lumen osalta.
– Akkukauppa on käynyt tavallista vilkkaammin. Myös hallilämmittimet ovat käyneet hyvin kaupaksi, toteaa Peltonen.


Maanantaiaamu valkeni Leila Kuosalle ensimmäisenä varsinaisena eläkepäivänä.   
Leila Kuosalla on tallessa muistoja kunnanviraston huvitoimikunnan hulvattomilta reissuilta.
Lue lisää...


– Onhan tässä tullut jo harjoiteltua. Rästilomia olen pitänyt marraskuun puolivälistä saakka. Ennen joulua tuntui siltä, että miten ihmeessä olen joskus ehtinyt käymään töissä, hämmästelee Leila Kuosa.

Ja töissä Kuosasta tuli monelle tuttu. Hän ehti työskennellä Perniön kunnassa kanslistina reilut 25 vuotta. Alussa kaikki puhelut kunnantalon sisälle kulkivat Kuosan kautta. Hänen päätyönään kun oli puhelinvaihteen hoito. Työpiste oli koko uran ajan heti pääoven takaa löytyvässä neuvonnassa, johon tulivat kaikki pääovesta taloon tulleet vieraat.



Tuttu kasvo Leila Kuosa on myös urheilupiireistä; PeU:n yleisurheilujaoston hallintotehtävät ovat pitäneet Leilaa tiukasti otteessaan jo yli 20 vuoden ajan. Hän on toiminut yleisurheilujaoston sihteerinä ja rahastonhoitajana vuodesta 1987 saakka.



Tänä vuonna Leila ehtii hoitaa PeU:n majan asioita päiväsaikaankin. Ennen ne on hoidettu iltahämärässä. Kesällä puutarhan hoidossa vierähtää tunti jos toinenkin.
– Ja tämä lampunvarjostin pitäisi saada valmiiksi. Tiffanytyöt vievät aikaa, mutta kyllä tämä tästä pikku hiljaa valmistuu, lupaa Leila.





Lue koko juttu painetusta lehdestä

Perniön aseman risteyksessä nopeudet ylittyvät helposti.
Lue lisää...
Kantatie 52 voi saada nopeusvalvontakamerat vuonna 2013.

Kameravalvonta kantatielle on yksi toimenpide, joita Salon liikenneturvallisuustyöryhmä ehdottanee toteutettavaksi tammikuussa julkistettavassa esityksessään.


Asia on harkinnassa myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.  Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo, että alustavasti suunniteltu rakennettavaksi kameravalvontaa vuonna 2013.

– Kantatiellä 52 tapahtuu paljon onnettomuuksia, joissa ylinopeudella on suuri onnettomuuden vakavuutta ja seurauksia pahentava vaikutus, toteaa Jaakko Klang.


Hän uskoo, että kameravalvonnalla voitaisiin saavuttaa tuloksia nopeuksien hallinnassa.  Tutkimuksissa yli 20 km/h ylinopeuksien on todettu vähentyvän valvotuilla tieosuuksilla 30-50 prosenttia.

Keskinopeuksia kameravalvonnan käyttöönotto on Klangin mukaan laskenut jopa viisi  kilometriä tunnissa.
Manteli ei näe kesää ilman jatkajaa.
Lue lisää...
– Voi, kyllä meidän tulee teitä ikävä, kapsahtaa Hillevi Tulonen Soile Kaitalan kaulaan kauppareissulla.
Hillevi ja Kaino Tulonen tulivat maanantaina Teijon Manteliin ostoksille. Käynti kyläkaupassa on kuitenkin paljon muutakin kuin ostamista. Jutteluun menee paljon enemmän aikaa kuin tavaroiden keräämiseen ostoskoriin.
Parin kuukauden päästä Tulosten kauppareissut Manteliin loppuvat, kun yrittäjäpari Soile ja Tapani Kaitala jää eläkkeelle.
– Tähtäimessä oli kyllä saada kauppa jatkamaan jotenkin, mutta nyt se ei näytä todennäköiseltä, sanoo Tapani Kaitala.
Kaitalat ovat suunnitelleet jo alennusmyyntiä, jonka avulla hyllyt saataisiin tyhjennettyä.
Vielä muutama kuukausi sitten näytti paremmalta. Kesäkahvilaa Meri-Teijo Makasiineilla kahden kesän ajan pitäneet nuoret naiset olivat tulossa kauppaan vuokralle. Tehtiin kannattavuuslaskelmia ja käytiin Yrityssalossa neuvottelemassa. Lopulta riski jäi kuitenkin ottamatta.
– Kyläkaupat ovat valitettavasti hiipumaan päin. Kesämyynnillä me olemme pärjänneet vuoden, mutta esimerkiksi nyt joulukuussa on ollut todella hiljaista, toteaa Soile Kaitala.
Helppo tie ei mahdollisella uudella yrittäjällä olisi, ei kuitenkaan mahdoton. Yksin kauppaa on vaikea hoitaa, kaksi työntekijää tarvittaisiin. Edelleen Kaitalat jaksavat pitää yllä pientä toivoa siitä, että kauppa saisi jatkaa.
Särkisalon pengersillan uuden suuremman virtausaukon työt pyritään saamaan käyntiin keväällä.
Töiden aloittaminen  varmistui vasta joulun alla, kun työ- ja elinkeinoministeriö myös hankkeelle  työllistämisperusteista investointitukea 750 000 euroa.
Kaupunki ja Ely-keskus maksavat yhdessä toisen mokoman. Alun perin summan piti riittää, mutta pohjatutkimusten perusteella hinnan arvioidaan tuplaantuvan.
–Tavoitteena on saada urakan tarjouspyyntö lähettettyä laskentaan urakoitsijoille vielä tällä viikolla. Tarjouksia odottellemme takaisin helmikuun alkupuolella, jolloin vasta tietenkin tiedämme mitä hanke todellisuudessa tulee maksamaan, kertoo siltainsinööri Jari Nikki Ely-keskuksesta.
–Rakentamisen aloitus maastossa menee varmaankin ainakin tuonne maaliskuun loppupuolelle, kova talvi ja tämä rahoituspäätöksen varmistuminen hieman ovat siirtäneet alkuperäistä aloitusaikataulua.




