Uutiset



Vuodet ja esitykset vaihtuvat Kirakan kesäteatterissa, mutta yksi on ja pysyy. Arvo Malin on näytellyt kaikissa Kirakan kesäteatterin esityksissä. Teatteri aloitti vuonna 1987 ”Laitakylän kulttuuritempaus” –nimisellä näytelmällä.
– Alussa oli vain muutama esitys kesän loppupuolella Laurin markkinoiden aikaan. Heikki Päivärinnalla oli tapana laittaa markkinoiden aikaan mylly käyntiin ja esitellä sitä markkinayleisölle. Siitä kai tuli mieleen, että voisi tänne tuoda teatteriakin, muistelee Arvo Malin.
Arvo Malinin roolihahmo on tällä kertaa 87-vuotias palvelija Firs.
Lue lisää...

Jonkunlaista näyttämötaidetta seudulla oli jo aiemmin.
– Vaarnummella järjestettiin muutamana vuonna tätä ennen kuvaelmaa, jossa minäkin olin mukana. Käytiin läpi entisaikojen tapahtumia ilman vuorosanoja.
Kuvaelma oli silloisen Perniön museonhoitajan ideoima.
Laitakylän kulttuuritempauksen näyttelijät  asuivat kaikki lähistöllä.
– Ketäs kaikkia siellä oli, ainakin Terttu Junninen, Jukka Heinonen ja Raimo Ticklén…
Mieleenpainuvampia roolejaan Arvo Malin miettii pitkään.
– Kaikki ne ovat omalla tavallaan olleet sellaisia…Ehkä parhaiten mieleen on kuitenkin jäänyt Siunatun Hulluuden Filippus.
Tänä kesänä Arvo Malin köpöttelee lavalla kepin kanssa Firsin roolissa hieman epävarmoin askelin. Firs on palvelija, jonka tehtävänä on ollut hoitaa Kirsikkapuistoa puiston omistajan ollessa vierailla mailla Pariisissa.
– Firsillä on ikää 87 vuotta, joten paljon vanhemmaksi tästä ei enää voi mennä, pohtii Malin.
Näyttelijällä on ikää nyt 66 vuotta.


Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä!

Vuorosoudun voittajapari Timo Hellberg ja Jaakko Nurmine lähdössä kuoppaiselle kilpalenkille.
Lue lisää...
Timo Juusti oli taas nopein sunnuntaina soudetussa Isloluoro ymbärssoudussa. Kilpailussa ei kierretty koko Isoluotoa, vaan aallokon takia soudettiin Ulkoluodon sillalta Ekholman kautta pengersillalle ja takaksin. Kisaan osallistui kusitoista venettä.
Isoluoro Ymbärssoudun tulokset, Vuorosoutu naiset: 1) Salonen Terttu ja Ynnilä Riitta, Uskelan Urhot aika 2.56.45.

Vuorosoutu sekasarja: 1) Eskelinen Ville ja Särmäntö Päivi, Uskelan Urhot 2.09.20.

Yksinsoutu miehet yli 60 v: 1) Ekblom Arto, Kirkkonummen soutajat 2.22.33.

Yksinsoutu miehet yli 70 v: 1) Saari Leo, Kaarinan Urheilijat 2.13.53.

Miehet yksinsoutu yleinen: 1) Juusti Timo Lohjanseudun Soutajat 1.46.33. 2) Husu Heikki Uskelan Urhot 1.57.38 3) Kemiläinen Risto 2.07.43.

Miehet yksinsoutu yli 50 v: 1) Vasenkari Tapio Kaarinan Urheilijat 1.56.40 2)

Soittila Tapani Hauho 1.56.55 3) Pesonen Pauli Suvituulitiimi Turku 1.58.05 4)

Mörsky Pertti Loimaan Voima 2.04.53.

Miehet yksinsoutu yli 40 v: 1) Karttunen Juha Keravan Urheilijat 1.55.00.

Vuorosoutu miehet yleinen: 1) Hellberg Timo ja Nurminen Jaakko 1.47.10

Vuorosoutu miehet yli 50 v: 1) Salonen Pertti Espoon Tapiot ja Juvonen Jouko Lohjanseudun Soutajat 2.05.24.

