Uutiset



Kantatien 52 ja Kemiöntien risteykseen valmistuvassa kiertoliittymässä ei vielä ole opittu tavoille.
Kiertoliittymän liikenteessä on vielä vähän petraamisen varaa.
Lue lisää...



Perniönseudun Lehden toimitukseen tulleiden yhteydenottojen mukaan uudessa liikenneympäristössä on nähty mitä oudoimpia tapoja selvitä. 

Pahimmillaan Salon suunnasta tullut auto on pistänyt vilkun vasempaan ja koukannut suoraan Perniön kirkonkylän suuntaan vasemman kautta, myötäpäivään liittymässä ajaen.  Kaikille ei ole selvää sekään, että liittymässä jo ajavilla on etuajo –oikeus.

Lisäkiusaa tuottaa laiska vilkunkäyttö.


Perniönseudun Lehti tarkkaili vilkutusta liittymässä kahden kymmenminuuttisen ajan tiistaiaamuna.  Ensimmäisellä tarkkailujaksolla 75 autosta peräti 41 jätti käyttämättä vilkkua.
Toisella kerralla 65 autosta 30 poistui liittymästä ilman vilkkua.  Vilkuttomiin on laskettu myös ne, jotka pistävät vilkun päälle heti ympyrään ajaessaan.   Suhteessa vähiten vilkkua käytti raskas liikenne, kuorma- ja rekka-autot.



Vilkkua käytetään kiertoliittymästä poistuttaessa.



Mussaaren koulun piha pölisi keskiviikkoaamuna. 
Matti Nurminen odotti koulun alkua rapuilla istuen.
Lue lisää...

Syyslukukausi, koulun arki alkoi reippaasti ennen yhdeksää, vaikka pulpettiin ei oitis istuttukaan. 


Pihaleikkien avulla tultiin jälleen kerran tutuiksi ja päästiin luontevasti kyselemään ne kesäkuulumiset.
– Joku muistaa paljon tekemisiään, joku muistaa olleensa uimassa eikä sitten sen enempää, hymyili rehtori Tuire Suvanto.


Pikaisen kuulostelun perusteella jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia on aika vähän: kesään tuntuu mahtuneen paljon ohjelmaa.  Esimerkiksi kuudesluokkalaiset Liiaksen veljekset Otto ja Aleks  nostavat kaverien kanssa touhuamisen ja Ranskan-matkan menneen loman ykkösasiaksi.


Yhdeksän viikkoa kesälomaa riitti niin opettajille kuin oppilaille.
Tokaluokkalainen Matti Nurminen vakuutti jo tulleensa kouluun mielellään.  Syksyn varusteisiin kuuluvat ainakin uudet koulutarvikkeet; kynät, viivoittimet ja muu tärkeä.   Uusi paitakin.  

Matin mieleen koulun alku on ainakin, jos lukujärjestyksessä on matematiikkaa.
Opettajainhuoneessa otettiin aamu rauhallisesti.  Lukuvuosi lähtee käyntiin rutiinilla ja mieluusti.
– Kotonakin saa enemmän aikaan, kun työ rytmittää päivää,  miettii Seija Lähdesoja.


Mustikkaa ei ole viime syksyn tapaan, mutta etsivä löytää, vakuuttivat poimijat Perniön Kalakaupan vastaanottopisteessä tiistaina. 
Timo Saario toi tiistaina myyntiin kanttarelleja.
Lue lisää...

Sateen pätkimästä päivästä huolimatta autojen takakonteista kannettiin tasaiseen tahtiin mustikkaa ja myös kanttarellia.
–    Hakemalla löytyy, mutta ei niistä paikoista, mistä viime vuonna , kertoi Leena Mamia.

Lämpö ja sateet pistävät vauhtia kanttarelleihin.
–    Ensi viikolla varmasti on, arveli Timo Saario.
Saario toi tyttäriensä Ainon ja Iidan kanssa reilut yksitoista kiloa kohtuullisen kokoisia kanttarelleja.
Keltasienet olivat neljän tunnin poimimisen tulos.
– Pari viikkoa ne ovat myöhemmässä kuin viime vuonna.
Saarion muistissa on, että viime vuonna elokuun toisena päivänä myyntiin oli mennyt jo yli kaksikymmentä kiloa.

