Uutiset

Suuri joukko Salon seudun ammattiopiston vuoden vaihteessa opintonsa aloittaneita visualistiopiskelijoita pääsi tutustumaan käytännössä museon näyttelyn tekemiseen.
Toni Rusanen ja Jenna Saloranta mittasivat ja leikkasivat villahuopamattoa vitriinihuoneen lattialle sopivaksi. Toiset taas pääsivät päällystämään värikkäillä kankailla pöytävitriineihin tulevia levyjä.
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävän Perniön museon juhlanäyttely avautuu yleisölle ensimmäistä kertaa ensi viikon tiistaina, kansainvälisenä museopäivänä.
Monet uuden näyttelyn esineet ovat asukkaiden lahjoituksia vuodelta 1930. Yksi merkittävimmistä esineiden lahjoittajista oli K.F Kaarlonen, joka tuki rahallisesti myös museorakennusta.
Juhlavuoden kunniaksi alakerran sivuhuone on sisustettu Kaarlosen huoneeksi.
Yläkerran vitriinisaliin näytille tulee osa Teijon kavalkadissa  vuosien saatossa käytetyistä puvuista.
– Näitä on käytetty aikanaan Kansallisteatterissa. Puvut tulivat Teijolle kavalkadien ohjaajien Rauha Rentolan ja Ansa Ikosen kautta. Myöhemmin puvut lahjoitettiin Perniön museolle, mutta kaikki eivät ole olleet vielä esillä, kertoo pukunäyttelyn valmistellut Saija Lempiäinen.
Pukujen lomassa voi tutustua kavalkadiajan valokuviin ja muuhunkin esineistöön. Esillä on mm. 1700-luvulla Teijolla käytössä ollut aurinkokello.
Perniön seudulla viime vuoden kesäkuusta käytössä ollut palveluseteli on saamassa jatkuvasti lisää käyttäjiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on kaupungin maksupäätös, jonka avulla kaupunki kustantaa tietyn määrän 20 euron arvoisia työtunteja asiakkaalle siivouksen ja tilapäisen kotihoidon saralla. Kotihoitoa voivat saada myös lapsiperheet. Asiakas maksaa itse 20 euron ylittävät kustannukset tunnilta.
Viime vuoden puolella palveluseteleitä myönnettiin Perniön ja Särkisalon alueella vain 58 kappaletta kuudelle henkilölle.
– Tänä vuonna palvelusetelipäätöksiä on tehty 13 henkilölle. Seteleitä on myönnetty kaikkiaan 216, kertoo Perniön ja Särkisalon alueen kotihoidon esimies Tapio Lahti, jonka tehtäviin kuuluu myös palvelusetelipäätösten tekeminen.
Salon keskustassa ja Halikossa käyttö on paljon suurempaa, siellä käytöllä on pidemmät perinteet. Ennen kuntaliitosta palveluseteli oli vanhoista kunnista käytössä vain Salossa ja Halikossa.
Käytännön tuntemattomuuden lisäksi palvelusetelin käyttöä on Perniön seudulla hidastanut paikallisten yrittäjien puute.
Ensimmäisen vuoden aikana palveluntuottajarekisteriin ei hakeutunut yhtään yrittäjää Perniöstä tai Särkisalosta. Heinäkuun alussa asiaan ollaan saamassa kohennusta, kun särkisalolainen Monipalvelu Asklöf ja Aaltonen aloittaa palveluntuottajana.

Ilkka Paloniemi asentaa valoja museon vitriineihin.
Lue lisää...
Tunnettu valosuunnittelija Ilkka Paloniemi on suunnitellut uuden valaistuksen tänä vuonna 80 vuotta täyttävälle Perniön museolle.

Suurin muutos entiseen on sata kappaletta museokäyttöön tarkoitettuja kohdevalaisimia, joita ei Perniön museossa ollut aikaisemmin.

– Kävin talvella tutustumassa museoon ensimmäistä kertaa. Käynnin jälkeen tein kaupungille toimenpide-ehdotuksen, joka hyväksyttiin. Sähköliikettä on käytetty käytännön töissä, kertoo Paloniemi.

