Uutiset



Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Matildedalin pienvenesataman laajennuksesta ei aiheudu naapurin ruukkirakennuksia kunnostavalle yritykselle korvauksiin oikeuttavaa haittaa.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2007 Koy Meri-Teijo Marinalle luvan sataman laajennukseen. Luvalla yritys saa rakentaa enintään 300 venepaikkaa.

Naapuritilan ruukinrakennuksia kunnostavien Harri ja Tuula Gustafssonin Kiinteistöosakeyhtiö Mathildedalin ruukintehtaat on valittanut tästä ympäristölupaviraston päätöksestä ensin Vaasan hallinto-oikeuteen.  Valituksessa on katsottu muun muassa uuden veneluiskan aiheuttavan haittaa naapurikiinteistölle. 

Hallinto-oikeus katsoo, että haittaa ei väitetyssä määrässä synny.  
Valittajan mukaan hallinto-oikeus on myös asettanut tilat eriarvoiseen asemaan korvausten suhteen; valittajan omistama Ruukinranta- tila on jätetty tilan käyttötarkoitukseen vetoamalla ilman korvausta, vaikka vastarannan tiloille onkin korvausta maksettu.

Hallinto-oikeuden ja kho:n mukaan valittajien omistaman tilan käyttötarkoitus on sellainen, että venesataman toiminnasta ei sille aiheudu käyttöarvoa vähentävää haittaa.

Satamaa on pyritty kehittämään jo yli 20 vuoden ajan.  Jo vuonna 1986 silloinen Länsi-Suomen vesioikeus antoi Meri-Teijo Oy:lle luvan pienvenesataman rakentamiseen, vesialueen täyttämiseen ja ruoppauksiin.  
Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan myös,  että ympäristölupaviraston vuonna 2007  myöntämä lupa koskee vielä pienempää aluetta kuin vuoden 1986 lupa.


Perniön ja Särkisalon alakouluissa into ruotsin kielen opiskelun aloittamiseen jo
Sari Kanerva ojentaa ruotsinkokeen Hanna-Riina Rauniolle, Kaisa Vainio on omansa jo saanut.
Lue lisää...
peruskoulun neljänneltä luokalta ei ota laantuakseen.
– Perniön seudulla kiinnostus A2-kieleen on paljon suurempaa kuin muissa Salon osissa, tietää Salon kaupungin opetuspäällikkö Mari Haapanen.
Esimerkiksi Nurkkilan koulun tulevista neljäsluokkalaisista peräti 80 prosenttia aloittaa ruotsin opiskelun ensi syksynä. Perniön kirkonkylän koulun kolmasluokkalaisista ruotsin kielen opiskelun on valinnut lähes puolet, 16 oppilasta 37:sta.
Toisaalta esimerkiksi Alhaisten koulussa vain yhdeksän 43:sta oppilaasta on valinnut A2-kielen, ja suunnilleen samoissa prosenteissa liikutaan muuallakin Salossa Perniön seutua lukuun ottamatta.
Perniön ja Särkisalon sekä Salon muiden osien välillä on innokkuuden lisäksi myös toinen merkittävä ero: A2 kieli on Perniön seudulla ruotsi, muualla saksa.
– Pari vuotta sitten vanhemmilta kysyttiin, toivoisivatko he toiseksi pitkäksi kieleksi ruotsia vai saksaa. Ruotsi sai kyselyssä murskavoiton, muistaa opettaja Sari Kanerva.
Perniön haja-asutusalueen koulut ovat kaupungissa silti edelläkävijöitä valinnaisen kielen opetuksessa.
– Salossa monien pienten koulujen oppilaat saivat mahdollisuuden toisen A-kielen opiskeluun vasta kuntaliitoksen myötä, mainitsee opetuspäällikkö Mari Haapanen.


Kauaa ei nokka tuhise, kun karitsan sisäfilee on syöntikunnossa. 
Ainekset kauniisti asettelemalla saa kotiruokaankin säväystä, vinkkaa Juha Karhu.
Lue lisää...