Metsän antimien keruusta saa muutakin kuin raitista ilmaa ja liikuntaa; ahkera poimija tekee syksyssä sienillä jopa kolmattatuhatta euroa tienestiä.

Eteläisessä Salossa 70 uutta koululaista

Uusi kouluvuosi perusopetuksessa alkaa  ensi keskiviikkona.  Eteläisen Salon kouluissa koulutaipaleensa aloittaa yhtensä hieman yli 70 uutta ekaluokkalaista.  Seitsemän koulun kesken aloittavien oppilaiden määrässä on kuitenkin suuria eroja.

Perniön kirkonkylän koulussa aloittaa koulutaipaleensa 36 uutta oppilasta. Koulun oppilasmäärä on syksyllä 216.
Kiskossa Toijan koulussa aloittaa 18 uutta oppilasta. Kokonaisoppilasmäärä on Toijassa 103.
Saurun koulu on alueen kolmanneksi suurin, mutta Toijaan verrattuna oppilasmäärä putoaa heti puoleen, 51 oppilaaseen. Ekaluokkalaisia Saurussa aloittaa seitsemän.

Myös Teijon koulussa aloittaa keskiviikkona seitsemän uutta oppilasta. Kokonaisoppilasmäärä on puolestaan 36. Niin ikään 36 oppilaan Särkisalon koululla ensimmäisellä luokalla aloittaa neljä oppilasta.

Nurkkilan ja Mussaaren kouluilla ensimmäisen vuoden aloittavilla oppilailla ei ole lainkaan samanikäisiä luokkakavereita, sillä koulutaipaleensa aloittaa kummassakin koulussa vain yksi oppilas. Opetus tapahtuu yhdistelmäluokissa.
Esimerkiksi 22 oppilaan Nurkkilan koulussa ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla on yhteensä vain seitsemän oppilasta. Mussaaren koulussa taas on yhteensä vain 15 oppilasta.
– Tässä voi nyt jokainen miettiä miltä siitä ekaluokkalaisesta tuntuu. Ei siinä saa pallopelejä aikaiseksi luokkakavereiden kanssa, Salon kaupungin perusopetuksen opetustoimen johtaja Tommi Tuominen sanoo.
Oppilasmäärät perustuvat kesäkuisiin arvioihin. Virallinen oppilasmäärä tarkistetaan aina ensimmäisen koulupäivän jälkeen.
– Niihin voi tulla pieniä muutoksia, voi olla, että perheitä on muuttanut, tullut avioeroja tai syntynyt uusperheitä, Tuominen kertoo.

Syksyllä Salossa aloitetaan päättäjille tehtävä palveluverkkoselvitys. Koulujen kohdalla se tarkoittaa sitä, että tarkastelun alle otetaan alakoulut, joissa viiden vuoden aikana oppilasmäärä on ollut kolme kertaa alle 36.
– Siellä tarkastelun alla ovat Teijo, Mussaari ja Nurkkila, Tuominen sanoo.
Hän painottaa, että päätöksen tekeminen ei pohjaudu pelkästään lukuihin.
– Päättäjillä on kylmän faktan lisäksi mahdollista olla sydän mukana.
Selvitystyössä päättäjille tuodaan faktatiedot, mutta sen jälkeen päättäjillä on mahdollisuus käyttää omaa maakuntatuntemustaan ja nostaa esiin historiaa, perinteitä, tunnetta ja muita päätöksenteon kannalta merkittäviä asioita.
– Virkamiehet eivät kouluja lakkauta, vaan päättäjät tekevät ne linjaukset. Päätökset tehdään demokratian kautta.






Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo ei mökillä Förbyssä suorastaan välttele ruumiin rasitusta.
Juhani Nummentalo viettää Särkisalon mökillään aikaa lähes ympäri vuoden.
Lue lisää...
Sopiva aamulenkki on postilaatikolle ja takaisin, kaksi kilometriä suuntaansa.  Seuraava hikoilun paikka on puuhommissa metsässä: kropan hikoillessa pää saa miettiä rauhassa ihan muita asioita kuin meneillään olevaa savottaa.
Kokonaan osastaan kunnallispoliitikkona ei Nummentalo pääse mökilläkään.
– Ihan kokonaan kaupungin asiat eivät koskaan häviä mielestä. Metsässä niihin voi saada ihan uuden näkökulman, kun itse työsuoritus ei suorastaan vaadi aivotyötä, naurahtaa Nummentalo.
Nummentalo on ottanut Särkisaloon tuntumaa parinkymmenen vuoden ajan ja liki ympärivuotisena mökkiläisenäkin pitkälti toistakymmentä vuotta.    
Salon rannikkokaistaleen menestymisen mahdollisuuksia Nummentalo ei väheksy.   
Osa kunniasta kuuluu jo Särkisalon kunnan aikanaan tekemille päätöksille kuten rantakaavalle.
– On kaavaa ja on uusia tontteja valmiina.
Osa vapaa-ajanasunnoista on saatu puolestaan vakiasunnoiksi poikkeuslupien kautta.
Pitkällä tähtäimellä Juhani Nummentalo uskoo Särkisalon asukasluvun muuttovoiton vuoksi lopulta kasvavankin.  
Maalle tai saareen muuttava Nummentalon arvion mukaan tietää, mihin on muuttamassa eikä vaadi kaikkia kaupungin palveluja kotiovelleen.
– Ei se voi olla subjektiivinen oikeus että jos keskustassa on urheilukenttä vieressä, niin se sama olisi maallakin.
Väkiluvun kasvu tietänee samalla sitä, että palveluille on käyttäjänsä: Särkisalon koulun Nummentalo ei uskokaan peloista huolimatta olevan lakkautusuhan alla.  Oppilasmäärä ei huitele vielä tarkastelurajalla, lisäksi joku painoarvo koulun sijainnillakin olisi hänestä oltava jo koulumatkojen pitämiseksi kurissa.
Plussapuolien lista Särkisalosta kasvaa lopulta pitkäksi: kunnan peruspalveluiden lisäksi saarella on kaupan ja ravintolan palveluja, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä tärkeitä työpaikkoja.
Miinuspuoliksi Nummentalo nostaa eri yhteydet, kaapelia tai tietä pitkin: laajakaistayhteyksissä on parantamisen varaa etenkin etätyöläisiä ajatellen.  Perinteiset liikenneyhteydet tai niiden puute on ongelmista toinen.



Lue koko juttu uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.
Lastoja, lapioita, saksia ja siivilöitä. Ja joukko maan kaivamisesta kiinnostuneita ihmisiä.
Anni Ala-Rakkola-Kara (vas.) ja Henna Saarinen erottavat sihdillä hienon hiekan isommista kappaleista.
Lue lisää...

Kivikausi on innoittanut Salon seudulla jo neljättä kesää peräkkäin tehtäviin yleisökaivauksiin. Kaivauspaikkana on maanantaista lähtien ollut Kaukurissa yksityisen pihamaan ympäristö. Neliön muotoisia kaivantoja oli tiistaina neljä kappaletta. Kaivuu aloitettiin uusilla kaivauspaikoilla sitä mukaa kun entiset todettiin tuloksettomiksi.
Yhdessä paikoista tuli savi vastaan, ja savesta ei enää kivikauden esineistöä voi löytyä.
– Tässä lähistöllä tien toisella puolella on ollut kivikautisia asuinpaikkoja. Juuri tältä paikalta löytöjä ei ole kuitenkaan aikaisemmin tehty. Teemme nyt koekaivauksia, josko täälläkin olisi asutusta ollut, selvitti arkeologi Jouko Pukkila.
Jo maanantaina kivikauteen viittaavia merkkejä löytyi kahdella kaivauspaikalla. Ne olivat kaksi ruusukvartsin palaa.
– Ei se pala itse työkaluun viittaa, mutta pala on työstöjäte, tietää Hannu Vuoristo.
Vuoristo tietää jo arkeologiasta yhtä ja toista, sillä hänen pelloillaan Kiikalassa järjestettiin vastaava yleisökaivaus viime vuonna. Hän on myös Kiikala-Seuran puheenjohtaja.
– Kiikalasta löytyvät kivikautiset esineet ovat vielä kiskolaisia vanhempia. Ja Suomusjärveltä löytyneet vieläkin vanhempia.