Vuorosoutu miehet yli 40 v: Raatikainen Jari ja Raatikainen Kari Espoon Tapiot 1.46.50 2) Kaartinen Markku ja Valli Jarmo 1.53.20 2) Mujunen Paavo ja Mujunen Pekka Uskelan Urhot 1.54.23 3) Vilen Markku ja Pukki Ari Aika 2.07.25.

 

 



Rauma-luokan neljä ohjusvenettä, Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali, peruskorjataan vuosina 2010-2013. Patria Aviation on hankkeen päätoimittaja ja vastaa kokonaistoimituksesta.

Puolustusministeri Jyri Häkämies on keskiviikkona valtuuttanut merivoimat solmimaan Patria Aviationin kanssa sopimuksen 1990-luvun alussa rakennettujen Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjauksesta.

Alustekninen peruskorjauksen suorittaa kotimainen telakka Western Shipyard Teijolla. Alusten taistelujärjestelmän päivityksen tekee ruotsalainen Saab ja merenkulkujärjestelmien uusimisen Furuno Finland.

Hankkeen kokonaisarvo on 64,7 miljoonaa euroa.

Hankkeen telakkatyöhön kohdentuu noin 170 henkilötyövuotta. Hankinta parantaa kotimaisen telakkateollisuuden työllisyystilannetta ja laajentaa kotimaista laivanrakentamisen osaamista. Hankkeeseen sisältyy myös teollista yhteistyötä koskeva sopimus Saabin kanssa. Sen myötä Suomeen siirretään taistelujärjestelmän kunnossapito-osaamista. Hankkeeseen kohdistuvan suoran teollisen yhteistyön kautta kotimaahan kohdentuu noin 17 henkilötyövuotta.

Peruskorjattujen alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Peruskorjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle ja vastataan uhkakuvien ja muuttuneiden suorituskykyvaatimusten synnyttämiin tarpeisiin.

 

Hamarinjärven kirkas ruskea vesi tulee suolähteistä. Padon päässä on hyvä uimapaikka ja kuvassa takaoikealla näkyvä Munamäki.
Lue lisää...
Valvotut EU-uimarannat sekä muut kaupungin uimapaikat esiteltiin joka kotiin tulleessa Salon kaupungin tiedotuslehdessä. Jotkut ehtivät jo ihmetellä, miksi Teijon ja Kirjakkalan alueilla ei ole yhtään merkittyä uimarantaa.

Uimamahdollisuuksia kyllä löytyy, vaikka pukukoppeja tai parkkitilaa ei aina löytyisikään. Uiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin, kunhan sinne veteen ensin jotenkin pääsisi. Juhannusviikon Perniönseudun Lehdessä esitellään muutama luonnoranta, joissa kelpaa polskia. 

Armas Hutrin tyttäret Kaija Rosma ja Eila Hutri herättävät Tsiteilijatalo Pyynpivon.
Lue lisää...
Taiteilija Armas Hutrin tyttäret, muotitaiteilija Kaija Rosma ja elokuvaohjaaja Eila Hutri jatkavat Taiteilijatalo Pyynpivon toiminnan ylläpitämistä. Armas Hutrin siirryttyä sivuun taiteilijatalon vetovastuusta viime vuoden alkupuolella, talossa on ollut toimintaa matalammalla profiililla. Nyt sisaruksilla on kuitenkin suunnitelmissa herättää talo uudelleen vireeseen, heinäkuusta alkaen.

Pyynpivon toimintaa ei haluta rajoittaa ainoastaan kesään, vaan sisarukset haluavat järjestää talossa tapahtumia ympäri vuoden.

– Olen saanut sellaisen tiedon, että jään ensi jouluna eläkkeelle, Kaija Rosma sanoo.

Se mahdollistaa Taiteilijatalon ylläpitämisen kokonaisvaltaisemmin.

Syksylle Pyynpivoon on suunnitteilla sadonkorjuujuhlat yhdessä paikallisen yrittäjän kanssa ja jouluksi on myös ideoitu tapahtumaa.

Ensi kesälle Hutri ja Rosma ovat kaavailleet mahdollisuutta muun muassa taidekurssien järjestämistä.

