Uutiset

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä puhaltanut myrskytuuli on katkonut sähköjä laajalta alueelta eteläisessä Salossa ja Kemiönsaarella. 

Carunan vikakartan mukaan Lounais-Suomessa oli keskiviikkona aamuseitsemältä lähes 14 000 asiakasta ilman sähköä.  Salossa ilman sähköä oli samaan aikaan 1900 asiakasta.  Perniön alueella vikoja on etenkin kantatien itäpuolisella alueella ja välillä Tuohitusta Kiskoon. Särkisalossa vikoja on etenkin saarilla Petussa ja Ulkoluodossa. 

Joulukuun joutsen Särkisalossa.
Lue lisää...
Perniönseudun Lehden väki vetää joulunpyhät henkeä. Konttori on auki ensi viikon torstaina, keskeiset uutiset päivitetään verkkoon pyhinäkin ja uutisasioissa päivystävät sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. sekä puhelinnumerot 044 735 2301 ja 044 735 2302.  Ensi viikon torstaina 27.12. lehti ei ilmesty.  Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy normaalisti torstaina 3.1. ja aineiston viimeinen jättöaika on 31.12. klo 14.

Lucia-arvonnassa palkinnon voitti Lotta J, onnittelut vielä hänelle!

Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa!

Teijon kansallispuisto saattaa tulevaisuudessa laajentua myös saariin Halikonlahdella.
Ranta-alueiden ja saarien myynti puhutti Salon valtuustoa maanantaina. Kaupunginhallitus pyysi valtuustolta myyntilupaa eri puolilla Saloa sijaitseville kiinteistöille. Lupa heltisikin, mutta ei puheitta.

Kai Schneider (vihr) totesi, että Halikonlahden saaret Kaisaari, Mäntysaari ja Papinsaari voidaan myydä sillä olettamuksella, että niistä tulee osa Teijon kansallispuistoa.
–Saarten yhdistäminen tukisi luontomatkailubuumia ja toisi puiston lähemmäksi Saloa.

Valtiosta voi tullakin omistaja osaan kohteista: kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoi, että neuvottelut ympäristöministeriön kanssa on aloitettu siltä pohjalta, että saarista tulisi valtion omaisuutta eli käytännössä osa kansallispuistoa.
Kaupunginjohtajan mukaan aiheesta on tulossa iltakoulu alkuvuodesta, kun suunnittelu on riittävän pitkällä.
–Tarkoitus on nyt valmistella asiaa, ja hallitus sitten katsoo, muodostuvatko ehdot Metsähallituksen kanssa riittävän hyviksi hankkeen toteuttamiseksi.

Nuohooja Risto Gustafsson puhdisti ja tarkasti piipun, kun nokipalo oli saatu talttumaan.
Lue lisää...
–Kyllä nyt tulee oltua lämmittäessä varovainen, vähän ylivarovainenkin, myöntää perniöläinen Hannu Brusila.

Puu palaa joulunakin tulipesissä Brusilan ja puoliso Pia Hellströmin kotona, mutta vähän eri tunnelmissa kuin tähän asti. Kaiken takana on talossa vastikään syttynyt nokipalo, joka säikäytti pariskunnan pahemman kerran.
Brusila haluaa kertoa tapahtumista opiksi ja muistutukseksi muillekin.
–Joulun aikana moni menee mökille ja lämmittää siellä tulisijat ja pannaan pesät täyteen puuta, Brusila miettii.
Kylmän hormin liian rehvakas lämmittäminen voi vioittaa hormia itseäänkin, likaisen hormin lämmittäminen taas voi sytyttää nokipalon. Säännöllinen nuohous ja oikeaoppinen puun polttaminen ehkäisevät nokipaloa.