Jo nyt suurin osa huoneiden sisäkatoista on varustettu suorakulmion muotoon asennetuilla kiskoilla.
– Kiskojen avulla valaisimien kohdistusta on helppo muuttaa, jos näyttelyyn tehdään muutoksia, huomauttaa Paloniemi.
Kiskoja risteilee museon katossa kaikkiaan 140 metriä.

Jokaisen valaisimen valotehoa pystyy säätämään erikseen.
Tiistaina Ilkka Paloniemi toi museolle mukanaan myös Ikeasta ostamiaan puikkomaisia led-valaisimia.
– Nämä asennetaan antamaan valoa pöytävitriineihin. En haluaisi niiden jäävän näkymään ollenkaan, kertoi Paloniemi etsiessään valoille sopivaa sijoituspaikkaa vitriinissä.



Museon uutta näyttelyä esitellään yleisölle maksutta kansainvälisenä museopäivänä 18. toukokuuta. Lisää näyttelyn sisällöstä ensi viikon lehdessä.


Rannikon osayleiskaava kattaa Merikulmantien varret viitanummelta Mutaisiin.
Lue lisää...
Rannikon osayleiskaava tuo valmistuttuaan noin viisisataa uutta rakennuspaikkaa Merikulmantien kummankin puolen.
Osayleiskaava alkaa pohjoisessa Viitanummen kaavasta ja päättyy etelässä Mutaisten-Kirjakkalan osayleiskaavaan.
Kaavan valmistuttua Halikonlahden rantaa on kaavoitettu käytännössä keskustasta keskustasta Mathildedaliin asti.
Mutaisten – Kirjakkalan osayleiskaavassa on noin 80 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa ja muutama loma-asunnon paikkaa.
Rannikon osayleiskaavan valmistumisaikataulu riippuu lausunnoista ja siitä, tuleeko nähtävänäoloaikana huomautuksia, joiden takia kaavaa pitää korjata.

Kehittämis- ja elinkeinolautakunta käsitteli viime kokouksessaan kaupungin kaavoitusohjemaa.


Tuulipuiston kaava työn alle
Näsen tuulivoima-alueen osayleiskaavatyö on käynnistymässä. Alue on lääninrajalla kummankin kaupungin puolella.
Raaseporin puolesta asia on selvä. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituksen aloittamisen, kaavan teettäjä maksaa kulut.

Salon ja Raaseporin rajamailla nousee 11-20 tuulivoimalaa, joiden tehot ovat 2-3 MW.
Kaava tehdään yhtenä kappaleena, vaikka lopputuloksena on osayleiskaava kumpaankin kaupunkiin.

Salon puolelta päätös kaavoituksesta puuttuu.
Hankkeesta pitää tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi ja Kiskonjoen Natura- alueen takia Natura-selvitys.





















Viheraluesuunnittelija Matti Nikanderilla on suunnitelma hanskassa.
Lue lisää...
Särkisalon kirjaston kupeessa oleva leikkikenttä uusitaan kokonaan. Vanha on purettu pois ja uutta rakennetaan täyttä vauhtia.

–Pyritään siihen, että kenttä olisi täysin kunnossa kesäkuun puolivälissä, kertoo kaupungin viheraluesuunnittelija Matti Nikander.
Leikkikentän kalusteet eivät täyttäneet enää vaatimuksia.


Leikkikenttä jää kooltaan entiseksi, muoto vähän muuttuu ja se saa ympärilleen aidan ja portit jarruttamaan kaikkein nopeimpia. Uutta kasvillisuutta istutetaan kunnantalon puoleisiin kulmiin, kirkon puoli jää avoimeksi.

–Tähän tulee puita, kukkivia puita ja pensaita, näyttää Nikander suunnitelmasta.
Viimeiset puut istutetaan syksyllä. Kenttää kiertävälle hiihtoladulle samoin kuin pulkkamäelle on jätetty tilaa.
–Tämä on suhteellisen pieni, mutta toivottavasti käyttäjät löytävät tänne, toivoo Nikander.



