Uutiset



Mussaaren kyläkoulussa on lukuvuoden ajan tehty iltapäivisin jotain varsin  ennenkuulumatonta.   
Tiistai-iltana Mussaarella oli kerhonvetovuorossa seurakunta. Nuoriso-ohjaaja Martti Rouhiaisen kanssa kännykkätelineitä nikkaroimassa Oskari Uusitalo ja Sara Muuri.
Lue lisää...

Koulusta ei ole ollut hoppua kotiin tuntien jälkeen:  koko katraalle on järjestetty kerhotoimintaa neljänä iltapäivänä viikossa  ja  taksit ovat kuljettaneet kaikki koteihinsa kerralla, ei tunnin välein kuten tähän asti.
Päättyvän lukuvuoden osalta yhteenvetoa toiminnasta tehtiin tiistaina, ja viivan alle jää voittopuolisesti plussamerkkejä.
Esimerkiksi talousasioista kiinnostuneille luvassa on hyviä uutisia.  Kyytikuluja saatiin nipistettyä kyytejä keskittämällä  tuhatkunta euroa, tulopuolelle tulee muun muassa asiakasmaksuja.   Viivan alle jäävät luvut, joiden mukaan kaupungin nettovoitto on lukuvuodessa parintuhannen euron luokkaa.


Kerhotoiminta syntyi pikku pakon edessä:  1-2 – luokkalaisia oli liian vähän, jotta kaupunki olisi iltapäivätoimintaa järjestänyt.    Koulun päässä keksittiin niputtaa samaan kaikki oppilaat, jolloin kaupunki tuli vastaan ja on tarjonnut muun muassa välipalan vanhimmille oppilaista. 

Toimijoita on ollut monta: varsinaista tukea toiminnalle haki kyläyhdistys, toimintaa taas koordinoi vanhempainyhdistys.  
Aurinkoisella koulunpihalla eläteltiin tiistaina toiveita myös siitä, että vastaava malli juurtuisi muuallekin kaupunkiin.
Aamu – ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Mervi Niemi näytti ajatukselle alustavasti vihreää valoa.
–    Rehtoreista riippuu paljon, samoin siitä että on innostuneita vanhempia.
–    Keskustan koulustakin voi tulla eräänlainen palvelukeskus. Siihen on Pohjoismaissa olemassa malleja.


Mussaaren kyläkoulussa on lukuvuoden ajan tehty iltapäivisin jotain varsin  ennenkuulumatonta.   
Tiistai-iltana Mussaarella oli kerhonvetovuorossa seurakunta. Nuoriso-ohjaaja Martti Rouhiaisen kanssa kännykkätelineitä nikkaroimassa Oskari Uusitalo ja Sara Muuri.
Lue lisää...

Koulusta ei ole ollut hoppua kotiin tuntien jälkeen:  koko katraalle on järjestetty kerhotoimintaa neljänä iltapäivänä viikossa  ja  taksit ovat kuljettaneet kaikki koteihinsa kerralla, ei tunnin välein kuten tähän asti.
Päättyvän lukuvuoden osalta yhteenvetoa toiminnasta tehtiin tiistaina, ja viivan alle jää voittopuolisesti plussamerkkejä.
Esimerkiksi talousasioista kiinnostuneille luvassa on hyviä uutisia.  Kyytikuluja saatiin nipistettyä kyytejä keskittämällä  tuhatkunta euroa, tulopuolelle tulee muun muassa asiakasmaksuja.   Viivan alle jäävät luvut, joiden mukaan kaupungin nettovoitto on lukuvuodessa parintuhannen euron luokkaa.


Kerhotoiminta syntyi pikku pakon edessä:  1-2 – luokkalaisia oli liian vähän, jotta kaupunki olisi iltapäivätoimintaa järjestänyt.    Koulun päässä keksittiin niputtaa samaan kaikki oppilaat, jolloin kaupunki tuli vastaan ja on tarjonnut muun muassa välipalan vanhimmille oppilaista. 

