Uutiset

Perniön kirkonkylän kouluhanke etenee. Projekti liikahti eteenpäin tiistaina, kun Salon opetuslautakunta hyväksyi osaltaan hankesuunnitelman.  Asiaa käsittelee vielä kaupunginhallitus. 

Koulu nousee hankesuunnitelman mukaan entisen lukion paikalle.  Rakennustöiden ajaksi pystyyn jää vain nykyinen kansalaisopistosiipi, muu puretaan.  Nykyinen alakoulun paikka on katsottu liikenteellisesti hankalaksi ja jo nyt ahtaaksi.Suunnittelussa on koulu 250 oppilaalle, kahdelle esikouluryhmälle ja noin 40 työntekijälle.  Tiloja käyttävät osin myös yhteiskoulu, lukio ja kansalaisopisto.  

Purkukuluineen hankkeen kokonaishinnaksi on kirjattu 11,2 miljoonaa euroa.  Itse uudisrakennuksen hinnaksi on laskettu 10,6 miljoonaa, irtaimistoon varataan 330 000 e. 

Hankesuunnitelmassa todetaan, että rakennuksen keskeinen osa on korkea monitoimisali, johon opetustilat ja liikuntasali avautuvat. Salista on näkymä kirkolle.  Kädentaidon luokat muodostavat oman siipensä. Vanhan lukion purkaminen alkaa hankesuunnitelman mukaan syksyllä ja varsinaiset rakennustyöt kesäkuussa 2020.

Turun Yliopiston opiskelijat, virtavesien tutkimusryhmän tutkimusavustajat Santtu Kaipanen ja Karoliina Lintunen ovat meloneet Perniönjokea ristiin rastiin mitatessaan joen syvyyttä.
Lue lisää...
Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus teettävät parhaillaan mittauksia Perniönjoessa. Pohjanjärvestä Perniön keskustaan asti mitattavalla alueella halutaan kartoittaa perkausalueen tarvetta. 
– Etenkin Perniön keskustan yläpuolella viljelysalueita jää helposti veden alle, joten joen vedenjohtokyvyn parantamiselle olisi tarvetta. Perkaus tarvitsee poikkeusluvan, sillä joessa on EU:n suojelemaa Vuollejokisimpukkaa. Simpukoita on paljon, joten niitä ei pystytä siirtämään pois. Sen vuoksi hankkeessa on tarkoitus suunnitella simpukat huomioon ottava perkaussuunnitelma, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksesta.

Perkaussuunnitelmaan on kaavailtu rakennettavaksi tulvatasanteet, joista olisi muutakin hyötyä. 
– Pelloilta ei valuisi kiintoainetta ja ravinteita niin paljon jokeen, joen virtaus hidastuisi sekä luonnon monimuotoisuus paranisi joen saadessa enemmän tilaa.

Lisäksi hankkeen puitteissa on tarkoitus tehdä tulvakarttoja ja selvittää kuinka paljon tulvia pystyttäisiin alueella alentamaan eri tulvasuojelutoimenpiteillä koko Perniönjoen valuma-alue huomioiden, kertoo Triipponen.

Anette Ahlqvist sai kuvaan mukaan Lempi-koiran.
Lue lisää...
Anette Ahlqvistilla oli keskiviikkona kaksi hyvää syytä juhlaan. Hän vietti 19-vuotissyntymäpäiväänsä ja lisäksi aamulla varmistui, että hän on yksi Perniön lukion tämän kevään ylioppilaista. 
–Pari arvosanaa oli vähän pettymyksiä, mutta oli iloisiakin yllätyksiä, hän muotoilee.

Tiukimmalle meni äidinkielesssä, missä L-arvosanasta jäi puuttumaan vain piste. Erinomainen suoritus on myös E, ja syy siihen on selvä. 
–Äidinkieli on aina ollut mieleinen aine ja kirjoittaminen sydäntä lähellä, Ahlqvist myöntää. 

Yhtenä mahdollisena tulevaisuuden ammattina onkin käynyt mielessä ajatus toimittajan työstä. Ennen ensimmäistäkään pääsykoetta on aika viettää lakkiaiset ja katsahtaa vielä vähän taaksepäin. Lakki on hankittu, mutta mitä jäi käteen kolmesta vuodesta lukiossa.  Ylioppilaita valmistuu Perniössä kuusitoista;  joukko ei ole iso, mutta silläkin asialla on puolensa.
–Yhteishenki on ollut hyvä ja porukka on tiivis. Kun kaikki tuntee, ei tarvitse jännittää mitään. 

Sama välittömyys koskee oppilaiden ja opettajien kanssakäymistä. 
Lukio oli hänelle itsestään selvä valinta peruskoulun jälkeen;  ammattiopistosta ei mieleisiä linjoja löytynyt ja lukio avaa taas uusia ovia. 
–Se on arvokas koulu. Sieltä saa hyvän yleissivistävän pohjan ja jos työnsä tekee hyvin, hyvät paperit auttavat taas eteenpäin. 

