Uutiset

Lauri Helle toi Madridista rinnuksentäyden mitaleita.
Lue lisää...
Perniön Urheilijoita edustava Lauri Helle ei hellitä. Madridissa käydyissä Euroopanmestaruuskisoista tuomisina oli viisi kultamitalia. Voitot tulivat viidessä heittolajissa: kuulantyönnössä, kiekonheitossa, moukarinheitossa, painonheitossa ja keihäänheitossa.

Euroopan rankinglistalla Helle on kymmenen parhaan joukossa.
Olosuhteet olivat erikoiset vaikka Espanjassa kilpailtiinkin.
–Ulkokentällä kilpailtiin ja siellä oli nollakeli ja lätäköt jäässä.
Urheilijan kannalta tärkeä lämmittely oli vaikeaa ja sekin vähä meni hukkaan.
–Järjestäjät vaativat, että kilpaillaan urheilupaidassa ja samaan aikaan toimitsijoilla oli karvalakit korville, ei sillä tavalla mitään tuloksia saada.
Helle kilpailee kolmatta vuotta ysikymppisten sarjassa.
–Nyt on tullut niin paljon nuoria sarjaan, että se alkaa ottaa aika koville, virnuilee tyytyväinen mestari suuret mitalit kaulassa.

Muoto on perniöläisille tuttu, mutta valo uutta. Virve Leikko-Saarinen tutkailee Sähkö-Lindroosin tiloihin koottua koetähteä.
Lue lisää...
Perniön kirkonkylässä voivat ensi jouluna taas palaa suuret jouluvalot.

Monena jouluna keskustaa koristivat katuvalopylväisiin kiinnitetyt joulutähdet, jotka yrittäjäyhdistys, pankit ja kunta vuosituhannen taitteessa hankkivat. Vuosien mittaan tähdistä pimeni valoja ja lopulta ne jätettiin ripustamatta, sillä pimeiden osuuksien vaihtaminen tiedettiin kalliiksi ja työlääksi.

Valaisimia oltiin jo heittämässä pois, mutta kaupungilla työskentelevä Jukka Saaristo katsoi, että ne olisi hyvä pitää tallessa.
Valaisimet ovat olleet viime vuodet kaupungin varastossa, mutta kohta ne voivat herätä uuteen eloon.

Asia sai käänteen taannoin, kun Sähkö-Lindroos Oy:n Jari Hairisto selaili uutta tuotekuvastoa ja hänen silmäänsä otti uudenlainen valonauha.
–Siitä se ajatus lähti, että siinähän on nauhaa, jonka voisi kiinnittää vanhoihin valorunkoihin, Hairisto kertaa.
Koekappaleen hän askarteli omin käsin: yksi valorunko tuotiin varastosta, Hairisto irrotti vanhat valot ja kiinnitti uutta valonauhaa tilalle.
–30 metriä nauhaa ja pussillinen nippusiteitä menee per valo, ja noin tunnin homma se oli. Uusi nauha on vanhaa kevyempi käsitellä ja paljon helpompaa korjattavaakin, jos siitä pimenee osia, hän kiittelee.

Jään alla voi lymytä tällainenkin veijari. Puukko antaa mittakaavaa villataskuravulle. Kuva Jyrki Sahlström
Lue lisää...
Mathidedalissa verkoilla tiistaina olleet Jyrki Sahlström ja Carl-Henrik Löfberg saivat yllättyä, kun kalojen asemesta jäälle nousi myös saksiniekka.
Sahlström arveli rapua villataskuravuksi ja kuvan perusteella tämän vahvisti myös Turun yliopiston Eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.
Villataskurapu on harvalukuinen laji, joskaan ei ihan ennennäkemätön tuttavuus Suomessa.
Ensimmäinen havainto tehtiin Turun seudulla 1930-luvun alussa.
–Harvakseltaan noita on koko rannikolla, mutta vain isoja, koska laji ei lisäänny lähellä Suomea, Karhilahti muistuttaa.
Aiemmin laji tunnettiin villasaksirapuna.
Kyseessä on tulokaslaji, jota on tullut Itämereen ja Suomen vesialueille laivojen painolastitankeissa, todennäköisesti Pohjanmereltä.
Laji on lähtöisin Kiinasta, missä sitä pidetään arvossaan ruokana. Maailmanlaajuisesti sitä pidetään haitallisena vieraslajina.
Villataskurapu on kaikkiruokainen ja käyttää ravinnokseen muun muassa verkkoihin takertuneita kaloja, äyriäisiä ja raatoja.