Toimijoita on ollut monta: varsinaista tukea toiminnalle haki kyläyhdistys, toimintaa taas koordinoi vanhempainyhdistys.  
Aurinkoisella koulunpihalla eläteltiin tiistaina toiveita myös siitä, että vastaava malli juurtuisi muuallekin kaupunkiin.
Aamu – ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Mervi Niemi näytti ajatukselle alustavasti vihreää valoa.
–    Rehtoreista riippuu paljon, samoin siitä että on innostuneita vanhempia.
–    Keskustan koulustakin voi tulla eräänlainen palvelukeskus. Siihen on Pohjoismaissa olemassa malleja.


Perniössä ei aiota niellä suunnitelmia sulkea kolme kyläkoulua ja lukio.
Salon sivistystoimenjohtaja Petri Moilanen väläytti viime viikolla valtuustoseminaarissa Turussa Mussaaren, Teijon ja Nurkkilan koulujen sekä Perniön lukion sulkemista osana kaupungin säästökuuria.
Tiistai-illaksi Ylikulmalle kokoon kutsutussa keskustelutilaisuudessa henki oli kriittinen.   Kaupunginvaltuuston jäsen Eeva Koskinen (vihr) oli näreissään siitä, miten asiaa on virkamiesportaassa valmisteltu: esitys tuli päättäjillekin yllätyksenä.

Kiskolainen valtuutettu  Jaana Shelby (kd) ei löytänyt yhtäläisyysmerkkejä kouluverkon karsimisen ja säästöjen välille.  Shelby pitää selvänä, että  kaupungin yhteisöverotuottoon tulossa olevaa 30 miljoonan euron kuilua ei kouluja sulkemalla kurota umpeen. Yhden kyläkoulun kustannusvaikutus on hänen mukaansa 40 -100 000 euroa vuodessa.
– Näillä kouluilla ei ole sen 30 miljoonan kanssa mitään tekemistä.

Eeva Koskinen  piti asioiden käsittelyjärjestystä aivan vääränä.
– Meillä ei ole mitään käsitystä eikä linjausta siitä, mitä alueita kaupungissa kehitetään. Emme me voi tehdä tällaisia yksittäisiä päätöksiä ennen kuin on kokonaisnäkemys.
Pitkään Perniön kunnallispolitiikassa mukana ollut Juhani Uusitalo toivoi, että valtuusto muistaisi taas asemansa korkeimpana päättävänä elimenä ja ottaisi sille kuuluvan vallan käyttöönsä.
– Valtuusto on parhaillaan virkamiesten pelinappula. Teidän pitäisi nyt ottaa ryhtiliike ja löysät pois. Virkamiehen sitä pitää olla korvat punaisena valtuuston edessä,  evästi Uusitalo.
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Holm tiesi, että ensi vuonna ekaluokkalaisia on vähän, sen jälkeisinä vuosina taas 6 ja 7, Mussaarelle hyvä määrä.   







Särkisalokodin sulkeminen tuntuu pahalta


Särkisalossa ei sulateta ajatusta sulkea Särkisalokoti lähivuosina.
Salon sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Kai Saarimaa esitti valtuustoseminaarissa kahden vanhainkodin alasajoa.
Särkisalossa  asiaan ottivat kantaa särkisalon miehet  perinteisen hautakivien oikaisutalkoon ohessa.
– Onko tämä kiitos siitä, että Särkisalo hoiti taloutensa hyvin, kysyi Heikki Liede, tiistaina vatupassivastaava.
Myös vanhusten siirrot ihmetyttävät. Pertti Taitonen epäili koko vanhainkodin joutuvan myyntilistalle.
–Kyllä kunnantalokin menee myyntiin, vaikka se haluttaisiin särkisalolaisten käyttöön, epäiltiin.

–Salo on saaristo-osakunta ja se on Särkisalon ansiota. Erityisominaisuus pitäisi huomioida tällaisissa ratkaisuissa, jatkoi Liede.
Omassa vanhainkodissa aika kuluu paremmin.
–Melkein kaikki ovat tuttavia keskenään ja juttua riittää.
Pentti Palmista ajatus tuntuu pahalta.
– Tuntuu pahalta ajatukselta, että vanhuksia viedään hoitoon muualle.
– He ovat antanet kaikkensa isänmaan ja tämän ympäristön puolesta.
Talkooväki myönsi, ettei ylipaikkojen yläpito ole taloudellisesti järkevää, mutta sitten kun kotona asuminen ei onnistu, hoitopaikka pitäisi olla tutuissa maisemissa ja mahdollisten lähiomaisten helposti saavutettavissa.


