Uutiset



– Uteliaana, myöntää Salon seurakunnan uusi kirkkoherra Timo Hukka odottavansa viranhoidon alkamista.

Tuomiokapitulin kiireistä riippuen Hukka ottaa viran hoitoonsa elokuun puolivälissä tai syyskuun alussa. Ensi töikseen kirkkoherra aikoo kiertää seurakunta-alueilla katsomassa, mitä niiltä löytyy.
– Tapaan kanttoreita, puutarhureita, haudankaivajia ja käyn seurakuntatoimistossakin, jos se sattuu olemaan auki.

Hukka katsoo työyhteisön johtamisen olevan tärkein tehtävä kirkkoherran virassa.
– Joku kysyi vaalitentissä, että aionko saarnata joka alueella.
– Varmasti saarnaan, mutta laiminlyön kirkkoherran työni, jos en huolehdi työyhteisöstä.


Rytinällä Timo Hukka ei lähde seurakunnan  toimintaa uudistamaan. Esimerkiksi jumalanpalveluselämän kehittämistä ei saa estää se, että palvelus pitäisi toimittaa sunnuntaina kello kymmenen.  Hän lähtee kehittämään toimintaa asiakaslähtöisesti.   Aikuisille suunnatut palvelut ovat kehittämislistalla korkealla.




Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä


Salossa vireillä oleville kolmelle jätevesiosuuskunnalle jäi kesän ajaksi yksi avoin kysymys.

Kaikkien kolmen osuuskunnan rahoitushakemukset olivat tiistaina Salon teknisen lautakunnan käsiteltävänä.
Vasta päivää aiemmin kaupunginhallitus oli käsitellyt sitä, millä periaattein vesi-ja viemäriverkkoa laajennetaan toiminta-alueiden ulkopuolelle, samoin vesihuollion kehittämissuunnitelmaa.  Teknisen lautakunnan esityslistaa tehtäessä ei näin ollut tietoa siitä, mikä on suurempi linjaus asiassa.
Tekninen lautakunta jätti vielä rahat jakamatta ja päätti palauttaa asian uudelleenvalmisteluun.


Kotaladon osuuskunta oli anonut kaupungilta 246 500 euron avustusta,  Lupajan osuuskunta lähes samansuuruista ja  ja Kuusjoen osuuskunta havitteli 322 000 euron apua.
Kaupungin tuki on vain osa kokonaisrahoituksesta:  viemärihankkeiden kustannusarvioksi tulee yhteensä nelisen miljoonaa euroa ja enimmillään osuuskuntien uusiin viemäreihin voi liittyä yli 300 kiinteistöä.   Suoran tuen lisäksi kaupungilta tarvitaan lainantakaus ja oman avustuksensa antaa myös Ely-keskus.

Salossa kolmen osuuskunnan vireillä olevat viemäriverkot ovat koko maankin mittakaavassa massiivinen hanke.
– Elleivät nämä ole Suomen suurin projekti lajissaan, niin ainakin lähellä sitä, toteaa osuuskuntien toimitusjohtaja Timo Korpinen.

Osuuskunnista kaksi toimii Perniössä, toinen Kotaladossa ja toinen Lupajalla.  Kolmas on Kuusjoella.



Perniön vanhainkotiin joudutaan tekemään yli neljännesmiljoonan investoinnit sammutuslaitteiston saattamiseksi ajan tasalle.

Salon sosiaali – ja terveyslautakunta  teki  tiistaina linjanvedot  paloturvallisuusasioiden saattamiseksi kuntoon koko kaupungissa hoiva- ja erityisasumisen yksiköissä. 

