Uutiset

Näsen tuulipuistohanke pysyy vireillä, mutta sen aikataulu on edelleen avoin. 
–Rakentamisen suunnittelu on niin varhaisessa vaiheessa, että emme lähde vielä arvioimaan aikataulua, toteaa Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen.

Hanke otti askeleen eteenpäin, kun Turun hallinto-oikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta voimaloiden rakennusluvista tehdyt valitukset.    Asiaa on puitu kohta kaksi vuotta: Salon rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi toukokuussa 2017 luvat kaikkiaan viidelle tuulivoimalle lääninrajan tuntumassa.

Sanna Leivosen perheessä pakataan nämä laukut säännöllisesti: perheessä on monta jousiampujaa ja harjoituksiin lähdetään Saloon vielä toistaiseksi -pihaan on suunnitteilla oma jousiammuntarata. Maanantai-iltana lähdössä oli myös Leivosen poika Alex Rantanen, 8v.
Lue lisää...
Sanna Leivoselta tulee eduskuntavaalien kolmen kärki enempää miettimättä. Ykkönen on huolestuttava turvallisuustilanne. Viime aikoina ovat puhuttaneet etenkin turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyt rikokset.  Leivosen kanta on selvä. 
–Suomen pitäisi voida palauttaa lähtömaihinsa ne, jotka eivät ole turvapaikkapäätöstä saaneet. Suomeen ei voi jäädä vain hengailemaan, siitä tulee jo kulujakin.  

Leivonen arvelee, että kulttuurierot ovat niin syvällä, että kotouttaminenkin on joskus turhaa työtä. 
–Jos tekijöiden syntyperää peitellään, se vaan synnyttää turhaan joukkohysteriaa ja sitä yleistämistä.

Leivonen on ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalla.  Teesit ovat selvät, vaikka Leivonen ei uskalla luvata kovin aktiivista kampanjointia turuilla ja toreilla; vuorokauden tunneilla on jo nyt monta ottajaa – työt Turun suunnalla, perhe ja lapset sekä kuntapolitiikka ja jousiammunta. 

Minna Österholmin kanssa maneesia esittelee tanskandoggi Olli.
Lue lisää...
Pihaan tulija hämääntyy: läpinäkyvää maneesia pitäisi tulla katsomaan, mutta ensimmäisenä osuu silmään punainen peltihalli.  
–Sitä moni sanoi avoimien ovien päivässäkin, että tämähän näyttää ihan tavalliselta hallilta. Vasta sisäpuolella oltiin, että ohoh, mikä tämmöinen rakennus on, naurahtaa Vesterkullan tallin Minna Österholm. 

Totta: sisällä rakennuksessa tuntuu melkein kuin siinä ei olisi seiniä ollenkaan. Varsinaiset seinäpaneelit on tehty reiällisestä metallilevystä.   Österholmin puoliso Janne Lindholm arvelee, että kyseessä on Suomen ensimmäinen tällä tekniikalla toteutettu maneesi.  Idea löytyi Hippson-lehdestä ja opintomatkalla käytiin Ruotsissa.

Rakennetta perustellaan valoisuudella ja ilmavuudella: kesällä tilan odotetaan olevan viileä ja syksyn sateillakaan kosteus ei tiivisty kattoon.

Tilalla on kaksi omaa ja kuusi hoitohevosta. Maneesi palvelee paitsi näitä eläimiä, myös muita halukkaita. Yksi syy rakentamiseen olikin se, että maneeseissa läntisellä Uudellamaalla on vähän ruuhkaista, minkä Österholm itse on huomannut harjoitusaikoja etsiessään.

Puolimatkan krouvi: koirat Edu ja Bono saavat herkkunapit perinteisesti vinon puun luona.
Lue lisää...
Ei tässä tarvitse lähteä taidemuseoon katsomaan maalauksia, joissa talvinen hanki kimmeltää ja puidenlatvat ovat huurussa.Ei tarvitse lähteä kuin metsään rivitalon takapihalta Perniön Hakatiellä, ihan kirkonkylän tuntumassa.  

Muutamassa minuutissa ollaan kallionrinteellä, lumipeitteisten mäntyjen lomassa ja aurinko paistaa kuin taulussa.

Perniöläinen Vivi Aaltonen ei lakkaa kehumasta Perniön ulkoilumahdollisuuksia.  Metsää riittää ja se on useimmille lähellä. 
Vastikään Aaltonen kiitteli Perniönseudun Lehden Facebook-sivulla sitä, että joku on aurannut osan Ellunpolun metsäautotiestä kävelijöille helpoksi kulkea.  