Leppäkorven aluetta Perniössä möyritään kaivinkoneilla ja kuormureilla näillä näkymin alkukesästä.
Alueelle tehdään kunnallistekniikkaa kuten vesi- ja jätevesilinjat  ja katualueita.  Tavoitteena on saada aikaan rakennusvalmiit tontit teollisuusrakennuksille.
– Tehdään ne siihen kuntoon, että pääsee heti vesijohtoon ja viemäriin kiinni, kuvaa Salon rakentamispäällikkö Markku Heikkilä.
Heikkilän mukaan alueelta on lohkottavissa kymmenkunta tonttia.
– Teollisuustontteja voidaan tietysti yhdistääkin, hän muistuttaa.
Heikkilä arvelee, että työt ovat valmiina ennen syyskuuta. Katujen ja putkilinjojen lisäksi alueelle asennetaan jätevedenpumppaamo.
Salon omassa investointiohjelmassa hankkeeseen on varattu 142 000 euroa. Lisäksi  kaupunki on hakenut avustusta enintään neljännekseen kuluista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Salon tekninen lautakunta käsittelee asiaa ensi tiistaina.
Päätösesityksenä on, että työt käynnistetään heti kun urakoitsijavalinta on tullut lainvoimaiseksi.
Lautakunta valitsi jo aiemmin urakoitsijaksi perniöläisen  Esko Gustafsson Oy:n.


Jorma Kuuluvainen pyöräyttää sormella ympyrän. 
Jorma Kuuluvainen johtaa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikköä, joka muun muassa pyrkii yhdenmukaistamaan taloudenpidon periaatteet eri vastaanottokeskuksissa.
Lue lisää...

–    Se on tällainen kehä, mitä tässä herkästi kierretään.
Kehää pyörii  koko talven ylikierroksilla käynyt maahanmuuttokeskustelu.
Kuuluvainen on eteläisessä Salossa  tuttu mies: hän työskenteli Perniön vastaanottokeskuksen johtajana sen perustamisesta lähtien.  Koti on edelleen Perniössä, vaikka työhuoneen ikkunasta aukeavat nyt katunäkymät Helsingin Sörnäisissä.
Virka Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajana koskettelee edelleen  tuttuja asioita.

Kuuluvainen puntaroi käytyä, vilkastakin keskustelua harkinnalla, jota ainakaan maahanmuuttokriittiset eivät aina ole osanneet käyttää.
Käsitteitä sotketaan tai ymmärretään väärin, ehkä tarkoituksellakin.
Kuuluvainen ottaa tuoreen esimerkin.  Hiljakkoin reviteltiin otsikoita ”uudesta tukimuodosta”.  Uutisten mukaan valtio maksaa maahanmuuttajien puolesta takuuvuokria.
Kuuluvainen toteaa, että periaatteessa asiassa ei ole juuri uutta.   Oma-aloitteisesti vuokra-asunnon löytäneitä on pitkään avustettu takuuvuokrissa, aiemmin vain maksajana on ollut valtion sijasta kunta.
–    Se on vanha käytäntö, mutta kun maksaja vaihtui niin siitä tuli kauhea haloo.

Tänä vuonna Suomeen tullee runsaat 4000 turvapaikanhakijaa.
Keskimäärin turvapaikkapäätöstä pitää odottaa noin 250 vuorokautta.  Jorma Kuuluvainen myöntää, että aika on pitkä. Seurauksena voi olla turhautumista, joka joskus kärjistyy. Ongelmaa ei helpota, että asuminen keskuksessa ei välttämättä pääty turvapaikkapäätöksen saamiseen. Parhaillaan vastaanottokeskuksissa asuu viitisensataa oleskeluluvan saanutta. Syynä tilanteeseen on se, että  asuntotilanne kunnissa on kehno.
Kunnille ei ole tarjolla riittävää porkkanaa maahanmuuttajien asuttamiseen, valtion maksama korvaus on nykymittarilla pieni. 

Tässä tullaan siihen, mikä  Kuuluvaisen mielestä olisi lääke kitkan vähentämiseen. Kotouttamiseen on syytä pistää paukkuja – ja roikkuminen keskuksen tiloissa ei kotouttamista edesauta.
Kuuluvainen välttäisi esimerkiksi maahanmuuttajien asumisen keskittämistä tietyille alueille.
–    Oma porukka ei saisi olla se ainoa sosiaalinen verkosto.
Koko juttu Perniönseudun Lehdessä


Perniön metsistä lähtee energiapuuta moneen osoitteeseen. 
Veijio Lukkaroinen karsi nuorta taimikkoa Pekka Arimaan metsässä perjantaina.
Lue lisää...