Kaivaukset jatkuvat entisen Kaukurin koulun lähellä ensi viikon keskiviikkoon saakka päivittäin. Kaivauksiin voi osallistua kuka tahansa myös ilmoittautumatta. Yleisökaivauksia isännöi tänä vuonna Kisko-Seura.



Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.

Helteen viilentäjä suosittu takapihoilla


Heinäkuun helteet ovat saaneet ihmiset etsimään viilennystä monenlaisilla konsteilla. Yksi parhaista viilentäjistä on kotipihalle pystytetty uima-allas. Sen ei tarvitse olla edes kallis hankinta.
– Meidän piti lähteä koko perheen voimin Viroon, mutta sitten automme hajosi ja tuli kaikenlaista hässäkkää. Päätimmekin ostaa uima-altaan matkan sijaan. Halvemmaksi tämä tuli, kertoo Perniössä asuva Triinu Heinonen.
Triinu Heinonen hyppäsi uuteen uima-altaaseen yhdessä lastensa Taian ja Theresan kanssa.
Lue lisää...

Kaksi viikkoa sitten hankittu allas maksoi 159 euroa. Pientä lisäkustannusta toivat tikkaat ja pressu, jolla allas peitetään käytön jälkeen. Puhdistusaineiden käytöstä laskua voi kertyä parikymppiä kesässä. Ja käytetyistä kuutioista maksetaan vesimaksua – mutta yleensä vettä ei tarvitse vaihtaa kesän aikana.
Altaan alle on levitetty kerros uretaanilevyä, että allas pysyisi kohtuullisen lämpimänä säiden kylmetessä.
– Sään kuumuudella oli tietysti jonkun verran vaikutusta hankintaan. Mutta itse tykkään kyllä lämmittää saunan ja mennä sinne lämmittelemään uinnin jälkeen, pohtii Heinonen.
– Minusta tuntuu että puramme sen kyllä pois talveksi. Ei siis avantouintia.





Kolmisen vuotta sitten uima-allas hankittiin myös niin ikään perniöläiseen MacGillin perheeseen.
– Kuljetin lapsia monet kerrat Vähäjärvelle ja mietin, että voisihan näitä reissuja vähentää, pohtii Jenni MacGill.
– Olisikohan se maksanut vain kuutisenkymppiä. Jostain tarjouksesta se ostettiin. Oma uima-altaamme on vähän tätä suurempi, mutta metalliputket sivuista puuttuvat.
Ystäväperheet käyvät aina silloin tällöin myös toistensa uima-altailla. Tällä kertaa polskutellaan Heinosen takapihalla.
Vaikka altaaseen mahtuu vettä vain 3,6 kuutiota ja syvyys on vajaa metri, se ei estä seitsemänkään ihmisen yhtäaikaista käyttöä ja jopa sukeltelua.
Altaan reunassa on pumppu ja johto, joka kierrättää vettä. Johdon toiseen päähän laitetaan tabletteja, jotka pitävät veden puhtaana.
– Meillä taas sekoitetaan jauhetta veteen ja laitetaan suoraan altaaseen, kertoo Jenni MacGill  käytäntöjen eroista.
Hänen neljävuotias tyttärensä Alina oppi juuri uimaan ilman kelluttimia – pitkälti oman uima-altaan ansiosta.
– Aika paljon me vietämme aikaa altaassa, vahvistaa vanhin tytär Emilia MacGill.
Heinosten kaupasta ostama pika-allas korvautuu vielä jonain päivänä oikein kunnon maahan kaivettavalla altaalla. Teemu Heinonen on jo kaivanut kuopan altaan sijoittamista varten.
– Voi olla, että sitä ei saada vielä valmiiksi ensi kesäksi. Pihalla on vielä paljon muutakin keskeneräistä, ennakoi Triinu Heinonen.


Pettu on metsä meren kainalossa


”Lopuksi esitän, että Petun lossin käyttökustannukset on siirrettävä kokonaan valtion maksettavaksi”, totesi edesmennyt Salon kaupunginvaltuutettu Antti Allén.
Useaan otteeseen kokouksen päättävän puheenvuoron kuultuaan, Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Ari Aalto alkoi ihmetellä mitä Petussa oikein on. Perniönseudun Lehti päätti lähteä Aallon kanssa kierrokselle Pettuun.
Vielä menomatkalla Ari Aalto ei tiennyt mitä edessä häämöttävältä saarelta löytyy.
Lue lisää...