Osuuskunnat ovat ottamassa melkoista roolia haja-asutusalueiden jätevesien hoidossa.
Tuolta pellonreunaa pitäisi linjan kulkea, viittaa Harri Peltosalo.
Lue lisää...

Perniössä  osuuskunta hoiti viemäriin muun muassa Pääristen kylän asemaseudulla, ja nyt vireillä on mittava osuuskuntavetoinen viemärihanke Perniön etelärajalla: suunnitelmissa on vetää viemäri ensin Kuormuksen kylään, sitten Lupajalta jokiuomaa myötäillen Tuulhattuun lähes lääninrajalle ja sieltä vielä Näsen kartanoon.
– Runkoputkea vedetään 13 kilometriä ja kiinteistöliittymiä seitsemän kilometrin verran, listaa Harri Peltosalo Lupajan jätevesiosuuskunnasta.
Osuuskunnan viemäriin liittymään halukkaita kiinteistöjä on tämän hetken tietojen mukaan viitisenkymmentä.  Suunnitelmiin on jätetty myös varaus ottaa mukaan Kyynämäentien varren taloja joen toiselta puolelta.
Lupajan jätevesiosuuskunta on kiinteistönomistajien keskuudessa päätetty perustaa ja varsinainen perustava kokous on määrä pitää keväällä.   
Aivan yhdessä yössä ei viemäriin päästä kiinni; ennen kuin kaivuri iskee ensimmäisen kerran kauhansa maahan, ollaan vuodessa 2012, arvioi Harri Peltosalo.
Ison hankkeen kustannusarvio on myös mittava. Alustavasti kustannuksiksi on laskettu kaikkiaan runsaat 900 000 euroa.  Kiinteistöä kohti kuluja tulee noin 8000 euroa eli kuluista katetaan näin nelisensataa tuhatta.  Valtion ja kunnan avustusta hanke tarvitsisi 45 prosenttia. Oma osuutensa lasketaan talkootyölle.


Ulkona loimottavat liekit toivottavat tiistai-iltana väkeä tervetulleeksi Ylikulman yhteistalolle. Eteiseen kokoontuu jo varhain väkeä korien ja kassien kanssa. 
Marko, Noora, Johanna ja Otto Liias sekä Laila Parantala ja Allan Dalen istuivat yhteen pöytään syömään ja kuulumisia vaihtamaan.
Lue lisää...



Kun kello lyö kuusi, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Elina Muuri avaa keittiön puolelle johtavan oven. Ei kulu aikaakaan, kun pöydälle asetellut kotijuustot, pullat ja saaristolaisleivät löytävät uuden omistajan.
– Näillä myyjäisillä on pitkät perinteet. Meitä edeltävä sukupolvikin taisi niitä jo järjestää, sanoo Leena Nurminen.
– Aikanaan  oli luutia ja joulukranssejakin myytävänä. Viime vuosina on ollut vain syötävää, jatkaa Liisa Honkanen.


Leipojina ovat olleet kylän naiset. Erityisesti Helena Knaapinen on viettänyt keittiössä aikaa. Hän on tehnyt sellaistakin erikoisuutta kuin mustaherukkasilliä.
Ensimmäisenä parhaat päältä ehtivät valitsemaan Anja Alanne ja Alpo Heinonen.
– Nämähän ovat todella edullisia, sanoo Alpo Heinonen valitessaan mukaansa rosollia sekä luumupiirakkaa.
Anja Alanne ostaa kaksi pullapitkoa ja paljon muuta.

Samaan aikaan myyjäisten kanssa käynnistyy salin puolella riisipuuron ja sopan syönti. Tunnelmalliset pöydät on koristeltu koululaisten tekemin askarteluin.
Nurkan videoheittimeltä saa seurata samaan aikaan viidesluokkalaisten tekemää animaatiota.
– Kyläyhdistys tuo myytävät ja koululaiset ohjelmat, hyvin on yhteistyö sujunut, tokaisee Leena Nurminen.




Ruoka myös maittaa. Liiaksen perhe on istunut syömään puuroa samaan pöytään Laila Parantalan ja Allan Dalenin kanssa.
– Me ostimme laatikoita, saaristolaisleipää ja kotijuustoa täältä. Ei tarvitse kotona sitten tehdä niin paljon ruokaa, kertoi Marko Liias.
Liiakset ovat viettäneet jo monet joulunalusillat Ylikulman yhteistalolla, sillä lapset käyvät Mussaaren koulua.
– Vähän haikeat mielet tässä on sen vuoksi, että koulu on lakkautuslistalla. Koulu on tärkeä, ja haluamme pitää siitä kiinni.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Kauriit kylillä
  • Kuvaus: Terttu Rantanen kuvasi lauman metsäkauriita Perniön Lupajalla, aivan kirkonkylän kupeella.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20