Pannulla pintaan tasainen väri ja ennen tarjoilua nelisen minuuttia 200-asteisessa uunissa.
–    Perusmausteet pintaan, suolaa ja pippuria, evästää Juha Karhu.
Hän on toiminut ravintola Strömman ravintoloitsijana viime kesästä lähtien.

Maanantaina Karhu valmisti karitsanfileitä ravintolaan syömään tulossa olleelle ryhmälle. 
Karitsan – ja lampaanlihan sesonkiaika on käsillä, vaikka moni oudoksuukin makua ja pitää ehkä valmistamista haastavana.
Useaan ostoskoriin tipahtaa näinä päivinä pakastettu lampaanpaisti.   Juha Karhu evästäisi uunittamisen sijaan keittämään paistin hiljaa kypsäksi:  jälleen pannulla väri lihaan ympäriinsä, maustaminen ja koko komeus pataan uppoliemeen.  Liemen pohjaksi voi ottaa valmiina myytävän sky-liemen johon lisätään punaviiniä.


Maanantaina illansuussa Karhu valmisteli annoksia kaikessa rauhassa ja suosittelee pääsiäiseksi ruokavieraita kutsuneille samaa.
–    Ruoka on siinä olennainen asia, mutta ei kun vähän esivalmistelee, ei mene koko aika keittiössä seisomiseen.





Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Perniössä vietettiin viikon mittaan kahta kirjanjulkistamistilaisuutta.
Ilmari Peijonen istui kuuntelemassa, kun veljenpoika Antero luki otteita kirjasta.
Lue lisää...


Pitkän linjan murrekirjoittajien Reino Lekbergin ja Ilmari Peijosen jutut on toimitettu kahdeksi kirjaksi.
Lekbergin kirja Sinnemäks vaa tuo terveiset Perniön länsireunalta Kirjakkalasta ja Teijolta.  Jutuissa elää lähihistoria mutta myös verraten tuoreita asioita Teijolta.  Kylällä kävelleessä porukassa, ”tielautakunnassa” otettiin usein kantaa johonkin päivän asiaan ja puheet saattoivat antaa ajatuksen uuteen juttuun.

Peijosen tarinoissa eletään perniöläistä arkea ja juhlaa Kustarin ja Sofjarin matkassa.
Peijosen tuotanto on siksi laaja, että kirjaan on koottu valikoima tarinoita vuodenkulun mukaan: kirjan nimi ”Kustar ja Sofjar hessäröittevä yhrö vuare lepitte” kertoo kaiken pariskunnan yhdestä vuodesta.  
Kirjanteossa ei ole hessäröitty – ensimmäisen kerran sitä suunniteltiin jo lähes 20 vuotta sitten.

Mitä miettivät tekijät – lue Perniönseudun Lehdestä!


Ylikulman yhteistalolla ei varmasti jäänyt sunnuntai-illansuussa montaa tilkkaa kahvia juomatta. 
Ylikulman kulttuurikahvilassa makeat naurut saatiin Mussaaren koulun näytelmäryhmän sketseistä.
Lue lisää...


Kulttuurikahvila kokosi yhteen kyläläisiä käytännössä talon täydeltä.   Se, että koolla on yli kourallinen ihmisiä, on illan teeman, yhteisöllisyyden edellytys.  Yhteisöllisyys on muotisana ja ilmenee monella tavalla.

Käytännön esimerkki on Yhteistalo itse, joka kokoaa kyläläiset milloin saliinsa, milloin pihalleen talkoisiin.
–    Se on sitä arkista yhteisöllisyyttä, vaikka ei se aina niin mukavaa olekaan, mietti kyläyhdistyksen Eeva Koskinen.
Kulttuurikahvilat junailee Pro Rantakivet ry.   
Jutustelu alkoi kahvilassa käsitöiden ja taideteosten ympärillä kuin itsestään.
Erityiset kehut saivat Pasi Eskolinin tekemät puulelut; traktoreissa  ja  kaivureissa on osat kuten oikeissakin ja pienet kuormalavat kuuluvat tietysti asiaan. 