– Tottakai isä toivoo, että jatkamme, Rosma sanoo.
Lue lisää juhannusviikon Perniönseudun Lehdestä.




















Reilun kolmen viikon takaisessa tulvassa kastuneiden kiinteistöjen omistajat eivät aio tyytyä korvauspäätöksiin.
Perniön Liikekeskus on saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen korvauspäätöksen.
Tulvan aiheuttamia tuhoja Perniössä.
Lue lisää...

–Vakuutusyhtiön kanta ei mahdu minun oikeustajuuni, sanoo Perniön liikekeskuksen osakkeenomistaja Jari-Jorma Tammi.
–Ymmärrän, jos se olisi ollut kevättulva, joka olisi ennustettavissa, mutta näin  äkillistä on mahdoton ennustaa.
Kiinteistöjen omistajat selvittävät jatkotoimia yhteistyössä.
–Olemme palkanneet asiantuntija-apua lakipuolelta, eikä tätä jätetä tähän, lupaa Tammi.
Liikekeskuksen kiinteistössä on käynnissä saven ja mudan poisto, sitä seuraa pesu ja desinfiointi, ennen kuin maalarit pääsevät töihin.



Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä

Louhinta on alkanut Hyypiänmäen kaivoksessa Kiskossa. Kaksi ensimmäistä räjäytystä on tehty ja nyt paukuissa on paussi.
–Lupaehtojen mukaan emme saa räjäyttää viidestoista kesäkuuta ja viidestoista elokuuta välillä, kertoo tuotantojohtaja Harri Eronen Salo Mineraali Oy:stä.
Hyypiänmäen kalkkikaivoksessa Kiskossa on oltu tositoimissa pari viikkoa. Montusta ylös kapuava kuorma on matkalla Förbyhyn.
Lue lisää...

–Taataan rauha kesäasukkaille ja luonnolle.
Kesänaikana aikaisemmin irrotettu kiviaines ajetaan Förbyhyn.
–Meillä on Hyypiänmäessä oma kaivos ja kaivospiiri, jatkaa Eronen.
Salon Mineraali Oy on viime vuonna perustettu Omya Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
Salon Mineraali  tuottaa slurrituotteita kotimaahan. Omya puolestaan tuo Norjasta laatuja joita ei Förbyssä valmisteta kotimaan markkinoille ja kuivatuotteita lähinnä Venäjän markkinoille. Omya tekee lisäksi kuivatuotteita kotimaahan. Kuivatuotteet menevät muoviteollisuuteen ja slurri- eli veteen lietetyt tuotteet paperiteollisuudelle.
Hyypiänmäki tuottaa kiveä suljetun Förbyn kaivoksen sijasta.
–Lohjalta tuodaan myös koko ajan kiveä, emme halua halua ottaa Hyypiänmäkeä heti tyhjäksi.
Eronen arvelee kalkkikiveä riittävän Kiskossa 10-15 vuodeksi.
Kiskolaisen kiven laatu on hyvää.
Yhtiöllä on reservissä myös Norrlammalan kaivos Västanfjärdissä, mutta kivi ei ole siellä kiskolaisen veroista.
Jalostus jatkuu Förbyssä entiseen tapaan.
–Meillä pyörii normaalituotanto, vahvistaa Harri Eronen.

 

 

 

 



Pauli Nieminen löysi jo parikymmentä vuotta sitten luontokuvaamiseensa persoonallisen idean. Mutta vasta viime vuonna hänen Tuomas-tonttunsa pääsi ensimmäistä kertaa valokuvanäyttelyyn.
– Kaipasin näyttelyihin kuvat kasassa pitävää tarinaa. Monesti näyttelyt ovat vain kokoelma kuvia ilman koossa pitävää voimaa, kertoo Nieminen Perniön lainamakasiinissa.
Tämän harvinaisen karhukuvan Pauli Nieminen onnistui nappaamaan viime kesänä Suomussalmella.
Lue lisää...