Perniön kirkonkylä nousee pikavauhtia jaloilleen lauantaisen tulvan jäljiltä.  Raivaustyöt alkoivat sunnuntaina aamulla ja kuivatus on käynnissä.
Rizah Veseli rakensi keskiviikkoaamuna väliaikaisia tiloja ravintolalle.
Lue lisää...

Osuuspankin liiketalon isännöitsijä Juhani Loimulahti arvelee kuivatukseen menevän vähintään nelisen viikkoa.  Loimulahti arvelee,että  aikaa voi  pahimmillaan mennä kolmisen kuukautta.  Vakuutusyhtiöiden kantoja joudutaan liiketaloissa odottelemaan muutamien päivien ajan.

Remonttiin menevien liikehuoneistojen yrittäjät ovat löytäneet tilapäisiä tiloja.
–    Päivääkään ei olla kiinni, lupaa Kukkakatrin yrittäjä Katri Saaristo.
Kukkakaupassa on alkamassa yksi vilkkaimmista sesongeista.
Saaristo muuttaa  OP-liiketalon toiseen kerrokseen sisäpihan puolelle, samoin kuin naapuri Leninki- ja asusteliike MI-LI:n  Eija Salminen. R-kioski palvelee ensi torstaista  lähtien vaunussa kioskin ulkopuolella. Ravintola Käenpesä on kiinni kuivatuksen ja remontin ajan. Haarlantien toisella puolella  pahimman tuhon kohdannut Perniön Kebab siirtyy entisiin Spar-kaupan tiloihin  kirjaston viereen.
Yrittäjä Rizah Veseli  arvelee saavansa ravintolan auki viimeistään lauantaina.
OP:n liiketalon liikehuoneistoissa kastui kaikki mikä oli lattialla.
–Noista kylmäkaapeista, joissa kone on alhaalla, ei tiedä mitään, kertoi Tony Hellström.
Perniön Kebabin varastot täytettiin perjantaina lihalla ja ranskanperunoilla. Lauantaina täydet pakastimet uivat varastohuoneessa.
–Kaikki  meni kaatopaikalle, kertoi Rizah Veseli.
Pianonvirittäjä Kari Silanderin työtilassa oli pahimmillaan melkein metri vettä. Työtilassa oli reilut kaksikymmentä pianoa.
Vahingot olivat ensiarvioiden mukaan  kymmeniä tuhansia euroja.








Rypsistä meni kaikki


– Kyllä tämä  vakava paikka on, toteaa Sami Salmelin mutavelliksi muuttuneella juurikaspellollaan.
Salmelin kuuluu lauantain rankkasateen epäonnekkaimpiin. Käytännössä kaikki hänen peltonsa jäivät veden alle.
– Tuntuu siltä, että lähes kaikki on mennyt nyt hukkaan. Rahallisesti tämä on iso menetys. Kolmentoista hehtaarin rypsipellot on varmuudella menetetty. Rypsi kylvetään niin pintaan, että vesi on vienyt siemenet, toteaa Sami Salmelin.
Salmelin kasvattaa myös ohraa ja vehnää, joiden tilanne vaikuttaa niin ikään epävarmalta.
Uudelleen kylväminen ei sekään vaikuta realistiselta vaihtoehdolta.
– Kaikki pitäisi ostaa uudelleen. Eikä se onnistuisi siksikään, että maamassa on valunut alas veden mukana. Pelto vaatisi täydellisen kunnostuksen.