Ervelän ja Ylikulman elämää on ikuistettu Kaukonpyölin elokuvantekijöiden toimesta myös filmille.
Timo ja Tarja Lapilan elokuva Savuja vuodelta 1988 kertoo elämästä kylässä runsaat 20 vuotta sitten ja esitettiin kahvilassa su nnuntaina . Elokuvan lähtiessä pyörimään liki täysi salillinen väkeä kokoontui television ääreen ja oli kohta lähes hiiskahtamatta.  
Jotain on muuttunut ja jotain säilynyt ennallaan. Elokuvassa maanviljelijä Juhani Uusitalo haaveili, että josko vielä pienet konttaisivat pitkin tupaa.  Sunnuntaina Uusitalo oli mukana kahvilassa – poikansa Oskarin kanssa.


–    Hyvää koripalloa täällä pelataan. Mukava on käydä, kehui Wartti Basketin minipoikien joukkueenjohtaja Olli Majanen lauantaina Perniössä. 
PeU:n ja Salpan minipoikien pelissä riitti vauhtia.
Lue lisää...

Itähelsinkiläisen Wartin pojat istuivat voitokkaiden pelien jälkeen mehutauolla liikuntahallin kahviossa.    Warttilaiset olivat yksi melkein kuudestakymmenestä joukkueesta jo kahdettakymmenettä kertaa pelatussa Pikkujätti-turnauksessa.

Turnaus yhdistää eri puolilta Suomea tulevia joukkueita.
–    Täällä kohtaa niitä länsirannikon porukoitakin,  joita vastaan ei muuten tule juuri pelattua, muistutti Majanen.

Mukana  Perniön Urheilijoiden voimannäytössä oli noin 550 pelaajaa ja taustajoukkojen kanssa väkimäärä kohoaa yli kahdeksaansataan.  Turnauksella on iso merkitys myös järjestävän seuran varainkeruuna.