Vaan ei tämä kehuja lukemalla auta, pitää mennä katsomaan, onko niille katettakin. Aaltonen lähtee oppaaksi ja jutuntekoon sovitaan tiistaiaamu, jolloin pakkasta on reilusti yli 20 astetta. Metsään lähdetään Hakatien päästä rivitalon nurkalta ja kohta ollaankin jo kauniilla kalliorinteellä, missä pakkaslumi jaloissa pöllyää.  

Vivi Aaltosen koiralenkit eivät rajoitu virka-aikaan vaan joskus asialla ollaan myös aamuvarhain, välillä säkkipimeässä.
–Sitäkin on kuullut, että etkö pelkää susia.  No, Tenholan suunnan metsiin en lähtisi koirien kanssa, Aaltonen miettii. 

Kirjakkalan ruukkialueen uudelle yrittäjälle ei ole paikoissa paljoa opeteltavaa. Metsähallituksen uutena sopimusyrittäjänä aloittaa Kai Schneider, joka on alueella tuttu kohta 20 vuoden ajalta.  Extreme Fun -yrityksensä kautta hän on vienyt Teijon alueella luontoon esimerkiksi tyky-ryhmiä ja melontakurssilaisia. 
–Kirjakkalan edellisen yrittäjän Risto Elon kanssa teimme yhteistyötä kuusi vuotta ja sitä ennen jo tein kimppaa Villin Pohjolan kanssa. Paikat ovat tosi tuttuja, Schneider sanoo.

Varsinainen aloituspäivä on helmikuun ensimmäinen ja samana päivänä tulee jo ensimmäinen yritysryhmä.   

Schneider toteaa, että Kirjakkalasta Extreme Fun saa eräänlaisen kotipesän ja yrityksen palvelut tulevat entistäkin paremmin esille Kirjakkalaan tulijoille.Varsinainen laajentumisen suunta on Onnelannummi, joka myös kuuluu vuokrasopimukseen.
–Siellä voidaan pitää esimerkiksi kursseja ja leirejä, opetella erätaitoja tai pitää leirikoulua, Schneider kaavailee.

.–Risto on tehnyt sen erittäin hienosti, että on ollut yhtistyötä Trivagon ja muiden varauspalvelujen kanssa.  Niissä pitää näkyä. S

Mari Tuominen ja Katja Koli piipahtivat tiistaina miettimään, mitä mihinkin laitetaan. Avoin varhaiskasvatus saa käyttöönsä huoneiston Teijon päiväkodin alakerrasta.
Lue lisää...
Lapsiperheiden palveluihin Teijolla on tulossa ensi viikosta lähtien kohennusta, kun kaupunki avaa avoimen varhaiskasvatuksen toiminnan kylässä.   

Palvelu tunnetaan puhekielessä myös avoimena päiväkotina, ja sitä aletaan järjestää päiväkodin alakerran huoneistossa aluksi päivän verran viikossa. 
–Avointa toimintaa on lisätty Salossa muutenkin, viimeksi Muurlaan, muistuttaa lastentarhanopettaja Katja Koli.

Päiväkodinjohtaja Mari Tuominen toteaa, että Teijolla on palvelulle selkeä tarve: kylään on muuttanut lapsiperheitä, joiden pienimmätkin lapset tarvitsisivat muiden lasten seuraa.
–Yhtä tärkeä se on tietysti vanhemmille.  Jos on vielä muutettu muualta ja asutaan vähän erillään, verkosto voi olla hiukan ohut ja aikuista seuraa vähän, Tuominen miettii.

Pertti Vallittu sanoo olevansa koko maakunnan ehdokas. -Haltuun on otettava niin Turun seutu, Uudenkaupungin alue kuin Loimaakin.
Lue lisää...
Pertti Vallittu hakee vajasta polttopuuta, ympärillä humisee luminen metsä eikä hiljaisuutta riko kuin välillä ohi pyyhältävän auton ääni.  Kaukana tuntuu olevan paha maailma, kunnes uutisaiheet otetaan puheenaiheeksi.   
Viime päivät ovat puhuttaneet maahanmuuttajat ja alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset.
 –Suomi on ollut kovin sinisilmäinen, se on selvä.   Hätää kärsiviä pitää auttaa, mutta maahantulon on oltava hallittua.  
Vallittu korostaa sopeutumisen ja kotouttamisen merkitystä ja kaipaa ryhtiä maahan tulemisen valvontaan.