Nokipalossa hormiin kertynyt noki ja karsta syttyy palamaan, ja lämpötila voi nousta jopa yli tuhanteen asteeseen, . Brusila ja Hellström havahtuivat tilanteeseen, kun ovelta kuului koputus.  Rapulla oli naapurista kaksi miestä, jotka kertoivat, että piipun päästä tulee metrinen liekki.
Onnea oli jo oven takana: naapuri Janne Sandholmin kanssa rapulla oli tämän luona käymässä ollut aluepelastuslaitoksen johtaja palotarkastaja Kalle Rantanen.
–Hän otti heti tilanteen haltuunsa, rauhoitti meidät ja hälytti palokunnan ja kertoi sille, missä mennään, Brusila kertaa.

Muistona tapahtuneesta ovat nokiset tapetit ja koko joukko uusia varoittimia: palovaroittimet pistettiin talossa uusiksi ja lisäksi hankittiin häkämittari.

Tätä riitti perjantaina: Maija LIndemania kävivät viimeisenä työpäivänä tervehtimässä niin lapset kuin työkaverit vuosien varrelta.
Lue lisää...
Työuran alku se on tämäkin. Maija Lindemanin oveen kotona Lupajantiellä koputti tuntematon mies vuonna 1984. Tulija kertoi olevansa sosiaalijohtaja Seppo Laitinen. Hän vinkkasi, että kunnassa olisi perhepäivähoidon ohjaajan sijaisen paikka auki ja kertoi kuulleensa, että Lindeman voisi olla koulutuksensa puolesta tehtävään sopiva ihminen.
–Hän kysyi, tulenko töihin. Olin siinä vielä vähän kesken äitiysloman ja hetken mietin asiaa, Lindeman muistelee.

Lopulta hän päätti ottaa paikan vastaan ja työtä päivähoidon parissa Perniössä ehti lopulta kertyä lähes 35 vuotta. Viimeinen työpäivä oli perjantaina ja eläkkeelle Lindeman jää Lampolan päiväkodin johtajan tehtävästä.

Haastattelussa maanantaina ovelle koputtanut Laitinen jo nauratti, mutta toisenlaiset tunteet olivat pinnassa perjantaina, kun työvuosien ajalta tuttuja halaajia oli pihassa jonoksi asti.

Matkalle mahtuu monenlaista, ja 1980-luvun alussa elettiin aivan eri maailmassa kuin nyt. Yksi konkreettinen muutos liittyy perhepäivähoitajien määrään.
–Alussa heitä oli Perniössäkin 44, nyt alle kymmenen. Ei siitä voi ketään moittia, työ on raskasta ja palkka vaatimaton, puntaroi Lindeman.

Murhe tilanteesta syntyy, jos sitä miettii tärkeimmän, lapsen, kannalta:
–Moni vanhempi laittaisi ehkä päiväkotia mieluummin sen yksivuotiaansa perhepäivähoitoon, Lindeman arvioi.

Himmelintekijä ei paljoa työkaluja tarvitse; ensisijaiset vaatimukset ovat näppärät sormet ja terävät sakset.
Lue lisää...
Tähän on pakko keskittyä. Neula lankoineen menee läpi oljesta, nyt se kiristetään tuolta toisen oljenpätkän takaa, nyt kierretään tuonne… äsh. Äkkinäinen tippuu äkkiä kärryiltä siinä, miten himmeli olki kerrallaan syntyy.
Konkarille asiassa taas ei ole mitään epäselvää:
–Tätähän tekee vaikka telkkaria katsellessa ja ajatus voi kulkea ihan omia teitään, vakuuttaa perniöläinen Seija Mesikämmen.

Kokemus sen tekee: Mesikämmen laskee käsissään syntyneen vuosien aikana satoja himmeleitä. Perinteisiä, vähemmän perinteisiä, isoja, pienempiä – sekä koko joukko muita olkikoristeita.
Mesikämmenillä joulukuusen latvaan kiinnitettävä tähtikin on olkea ja sen keskellä kimmeltää lasihelmi.