Etelämpänä päästiin vähemmällä. Urban Silénin viljelemät Näsen kartanon pellot säilyivät vaurioitta, vaikka jonkun verran rakeita tulikin.
–Tuhoalueiden maanviljelijöiden pitää ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kaupungin  maaseutuyksikköön, kehottaa Urban Silén.
Silén kiersi tiistaina tuhoalueita maaseutuyksikön päällikkö Kirsi Lepistön kanssa. Jokaista tuhoista kärsinyttä tilaa ei katsastettu, joten ilmoittaminen on viljelijöiden kontolla.
Toinen tärkeä tehtävä on dokumentoida tuhot valokuviin.
Valokuvia saatetaan tarvita, jos myöhemmin tulee tarkastus.
Kuvilla voidaan todista myös, että tuhot ovat tulleet ennen kylvökauden päättymistä kesäkuunlopussa. Sen jälkeen tapahtuneet vahingot kuuluvat katokorvauksen piiriin.
Lauantain poikkeuksellisuuden takia viranomaiset laativat erityisohjeita tälle alueelle.
Tarkempia ohjeita menettelytavoista tulee Maaseutuviraston verkkosivuille.






Lisää painetussa lehdessä, kuvia Lukijan kuva-osiossa.

–   Semmoiset kakskytviistuhatta, vähän alle, arvioi Julius Kotivuori Perniön kirkon paanumenekkiä.   
Julius Kotivuori kiipeää katolle tuohinippu sylissä.
Lue lisää...

Kotivuoren vetämä neljän miehen ryhmä on ahertanut kirkon kimpussa viikon. Sakastin katto on valmis tällä viikolla.
Samaan aikaan kirkon pohjoisseinä peittyy telineisiin.
–   Elokuun puolivälissä valmista, olisi tavoite.
Pohjoislappeen kattamisurakan sai Julius ja Jaakko Kotivuoren yritys Vanhat Talot Oy Keuruulta.
Porukka tuli keväisempään Perniöön Keminmaalta. Sitä ennen työn alla on ollut muun muassa Porvoon tuomiokirkko.
Porvoossa tehtiin uutta tulipalon jälkeen.

Perniön kirkon vanhoista paanuista oli etukäteen kiinnostunut useampi taho. Ajatuksena oli kerätä varoja myymällä paanuja muistoesineiksi.
Katto on tervattu jossain välissä kivihiilitervalla, joka on terveydelle vaarallista. Sen takia paanut hävitetään asianmukaisesti.
–    Haapaa nämä ovat, tehty viime syksynä ja talvena, kertoo Kotivuori uudesta katteesta.
Tuoksuva terva on lähtöisin Kainuun suunnasta.
–    Siellä niitä tervanpolttajia vielä on, vaikka vanhoja.
Paanujen aluskatteeksi levitetään tuohta. Tuohi on osaksi peräisin Venäjältä, mutta tullut Perniöön Ruotsista.
Paanut kiinnitetään yhdellä takonaulalla. Kotivuori taotuttaa nauloja Venäjällä.
–Tämä on kyllä taottu kauan sitten Ruotsissa, hän tunnistaa haapalankun päällä olleen naulan.
Kotivuorille Ruotsi on tärkeä markkina-alue.
–Siellä paanuja käytetään yksityistaloissa, katoissa ja seinissä ja siellä on kirkkojakin enemmän.




T
Jari Muuri siivosi savea ulos vaimonsa yrityksestä.
Lue lisää...
Siivoustyöt lauantaisen tulvan jäljiltä ovat kestäneet koko sunnuntain.
Palokunta ja tielaitos pesivät kadut ja jalkakäytävät aamulla jayrittäjät lastasivat savilientä ulos liikkeistään.

Osa yrittäjistä joutuu etsimään tilapäiset tilat heti tai sitten kun tilat menevät remonttiin. 
Kiinteistöissä joudutaan tekemään muutakin remonttia. Tulvavesi on syönyt syviä onkaloita perustusten viereen. Jalkakäytäviä joudutaan rakentamaan uudestaan.
Vahinkojen määrä liikkuu sadoissa tuhansissa euroissa.
Salontien puolella, mistä osa tulvavedestä valui jokeen on osa rantapenkkaa ja takapihaa sortunut.

Pelloilta jokeakohti vyöryneet vesimassat söivät onkaloita penkkoihin ja katkoivat yksityisteitä.
Lue lisää...
Lauantain tulva katkoi yksityisteitä.
Sunnuntaina aamulla olivat poikki ainakin Metsänojantie, Leppäkulmantie ja Kaurapellontie. Lisäksi muutama tonttitie oli poikki.
Tiet katkesivat, kun tulvavesi ei mahtunut siltarumpuihin.
Tulviva vesi söi tien pois rummun ympäriltä.