Koko Salon osalta paloturvallisuuden parantamisessa puhutaan noin 1,5 miljoonan euron uudistuksista.   Korjaukset myös jaetaan usealle vuodelle.  
Alustavan aikataulun mukaan Perniössä tehdään uutta kolmena vuotena. Vuonna 2012 asennetaan 10 000 euron hintainen osoitteellinen paloilmoitin  kehitysvammaisten asuntolaan. 2014 asennetaan terveyskeskuksen vuodeosastolle automaattinen sammutusjärjestelmä, joka maksaa tämän hetken arvion mukaan 65 000 euroa.   Perniössä isoimmat investoinnit tehdään vanhainkotiin, minne asennetaan 185 000 euroa maksava automaattinen sammutusjärjestelmä sekä 80 000 euron palohälytysjärjestelmä.
Särkisalokoti saa samoin 80 000 euroa maksavan automaattisen sammutusjärjestelmän ja 40 000 euron hintaisen palohälytyslaitteiston.

Jo ensi vuodelle aiotaan esittää rahaa Perniön asuntolan lisäksi Isohärjänmäen asuintalon ja Kukonkallion vanhainkodin sammutuslaitteistojen rakentamiseen.

– Tämän pitäisi olla rauduskoivua, tulisi jämäkämpi vihta, opasti  Olavi Henttinen Katiskanmäellä.
Vihtoihin parhaat oksat saa nuorista muutaman metrin korkuisiksi kasvaneista puista.
Henttisen kädet käyvät koko ajan, oksa kerrallaan vihta tuuheutuu.
Olavi Henttinen kiepsauttaa vihdan nippuun.
Lue lisää...

–Tänne sisälle pannaan oksat selkä ulospäin, niin vihdasta  tulee pyöreä. Päällipuolen voi viimeistellä  oikein päin olevilla oksilla.
Juhannusviikko on vihtamestarin mukaan vielä vähän aikainen ajankohta vihdan tekoon, mutta parikymmentä käsiparia niputti silti kelpo vastoja.
–Itse teen vihdat niin, että kävelen metsässä ja otan oksan sieltä ja täältä, panen valmiin vihdan kannon nokkaan odottamaan ja teen toisen, kertoi Henttinen.
Monet haluavat kesän tuoksun myös joulusaunaan. Vihdat voi kuivata pimeässä ja ilmavassa paikassa. Jos vinttiä ei ole, vihdat voi suolata ja säilöä pahvilaatikkoon.

Kuivattu vihta pitää liottaa kylmässä vedessä.
– Kun sen panee ämpäriin samalla kun panee kiukaan alle tulen, siitä tulee hyvä.
Ilman liotusta saa saunaa siivota lehdistä koko joulun.
– Sitten laitetaan vihta hetkeksi kiville, niin tuoksu irtoaa.
Vihdan voi pakastaakin, mutta käytössä siitä tulee hetkessä niljakas.

Katiskanmäellä oli Salon seudun Parkinssonkerhon jo perinteeksi muodostuneet vihtatalkoot. Vihdat myydään juhannuksen alla Salon torilla ja samalla tehdään tautia ja kerhon toimintaa tutuksi ihmisille.
– Eivät kaikki ole kännissä jotka horjahtelevat kadulla, muistuttaa Kerttu Henttinen.

Salon ja Kemiönsaaren rajan pintaan nousee tuulivoimala.
Kiinteistö Oy Perniön Viikinlaakso on hakenut rakennuslupaa yhdelle voimalalle.

Mylly makaa jo odottamassa pystytystä Viikinkilaakson, entisen vastaanottokeskuksen pihalla.
–Se on käytetty 600 kilowatin mylly Saksasta, kertoo Viikinkilaakson omistaja Jorma Nieminen.

Napakorkeus on viisikymmentä metriä.
Ajatuksena on, että mylly tuottaa Rehabialle vuokrattujen vastaanottokeskuksen tilojen ja Germundsvidjan kartanon tarvitseman sähkön ja mahdollisesti vielä lähellä olevan luomupuutarhan kasvihuoneiden sähkön.