Kaiken alku on, kuinkas muuten, lapsuudessa.
–Naapurissa oli himmeli ja varmaan minä siitä katsoin, että osaanhan nyt tuollaisen itsekin tehdä.
Kokeilla piti: materiaaliksi sopivaa heinäkasvia löytyi tienvarrelta kasvamasta ja valmistakin tuli.

Kimmo Flink laski kuudennen kerroksen vettä luistelukentälle tiistai-iltana.
Lue lisää...
Kiitos pikkupakkasen ja lumen, ovat puitteet talvilajeille eteläisessä Salossa kunnossa poikkeuksellisen varhain.

-En muista, koska olisi näin aikaisin luistelujäitä tehty, tuumi Hyrräpyörä Ay:n Kimmo Flink tiistaina laskiessaan kuudetta vesikerrosta luistelukentälle.

Jos keskiviikkona on lauhaa, pääsee jäälle perjantaina. Jos keskiviikkokin mennään pakkasella, on jää käyttökunnossa torstaina.
-Täällä on valot päällä, jos jäätä voi käyttää, antaa Flink muistisäännön.

Luonnonlunta on saatu sen verran, että pienen tykkilumilenkin lisäksi on saatu tehtyä 2,7 kilometrin vapaan tyylin latu. Kaukaloon Flink ei uskalla luvata jäätä ennen joulua.

-Sitä ei uskoisi, mutta pienet laidat hidastavat maan jäätymistä kaukalossa niin, että sen kanssa pitää vielä vähän odottaa. 

Turusta Helsinkiin matkalla ollut IC-juna hyytyi teknisen vian vuoksi lähes koko illaksi tunneliin Perniössä. 

Klo 18.25 Turusta lähtenyt juna pysähtyi iltaseitsemän jälkeen Perniössä ja Helsingin suunnasta tullut juna työnsi sen takaisin Saloon.  VR tiedotti iltakymmeneltä, että matkustajat ohjataan IC972-junaan, joka sekin on yli tunnin myöhässä aikataulustaan. 

Miesten koripallon divisioona I B lähti perniöläisten osalta joululomalle sunnuntai-illan kotiottelusta suurinumeroisella voitolla..

PeU-Basket voitti Pussi-Hukka Juniorit peräti 112-72 ja odottaa kevätkauden alkua sarjataulukossa sijalla kolme.

Sarjan hännänhuippu Pussi-Hukka Juniorit oli helppo vastus, vierasjoukkueelta ei onnistunut mikään, toki 72 pistettä vaati muutaman osumankin. Perniöläiset rakentelivat kuvioitaan liki miten tahtoivat.

PeU-Basketin pisteet: Saku Ahonen 10, Remond Brown 14,  Taneli Lindström 2, Reggie Dillard 27, Juhana Melkkilä 4, Sami imberg 11, Klaus Troberg 15, Teemu Jarhio 6, Niko huoponen 6, Mikael Saari 12.

Sarja jatkuu 6. tammikuuta vierasottelulla  Munkkiniemen Kisapoikia vastaan.

 

 

 

Antoisaa joskin paikkaan sitovaa, tuumaa Risto Elo kuluneista kuudesta vuodesta Kirjakkalassa. Vasemmalla kuuntelevat Eeva Linnalaakso-Elo ja Maija Pirvola sekä pöydän ääressä Metsähallituksen Harri Karjalainen.
Lue lisää...
Kirjakkalan ruukkialueella vaihtuu yrittäjä, ja paikka kiinnostaa matkailuyrittäjiä, vaikka haku varsinaisesti käynnistettiin vasta perjantaina.
–Vahvaa kiinnostusta on ollut, totesi alueen omistavan Metsähallituksen puistonjohtaja Harri Karjalainen jo maanantaiaamuna.