Helsingin kamerakerhossa Nieminen tapasi aikanaan kollegan, joka kantoi olallaan pitkää kankaista Sylvesteri –kissaa. Hän valokuvasikin kissamaskottia eri paikoissa.
– Kissan nähtyäni ajattelin, että lapsille olisi kiva tehdä luontoon liittyvää kuvakertomusta, jossa seikkailisi jokin hahmo.  Keksin tontun, joka ei ole mikään tuotemerkki tai animaatiohahmo jo valmiiksi.
Tontun luominen ja rakentaminen on oma tarinansa. Tarvittiin neljä kappaletta pöytälamppujen jousia, vesijohdon nivel, vaahtomuovia, kangasta ja Helsingin Sanomia.
– Lamppufirmassa sanottiin ensin, että emme me mitään jousia myy, mutta kuultuaan hupsulta kuulostavan tarinan laittoi ne kuitenkin tulemaan, kuvaa Nieminen Tuomas-tontun syntyä.
Tontun piti vääntyä eri asentoihin, ja jouset saivat toimia käsinä ja jalkoina. Hesareista tehdystä paperimassasta syntyi naama ja vaimo avusti vaatetuksessa. Lopuksi marssittiin peruukkiliikkeeseen viimeistelyä varten.
Syntyi noin 80 sentin mittainen ja kahdeksan kiloa painava tonttu, joka on seurannut Pauli Niemistä kuvausmatkoille Suomen eri kolkkiin.
Tonttu kurkistaa karhun pesään, kiipeää korkealle kalliolle ja ylittää puron.
”Tuomas tonttu on metsätonttu” –näyttelyssä tonttu ottaa vaivihkaa kontaktia muihin metsän eläimiin.
– Katsekontakti tontun ja eläinten välillä on tärkeä kuvakokoelmissa.


Lue Tuomas-Tontun koko seikkailu Lainamakasiinissa uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.



Linja-autoliikenteen vuorot vähenevät rajusti kesäaikana Perniön seudulla.
Linja-autoreitit kiertävät Teijon kesän ajan.
Lue lisää...

Särkisalosta Perniöön kulkee koulujen lomakauden aikana vain yksi vuoro.  Vainion Liikenteen vuoro lähtee Förbystä ennen aamuseitsemää Saloon ja ainut Förbyhyn kulkeva vuoro lähtee Salosta neljän jälkeen iltapäivällä.



Teijolla tilanne on vieläkin heikompi. Teijon ja Salon, ja Teijon ja Perniön välillä ei kulje kesäaikana arkena ainuttakaan linja-autovuoroa. Lauantaisin Liikennöitsijä Kajon Oy ajaa yhden vuoron Mathildedalista Saloon ja takaisin.
Salon kaupungin liikennepalvelupäällikkö Roope Virran mukaan linja-autovuoroihin ei ole odotettavissa lisäyksiä ainakaan ennen ensi vuotta.
- Tällä hetkellä on järkevämpää yrittää korvata poistuvaa liikennettä kuin hankkia uusia vuoroja, Virta sanoo.
- Ostetaan liikennettä, joka olisi muuten päättymässä. Koetetaan palvella etenkin työmatkalaisia ja opiskelijoita.
Kaikkia poistuvia vuoroja kaupunki ei aio korvata.
- Meidän touhumme on lähinnä tilkkutäkin paikkaamista.
Teijolainen taksiyrittäjä Markku Laaksonen aloittaa tänään torstaina liikennöinnin Mathildedalista Teijon kautta Salon iltatorille.
Vuoro alkaa kokeiluna, mutta jatkuu mikäli matkustajia riittää. Ehdotus iltatori-kuljetuksesta tuli Teijon kyläyhdistykseltä.


Zumba on saanut pauloihinsa Suomen naiset, eikä Perniön seutu ole poikkeus.
Lantio liikkuu ja vartalo muuttuu käärmemäisen joustavaksi zumbassa.
Lue lisää...

Lantiota veivataan ja nopeita jalkakuvioita treenataan lattarimusiikin tahtiin nyt myös Ylikulman yhteistalolla maanantaisin.
Perniön liikuntahalli taas täyttyy tiistaisin zumbaajista.  Suurimmillaan väkimäärä on ollut 97, pienimmilläänkin 75. Jo nyt on päätetty, että zumba jatkuu syksyllä kahdessa liikuntahallin lohkossa torstai-iltaisin.
Sisäliikunta pysähtyy yleensä kesän alkaessa kuin seinään, mutta ei zumba.
– Tunteja voisi periaatteessa pitää myös ulkona, mutta vielä en ole sitä kokeillut, sanoo Ylikulmalla tunteja pitävä Katja Pirhonen.