Perniön lämpölaitos nielee suuren osan, mutta seudun ulkopuolellekin puuta menee useiden eri yritysten voimin.
– Biowatti toimittaa täältä puuta esimerkiksi Tammisaareen, VAPO Salon lämpölaitokselle, Metsäliitto Turkuenergialle, Metsä ja Energia Hemmilä Paimion lämpölaitokselle ja Lounais-Suomen Hakelämpö esimerkiksi Paraisille, kertoo alueneuvoja Erkki Rinne Salometsästä.

Puuta ostaa myös paikallinen Lounais-Suomen laatuhake. Lisäksi asukkaat ostavat puuta suoraan esimerkiksi maatalouskeskusten lämmitystarpeisiin.

Perniön kerrostalot ja kaupungin rakennukset ovat suurimmaksi osaksi Perniön lämpölaitokselta tulevan kaukolämmön piirissä. Mutta sitä ovat myös monet yksityiset, kuten Pekka Arimaa. Hänen talouskeskuksensa on Perniön kaukolämpöverkossa. Arimaa on samalla myös energiapuun tuottaja. Hänen metsästään saadaan poltettavaa puuta Perniön lämpölaitokselle.

Perjantaina Arimaan metsässä harvennettiin vielä melko nuorta taimikkoa metsurien voimin.

Lähiseutujen lämpölaitoksissa puuta on hyödynnetty hyvin. Hankoon perustettiin viime vuonna uusi puuta käyttävä lämpölaitos ja Tammisaaren laitostakin laajennettiin. Myös Salossa on vastaavia suunnitelmia.

Puun hinta on yksi energiapuun käyttöä vähentävä syy. Jos laitokset saavat energiaa muista lähteistä halvemmalla, ne siihen myös tarttuvat.
– Päästökaupasta se hyvin pitkälle on kiinni, kuinka paljon puuta pystytään hyödyntämään energiaksi. Tukien avulla tai fossiilisille polttoaineilla asetetuilla haittaveroilla puu pystyy kyllä kilpailemaan muiden kanssa, toteaa Erkki Rinne.


Teijon retkeilyalue sijoittui toiseksi alkuvuoden kestäneessä äänestyksessä vuoden retkikohteesta. Voiton vei Riisitunturi Lapissa. 
Päivi Honkakoski opastaa retkeilijöitä teijolla jo toisena kesänä.
Lue lisää...

Tulokset julkistettiin  Retki 2010 –messujen yhteydessä. Tammikuussa Teijon retkeilyalue selvisi loppukilpailuun seitsemän kohteen joukossa.

Maan toiseksi parhaan kesäkausi on alkamassa:  luontotalo aukeaai yleisölle perjantaina  kello 10.
Metsähallitus on hankkinut Matildanjärven rantaan viisi uutta soutuvenettä. Kaikkiaan vuokrattavia veneitä on nyt 15.
– Veneet ovat olleet kovassa käytössä. Niitä ei kaivata vain kalastukseen, vaan yhä enemmän esimerkiksi piknikille menoon, mainitsee suunnittelija Anne Muuri.
Tänä vuonna Metsähallituksen kaikissa asiakaspisteissä on teemana luonnon monimuotoisuus.
Kävijöitä opastaa viime kesältä tuttu kasvo.  Päivi Honkakoski opastaa retkeilijöitä  toista kautta peräkkäin Teijon retkeilyalueella. Noin viikko sitten hän muutti jälleen Teijolle, tällä kertaa kerrostaloasuntoon. Asuinpaikka pysyy Teijolla aina lokakuun loppuun saakka.
– Tämä on ollut tosi vaihtelevaa työtä.  Varsinaisen oppaan työn lisäksi lämmitän saunaa, myyn kalastuslupia, vuokraan veneitä, keitän kahvia, vastaan puhelimeen ja paljon muutakin.
Puhelin pirisi jo viime viikolla, vaikka luontotalo ei olekaan vielä yleisölle auki.
– Eilen soitettiin ja kysyttiin, onko vielä paljon jäätä. Soittajalla olisi ollut jo kova into lähteä kalastamaan, mainitsi Päivi Honkakoski viime perjantaina.