Nykyiset yrittäjät, Hardelo Oy:n Risto Elo ja Eeva Linnalaakso-Elo luopuvat yrittäjyydestä alueella kuuden vuoden jälkeen. Sopimus päättyy vuodenvaihteessa.
Perniönseudun Lehti kertoi yrittäjän vaihtumisesta ensimmäisen kerran lokakuussa. Risto Elo totesi tuolloin haastattelussa, että yrittäjänä toimiminen kylässä on ollut antoisaa, mutta myös paikkaan sitovaa.

Hiljaisinta vaihetta vuodessa eletään loppusyksystä.
–Kaksin tätä on voitu pyörittää pääosin, mutta kiireisimpään aikaan ja isojen yritystilaisuuksien yhteydessä lisäkäsiäkin on tarvittu, Elo toteaa.

Halliin tulee kymmenen sisäänajopaikkaa, kertoo Jarkko Mäkelä. Urakoitsijat aloittelivat rungon pystytystä tiistaiaamuna.
Lue lisää...
Särkisalon Merihuolto rakentaa lisätilaa. Noin viidensadan neliön venehalli alkaa nousta tällä viikolla. Halliin tulee paikat noin parillekymmenelle veneelle.
–Syvyys on kymmenen metriä, joten yhteen väliin saa yhden ison tai pari pienempää venettä, selvittää yrittäjä Jarkko Mäkelä.

Merihuollon tilat ovat kasvaneet vähän kerrassaan. Päärakennus, jossa on huolto-, toimisto- ja säilytystilaa, on pyöreästi 30 vuotta vanha. Mäkelä otti yrityksen vastatakseen 24 vuotta sitten ja tämän jälkeen halleja on noussut pihaan pari lisää. Parhaillaan yrityksellä on talvisäilössä noin 140 venettä.
–Helpottaa työntekoa, jos veneet ovat tässä lähellä. Se on aina tunti, jos haet vaikka Förbystä traktorilla veneen tähän huollettavaksi ja sitten vielä teet siellä paikan päällä jotain, Mäkelä muistuttaa.

Viikon päästä pääsee kurkistamaan vanhaan pappilaankin, kertovat Anna Mikkonen ja Sini Tallqvist.
Lue lisää...
Perniön kirkonkylän koulun joulujuhla toteutetaan tänä vuonna uudella tavalla. Koulun juhlasali on poissa käytöstä, joten koulu tuo juhlansa keskelle kylää muidenkin iloksi.

Juhlapäivä on joulukuun kahdeskymmenes, ja mukana juonessa ovat koulun tapahtumatiimin lisäksi seurakunta, vanhempainyhdistys ja Perniön kirkonkyläyhdistys sekä tietysti koulun oppilaat.

Iltatilaisuus on tarkoitettu paitsi koululaisten vanhemmille, muillekin kyläläisille. Tarkoituksena ei ole pönöttää paikoillaan, vaan kuljeskella paikasta toiseen omaan tahtiin.  Keskipisteenä on pappila, missä vanhempainyhdistys pitää glögi- ja torttupistettä. Oppilaat toteuttavat eri puolille lähialuetta elämyspisteitä, joissa voi vierailla vapaasti.
–Esimerkiksi tuonne pajutunneleihin tulee runoja ja ykkösluokkalaisilla taas on leikkikentällä joulun etsintää, vihjaa opettaja Anna Mikkonen.

Salon kaupunginhallitus päätti maanantaina hakea valtuustolta myyntilupaa osalle kaupungin omistamista, vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä.

Särkisalosta listalla olivat Klippula ja Niksaari, mutta nämä kohteet valtuusto palautti listalta uudelleen valmisteluun.
–Niksaaren osalta henki oli vähän se, että se tuskin enää tulee myyntiin. Kyseessä on kuitenkin kylän ainoa tämän tapainen yleinen saunatila, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Karnisto-Toivonen (sd).

Myös Kemiönsaaren Kasnäsissä sijaitsevan Rantasalon osalta asia palaa uuteen valmisteluun.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20