Uutiset

Perniön entisen kunnantalon käytävällä on parhaillaan rauhallista, mutta keinoja talon tehokkaaseen käyttöön mietitään.
Lue lisää...
Perniössä tutkitaan ehkä vielä kevään aikana, miten entinen kunnantalo taittuisi majoittamaan kolme päiväkotia, jotka nyt toimivat eri puolilla kirkonkylää.
Tätä mieltä on Salon muutosjohtaja Seppo Koskinen.
Kiikalan entinen kunnanjohtaja  on yksi muutosjohtajista ja  hänen tehtävään on hahmotella, miten etenkin entisten kuntakeskuksien alueilla olevat tyhjät tai vajaakäytössä olevat tilat saataisiin järkevään uuskäyttöön.  Perniössä on hyvät tilat kirjastolle ja nuorisotiloille, mutta päiväkotien yhdistäminen isoon, entiseen kunnantaloon on Koskisesta selvittämisen arvoinen ajatus.

– Myytäväksi se on todella haastava, huomauttaa Koskinen.
Sitä vastoin päiväkotirakennuksille voisi ostaja löytyäkin.
Koskisen pyöritettävänä on tiloja yli 10 000 neliön edestä. Tavoitteena on täyttää olemassaolevat neliöt järkevästi ja päästä tyhjillään seisovista tiloista eroon.

Osa ajatuksista voi kaatua silkkaan tekniikkaan, kuten idea Särkisalon kirjaston muuttamisesta kunnantalon tiloihin.   Ilman lattian avaamista ja vahvistamista muuttoa ei voitane toteuttaa.
– Kirjaston haaste on aina se, että niissä on melkoinen lattiakuorma.
Kunnantalon tiloihin sopisi Särkisalossa kohtuudella koko terveystalossa oleva palveluvalikoma, niin nuokkari, kuntosali kuin kirjastokin.  Toisaalta Särkisalon kunnantalo on helpoin kunnantalo myytäväksi, kohtuullisen kokoinen puutalo meren rannalla.
Miten muiden entisten kuntien rakennukset on suunniteltu käytettäväksi? Siitä lisää Perniönseudun Lehdessä.

Kirjautumalla Perniönseudun Lehden keskustelufoorumille, voit kirjoittaa oman mielipiteesi rakennuksien mahdollisesta käytöstä ja asian ympärillä käytävästä keskustelusta.
Mikko Heinonen sekä Karit Tavinen ja Palenius kiipeävät lauantaina Finlandia-talon lavalle.
Lue lisää...
– Eilen illalla alkoi vähän jännätä, myöntää Mikko Heinonen.
Toisella puolella pöytää Kari Palenius ja Kari Tavinen ovat samoilla linjoilla.
Syynsäkin sille on, että perhosia lentelee mahassa.
Helsinkiläinen  Kehitysvammatuki 57 ry järjestää hyvätekeväisyyskonsertin, jonka yksi esiintyjä on salolainen Karviset.   Karvisten kokoonpanosta kolme puolestaan asuu Perniössä Juhalan pientilakodissa; komppiosasto eli rumpali Kari Palenius, basisti Kari Tavinen ja toinen kitaristi Mikko Heinonen.  
Ryhmän vetäjä ja yksi orkesterin jäsenistä on musiikkipedagogi Arto Pasio, lisäksi ryhmään kuuluu toinen kitaristi Henry Kautiainen.
Lue mm. Karvisen vaikutteista ja tulevan keikan kappalevalinnoista Perniönseudun Lehdestä
Asiallisesti sonnustautunut Jukka Helkama ja musta 350 -kuutioinen Velocette -kaunotar vuodelta 1948
Lue lisää...
Helkama- nimi yhdistetään äkkiä autoihin, polkupyöriin, kylmälaitteisiin, mutta ei enää välttämättä moottoripyöriin. Jukka Helkaman voi näiden lisäksi yhdistää moottoripyöriinkin.
– Kun olin pikkupoika, Helkama oli Suomen suurin moottoripyörien maahantuoja.
– Isäni oli monipuolinen insinööri ja sangen kiinnostunu moottoripyöristä, vaikka ne eivät hänen intohimonsa olleetkaan.
Jukka Helkama sen sijaan kiinnostui pysyvästi.
–Pikkupojasta asti olen ollut moottorien kanssa tekemisissä.
Moottoripyöräharrastajia on Suomessa paljon, mutta kiinnostuvatko nuoret vielä 1940- 1960 luvun englantilaisista pyöristä.
– Harrastus voi kuolla, jos joku ei kiinnostu näistä, murehtii harrastaja.
Jukka Helkama päätti omalta osaltaan turvata tiedon säilymistä ja panna pystyyn kurssin ”Tarua, totta ja käytäntöä 1940 -1960 luvun englantilaisista urheilu- ja kilpamoottoripyöristä”. Kurssi alkaa Kiskolassa Kiskossa 8.3.
Kurssi on tarkoitettu alle 18-vuotiaille tytöille ja pojille.  Yli kahdeksantoistavuotiaatkin saavat osallistua, jos tuovat mukanaan yhden nuoren.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä



–    Tulija päättää, haluaako nukkua laavulla vai ottaako muun majoituksen. Seuraavaksi tullaan siihen, että tarjolla pitäisi olla
Teijon alueen valtteja pohdittiin viime viikolla talvisissa maisemissa luontotalolla; kahveilla Teuvo Räsänen, Tapani Kakko, Anne Muuri ja RItva Blomqvist.
Lue lisää...
ruokaakin, sanoo Anne Muuri Teijon retkeilyalueelta.
–    Koko paketti on oltava, jatkaa Leipyölin matkailumaatilan Teuvo Räsänen.
Meri-Teijon matkailuyrittäjät ovat yhtenä rintamana esillä tänään käynnistyvillä Matka 2010-messuilla Helsingissä.
–    Se on katsottu tärkeäksi, että meillä on oma osasto. Jos joku vuosi ollaan kaupungin osastolla, se voidaan tulkita niin ettei täällä ole mitään, linjaa Meri-Teijo centerin Ritva Blomqvist.
–    Jatkuvuus  on tärkeää, muotoilee Teuvo Räsänen.
Luonnon tarjoamat mahdollisuudet ovat  yksi  Teijon valtti, mutta pelkkä metsä ei riitä.
–    Jos viikoksi tullaan, niin jotain tekemistäkin pitää olla, tietää Räsänen.
Leipyölin vieraat käyvät ahkeraan esimerkiksi linnustamassa ja kalastamassa.
–    Särkisalon vesien suuret hauet tiedetään,  mutta Teijon vesistä on tulossa hyvät kuhavedet, heittää  Tapani Kakko.
Matkailuyrittäjät puntaroivat alueen vahvuuksia nuotiokahveilla viime viikolla.  
Ritva Blomqvist nostaisi yhdeksi valtiksi ympärivuotisuuden.  Läpi talven on tarjolla niin majoituspalveluja kuin ajanvietettäkin.


– Tähän ei sitten tartu mikään, porakin vain murentaa reiän, näyttää Minea  Sadwinski seinää.
Minea ja Peter Sadwinski tähyilevät talvista Teijon maisemaa.
Lue lisää...

Ihmeaine on ruukkialueilla tavallinen materiaali, kuonatiili, lasitiileksi ja slagitiileksi kutsuttu.
– Olisimme halunneet jättää slagitiiltä johonkin näkyviin, mutta se ei taida onnistua.
Minea ja Peter Sadwinskin tulevassa kodissa väliseinätkin ovat kuonatiiltä, samoin kuin reilusti puolimetriset ulkoseinät.
Pariskunta on vuokrannut Teijon kartanon entisen meijerin toisen kerroksen asunnokseen. Remontti on jo kääntynyt purkamisesta rakentamisen puolelle.
Meijerin erikoisuus on kolmannen kerroksen lasinen hytti, josta valo tulee lasikaton kautta asuinkerrokseen.
–    Täällä ei ole ikkunoita muuta kuin päädyissä. Toisesta päästä voi ihailla kartanon lampea ja toisesta kappaletta teollista historiaa.
Halikonlahden takaa Suomenkulmalta Teijolle kahden lapsensa kanssa muuttavat Sadwinskit  arvelevat valmista olevan kesän korvalla.
Meijerin iästä ei ole tarkkaa tietoa.
Outi Suorannan vuonna 1993 tekemässä rakennusinventoinnissa  rakennusvuoden arvioidaan olevan 1891.
Teijon Tehtaiden historian mukaan  Teijolle perustettiin meijeri vuonna 1868 ja pidetään mahdollisena rakennuksen valmistuneen jo silloin.

Koko juttu Perniönseudun Lehdessä



– Tämä on entinen Fiskarsin metsänvartijan mökki, mihin me olemme rakentaneet lisää, esittelee Matti Ranta vanhaa,
Matti Ranta taltioi Inhan patruunan ja tämän rakennuttaman Marmoripalatsin tarinan yksiin kansiin.
Lue lisää...
idyllistä hirsitaloa Kiskon Kirkkojärven rannassa.