Turnauksen kärkisijoista valtaosa lipsui pääkaupunkiseudulle.  Salolaiset joukkueet pystyivät ottamaan monta kärkipään paikkaa. PeU:n paras sijoitus oli Pörriäisten pronssi mikrotyttöjen kilpasarjassa.
Minipoikien kilpasarjan kultaa otti Wartti Basketin musta joukkue.  Kakkoseksi kiri Vilpas -98 Red ja pronssille Vilpas -98 White. PeU:n mustat sijoittui viidenneksi.
Minityttöjen kilpasarjan ykköstilan meni Espooseen EBT Blackille. Hopeaa otti Vilpas -09 ja pronssia Korson Kunto.
Mikropoikien kilpasarjan kultaa otti Wartti Basket, hopeaa Turun Nmkyn  Celtics ja pronssia Vilppaan joukkue.  SalPa selvisi viitenneksi, Vilppaan -01- joukkue sijalle kahdeksan. PeUn sijoitus oli kymmenes.
Mikrotyttöjen kilpasarjassa voiton vei Forssan Alku, hopeaa Pantterit Helsingistä. Pronssin nappasi PeU:n Pörriäiset.
Teijolainen Kari Sinervo kertoo konttorin lopettamista pelätyn kylällä.
Lue lisää...
Salon Osuuspankki sulkee huhtikuussa yhteensä viisi konttoria.
Lakkautettavien pienten konttorien listalla ovat Perniönseudun Lehden levikkialueelta Särkisalon ja Teijon konttorit. 
Muut suljettavat konttorit ovat Halikon Prismassa, Muurlassa ja Hiidessä.  Muutokset astuvat voimaan kuukauden kuluttua.
– Tämän jälkeen meille jää kuusi konttoria ja sekin on vielä kattava verkosto, toteaa pankin hallituksen puheenjohtaja Kirsti Kirjonen.
Taustalla on pankkiasioinnin luonteen muutos;  asiointi konttorissa on vähentynyt ja sen luonne muuttunut.  Päivittäisiä raha-asioita hoidetaan jatkuvasti enemmän verkossa.
– Jos asiakas tulee konttoriin kerran vuodessa, sen asian on silloin oltava tärkeä, muotoilee toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen.
Tähän haasteeseen voidaan hänen mukaansa vastata tyydyttävästi vain isompiin yksiköihin siirtymällä.
Teijon ja Särkisalon konttoreissa työntekijöitä on ollut vain yksi. Ketään ei muutoksen myötä irtisanota.
Suljettavat konttorit Halikkoa lukuun ottamatta ovat olleet auki vain pari päivää viikossa ja Teijon toimipiste vain yhden päivän.
– Varmasti tästä herää kysymyksiä ja kritiikkiäkin tulee, uskoo Kirsti Kirjonen.
Muutoksella arvioidaan saatavan noin 400 000 euron säästöt.
Jukka Hulkkonen kertoo, että suoranaista asiakasmäärän alarajaa konttoreille ei ole asetettu.
Lue lisää tämän viikon Perniönseudun Lehdestä.
Perniö vilisee koripallojunnuja viikonloppuna. Kuvassa PeU:n minipojat pelaavat forssalaisia vastaan.
Lue lisää...
Pikkujätti-turnaus on Suomen suurin vain mini- ja mikroikäisille suunnattu koripalloturnaus, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta.
Ensimmäisen kerran Pikkujätti-turnaus käytiin vuonna 1991. Tänä vuonna kilpailusarjat ovat täpötäynnä, mukana on kaikkiaan 56 joukkuetta. 
Parketeille kokoontuu joukkueita koko Etelä-Suomesta: mukana on joukkueita esimerkiksi Kouvolasta, Nokialta, Klaukkalasta, Eurasta ja Turun seudulta. 
Perniön Urheilijoilta joukkue on niin mini- ja mikropoikien kilpasarjassa, mikrotyttöjen kilpasarjassa ja minipoikien reservisarjassa.  Pelipaikkoina ovat liikuntahallin lisäksi kolme kirkonkylän alueen koulua.
Lauantai-iltana juhlistetaan turnauksen pitkää taivalta ilotulituksella, joka käynnistyy liikuntahallin lähistöllä puoli kymmenen aikaan illalla.
Lauri Vuorinen ja viikon aikana hiihdetyt kultamitalit.
Lue lisää...
15-vuotias Lauri Vuorinen on kovassa kunnossa. Kolme kultamitalia viikon sisään on saavutus, josta monet vain haaveilevat. Perniön Urheilijoiden hiihtäjä otti viikon sisään voitot SM-sprintissä, Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa sekä Hopeasomman loppukilpailussa. Mukana olivat koko Suomen parhaat hiihtäjät.
Sprintissä mentiin lyhyt matka vapaalla ja yhteislähdöllä, KLL:n kisoissa hiihdettiin vapaalla ja Hopeasommassa viime lauantaina perinteisellä. SM-sprintissä Lauri kamppaili 16-vuotiaiden sarjassa, joten joukossa oli myös vuoden vanhempia hiihtäjiä.
– Perinteisessä olen mielestäni kehittynyt enemmän viime kaudesta. Olen tehnyt paljon käsien voimaharjoituksia ja tasatyöntöharjoituksia rullilla. Tasatyönnössä on nyt enemmän voimaa. Perinteinen ja vapaa ovat nyt suunnilleen yhtä vahvat, kertoo Lauri.
Kauden aloittaneella lumileirillä Lauri sai myös arvokasta oppia oikeanlaisesta tasatyönnöstä pitkillä matkoilla hyvin menestyneeltä Pasi Vuorelta.
Lue lisää Laurin menestyksestä tämän viikon Perniönseudun Lehdestä
–Viime vuonna maku oli lihajalosteiden tärkein valintaperuste, siihen saakka se oli hinta, kertoo Perniön Lihan toimitusjohtaja Rami Himanto.  
Rami Himanto veistää maistiaissiivun huhtikuussa markkinoille tulevasta lisäaineettomasta Pikku-lauantaista.
Lue lisää...