Salama sytytti vanhan asuintalon Tuohitussa. Talo paloi kokonaan.
Lue lisää...
Lauantain rajuilma alokoi ukkosella.
Salama sytytti vanhan ei käytössä olleen talon Tuohitussa.
Talo paloi kokonaan, aivan vieressä ollut  uudempi asuinrakennus pystyttiin suojelemaan, vaikka talojen välissä olleet pihakoivutkin paloivat.
Talon vieressä ollut henkilöauto oli palokunna tulessa paikalle jo niin kuuma, ettei sitä pystytty siirtämään.
Palokunnan taivalta palopaikalle haittasi raekuuro.
Paloa oli sammuttamassa Perniön VPK:n lisäksi yksiköitä Kiskosta, Muurlasta, Perttelistä ja Salosta.


























Iltapäivän rankka sade sai Perniön kirkonkylän tulvimaan lauantaina alkuillasta. 
Pysäköityjä autoja jäi tulvan alle, ja palokunta yritti siirtää niiitä.
Lue lisää...

Keskustan Pesänlampi tulvi hetkissä yli äyräidensä. Vesi valui kaduille ja useisiin liikehuoneistoihin.  Veden syvyys kadulla oli kymmeniä senttejä. Monta pysäköityä autoa täyttyi vedellä.  Kirkonkylä suljettiin autoliikenteeltä pitkäksi ajaksi.

 Veden pinta laski illan kuluessa ja puoleenyöhön mennessä vesi oli jo hävinnyt kaduilta.


Vahingot ovat silti erittäin mittavat: veden alle jäi muun muassa satoja neliöitä liiketilaa eri rakennuksissa, joukossa esimerkiksi ravintoloita. Rakennuksista myös katkesivat veden vuoksi sähköt.

Vaurioita tuli myös muun muassa puustolle.
Harvinainen luonnonilmiö keräsi keskustaan suuret väkijoukot tulvaa seuraamaan.


Myös ukkonen teki vaurioita seudulla: Tuohitussa tuhoutui asumaton talo salamaniskusta.


Perniönseudun Lehden www-sivulle lisätään tietoa tapahtumista sen mukaan kun lisätietoa vaurioista saadaan. Lukijan kuva-osiossa on kuvia alkuillalta. Kuvia voi myös lähettää osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Teijon alueen liikenteen pulmapaikkoihin tutustuttiin paikan päällä.
Lue lisää...
Koko pätkälle Kirjakkalasta Matildedaliin halutaan pudottaa perusnopeusrajoitus 60 kilometriin tunnissa.
Muutoksen on pistänyt vireille Teijon alueen kyläyhdistys, joka esitteli alueensa liikenneoloja eilisaamuna järjestetyssä kaitselmuksessa.
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta piti muutosta tuoreeltaan aivan mahdollisena. Päätöksen tekoon menee oma aikansa.
– Ensi viikolle se voi jo valmistua, lupasi liikenneturvallisuussuunnittelija Kai Westerinen ELY-keskuksesta.
Kyläyhdistystä huolestuttavat nopeudet joka tapauksessa ja erityisesti niissä paikoissa, joissa on paljon kevyttä liikennettä.
Yksi toive toteutuu pikaisesti: koulun kohdalle hidaste tulee, lupasi Jaakko Klang.
Koulun paikka on myös sellainen kohta, jossa nopeusvalvontaa voidaan toteuttaa, pohti ylikonstaapeli Timo Lehti.
Sauruntien ja kantatien risteys huolettaa sekin Teijolla: moni kyläläinen käyttää juuri Sauruntietä kulkemiseen.
– Risteyksessä on satasen rajoitus ja Sauruntielle kääntymisessä on vaaran paikka, tietää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara.

Maanviljelytyöt saivat vauhtia viime viikolla alkaneesta hellejaksosta. Viikonloppuna traktoreita oli melkein jokaisella pellolla. Osa viljelijöistä on saanut jo kylvötyönsä melkein loppuun, osa on vasta päässyt aloittamaan.

Kylvöt viivästyivät tänä keväänä pitkälle jatkuneen kylmän sään vuoksi. Siitä huolimatta osa on saanut kylvötyönsä jo lähes päätökseen.