Rakennuspaikalla suoritetaan katselmus ensi torstaina. Nieminen uskoo, ettei soraääniä kuulu.
– Olin juuri vastaavassa katselmuksessa Halikossa ja siellä kaikki olivat myötämielisiä. Jotkut jopa harmittelivat, ettei mylly näy pihalle.


Toistaiseksi ratkaisematon ongelma on ylijäämäsähkön myynti. Valtakunnan verkkoon sitä voisi myydä, mutta Nieminen suhtautuu epäillen verkkoyhtiö Fortumin hinnoitteluun.  Syöttölinjan rakentaminen ja siirtokapasiteetin varaaminen voivat tulla kalliiksi.
–    Sitten se menee hukkaan, mitä ei käytetä tai lisätään lämpökeskukseen vastuksia ja säästetään haketta, puntaroi Nieminen.


– Hyvä akustiikka täällä on, makustelee Jukka Saarinen ja laulaa kokeeksi muutaman nuotin.
Kehut saa Kiskon kivimakasiini, missä lauletaan, soitetaan ja lausutaan runsaan puolentoista viikon kuluttua.

Eino Leinon päivää eli Runon ja suven päivää on vietetty Kiskossa 1990-luvulta lähtien.
Tänä vuonna ohjelma ammentaa tietysti Leinosta, mutta mausteena on muutakin, esimerkiksi Heli Laaksosta.

Musiikista vastaava Jukka Saarinen on Salon seurakunnan kanttori,  lausunnasta vastaava Kauko Kuparinen  töissä seurakunnan hallinnossa ja yksinlaulua esittävä Annukka Saarinen seurakunnan pappi.
Jukka Saarinen toteaa, että ohjelmassa on tarkoituksella paljon tuttua, kuten Nocturne, Suviserenadi ja Hymyilevä Apollo. 

Lopussa tullaan Kiskoon: Haapaniemen viaton neitsyt –kronikka on Kauko Kuparisen käsialaa ja juontaa juurensa 1990-luvulla esitettyyn Arto Niemisen ohjaamaan näytelmään Haapaniemen  linnan neitsyt. 

Runon ja suven ilta Kiskon kivimakasiinissa 6. heinäkuuta kello 18.


Hallin lavalla Perniössä otettiin varaslähtö juhannukseen jo keskiviikkona. 
Hallin lavalla tanssittiin keskiviikkona liki pyörryksiin asti.
Lue lisää...


Kehitysvammaisten toimintakeskuksen väki pistää jo perinteisesti tanssiksi päivää ennen juhannusta ja kutsuu kemuihin tuttujaan  pitkin maakuntaa.
–    Jo maaliskuussa kysyttiin, että kai te taas pidätte tanssit. Tänne on tultu Turusta asti, iloitsi toimintakeskuksen ohjaaja Minna Nieminen.

Jo iltapäivästä lavalla oli yli kolmensadan hengen joukko. Tanssilava täyttyi  hetkessä ja buffetissa oli suorastaan jonoa.  
Lavan käyttöön antavalle Perniön Sisulle hyvä kaupanteko sopi.
–    Kuulemma lavan paras päivä makkaran ja kahvin myynnissä, myhäilee Nieminen.