Osa konsertin taustavoimista piti palaveria pääsiäisen alla; vas. Luukas Hjerp, Juha Reiman, Oskari Tunnela, Maria Rainio-Alaranta, Saara Muuri, Kaisa Kaartinen, Aino Alaranta, Pekka Laakso, Tilda Saali, Aada Juvonen, Hanna-Liis Paljak ja Pirkko Korhonen.
Lue lisää...
Kun Perniön yhteiskoulun ysiluokkalaiset kouluvuoden päätteeksi matkaavat Helsinkiin, on retki sillä lailla kunniakas, että se on tienattu itse omalla työllä.

Kaikelle kansalle tämä työ näkyy ja ennen muuta kuuluu lauantaina, kun yhteiskoulussa järjestetään Yks kova juttu –hyväntekeväisyyskonsertti, jolla kerätään varoja matkakassaan. Konsertissa lavalle nousee koko joukko oppilaita, pari kappaletta vanhempia sekä Trio Grandezza.

Eteläisen Salon halkovalle kantatie 52:lle suunnitellaan yhteensä noin kahden kilometrin pituista riista-aitaa.
Pohjoinen aita sijoittuisi Pohjankylän tienoille ja eteläinen aivan kunnan rajan tuntumaan. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan 210 000 euroa.
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan suunnitellaan rakennettavaksi kokonaisuudessaan 16 kilometriä lisää riista-aitaa. Niiden kustannusarvio on vajaat 700 000 euroa. Alueilla on tällä hetkellä 110 kilometriä aitaa.

Toimenpiteet on kirjattu Varsinais-Suomen ELY -keskuksen suunnitelmaan, jonka tavoitteena on hirvieläineonnettomuuksien vähentäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Destia Oy on ollut konsulttina selvityksessä. 

Suunnitelma on osa käynnissä olevaa Varsinais-Suomen luonnovarojen ja -arvojen vaihemaakuntakaavan valmistelua.
Suunnitelman valmistelua johtanut liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang ELY -keskuksesta ei osaa vielä sanoa, milloin Tammisaarentien hirviaidat saadaan.
– Kyseessä on hanke-ehdotus. Tämän hintaluokan uudistukset menevät sitä kautta, että me esitämme liikennevirastolle ja se ministeriölle. Ensijaisesti tämä tehdään osana tien muuta perusteellisempaa tienparannustyötä, millaista ei tielle 52 ole tällä hetkellä tiedossa.
–Kantatie 52:n suuri peuraonnettomuusriski on otettu huomioon seudun syksyisissä kaatoluvissa. Täytyy sanoa, että vauhti on silti liian hidas. Tiellä liikkuvien on syytä muistaa, että peurakannan kasvu alueella on ollut todella suurta, Klang toteaa.

Raportissa on annettu 258 toimenpide-ehdotusta. Ne ovat peuravaara-alueiden muutoksia, nopeusrajoituksen muutoksia, riista-aitoihin tehtäviä muutoksia ja korjauksia sekä uusien riista-aitojen rakentamista.

Mathildedaliin rakennetaan leikkipuisto Meritien varteen.
Teijon alueen kyläyhdistys on ehdottanut puiston rakentamista pari vuotta sitten. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee asiaa ensi tiistaina.
Puiston suunnitelmissa sen varusteita olisivat muun muassa leikkimökki, kiipeilyteline-liukumäki, jousikeikku ja tietysti hiekkalaatikko.
Suunnitelmissa rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin 62 000 euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa on varattu rahaa uusien puistojen rakentamiseen juuri taajamien asuinympäristöjen parantamiseen.

Pelastuslaitosta tarvittiin sammuttamaan kanalassa syttynyttä tulipaloa Perniöntiellä keskiviikkoaamuna.   Kanalarakennuksen yläkerrassa olleet olkipaalit syttyivät vielä tuntemattomasta syystä tuleen.  Isäntäväki sulki ovet ja luukut, jolloin palo ei päässyt leviämään.  Yläkerrasta tuotiin ulos noin kymmenen traktorinkauhallista käryäviä olkipaaleja.  Palokunta varmisti tilanteen.  Palosta ei aiheutunut vahinkoa ihmisille eikä rakennuksen alakerrassa olleille kanoille.