– Aika myöhäiseksi meni tänä vuonna aloitus, sillä yleensä olemme päässeet aloittamaan jo huhtikuun puolella. Vehnän kylvö on nyt ihan lopuillaan, juurikas saatiin maahan jo aikaisemmin, kertoi Juhani Ali-Melkkilä maanantaina.

Hänen maillaan juurikasta on noin 20 hehtaaria, vehnää viitisen hehtaaria enemmän.

Viljely oli saatu jo vauhtiin, kun ikävä sadejakso toukokuunalussa alkoi taas haitata töiden etenemistä.

– Nyt ei muuta toivota kuin lämpöä. Se tekee hyvää niin juurikkaalle kuin viljallekin.

Hästön tilan Janne Eriksson tarkasteli puolestaan maanantaina pinaatin ja tillin kasvun edistymistä pelloillaan.

– Tilanne näyttää ihan kohtuulliselta, vaikka poikkeuksellisen kylmää olikin pitkään. Kyllä näillä on mahdollisuus ehtiä juhannusmarkkinoille. Juhannus on meille hyvin tärkeä myyntiaika, arvioi Eriksson.

– Sellaiset 50–70 vuorokautta siinä menee, että ne kasvavat sopivan kokoisiksi.

Pinaatti ja tilli aloittelivat kasvuaan kasvuharson alla, ja siellä ne ovat edelleenkin.

1200 tonnin murskelasti Tallinnaan avasi Salon sataman purjehduskauden.
Lue lisää...
Keväällä omistajaa vaihtaneen Salon sataman purjehduskauden on aloittanut i irtolastialus Josefine.

Josefine lastasi 1200 tonnia perniöläisestä kallioperästä jauhettua mursketta Viroon vietäväksi. Seuraava laiva on tulossa huomenna.

Satamassa heilui tiistaina muutakin kuin lastauskauhat. Alueelle raivataan varastotilaa tuontitavaralle.

–Vapon kanssa neuvotellaan energiapuun tuonnista Baltiasta, kertoo sataman toisen omistajan Rakennusliike Kerroskiven toimitusjohtaja Harri Kiviaho.

Satamassa on jo Virosta tuotua maanparannuskalkkia. Suunnitelmissa on muun muassa maantiesuolan rahtaaminen Baltiasta.

Parhaillaan laivattavan murskeen on yksityinen yrittäjä murskannut metsähallituksen kallioalueelta läheltä lääninrajaa. Murske on ajettu satamaan pääasiassa Salon kauttaa Sauruntien kehnon kunnon takia.

–Se ei oikeastaan ole juuri pidempi matka, kertoo Kiviaho.

Sataman toinen omistaja on salolainen Pasatel Oy.

Salon satama on Merikulmantien varrella Korvensalmen rannalla.

Jätehuoltoyhtiö Rouskis on jäämässä ilman esittämäänsä ekomaksua.
Salon kaupunginhallitus torppasi  Rouskiksen esityksen maksun käyttöönotosta maanantaina.
Päätös varmistui äänestyksessä luvuin 9-4. Ekomaksun kannalla olivat vain demarit. Lopullisesti asiaan ottaa kantaa kaupunginvaltuusto ensi maanantaina.
Rouskis on esittänyt maksun käyttöönottoa taloutensa tasapainottamiseksi.  Korvenmäen jäteasemalle tuotavan jätteen määrä on pienentynyt ja tämä aiheuttaa heikennystä yhtiön tulopohjaan.
Arvion mukaan maksun tuotto yhtiölle olisi noin 750 000 euroa vuodessa. Vuosimaksuna  kerättävä maksu olisi kerätty kiinteistöiltä, joilla on sopimusperusteinen jätteenkuljetus.  Maksun tuotosta lähes puolet olisi käytetty  hyöty- ja ongelmajätehuollon  sekä jäteasemapalveluiden kehittämiseen.
Kaupunginhallitus katsoi, että Rouskiksen on pyrittävä tasapainottamaan talouttaan ensisijaisesti yhtiön toimintaa tehostamalla ja kustannusrakennetta keventämällä, jätteen  käsittelymaksujen nosto ei saisi olla ensimmäinen keino.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20