Ei sillä, ettei keskioluttakin olisi myyty muutamaa tuopillista ja arpakauppa kävi sekin loistotahtiin.
–    Mene ihmeessä, ennen kuin palkinnot loppuvat. Minulla on jo kaksi voittoa, iloitsi Heikki Nyman.
Sää suosi juhannustansseja ja sisällä lavalla oli suorastaan kuuma, varsinkin kun orkesteri pisti lämpimän etelä-Amerikan rytmejä.
–    Sami, missä on Sami, kyseli yksi tytöistä.
Kohta löytyi Sami, kaapattiin käsipuoleen ja vietiin humpan pyörteisiin. Ja kohta toisen.
Juhannusalot nousevat ensi viikolla. Kuva Villa Tallbackasta.
Lue lisää...
Keskikesän juhlan merkit nousevat ensi viikolla Särkisaloon. Torstaina puetaan Niksaaren juhannussalko ja juhannusaattona Villa Tallbackan salko.
Perinteiseen tapaan tarjolla on musiikkia ja yhteislaulua.
Vieraiden toivotaan taas tuovan luonnonkukkakimppuja mukanaan salon koristeeksi.
Niksaaressa aloitetaan ensi torstaina klo 18 ja Tallbackassa aattona puolelta päivin.
Tässä on hiekkalaatikon paikka näyttävät lapset.
Lue lisää...
Pernänmetsän-Somerikon alueesta on kasvanut rauhallisen metsäinen asuinalue.
Kaupunki aloittaa piakkoin alueen leikkipaikan suunnittelun. Uudelle leikkipaikalle on käyttäjiä jo kolmisenkymmentä ja lisää on tulossa.

Suunnittelija pääsee helpommalla, kun kysyimme tulevilta käyttäjiltä, mitä leikkipaikan varustukseen pitäisi saada.

Keinuja tarvitaan ainakin paljon ja joka kokoa.
–Liukumäki, ehdotti Joakim.
Tuuli R keikkuisi keinujen lisäksi kiipeilytelineessä.
Verkkoa vai tankoja?
–Molempia.
Tuuli S keinuisi mielellään.
Äiti muistutti, että keinuja pitää olla myös vauvakokoa.



Lue lisää Somerikon lasten toiveista tämän viikon lehdestä.
Huoneistohotellin rakentaminen tälle tontille on otettu uudelleen markkinoitavaksi.
Lue lisää...
YIT on ottanut Matildan huoneistohotellin uudelleen listoille.
– Rakennusluvalle on haettu jatkoaikaa, kertoo rakennuttamispäällikkö Antero Mäkelä YIT:stä.
Toteuttamista ryhdytään miettimään, kun  puolet osakkeista on menossa kaupaksi.
– Hankkeiden toteuttamisesta päätetään tapauskohtaisesti, muistuttaa Mäkelä.
Huoneistohotellin valtakunnallinen markkinointi alkaa tänään.  Markkinoinnin hoitaa paikallinen Kiinteistökolmio.
–  Rakennusluvan jatkon hakeminen oli iso päätös, kehaisee Olli Lehti Kiinteistökolmiosta.
Lehti on toiveikas onnistumisen suhteen.
– Puolisen vuotta on kiinteistökaupassa näyttänyt paremmalta.


Perniön lukio päihitti Salon muut lukiot Ilta-Sanomien tämän kevään lukiovertailussa. 
Perniön lukion 25 ylioppilasta sai valkolakin lauantaina.
Lue lisää...

Ilta-Sanomat vertaili lukioita tämän kevään ylioppilaskirjoitusten perusteella.   Vertailuun otettiin  kouluittain ylioppilaskokeilaiden  pakollisissa kokeissa saavuttamien pistemäärien keskiarvo.

Salosta Perniön lukio oli parhaana sijalla 165.  Seuraavaksi tuli Halikon lukio, joka jäi  sijaa huonommaksi.  

Salon suoritus oli varsin tasainen, sillä Salon lukio oli sijalla 174.
Lähistöltä hyvin pärjäsi Kemiönsaarella toimiva Kimitoöns gymnasium, joka oli sijalla 115.  Vertailun ykkönen oli espoolainen Etelä-Tapiolan lukio.







Uusi rehtori lupaa markkinoida


Perniön lukio saa uuden rehtorin Helsingistä.
Opetuslautakunta valitsi virkaan tiistaina Altti Pikkaraisen. Hän työskentelee parhaillaan apulaisrehtorina Oulunkylän yhteiskoulussa.  Aiemmin Pikkarainen on työskennellyt muun muassa Vantaalla ja Hankoniemen lukiossa.