Kevät on opastuksissa ruuhka-aikaa, sillä päiväkoti- ja koululaisryhmät tulevat bussikyydillä kevätretkille lähes koko Varsinais-Suomen alueelta. Ryhmille vedetään useimmiten inkkari- tai haltijaohjelma.

Ympäristötieteen opiskelijan kesäkausi Teijolla sujuu hyvin ympäristöystävälliseen malliin.
– En omista autoa, joten poljen polkupyörällä paikasta toiseen.


Kotaladon alueen sijainti on mainio.   
Pohjankoski virtaa voimalla keväällä. Kotaladon kyläkyselyyn vastanneista koskimaisemista tulee pitää huolta.
Lue lisää...

Alue on luonnonrauhallinen, mutta lisääkin asukkaita, etenkin lapsiperheitä saisi tulla.  Yhteisiä tapahtumia ja  tekemistä kaivataan.

Nämä asiat käyvät ilmi Kotaladon kyläyhdistyksen tekemästä kyläkyselystä.   Kyselyn tulosten pohjalta tehdään kyläsuunnitelman toimenpideohjelma.
Kyläyhdistyksen vuosikokous oli viime viikolla.

Kehujen vastapainoksi kyläläisillä on parannusehdotuksiakin.  Yksi jo vuonna 2004 esiin tullut huoli toistuu vuoden 2010 vastauksissa. Kaupungin viemäriin kiinni pääseminen on monen kiinteistönomistajan toivelistalla. 

Keskitetty jätevesien hoito tarkoittaa sitä, että kylältä on rakennettava paineviemäriyhteys Sirkkulaan. Kaupunki toivoo, että kylällä perustettaisiin  viemäriosuuskunta.  Kyläyhdistys alkaa tutkia kyläläisten halukkuutta liittyä viemäriin sekä selvittelee eri vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi.   Kyläyhdistys on hakenut ELY-keskukselta avustusta suunnitelmien tekoon. Avustuksesta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Kirjastoauton sopisi kyselyyn vastanneiden mukaan koukata myös Kotaladossa. Myös jonkinlaisia kaupan palveluita , esimerkiksi kioskia kaivattaisiin.
Valokuitukaapelia toivotaan alueelle.

Liikenne puhuttaa Kotaladossa.. Kantatiellä on sattunut Lehmijärventien risteyksen kohdilla useita onnettomuuksia.    Kovat nopeudet  haluttaisiin pois myös Korvenkylän tieltä. Tievalaistus olisi tervetullut lisä liikenneympäristöön.
Maisemanhoidossa pitäisi pitää huolta muun muassa Pohjan- ja Hamarikosken näkymistä.


Perniön Urheilijoiden jalkapallon B-tytöt aloittavat ottelukautensa parin viikon päästä. 
Erika Asklöf, Emmi Rokka ja Miia Halonen lähtevät parin viikon päästä alkavaan kauteen mitali mielessä.
Lue lisää...


Joukkue on seuran menestynein kautta aikojen. Piirisarjasta on irronnut viime vuosina kaiken värisiä mitaleita.
– Tavoitteena on nyt aluksi päästä lohkossa neljän parhaan joukkoon ja yläsarjaan, kertoo valmentaja Pasi Karjunen.

Yläsarjaan pääsijät ratkotaan ennen keskikesällä pidettävää ottelutaukoa.
Joukkueen kokoonpano on pysynyt lähes samana neljän vuoden ajan, jolloin se laitettiin kasaan.
– Onnistuminen on tietysti kivaa. Mutta vaikka menisi vähän heikommin, niin ei me lannistuta, vaan yritämme uudestaan, sanoo Erika Asklöf.
– Pelimatkat ovat tosi kivoja, varsinkin jos olemme pikkubussilla matkassa.

Ensimmäinen ottelu B-tytöillä on toukokuun ensimmäisellä viikolla Kaarinaa vastaan. Samassa lohkossa on seitsemän muuta joukkuetta.  Uusi joukkue lohkossa viime vuoteen verrattuna on Nauvo.
–  Tällä kertaa päästään kokeilemaan myös lossimatkaa. Viime vuonna meidän lohkossamme ollut Uusikaupunki on tällä kertaa toisessa lohkossa. Se pisin pelimatka jää tänä kesänä pois, tietää Pasi Karjunen.