Käytännössä tärkeää on sekin, että lukio opettaa opiskelemista itsessään, pohtii Ahlqvist. 

Koko juttu 16.5. lehdessä. 

Pihalla näkyy yksi työmaa: kylätalossa tehdään vessaremonttia ja pihalla on jo tarvittava tekniikka. Puusee pysyy varalla sitä kaipaaville.
Lue lisää...
Eero Kallio näyttää vanhaa valokuvaa.
–Jos saataisiin nytkin juhliin sama määrä porukkaa, hän naurahtaa.
Kuva on vuodelta 1928 ja se on otettu saman talon pihalla kuin missä nyt ollaan. Kuvassa talon piha on täynnä ihmisiä. Kuvaa otettaessa rakennus tunnettiin työväentalona, nyt se on Kosken aseman kyläyhdistyksen kylätalo. Talon satavuotisjuhlia vietetään runsaan viikon päästä. Vaikka heitossa vieraiden määrästä oli mukana huumoriakin, ovat verkot vedessä laajalti.
–Vanhoja kyläläisiä on soitettu läpi ja kutsuttu ja moni on ollut kiinnostunut, Kallio sanoo. 

Vanha valokuva on otettu arpajaispäivänä. 
 –Se oli iso tapahtuma, laitettiin parempaa päälle ja kuuleman mukaan arpalippuja oli parhaimmillaan kymmenentuhatta.

Työväentalo valmistui vuonna 1919.Toiminta talolla ja talossa oli ensimmäisinä vuosikymmeninä vilkasta;  ohjelmassa oli niin iltamia kuin teatteria ja musiikkiesityksiäkin, kokouksia ja juhlia ja pihassa myös urheiltiin. Vuosien myötä työväenyhdistyksen toiminta kutistui kasaan ja talo ehti olla hyvin vähällä käytöllä.  Yhdistys ajettiin alas vuonna 2013 ja seuraavan vuoden alusta rakennus siirtyi silloin varsin nuorelle kyläyhdistykselle.   Vuonna 2012 Perniönseudun Lehti kertoi kyläyhdistyksen perustamisesta ja tuolloin jutussa kyläläiset toivoivat yhdistyksen puhkuvan uutta elämää kylälle.  Näin on käynyt, ainakin jos kylätaloa katsotaan: vuosien aikana on muun muassa korjattu katto, uusittu keittiö, rakennettu uusiksi osa lattioista.  Parhaillaan on käynnissä vessaremontti.   Eero Kallio korostaa talkootyön merkitystä; esimerkiksi keittiön kaappien kokoamisessa käsipareja tarvittiin monta.

Pirjo Niittonen on saanut taas yhden ennakkoäänestyspaikan valmiiksi.
Lue lisää...
–Kirjastossa on nyt konsertti, mutta menen takaisin kuuden paikkeilla, kun tietohallinto tulee aamulla vetämään kaapelit, kertoi Pirjo Niittonen maanantaina Perkkarin toimituksessa.

Mitä siinä sen kummempaa, siellähän Pirjo on totuttu näkemään, valmiina auttamaan. Paitsi, että hän jäi vapusta eläkkeelle. Mitä kirjaston kaapelit enää kiinnostavat?
Joku jo keksii,mistä on kyse.  EU-vaalit alkoivat eilen ja tuttu Pirjo pysyy pöydän takana. 
–Olen ollut toimitsijana kaikissa vaaleissa vuodesta 1984 lähtien.

Pirjon työura kunnallisella puolella kesti peräti 43 vuotta, eikä mikään ole kuin alussa, ei vaaleissakaan. Ilmoitus äänioikeudesta tulee nykyään postissa, ennen olivat vaaliluettelot, joista sai käydä tarkistamassa äänioikeutensa. Kun pykäliä on noudatettava, Pirjo piti vaaliluetteloa nähtävänä yhtenä uudenvuodenaattona iltakymmeneen.

Pirjon ensimmäinen työpaikka oli ”kesätyttönä” aluesairaalassa, kahdeksan vuotta meni ammattikoulun kansliassa ja välissä oli pieni hyppäys yksityiselle puolelle. Työ Perniön kunnassa alkoi 1984, työsopimuksen Pirjo teki kunnansihteeri  Pekka Kymäläisen kanssa. 
–Kymäläisille syntyi poika samana päivänä ja oli kai ystävänpäiväkin ja minä sain työn.

Eteläisessä Salossa on kestoaiheeksi noussut muovin kierrättäminen. Alueen ensimmäinen muovinkierrätyspiste perustetaan Förbyhyn ja se palvelee noin viittäkymmentä taloutta.   