Talo on Rannan perheen vapaa-ajanasunto  ja  talon entinen elämä sopii kuvaan hyvin.
Rantaa voi sanoa Fiskarsin mieheksi.  Miehen pitkästä työurasta iso osa kului Fiskarsilla, mistä hän jäi eläkkeelle  myyntijohtajan tehtävistä. 

Eläkepäivillä kirjoitusharrastus on saanut uutta vauhtia ja aihe sivuaa edelleen tuttua teollisuutta.  
Ennen joulua julkaistiin jo kolmas Rannan kirjoittama kirja,  Inhan patruuna, joka kertoo August N:son Kierknerin ja hänen vaimonsa Lydian elämäntarinan.

Kierkner teki elämäntyönsä varsinaisesti Ähtärin Inhassa, mutta tarina liippaa liki myös Salon seutua.  Kierkner työskenteli  nuorempana Taalintehtaalla ja Högforsin ruukilla,  Lydia Keirkner  puolestaan oli  syntyisin Kemiöstä ja omaa sukua Bremer.

Ennen kuin kirja oli painossa,  oli Rannan tehtävänä useampi sukellus arkistoihin.  
Omina Inhan-vuosinaan Ranta tapasi myös työntekijöitä, jotka muistivat patruunan.
Ruukissa omistus oli keskittynyt tavalla, joka nyt tuntuu kaukaiselta.
– Patruunoiden aika on varmasti ohi, uskoo Ranta.
Kirjassa kulkee patruunan tarinan rinnalla samalla koko ajan Suomen historia, minkä merkkitapahtumat tuntuivat joskus myös ruukilla.
Koko juttu Perniönseudun Lehdessä
Sahajärvi on osa hoitosuunnitelmaan kuuluvia alueita. Arkistokuva viime keväältä, aluetta tutkii Teijon alueen kyläyhdistyksen Tauno Kavén.
Lue lisää...
Teijon Natura-alueiden ja retkeilyalueen käytöstä piirretään suuntaviivat yli 10 vuoden päähän.
Vireillä on Teijon ylängön uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka on määrä valmistua vielä tämän vuoden aikana.  
Suunnitelmassa määritellään muun muassa se, mitä uutta palvelurakennetta tulee retkeilyalueelle. Metsäinventoinnin tulosten perusteella määritellään muun muassa, siirretäänkö metsätalousalueita muuhun käyttöön.   
Teijon retkeilyalueella kirjattiin vuonna 2008 yli 75 000 käyntiä.
Lue lisää Perniönseudun Lehti
Havainnekuvassa kaupungintalo torin suunnasta katsottuna
Lue lisää...

Uuden kaupungintalon rakentaminen alkaa maaliskuun puolivälissä.
Keskustaan Tehdaskadun päähän rakennettava talo tulee olemaan reilun kahdensadan ihmisen työpaikka ensi vuoden syksyllä.
Rakennusteknisistä töistä urakkatarjoukset on jätettävä tammikuun lopussa ja urakoitsijat valitaan helmikuun alkupuolella.
Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat palvelupisteet, sosiaalipuoli, kahvila-ruokala ja valtuustosali, johon mahtuu tulevaisuuden 51-jäseninen valtuusto.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Gunnevi Vesterlund ja Ritva Lesonen kokoavat luontaishoitoalan yritykset yhteen.
Lue lisää...
– Jatkuvaa opiskelua tämä on. Hoidot ovat tehostuneet valtavasti vuosien aikana, sanoo kemiöläisen Rehab centerin Gunnevi Vesterlund.
– Vaikka on lama, terveyteen ihmiset ovat valmiita satsaamaan.
Terveys ja hyvinvointi ovat päivän aihe tulevana lauantaina Kemiön Villa Landessa, missä järjestetään ensimmäistä kertaa Voi hyvin luonnollisesti - messut.
Näytteilleasettajia oli viime viikon lopulla koossa jo parikymmentä. Esillä on esimerkiksi kiinalaista lääketiedettä, erilaisia hierontahoitoja ja kehon puhdistamiseen liittyviä hoitoja.
Aura selvittää Strömman kanavan mallikkaasti.
Lue lisää...
Teijon telakka-altaan on vuodenvaihteen tienoon täyttänyt M/S Aura.
Tavallista suurempaa vierasta piti käydä katsomassa, laivalla on pituutta reilut sata metriä ja leveyttä melkein parikymmentä metriä.
Aura on erikoisalus, jonka kannelle kuormataan mitä ihmeellisimpiä lasteja, laivalohkoja, satamanostureita tai tuulimyllyjä. Irtolastiakin kulkee, kun kannella olevista palikoista kootaan laidat.
Aura kolhi pohjansa ja potkurinsa puutavaralastissa joulun alla myrskyssä Saarenmaan lähellä.
Teijolta löytyi joustavasti allastilaa ja tekijöitä, laivan kimpussa aherrettiin vuodenvaihteen pyhinäkin.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Roope tekee urotyön: irrottaa hännästään puuhun juuttuneen lemmikkiapinan. Kirjan kuvitusta, piirros Noora Katto
Lue lisää...
Perniöläisen Airikki Jokelan kynä on jälleen käynyt.
Edellinen kirja, dekkari Viimeinen tahto, julkaistiin syksyllä. Ennen joulua tuli julki puolestaan lastenkirja Roope ja lemmikkiapina.
Tamperelaisen Noora Katon kuvittamassa kirjassa tapahtumat alkavat jouluaamusta: joulukuusen alta kuuluu nyyhkytystä.  Siellä itkee joulupukin Roope-pojalle  tuoma apina, joka haluaisi nälkäänsä banaaneja.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä
Perniön VPK ehti hälytystehtävien lomassa järjestää perinteisen kevätriehan
Lue lisää...
– Jos liikenteessä oltaisiin vielä rauhallisempia, kuuluu Perniön VPK:n päällikön Hannes Aaltosen toive alkaneelle vuodelle.
Edessä ovat tilastot palokunnan toiminnasta viime vuodelta.
Vuoteen 2008 verrattuna hälytyksiä palo- ja pelastustehtäviin oli  kaikkiaan kolme enemmän, 110 yhteensä.   Luvuissa on kuitenkin yksi musta sarake:  liikenneonnettomuuksien määrä nousi  edellisvuoden 18 onnettomuudesta 38:aan.
Hannes Aaltonen toteaa, että paha paikka on Lehmijärven risteys, missä kolisee verrattain usein. Ulosajoja on ollut paljon myös Kemiöntiellä. Onnettomuuksissa kirjattiin myös kuolonuhreja.
Lue lisää Perniönseudun Lehdestä