Harjoituksia seuraamaan tuleva jää katsomaan lajin käärmemäistä liikehdintää. Pirhosen ja edistyneempien harrastajien meno näyttää siltä kuin selkäranka ja nivelet olisivat korvautuneet paljon joustavammalla kudoksella.
Särkisalossa asuva Anu Saarelainen hurahti zumbaan lopputalvesta. Nyt hän treenaa jo kolmessa eri zumbaryhmässä joka viikko. Ylikulman ja Perniön lisäksi hän käy tunneilla Salossa.
– Hyvin tämä onnistuu työjuttujen ohessa. Välillä ehdin viemään pojatkin jalkapalloharjoituksiin.
Saarelainen käy Ylikulman ja Perniön liikuntahallin zumbassa samalla kyydillä ystävänsä Kitta Heinosen kanssa.
– Ihanin liikuntamuoto ever, toteavat naiset melkein yhdestä suusta.



Koko juttu luettavissa uusimmassa Perniönseudun Lehdessä


Perniöläisviljelijöiden toiveet joustavuudesta tulvatuhojen korvaamisesssa eivät aivan kohtaa maa- ja metsätalousministeriön linjauksen kanssa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ei tehnyt keskiviikkona  suorastaan uusia avauksia asiassa.
Maaseutuvirastossa punaisena lankana on ollut, että jos pääosalla sateen tai tulvan tuhoamalla kasvulohkolla on korjuukelpoisen sadon tuottava kasvusto, lohkolle voidaan maksaa sille haetut tuet.  Tukea ei sen sijaan voida maksaa, jos korjuukelpoista satoa ei lohkolta voida korjata.
Tällöin viljelijän pitää pyrkiä kylvämään tai istuttamaan lohkolle uusi kasvusto.
Näin on myös jatkossa: viljelijöiden ensisijainen tehtävä on edelleen yrittää kylvää  kylvämättä olevat pellot sekä sateen tuhoamat lohkot, totesi Anttila.
Sadetuhoalueiden uudelleenkylväminen sekä vielä kylvämättömien alueiden kylvö ovat ykkösvaihtoewhtoja siksikin, että tukijärjestelmän mukaan maatalouden tärkein tavoite on korjuukelpoisen sadon tuottaminen.
Ministeri muistutti, että kesäkuun lopun viimeiseen kylvöpäivään on vielä aikaa.

Perniössä ajatukseen suhtauduttiin epäillen.
– Tuotantokasvien kylväminen kesäkuun lopulla ei ole tarkoituksenmukaista, sanoo Urban Silén.

Matti Fontell puolestaan toteaa, että ainakin juurikkaankylvölle ajankohta on jo nyt liian myöhäinen.
Fontell aikoo vielä kylvää rypsiä.
– Jos olosuhteet ovat hyvät, miksei se voisi ehtiä.
Kumpikin viljelijä toivoo, että pahiten sateen piiskaamilla pelloilla tehtäisiin tilakohtaisia ratkaisuja.

– Ratkaisun pitäisi olla ennen muuta järkevä.  Tuet on turvattava ja lisämenetykset estettävä ilman että joku pykälä  estää sen, toteaa Urban Silén.
– Arvio on tehtävä tilakohtaisesti. Oletan, että näin tapahtuukin kun olen vahinkoilmoituksen tehnyt, sanoo myös Fontell.



–    Kodiksi ei koulua voi sanoa, mutta sellainen olo tuli aamuisin että ainakaan mihinkään laitokseen en ole menossa. 
Riikka Lilja odottaa lauantain lakkiaisissa tapaavansa sellaisiakin sukulaisia, joiden tapaamisesta on jo vierähtänyt vähän aikaa.
Lue lisää...

– Kaikki tuli tervehdittyä samalla lailla, kehuu Riikka Lilja.

Hän on yksi Perniön lukion kevään ylioppilaista, valkolakki painetaan päähän lauantaina.