Asialla on Karl Forsström Oy, joka uusii sataman jätehuoltoa;  rantaan on asennettu tällä viikolla syväkeräysastiat eri jätejakeille, myös muoville. Jätepiste ei tule yleiseen käyttöön vaan se palvelee noin viittäkymmentä sopimusasiakasta sekä venepaikanhaltijoita ja vierassataman kävijöitä.
 –Käyttäjiä tulee yhteensä noin 250, summaa toimitusjohtaja Nina Nummentalo. 

Jätepisteen uudistaminen on osa jatkuvasti käynnissä olevaa alueen kehittämistä. 
–Veneissä ehkä ei ole tilaa lajitella jätteitä, mutta käyttäjissä on mökkiläisiäkin ja ainakin halutaan antaa mahdollisuus lajitella, Nummentalo toteaa. 

Uusi piste tulee käytännössä nykyisen paikalle.  Satamaa palveleva ongelmajätekontti pysyy alueella sekin, kontti vaan siirretään vähän sivummalle. Nummentalo tunnistaa lajittelun ongelmat. 
–Moni vie Särkisalosta muovinsa Saloon asti ja ymmärrän kyllä, että se voi ärsyttää. 

Särkisalossa on parhaillaan yksi yleinen Rinki-ekopiste;  kirkonkylässä kerätään kartonkia, lasia, metallia ja paperia. 

Perniön lukiossa lakitetaan tänä keväänä 16 uutta ylioppilasta.
He ovat: Ahlqvist Anette, Blackbourn Daniel, Bragge Aleksi, Eriksson Ullariikka, García Bruno, Hiihtola Lotta, Hurme Jere, Kanerva Konsta, Lindroos Mia, Mustamo Monica, Nurmi Ilmari, Partanen Reeta, Saarinen Inka, Salomaa Anni, Tammi Greta, Virtanen Veera.

Mathildedalin ruukinkartano avaa ovensa perjantaina leipomoravintolana. Tuomo Holm ja Elina Rantamäki odottavat positiivisen jännityksen kera tulevaa kesää.
Lue lisää...
Kun kyläleipuri Elina Rantamäki ja oluenpanija Tuomo Holm kolme vuotta sitten ostivat Mathildedalin kartanon, ei heillä ollut ajatustakaan siirtää yritystoimintansa mukanaan. Toisaalta vaihtoehto oli aika ilmeinen, sillä vanha 18 neliön Kyläleipurin toimipiste sadan metrin päässä kävi ahtaaksi. Viime kesän Mathildedal buumissa ajatus laajentumisesta viimein kirkastui.

-Viime kesä osoitti, että on mahdotonta kasvaa kylän kanssa vanhoissa tiloissa. Siellä tulivat jo laadulliset asiat vastaan, kuten taikinoiden lämpötilat, sanoo Rantamäki.
- Olihan se vaikea päätös siirtää yritys omaan kotiin, mutta toisaalta alakerta ei ollut juuri käytössäkään. Oikeastaan voidaan sanoa, että tätä ei suunniteltu etukäteen, mutta palaset ovat vain loksahdelleet paikoilleen ja meillä on vahva intuitio, että tämä toimii, jatkaa Holm.

Remontti aloitettiin viime syksynä. Talo sai ensin maalämmön, jonka jälkeen alakertaan tehtiin 100 neliön tilat yritykselle. Pariskunta on yhdessä sisustussuunnittelijan kanssa luonut modernin minimalistisen ilmeen, joka sopii hyvin vanhaan ja arvokkaaseen taloon.

Viikonloppuna avajaisiaan viettävä leipomoravintola uskoo tuotteidensa ja miljöön vetävän väkeä.

Lue koko juttu torstain 16.5. lehdestä.

 

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa metsää kulottamalla Teijon kansallispuistossa Endalin alueella tiistaina ja keskiviikkona. Kulotuksessa muodostuu runsaasti savua, joka on havaittavissa laajalla alueella polton aikana ja parin päivän ajan polton jälkeen. Noin neljän hehtaarin kulotusalue sijaitsee Metsäkulmalla Puolakkajärven pohjoispuolella.
Savun vuoksi kannattaa välttää liikkumista Endalin laavun ja Puolakkajärven pohjoispuolen suunnalla näinä päivinä, opastaa Metsähallitus.

Kalle Salokannel. Rea Bergman, Marja-Sisko Ranta ja Pentti Niemi olivat keskiviikkona Punaportissa laittamassa paikkoja kuntoon.
Lue lisää...
Pentti Niemi napsautti eilisaamuna sähköpatterin päälle Punaportissa: mereltä puhaltanut viima oli saanut sisätilatkin koleaksi. 

Lauantaiksi toiveissa oli suotuisaa säätä ja sitä myöten paljon kävijöitä. 