 

Vielä on matkaa polttokuivaksi. Joni Holm mittaa klapista kosteutta.
Lue lisää...
Klapikoneet käyvät parhaillaan kuumina eri puolilla eteläistä Saloa. Töiden ajankohta katsotaan perinteisesti kalenterista, ei niinkään sääennusteesta.
–En kyllä muista, että ihan tällaisessa kelissä olisi usein klapeja tehty, tuumi Särkisalossa viimassa ja lumisateessa viime viikolla hommia huhkinut Joni Holm.

Holm ja Suominen olivat asialla Karl Forsström Oy:n nimissä; polttopuukauppa on yksi yrityksen toimialoista. Varanto tulee omista metsistä ja nyt maastotkin kestävät korjuun.
–Kolmisensataa kuutiota tulee puuta ja 700-800 heittomottia syntyy valmista.

Kulunut talvi kulutti monen puuvarastot tyhjäksi ja ostajia olisi ollut jo keväällä, Holm kertoo.
Yleensä vilkkainta myyntiaikaa Särkisalossa on syksy.

Samaa sanoo perniöläisen Kallen Klapien yrittäjä Kalle Kivelä.
–Soittoja tulee. Huomaa että ihmisillä ovat puut lopussa. Kuivaamon kapasiteetin mukaan tehdään valmista. Yhteydenottoja on tullut ihan uusiltakin alueilta.

Joonas  Flink taas tekee pääosan kaupoista keväällä.
–Valtaosa puusta menee heti tuoreena, Flink kertoo.
Flinkin kone sylkee kevään aikana polttopuuta noin 3000 heittomottia. Siinä, missä Särkisalossa oli laskettu ostopuista tekemisen käyvän kalliiksi, näkee Flink asian toisin.
–Joku hinta pitäisi laskea sillekin, että tekee sen harvennustyön metsässä. Tänä vuonna ostopuut tulivat meille aika läheltä.

Koivu on taas palannut ostajien ykköstoiveeksi.
–Välillä sekaklapi meni paremmin, nyt koivun suosio on taas kasvanut. Sekaklapissa on koivua, mäntyä, kuusta ja leppää, Flink täsmentää.

Esikoulun ensi syksynä aloittavat Teijon alueen lapset kuljetaan Saloon Alhaisten kouluun.
–Lautakunnassa mietittiin, miten olisi ollut mahdollista saada ryhmä sopimaan kouluun. Koulussa samassa luokassa olisivat olleet eskarit, ykköset, kakkoset ja kolmoset, Alhaisissa saadaan heille oikea vertaisryhmä ja sitä kautta paremmat valmiudet aloittaa koulu seuraavana syksynä, varhaiskasvatuspäällikö Anna Karlsson perustelee.

Perniön kirkonkylän päiväkoti on Teijolta katsottuna hankalassa suunnassa.
–Perniö on kuljetuksellisesti haasteellinen suunta, takavuosina Teijolla oli vain yksi esiopetukseen osallistuva ja hänetkin kuljetettiin Alhaisiin.

Karlsson jatkaa, että lapset saavat täyden päivähoidon esikoulun jälkeen Teijolla. Jos esikouluikäisiä löytyy tulevina vuosina 10-13, opetus järjestetään taas Kalliorinteessä.
–Tavallisesti heitä on ollut 7-8 lasta.

Villa Seaviewin olohuoneen ikkuna avautuu Teijonselälle. Stina Suutari emännöi taloa.
Lue lisää...
Villa Seaview Teijolla on majoittanut alkuvuodesta jo useita vieraita ja vieraat ovat ihastuneet paikkaan, eivätkä kaikkein vähiten maisemaan.
–Vieraat ovat olleet tyytyväisiä, eikä Teijolla ole ollut tarjolla tämän tasoista majoitusta, kertoo taloa emännöivä Stina Suutari.

Villa Seaview on yksityiskoti Varvintien päässä.
–Tätä vuokrataan gasthaus-periaatteella, rennosti ja mutkattomasti. Se on trendikäs tapa majoittua.