Perniön lukion rehtorin virassa hän näkee haasteitakin.  Yhtenä ajatuksena on tehdä koulua ja sen tarjontaa tunnetuksi entistä pontevammin, esimerkiksi peruskouluja kiertämällä.  
–    Markkinointityötä on saanut tehdä täälläkin, kertoo Pikkarainen.
Myös opetuksen sisältöön voi tulla uutta.
–    Tuntuma on se, että useimmilla lukioilla on jotain ekstraa. Joku täky,uusi oppikokonaisuus voisi olla, miettii Pikkarainen.


Salon rakennusvalvonta on pistänyt stopin laiturityömaalle Matildan ruukin edustalla. 
Kiistalaituriin kuuluu muun muassa mereen laskevan puron ylittävä silta.
Lue lisää...

Lupa-arkkitehti hyväksyi joulukuussa Kiinteisto Oy Matildedalin ruukkitehtaiden ilmoituksen laiturin rakentamisesta.  Hakemuksen mukainen laituri olisi voitu rakentaa ilmoituksen perusteella.  
Toukokuun katselmuksessa selvisi kuitenkin, että laiturirakenteet ovat monin verroin isommat kuin hakemuksessa oli mainittuna.
Rakennusvalvontayksikkö päättikin näin määrätä työt keskeytettäväksi.
Lupa-arkkitehti katsoo, että myös asian käsittelyssä on tapahtunut virheitä: ilmoituksen sijasta laiturille olisi pitänyt hakea rakennus- tai toimenpidelupaa.
Myös naapuritilojen puolesta on vaadittu välittömiä toimia rakennustöiden keskeyttämiseksi:  Olli Lehden toimittaman kirjeen mukaan naapurien käsitys on, että saastuneita maamassoja on käsitelty ohjeiden vastaisesti ja mereen johtavaa puroa on syvennetty.  
Rakennuskielto on näillä näkymin voimassa kunnes rakentamisen lupamenettelyn lainmukaisuus on selvitetty.
Rakennus – ja ympäristölautakunta käsittelee laiturisotkua ensi viikon keskiviikkona.



Katri Salomaa pistää puhelimen pöydälle. 
Omien lemmikkien hoito tuli koulupäivien päälle. Katri Salomaan (vas) ja Ida Tallqvistin kanssa lenkillä Jade ja Noora.
Lue lisää...

– Juuri ennen kuin tulit, soitettiin eläinklinikalta, että koska ehtisin työhaastatteluun, hän hymyilee.

Ammattilaisille olisi siis ottajansa, tuoreillekin.  
Katri Salomaa ja Ida Tallqvist kuuluvat ammattiin viime viikolla valmistuneiden joukkoon: nuoret naiset pokkasivat eläintenhoitajan paperit Kemiön Brusabyssä.

 Ammattiin tähtäävät opinnot ammattikorkeakoulu Axxellissa kestivät kaksi vuotta, ja käsien läpi kulki melkoinen valikoima eri eläimiä.
– Päästiin tekemään töitä lehmän lypsystä kilpikonnan kynsien leikkuuseen, nauraa Ida Tallqvist.
Brusabyssä monipuolisuus tulee luonnostaan, kun samalla tontilla on monenlaista:  klinikka, navetta, löytöeläintalo ja hevostallit.

Kaiken ohessa tuli opittua ruotsin kieli entistä paremmin. Brusabyssä opetus tapahtuu ruotsiksi,mutta lukion ruotsintunneista ei sittenkään ollut mainittavasti apua ensi metreillä Kemiössä.  Suomenruotsalaisilla on omat jipponsa kielen suhteen ja lisäksi on paljon erikoista ammattisanastoa.
–Muistan kun istuimme ihan hermoina ruokalassa ekoina päivinä ja kyselimme toisiltamme, että ymmärrätkö yhtään mistä nuo puhuvat, Katri Salomaa muistelee.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20