Teijon alueen kyläyhdistys sai Punaportin lahjoituksena metallityöväen ammattiosastolta kevättalvella.   Pakettiin kuuluivat tontti ja rakennukset ja ehtona oli, että Punaportista tulee kylätalo.  Näin tapahtuu, ja ylihuomenna kyläyhdistys järjestää Punaportissa ensimmäisen avoimien ovien tapahtuman. 

Kyläyhdistyksessä luotetaan tiimityöhön ja oma tiimi perustettiin myös kylätaloa varten.  Niemen luotsaama joukko on saanut kevään aikana aikaan melko lailla uudistuksia: esimerkiksi huussi on päivitetty ekokäymäläksi, kompostori hankittu, boileri uusittu ja hormit tätä luettaessa nuohottu.  Vielä eilen odottivat ripustamistaan seinälle lahjoituksena tulleet raanu ja televisio.  Lauantaina luvassa on ainakin makkaraa, elävää kitaramusiikkia Mathildedalista ja ammattiosaston puolesta lahjoitusta junailemassa olleen Jukka Roosin puhe.   

Ennen muuta kyläyhdistys pitää avoinna toiveiden tynnyriä. 
–Tämän talon toiminta hakee muotoaan ja ideoita ja ehdotuksia otetaan vastaan,  puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta lupaa. 

Tuula Gustafsson, Jorma Ponkala ja Harri Gustafsson tutkivat esiin rapsutettuja nimiä.
Lue lisää...
Kallion laella ja syrjissä Mathildedalissa on nimi poikineen, seitsemisenkymmentä kaikkiaan.   Nimet on hakattu kiveen ja osan viereen on vielä nakuteltu vuosilukukin.  Joku KJ Eliasson on ikuistanut itsensä tuohon, joku J.E Grann tuohon.  Stenman on ollut asialla huhtikuussa 1885. 
–Kun ostimme alueen, kuulimme, että täällä on aikoinaan ihmisiä istunut, kertovat Tuula ja Harri Gustafsson.

Yli sata vuotta sitten kiveen hakatut nimet ehtivät jo saada päälleen sammalta ja jäkälää ja näkyvissä oli vain osa.  Gustafssonit törmäsivät perniöläiseen Jorma Ponkalaan, joka otti asiakseen alkaa puhdistaa kalliota ja etsiä nimiä.  
–Tätähän on niin jännää tehdä, Ponkala hehkuttaa.

Tyra Reitti liittyi marttayhdistykseen vuonna 1949. Sunnuntaina hänelle ojennettiin liiton vuosimerkki.
Lue lisää...
Pienessä pussissa pöydällä se on:  kullanhohtoinen ansiomerkki ja sen keskellä Marttojen koristeellinen M-kirjain.   Särkisalolainen Tyra Reitti sai vastaanottaa sen sunnuntaina yhdistyksen juhlassa; Reitille tulee täyteen 70 vuotta marttojen jäsenenä.  Särkisalo-Finbyn marttayhdistys puolestaan juhli 80-vuotista taivaltaan. 

Oikeastaan marttojen historia pitäjässä kantaa vielä kauemmas. Särkisaloon perustettiin kaksi marttayhdistystä vuonna 1915; ruotsinkielinen Pettuun ja Ulkoluotoon ja kaksikielinen haaraosasto Finbyyn. Toiminta ehti 1920-luvulla tyrehtyäkin, mutta vuonna 1938 perustettiin  Etelä- Karjalassa Koiviston saarella Saarenpään kylässä marttayhdistys. Kun koivistolaiset tulivat evakkoina Särkisaloon, he jatkoivat toimintaa, ja Särkisalon yhdistyksen historian lasketaan alkaneen Saarenpään yhdistyksen perustamisesta.

–Koivistolaiset tulivat ja toivat marttayhdistyksen tullessaan, Tyra Reitti muistelee.

Toivat he muutakin, nimittäin erään Arvi Reitin.  Arvista tuli sittemmin Tyran aviomies. 
–Sikäli marttoihin oli hyvä mennä, että siellä oli sitten Arvin sukulaisiakin.

Perniön nuorisotila Narikan pihassa tapahtuu huomenna vaikka mitä. Narikan kevätpiknik on osa Unelmien liikuntapäivä-tapahtumaa. 
–Ensin saa juosta ja sitten herkutella, vitsailee nuoriso-ohjaaja Elisa Paavola. 

Kerrotaan houkuttimet ensin:  8C-luokka pitää herkkupuffettia, makkaragrilli on kuumana ja kahvitkin saa juoda.   Ennen tai jälkeen syömisen voi pelata esimerkiksi maastobingoa, missä bingolapun numerot kerätään puistoon sijoitelluilta rasteilta. Bingon lisäksi pääsee kokeilemaan esimerkiksi tuuriaan onnenpyörässä tai ylittämään esteitä keppariradalla.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20