Kymmenestä kunnasta  yhdistynyt Salon kaupunki on ollut olemassa vuoden päivät. 
Ari Rinne, Elisa Parviainen, Keijo Kunnari, Sari Kakko.
Lue lisää...

Kuntaliitos herätti jo ennen toteutumistaan melkoisesti meteliä, kantaa otettiin puolesta ja vastaan.
Kysyimme entisten liitoskuntien alueilla, miltä elämä Salossa näyttää, kun uutta kaupunkia on vuosi katseltu -- onko jotain, joka olisi voitu hoitaa toisin, paremmin tai huonommin. Vai muuttuiko mikään?



Keijo Kunnari, Särkisalo
–En ole joutunut asioimaan missään, että olisi tullut jotain eteen.
Kunnari arvelee lupa-asioiden hoidon olevan aikaisempaa työläämpää.
–Jos vaikka rakentaa, pitää käydä asiat hoitamassa Halikossa.
Salolaisuus ei istu Kunnarin harteille.
–Aina kun tule puheeksi, olen särkisalolainen.
–Särkisalolainen on särkisalolainen.

Elisa Parviainen, Perniö
– Muutin vasta elokuussa Raaseporista Salon puolelle, ei ole vielä paljon kokemusta. Asun Koskella.
– Lääkäripalveluissa olisi parantamista. Minulla on omalääkäri Kiskossa, mutta kävisin mieluummin lääkärissä Perniössä tai Salossa, kun Salossa kerran käyn töissä.
– Perusasiat eivät tainneet juuri miksikään muuttua.

Ari Rinne, Halikko
– Hyvää on se, että saadaan turhanpäiväinen virkamieskoneisto vähitellen pienemmäksi.
– Mitään kielteisiä puolia tule nyt ainakaan omalta kohdalta mieleen. Jos asuu syrjäkylillä, niin sitten voi olla toinen tilanne.
Sari Kakko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.


Sari Kakko, Kisko
– Itseäni liitos ei ole haitannut eikä hyödyttänyt, mutta asiakkaistani olen aistinut huolestuneisuuden.
Kakko toimii siivouspalveluyrittäjänä Kiskossa.
– Varsinkin iäkkäämmät asiakkaat pelkäävät, että kohta täältä lähtee kaikki.
– Päätin jättää hakematta veteraanien siivouspalvelun tarjoajaksi kaupungille, koska sitten minut olisi velvoitettu lähtemään esimerkiksi Pertteliin, joka on aika kaukana Kiskosta. Täälläkin kun asiakkaita riittää.

Lisää vastauksia Perniönseudun Lehdessä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20