Jalkapallo on tällä tasolla jo melko lailla aikaa vievä harrastus. Kesällä harjoituksia on viikossa kolme ja otteluita tulee näiden lisäksi keskimäärin yksi viikkoa kohti.
Emmi Rokka yrittää löytää kesällä aikaa myös yleisurheilulle.

Pelaajakavereista löytyy paljon hyviä ominaisuuksia.
– Miia on hyvä puolustamaan ja Emmillä on sopivasti raivoa, kehuu Erika pelikavereitaan.

Seurakunnan aluetoimistot on pantu kiinni. Perniön toimisto palvelee enää kolmen päivän sijasta  kolme tuntia viikossa. Kiskolaisia kehotetaan asioimaan kokonaan keskustassa tai Halikon aluetoimistossa.

Vain Särkisalon palveluihin päätös ei vaikuta.

Kirkkoneuvoston jäsen Juha Laurila kysyi  neuvoston viime kokouksessa onko huhuissa kiertävän kanslistin työaikamuutoksista perää. Kirkkoherra ja talousjohtaja selvittivät pöytäkirjan mukaan kirkkoneuvostolle, että toimistosihteeri kiertää jatkossakin kaikki alueet. Toimistosihteeri toimittaa alueille esimerkiksi niiden tarvitsemia tulostimien värikasetteja, muuta postia ja vastaavasti ottaa alueilta virastoon ja taloustoimistoon tulevaa postia.

Toimistojen sulkemisesta päätti kirkkoherra Jouko Pukari.
Päätöstä hän perustelee lisäksi sillä, että kiertävällä kanslistilla ei olut paikallista työtä aluetoimistoissa.
Ensi keskiviikkona kokoontuva kirkkoneuvosto käsittelee aluekappalaisten yhdessä tekemää oikaisuvaatimusta.
Vaatimuksen mukaan seitsemän alueen palvelupisteen sulkeminen on niin merkittävä asia, että se on otettava kirkkoneuvoston käsittelyyn, edellyttävät aluekappalaiset.


Kirkkoherra oli tiistain työmatkalla Turussa, eikä hänen kommenttiaan saatu tähän juttuun.

Perniön aluekappalainen Juha  Hekkala on päätökseen pettynyt. Hän pitää seurakuntatoimistojen paikan päältä saatuja palveluja tärkeinä.
–Tuntuu, kuin olisin menettänyt kasvoni ja pettänyt seurakuntalaiset.
Puheita paikallisen työn puutteesta hän ei myöskään sulata.

Hekkalan mielestä kanslistin työtä ei päästy koskaan  kehittämään pitkäjänteisesti koska aukiolojen aikataulu muuttui koko ajan.


Perniön yhteiskoulusta lähtee aikaisin huomisaamuna kuljetus kohti Arkadianmäkeä. 
Peppiina Kajanne, Aino Laurila ja Liisa Hilska pääsevät huomenna puhumaan eduskunnassa koulun tulevaisuudennäkymistä.
Lue lisää...

Nuorten parlamentin istuntopäivä pidetään huomenna perjantaina. Yhteiskoulusta mukana ovat edustajina Aino Laurila, Liisa Hilska ja toimittajan tehtäviin lähtevä Peppiina Kajanne.
Edessä on pitkä, ehkä rankkakin päivä – mutta myös tilaisuus päästä vaikuttamaan, uskovat tytöt.
–    Esimerkiksi kun kouluasioista päätetään, esittämämme toiveet voivat vaikuttaa, toivoo Aino Laurila.
Nuorten parlamenttia pohjustettiin jo syksyllä ensimmäisellä eduskuntakäynnillä. Lähes 200 nuoren kysymyksistä valikoitiin kolmekymmentä, joihin saadaan vastaus täysistunnolla huomenna. 
Eri puolilta Suomea saapuvien ysiluokkalaisten terveiset päättäjille ovat varsin yhteneväisiä.  Kysymykset ja terveiset liittyvät paljolti koulumaailmaan. Toivelistalla on ollut esimerkiksi panostusta uusien aineiden perustamiseksi.
–    Esiintymistaitoja ja ilmastonmuutoskoulutusta on toivottu, antaa Liisa Hilska esimerkin.

Vastavierailun paikka on toukokuussa: yhteiskoulu on kutsunut vieraakseen ja tentattavaksi salolaisia kansanedustajia.



Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20