Asiakkaat ovat Suutarin mukaan tykänneet, kun saavat olla vapaasti, mutta ”talonväkeä” on paikalla.
Kesällä tähdätään matkailijoiden yöpymisiin, talvikaudella ryhmiin.
–Kokoukset ja vaikka virkistyspäivät onnistuvat täällä, Teijolla on paljon tarjottavaa vieraille.

Kuuteen huoneeseen mahtuu neljätoista vierasta, muutamassa huoneessa on oma minikeittiö.
Keittiön jyhkeällä pöydällä taas on tarina.
–Kansi on Perniöstä, Pyhäjoen talon laipiolankkuja, jotka olivat yhdessä ladossa varastoituna.
Pöydän ääressä voi solmia uusia tuttavuuksia, kun matkailusesongin aikana huoneita vuokrataan yksitellen. Aamiaiset ja ruokailut saa tilauksesta.
–Teemme ruokailuissa yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa.

Särkisalon koulun väki on ottanut tuntumaa mereen myös melomalla. Kuva Matti Korpi
Lue lisää...
Särkisalon koulu jatkaa pitäjän omimman elementin, meren, parissa.
–Vesiensuojelu ja veden tutkiminen kiinnostaa oppilaita, kertoo rehtori Matti Korpi.

Havaintoja kirjataan lähirannasta, retkiltä ja vapaa-aikanakin.
Into säilyy, kun on välineitä. Koululla on kaksi tutkimuskassia. Toisen on antanut ELY-keskus, toisen Turun yliopiston alainen Lounais-Suomen Luma-keskus.
Tiistaina koulu sai mahdollisuuden hankkia lisää välineitä tai oppia, kun Särkisalon silakkamarkkinat ja Pitäjänyhdistys SärFin lahjoittivat vesiensuojelukoulutukseen 520 euroa. Rahat kerättiin silakkamarkkinoilta, Kari Salmisen toimittaman Oodi silakalle-kirjan myyntituotoista ja koululaisten piirtämien silakkakorttien myynnistä. Pitäjänyhdistys pani osan omista varoistaan.

Saarenjärven rannan tuntumassa asuva Janne Salminen tarttui talkoissa raivaussahaan.
Lue lisää...
Saarenjärven rantamat ovat varsin erinäköiset kuin vielä alkuvuodesta.  Saavi-hankkeeseen kuuluvat talkoot aloitettiin pajukon poistolla ja   kaislikossa jään päällä liikkui erikoisen näköinen niittolaite, jota ohjasi hauholainen Jere Sarin. Toimintaa valvoi hänen isänsä, Hot Mill Oy:n toimitusjohtaja Risto Kauhala.
Laite oli omaa tekoa, maailmanlaajuisestikin uniikki Argo 8x8 -amfiajoneuvo. Kauhala itse on Vesijärvi-aktiivi, joka heräsi tosissaan suojelemaan luontoa vuosituhannen alkupuolella.
– Vesijärvellä kaislan talviniitoista on ollut hyviä kokemuksia: kalojen kutupaikkoja on syntynyt lisää ja linnusto on selvästi monipuolistunut. Talvihoidon jälkeen myös kesäniitot on helpompi tehdä.

Mathildedalissa mennään asian ytimeen päsiäisenä: kankirautavarastossa mämmintekijä Stefan Becker luennoi pääsiäisherkusta lauantaina.
Pääsiäisohjelma alkaa perjantaina aamupäivällä, kylässä on tarjolla ruokaa ja juomaa ja vastapainoksi liikuntaa lumikengillä Luontotalon maisemissa opastettuna. Matildatalossa järjestetään iltamat 50-luvun teemalla, iltamista voi jatkaa karaokejatkoille Marinaan.
Lauantaina kuullaan Kevään kutsu koko kylässä, Ruukkitehtailla on pääsiäistori, tarjolla muun muassa paikallista kalaa. Ravintolat ja leipomo pitävät ovensa auki. Illalla kankirautavarastossa esiintyvät Edu Kettunen ja Janne Rapola, Terhossa Whale and Village.
Sunnuntaina syötävää on taas tarjolla, kyläleipuri pitää Foccacciapäivän, Marina tarjoaa saaristolaispuffetin ja Ruukin Krouvi pizzapuffetin.
Joka päivä ja maanantainakin suklaapuodissa voi arvata suklaakanan painoa ja voittaa suklaata.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20