Nimensä mukaan perniöläissyntyinen yritys täyttää maanantaina 80 vuotta. Perniön Liha muutti Saloon asianmukaisiin tiloihin vuonna 2003.
Perniön Liha kuuluu pienimpien makkaratehtaiden joukkoon, nykytilanteessa se on vahvuus.
–Kilpailu on ihan karseaa, myöntää Himanto.

Tutut klassikot tuovat pääosan myynnistä. Tummaa paistinmakkaraa myydään Salon ja Turun seudulla. Laukkamakkara tehdään vuodelta 1935 peräisin olevalla reseptillä.


Perniön Liha osti muutama vuosi sitten Helsingin Makkaratehtaan.
–Olemme paikallinen toimija, mutta pääkaupunkiseudun markkinoille on päästävä. Mietimme, ettei Perniön Liha ole kaikkein tunnetuin nimi siellä, Helsingin makkaratehtaan nimi toimii muuallakin.

Makkaratehtaan nimen alle lanseerataan huhtikuussa uusi makkarasarja, joka on kokonaan vailla lisäaineita.
–Idea on tehdä mahdollisimman hyvää lisäaineetonta makkaraa, tiivistää Rami Himanto.
Lisäaineettomuus ei vaikuta säilyvyyteen, eikä natriumnitriitin puute näy juuri ulkonäössäkään.

Rami Himanto uskoo pienen tehtaan mahdollisuuksiin.
–Voimme joustavasti ottaa uuden tuotteen tuotantoon tai tiputtaa huonon pois.



–    Saatiin viikkarilta seitsemänsataa matkustajaa lisää meille. Ei tulekaan hiljainen ilta, hihkaisi Tiina Salminen viime torstaina Silja Linen Turun terminaalissa. 
Kari ja Tiina Salmisen työpäivä alkaa aamiaisella miehistömessissä.
Lue lisää...


Viking Linen alusten matka viivästyi jäätilanteen takia ja korvaavia paikkoja punaisille aluksille matkansa varanneille haettiin kiireellä Siljalta.
Risteily oli monlle talviloman odotettu kohokohta.  Särkisalon Förbyssä asuvalle Tiina Salmiselle ja hänen miehelleen Karille siinä puolestaan ei ole enää juuri jännitystä, kun iso matkustaja- autolautta irtoaa laiturista.  Salmisen pariskunnan työmaa on Silja Europa ja työmatka Turusta Tukholmaan ja takaisin – aina viikon kerrallaan.

Henkilöstöpurseri Kari Salmisella on takana 31 vuotta töitä laivoilla.
Nuorukainen tuli kesätöihin laivalle ja sitten toisenkin kerran.
–    Toisena kesänä se homma tuntuikin jo ihan oikealta.

Tiina Salminen tekee töitä myyjänä ja kauppa määräytyy tarpeen mukaan. V iimeviikolla työmaa vaihteli tax-freen ja parfymerian välillä.
Asiakkaat tekevät joskus kiireen, mutta he ovat myös työn paras puoli.
–    Viime vuosien aikana on vain yksi oikein ikävä asiakas tullut vastaan. Siinä piti nostaa niskasta myymälästä ulos, kertoo Tiina Salminen.

Viime torstaina Turusta lähtenyt Silja Europa joutui koukkaamaan Tukholmaan tavallisesta poikkeavaa reittiä. Aluksen oman linjaluotsin sijasta luotsi jouduttiin tilaamaan Ruotsin päästä.  Aikataulu venyi tuntikaupalla. Kari Salminen pohtii, että saaristolaisia ja muita merellä liikkumaan tottuneita viivästys ei kummastuta.
Pariskunnan yhteiseksi työpaikaksi Silja Europa on siksi iso, että toisen naama ei ala pitkästyttää.  Päivän aikana Salmiset eivät välttämättä tapaa.
–    Yhdeksänkymmentä prosenttia yhdessoloajasta täällä nukumme,  nauravat Salmiset.


Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Perniön Urheilijoiden Lauri Vuorinen nappasi SM-kultaa lauantaina Seinäjoella käydyissä M16-sarjan sprinttihiihdoissa. 
Lauri Vuorisen kelpasi tuulettaa onnistuneen loppukirin jälkeen.
Lue lisää...


Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen Perniön Urheilijoita edustavan miehen tai pojan voittama hiihdon SM-kulta. Sprinttihiihdot käytiin vapaalla hiihtotavalla.
Lauri Vuorinen oli nopein jo aika-ajoissa.
Voittohaastattelussa Lauri Vuorinen kertoi tämän olleen hänelle vasta ensimmäinen kunnon sprinttikilpailu.
Kilpailukokemuksen puutteesta sprintissä ei kuitenkaan ollut tällä kertaa haittaa.
Sunnuntaina Vuorinen jatkoi voittosarjaansa Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa. Tällä kertaa voitto irtosi M15-sarjan vapaan hiihtotavan kolmen kilometrin kisassa. Eroa toiseksi sijoittuneeseen kertyi lähes kymmenen sekuntia.

Ensi viikonloppuna Lauri Vuorisen kilpailut jatkuvat Hopeasompa-finaalissa Helsingin Paloheinässä.



Keskiviikkona kuultiin Strömman museosillan kupeessa kiivasta väittelyä siitä, saako sillalla onkia silakkaa vai ei. 
Varsinais-Suomen TE-keskus määräsi paikalle kalastuskiellon viitisen vuotta sitten lähistön asukkaiden pyynnöstä. Määräaikainen kielto loppui vuoden 2009 lopussa. Nyt asukkaat ovat hakeneet jatkoa kiellolle.
Keskiviikkona Paavo Suominen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta otti sillan kupeessa vastaan asianosaisten kommentteja päätöksen pohjaksi. Eniten paikalla oli lähiseudun kalastuksen harrastajia, jotka eivät voi ymmärtää museosillan kalastuskieltoa.
– Mehän olemme onkineet täällä vuosikaudet. Lapsillekin tämä on todella turvallinen paikka aloittaa kalastus kaiteen ansiosta. Kielto harmittaa kovasti, mainitsi Orvo Toivonen.
Martti Urosen mielestä kiellolla poljetaan jokamiehen oikeuksia. Sillalle pitäisi olla pääsy jokaisella.
– Tämä on myös liikuntarajoitteisille mainio paikka päästä kalaan.
Toisessa vaakakupissa painavat asukkaiden mielipiteet. Asukkaiden mielestä kalastajat ovat toistuvasti aiheuttaneet häiriötä heidän pihapiireilleen, jotka sijaitsevat varsin lähellä siltaa.
– Meidän pihaan on jopa leiriydytty telttojen kanssa, heitetty roskia ja soitettu musiikkia, sanoi Tiiti Mendelin.
Roskaamista valitti myös aivan parkkipaikan vieressä kiinteistön omistava Olli Grönberg.
ELY-keskuksen Paavo Suominen halusi saada varmempaa tietoa siitä, onko häiriötä aiheutettu vain silloin tällöin vai onko kyseessä pysyvä ongelma.
– Vaadin kieltoa hakeneilta vielä lisäselvitystä tästä. Toivoisin, että asukkaat eivät muistelisi ainakaan vuosikymmenten takaisia tai yksittäisiä tapahtumia vaan sitä, mikä tilanne ennen kalastuskiellon määräämistä on ollut, painotti Suominen.
– Mahdollista olisi kokeilla täällä vaikka ajallisia rajoituksia, ettei laitettaisikaan täyttä kieltoa.
ELY-keskukseen voi kuka tahansa lähettää ensi perjantaihin mennessä kirjallisia lausuntoja asiasta. Lausuntoja on pyydetty myös kalastusalueelta ja kunnilta.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20