Perniön lukion kohtalon ylle on heitetty kevään aikana kysymysmerkkejä – mitkä ovat pienen koulun elämisen eväät kaupungin kiristeässä vyötä.
Riikka Liljalta ei saa nyhdettyä lukiolle kovin pitkiä miinusmerkkejä millään.   Salon kaupungin sivulla koulu mainitaan lähilukioksi, ja väitteelle on katetta.
–    En olisi halunnut kolmea vuotta istu aamuin illoin bussissa, sanoo Riikka.
Tuttuus puolin jos toisin on se toinen hyvä puoli, ja kohtuullisten ryhmäkokojen mahdollistama henkilökohtainenkin neuvominen kolmas.  
Pitkään uskontoa ja psykologiaa opettaneelle Esko Porralle menevät Riikalta erikoiset terveiset.  
–    Eskon opetus sai uskonnon aineena tuntumaan mielenkiintoiselta.
Valinnanvaraa aineissa oli, esimerkiksi lempiaineessaa psykologiassa samat kuin Salon lukiossakin.
Peruskoulun jälkeen vaihtoehtoja omalle lukiolle oli. Pianonsoittoa ja laulua harrastavan Riikan mielessä siinsivät sekä Sibelius-lukio että Kastun lukio Turussa.
–    Muutaman kerran kävi mielessä, että entä jos olisi mennyt niihin.  Toisaalta peruskoulun jälkeen oli aika nuori vielä lähtemään mihinkään.
Jatkopaikoista ykkönen on yliopisto ja psykologian opinnot.  Vaihtoehtoina ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot ja yhtenä tavoitteena psykologin ammatti.   
Pitkään valokuvausta harrastaneen Riikan  aivan erilainen vaihtoehto on Turun taideakatemia ja valokuvausopinnot.  Vielä tämän viikon alussa ei tietoa mahdollisesta opiskelupaikasta ollut tullut mistään.


Mussaaren kyläkoulussa on lukuvuoden ajan tehty iltapäivisin jotain varsin  ennenkuulumatonta.   
Tiistai-iltana Mussaarella oli kerhonvetovuorossa seurakunta. Nuoriso-ohjaaja Martti Rouhiaisen kanssa kännykkätelineitä nikkaroimassa Oskari Uusitalo ja Sara Muuri.
Lue lisää...

Koulusta ei ole ollut hoppua kotiin tuntien jälkeen:  koko katraalle on järjestetty kerhotoimintaa neljänä iltapäivänä viikossa  ja  taksit ovat kuljettaneet kaikki koteihinsa kerralla, ei tunnin välein kuten tähän asti.
Päättyvän lukuvuoden osalta yhteenvetoa toiminnasta tehtiin tiistaina, ja viivan alle jää voittopuolisesti plussamerkkejä.
Esimerkiksi talousasioista kiinnostuneille luvassa on hyviä uutisia.  Kyytikuluja saatiin nipistettyä kyytejä keskittämällä  tuhatkunta euroa, tulopuolelle tulee muun muassa asiakasmaksuja.   Viivan alle jäävät luvut, joiden mukaan kaupungin nettovoitto on lukuvuodessa parintuhannen euron luokkaa.


Kerhotoiminta syntyi pikku pakon edessä:  1-2 – luokkalaisia oli liian vähän, jotta kaupunki olisi iltapäivätoimintaa järjestänyt.    Koulun päässä keksittiin niputtaa samaan kaikki oppilaat, jolloin kaupunki tuli vastaan ja on tarjonnut muun muassa välipalan vanhimmille oppilaista. 

Toimijoita on ollut monta: varsinaista tukea toiminnalle haki kyläyhdistys, toimintaa taas koordinoi vanhempainyhdistys.  
Aurinkoisella koulunpihalla eläteltiin tiistaina toiveita myös siitä, että vastaava malli juurtuisi muuallekin kaupunkiin.
Aamu – ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Mervi Niemi näytti ajatukselle alustavasti vihreää valoa.
–    Rehtoreista riippuu paljon, samoin siitä että on innostuneita vanhempia.
–    Keskustan koulustakin voi tulla eräänlainen palvelukeskus. Siihen on Pohjoismaissa olemassa malleja.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20