Muurlassa asuva Aalto on tutustunut uuteen Saloon muun muassa kesäteatterireissuilla ja muuten vaan maakuntaa kierrellen. Pettu on kuitenkin jäänyt kokematta. Viime perjantaina starttasimme auton Perniön keskustasta ja lähdimme matkaan kohti toistaiseksi tuntematonta.




Lue matkareportaasi uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

Torstaina väännetään vitsiä Perniöstä





– Yleisesti ottaen musta on aina sanottu, että juttua riittää ja joskus joku joutuu vähän jarruttelemaankin, 16-vuotias Riku Ekman perniöläinen Riku Ekman sanoo.
Hän kisailee tänään torstaina finaalipaikasta Salon Stand up –mestaruuskilpailuun.
Riku Ekmanilla on tänään torstaina edessään hänen ensimmäinen stand up -esityksensä.
Lue lisää...

Riku päätyi kilpailuun Salon teatterin järjestämän stand up –kurssin kautta. Aiempaa kokemusta hänellä ei lajista ole, vaan tämän illan esitys on ensimmäinen näyttäytyminen lavalla stand upin merkeissä. Esiintymiskokemusta hänellä kylläkin on. Riku näyttelee toista kesää Salossa Vuohensaaren kesäteatterissa ja talvella hän oli mukana yhdessä teatterin produktiossa.
Arkivitsailijasta stand up –koomikoksi ryhtyminen vaati luovuutta.
– Suurin osa vitseistäni on ollut muiden juttuja, mutta stand up –koomikoiden jutut on aina oltava omia, se oli uutta.
Viimeajat Riku onkin valmistellut kuusiminuuttista esitystään keksimällä hauskoja juttuja. Mistä aiheesta yleisö saa kuulla revittävän huumoria?
– Valitsin aiheeksi Perniön ja perniöläisyyden. Salolaisesta näkökulmasta Perniö on aika huvittava juttu.
Osansa saavat muun muassa Saloon liittyminen ja alkukesän tulvat. Enempää hän ei suostu paljastamaan.


Stand up –kilpailu järjestetään Salon Public Cornerissa. Viime torstaina viidestä kisailijasta kolme selvitti tiensä finaaliin ja tänään ratkotaan toiset kolme finalistia. Ensi viikon torstaina ratkeaa Salon stand up –mestaruus. Yleisö äänestää finaaliin pääsijät ja voittajan lippuäänestyksellä.





Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!


Strömman maisemissa eläkeiässään asuneen Sylvi Ahlqvistin mieleen olivat Strömman monet sillat sekä niitä ympäröivä meri.
Neljä vuotta sitten kuolleen Ahlqvistin maalauksia on nyt esillä Perniön lainamakasiinin alakerrassa. Strömman merimaisemista Ahlqvist maalasi useita teoksia. Hänen mieleensä olivat myös Inarin maisemat, jossa hän vietti suuren osan elämästään toimiessaan kansakoulun opettajana.
Takana näkyviä Strömman maisemia ei enää ole. Sylvi Ahlqvistin poika Hannu Kelahaara on koonnut näyttelyn.
Lue lisää...

– Maalaaminen oli äidille lähinnä harrastus. Hän ei juuri myynyt töitään, mutta lahjoitti niitä ystävilleen, kertoo äitinsä muistonäyttelyn kokoon kerännyt Hannu Kelahaara.
Sylvi Ahlqvist syntyi ja vietti nuoruuttaan Perniössä, mutta lähti sen jälkeen maailmalle opettajan työn johdattamana. Hämeenlinnan jälkeen hän vietti suurimman osan työelämäänsä Inarissa Nellimin kansakoulun opettajana.
1950-luvulla Ahlqvist sai kuitenkin virkavapaata opettajan työstään opiskellakseen Suomen taideakatemiassa.
Eläkkeelle jäätyään vuonna 1983 Sylvi Ahlqvist hän muutti takaisin kotiseudulleen. Strömman kupeessa asuvat taiteilijat perustivat Groupe de Canalin, taiteen yhteistyörenkaan, jossa myös Ahlqvist toimi pitkään. Ryhmä järjesti myös yhteisnäyttelyitä.
Yksityisnäyttelyitä Sylvi Ahlqvistilla on ollut lähiseuduilta Perniössä vuonna 1988 ja Taalitehtaalla sekä Kemiössä vuonna 1985.
Hänen teoksiaan löytyy myös mm. Inarin kunnan, Rovaniemen maakuntamuseon, Kemin maakuntamuseon ja Perniön museon kokoelmista.
– Syksymmällä osa tästä näyttelystä siirtyy Kemiön kirjastoon, koska sielläkin päin äitini vaikutti.
Lapin vuosilta näyttävimmät työt kuvaavat ruska-aikaa.
Strömmasta Ahlqvist on maalannut vuosina 1965 ja 1967 kaksi samantyyppistä työtä.
– Tuota maisemaa ei enää Strömmassa ole. Se katosi, kun paikalle rakennettiin uusi nostosilta, selvittää Hannu Kelahaara.
Myös öljyvärimaalauksissa esiintyvä punainen mökki jouduttiin purkamaan.
Pikkukanavan silta on päässyt maalaukseen sekä kesä- että talvimaisemassa peräkkäisinä vuosina 80-luvun loppupuolella. Tänä kesänä uudelleen silakkapilkille avattu museosilta on kuvattu kesätunnelmissa.
Öljyvärimaalausten lisäksi näyttelyssä on muutamia puupiirroksia sekä akvarellejä.





Näyttely on esillä 14. elokuuta saakka Perniön lainamakasiinissa.
Perniön kiertoliittymätyömaa Kemiöntien ja Perniöntien risteyksessä etenee aikataulussa. Otera Oy:n työpäällikkö Kimmo Kanervan mukaan ongelmia ei ole ilmennyt ja kiertoliittymä valmistuu syykuussa. Alkuviikosta teiden alituksia tehtiin yöaikaan.
Risteyspaikalla riittää raskasta liikennettä yöaikaankin. Kuva on otettu puolen yön jälkeen keskiviikkoyönä.
Lue lisää...

– Ihan siitä syystä kun siinä on niin kova liikenne, yöllä on rauhallisempaa, Kanerva sanoo.
Kanervan mukaan vilkas liikenne hidastaa jonkin verran rakennustyötä, mutta merkittävää haitata siitä ei työmaalle ole.

Risteyksessä on siirrytty jo lopullisiin liikennejärjestelyihin eli kiertoliittymään. Risteystä ympäröivät kieroliittymän merkit.
– Ainoa mikä sieltä puuttuu, ovat ennakkosuunnistustaulut, Kanerva sanoo.
Kiertoliittymällä pyritään tekemään vaarallisesta risteyksestä turvallisempi. Liikenneviraston mukaan kiertoliittymän periaatteena on välttää vaarallisimpia onnettomuustyyppejä, eli nokkakolareita ja törmäyksiä risteävän ajoneuvon kanssa. Kiertoliittymissä ajonopeudet ovat pieniä ja ajoneuvojen risteämiskulmat loivia, joten vakavien onnettomuuksien riski pienenee. Liikennevirastossa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan kiertoliittymissä tapahtuu autoilijoille henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia jopa yli puolet vähemmän kuin tavallisessa tasoliittymässä.
Kartanot vetävät väkeä


Salon kaupungin ideoimat torstaikierrokset ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi. Iltatoripäivinä tehdyille kierroksille on lähdetty täysillä busseilla ja jonotuslistaankin on kertynyt pitkä rivi nimiä. Kierroksille on lähdetty torstai-iltapäivisin Salon torin kupeesta ja palattu takaisin parahiksi iltatoriohjelmaa seuraamaan.
Juha Bäckmand esitteli Teijon kartanoa viime torstaina torstaikierroksen kävijöille.
Lue lisää...

Erityisen suosittuja ovat olleet retket, joissa mukana on vierailu jossain seudun monista kartanoista.
– Retket ovat olleet niin suosittuja, että otimme loppukesän ohjelmaan vielä kaksi ylimääräistä kartanokierrosta, kertoi viime torstaina  retkeä Teijon seudulle vetänyt Salon seudun opaskillan Heljä Karjalainen-Manninen.
Ylimääräinen retki ei kuitenkaan suuntaa Teijon kartanoon. Siihen tutustuttiin osana viime viikon torstaikierrosta.
– Historia näyttää kiinnostavan, ja siihen liittyvä entisöinti ja käsityö. Kartanoissa on muutama sata vuotta ajan patinaa, näissä silmä lepää, arveli Karjalainen-Manninen kiinnostuksen syitä.
Retkeläiset tekivät noin tunnin mittaisen kierroksen kartanon kaikissa kolmessa kerroksessa.
– Väritutkimuksen ja historiatietojen perusteella tämä on paras mahdollinen arvaus siitä, millaiselta talo olisi näyttänyt, kun Kijk tänne saapui, kuvaili kartanoa sitä esitellyt Juha Bäckmand pääoven ja eteisen takaa löytyvää keltaista huonetta.
Oven pielet ja ikkunan karmit ovat vaaleansiniset.
Toinen kerros sen sijaan on erilainen kuin ennen vanhaan. Kirkkosali on purettu pois 1830-luvulla, ja huoneet on rakennettu uudestaan.
Seinillä on kartanon ja ruukin historiaan oleellisesti vaikuttaneiden herrojen muotokuvia. Myös viime kesänä Ruukin Avaimen näyttämöllä nähty Johan Jakob Kijk täältä löytyy. Tänä vuonna näytelmässä nähdään seuraavaa sukupolvea eli Bremereitä.
Kolmannen kerroksen huomiota herättävin kapistus on iso biljardipöytä.
Kierroksen jälkeen retkeläiset nousivat viereiselle mäelle tutustumaan Teijon kirkkoon. Retki jatkui vielä Mathildedalin satamaan. Alkumatkalla kierrettiin Kirjakkalan ruukkien kautta.





Lue toimittajan kommentti aiheeseen ja juttu kokonaisuudessan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!
Entiset hevosyrittäjät, Olli Mustamo ja Terhi Koskela-Mustamo, myivät hevostilan Ypäjältä ja ovat nyt viljelijöitä Rantamäen tilalla, Perniössä.
Olli Mustamon ja Terhi Koskela-Mustamon mailla on mansikkaa hehtaarin verran. Tämän vuoden sato alkaa vanhemmasta pellosta olla lopuillaan, mutta keväällä istutetuissa pensaissa on vielä raakileita.
Lue lisää...

Elantonsa pariskunta saa viljelemällä hevosille ja jyrsijöille heinää. Nyt tilalla korjataan myös toista kesää mansikkasatoa. Hernettä ja perunaakin löytyy sekä Aloe Vera –tuotteiden jälleenmyyntiä.
Miten kaikki kävi?
Somerolaissyntyisen Olli Mustamon isä rakennutti hevostallin Ypäjälle, aivan Terhi Koskelan kotitalon naapuriin.
– Siinä me sitten treffattiin, Terhi kertoo.
Terhi oli parikymppinen ja Olli muutaman vuoden vanhempi kun he ostivat tilan ja alkoivat hevosyrittäjiksi kuudentoista hevosen tallille. Hevosten parissa vierähti yli kymmenen vuotta.
– Niinä vuosina luulimme tekevämme paljon töitä ja varmasti teimmekin, sillä hevosten kanssa ei lasketa tunteja, Terhi muistelee.
Vuosien myötä pariskunta halusi kuitenkin vaihtaa alaa. Maatalosta kotoisin olevan Terhin haaveena oli oma maatila ja viljelykset. Perniö löytyi asuinpaikaksi ohikulkumatkalla.
– Jo Ypäjällä viljelimme heinää ja veimme sitä Tammisaareen. Kun ajoimme tästä ohi, niin sanoin, että tämä olisi viihtyisää seutua. Ja tuossa olisi vielä hyvä mansikanmyyntipaikkakin, Terhi sanoo ja osoittaa Perniön ABC:n pihaan, jossa Rantamäen tilalla on nyt oma myyntikoju.




Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Tapaninpäivän rauhaa
  • Kuvaus: Perniön kirkonkylä uinuu tapaninpäivän illassa Joonas Aaltosen ottamassa kuvassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20