Pertti Vallittu on Varsinais-Suomen kristillisdemokraattien kärkiehdokas kevään eduskuntavaaleissa.  Maahanmuutosta voi tulla yksi vaaliteemoista, mutta Vallittu aikoo nostaa esille muutakin.  Yksi huoli on perheistä, lapsista ja nuorista ja syrjäytymisestä, jota vastaan pitää tehdä työtä esimerkiksi erilaisia aktiviteetteja tarjoamalla.
–Leirejä, kerhoja, muuta sen kaltaista, missä tulee sosiaalista kanssakäymistä. 

Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon kodinomaisuus ei saisi Vallitusta olla pelkkää sanahelinää, vaan asuinyksiköiden pitäisi todella olla koteja. 
–Niissä pitää saada vierailla ja olla omat tavarat ja vaikka se konjakkipullo yöpöydän laatikossa, hän kärjistää. 

Koko juttusarjan toinen osa painetussa lehdessä

Katariina Lillqvistin elokuvissa käytettyjä nukkeja tulee esille Teijolle.
Lue lisää...
Mitä Lönnrot edellä, sitä laulaja Hilja Grönfors perässä.  Hän on kiertänyt Suomea ja kerännyt romanien perinnelauluja talteen. Aineisto kootaan verkkoon ja kirjaksi: Romanikulttuurin museo julkaisee Grönforsin lyriikkaa teoksessa "Lauluja menneiltä ajoilta".

 Museovirasto on myöntänyt perinteenkeruuprojektiin rahallisen avustuksen, ja hanke linkittyy osaltaan Teijoon; Museoviraston avustuksen saajana on kulttuuriosuuskunta Camera Cagliostro, jonka kehittelyhankkeisiin Romanikulttuurin museo kuuluu.  Osuuskunnan perustaja Katariina Lillqvist asuu Teijolla ja vastaa myös toisesta osuuskunnan kehityshankkeesta: animaatiohistoriaan keskittyneestä Teijon kulttuurimeijeristä.  
–Osuuskunta on ollut museohautomona, muotoilee Katariina Lillqvist .

Asialla ollaan melkein liian myöhään: 
–Suomi on parhaillaan sellainen sulatusuuni, että on viime hetki museoida vanhoja vähemmistöjä, toteaa museon kuraattorina toimiva Lillqvist.

Ville Toivonen nosti keskiviikkona kuhaa Teijon edustalta.
Lue lisää...
Pitkin syksyä rannoilta on kuulunut, ettei kala liiku eikä käy pyydyksiin. Pitääkö paikkansa, sen tietää parhaiten seudun ainoa ammattikalastaja Ville Toivonen. Ei pidä, ainakaan enää.
–Kuhaa tulee oikein mukavasti, kertoo Toivonen, joka kalastaa verkoilla kapeassa salmessa Vilniemen ulkopuolella.

Toivosen kalat menevät suoraan kuluttajille.
–Fileoin ne kotona ja myyn ne sieltä, osa mene REKO-ringin kautta kuluttajille .
Myynnissä on myös erikoisuus, kylmäsavukuha omasta uunista.

 Ville Toivosella on hyviä uutisia Halikonlahdelta.
–Tämä ei ole ollenkaan sellainen, kuin se oli vasta parikymmentä vuotta sitten, vesi on kirkasta.Meren kurja tila on vaan iskostunut mieliin.

Toinen hyvä uutinen on kampelan ja turskan ilmaantuminen näinkin sisälle lahteen. Kampela ei siivottomassa pohjassa viihdy. Mistä turskan ilmaantuminen kertoo, vaatii oman selvityksensä. Edellinen turskakausi oli 80-luvulla. Silloin sitä pilkittiin satoja kiloja Padvan länsipuolen syvänteistä .Huono uutinen on hylje, joka on ehtinyt ohi Teijon ja verottaa saaliita.

Koripallon miesten I-divisioona B:n kärkiottelu pelattiin sunnuntai-iltana Perniössä.

PeU-Basketin vieraana oli sarjaykkönen Tapiolan Honka, joka voitti ottelun 66-84.

Kotijoukkue voitti ensimmäisen jakson 24-19, mutta toinen jakso oli Hongan 7-27. Kolmas meni kotijoukkueelta vähän paremmin 14-24 ja vaikka neljänteen löytyi uutta vauhtia 21-14, se ei riittänyt, mutta Hongan karkumatka kutistui kahdeksaantoista pisteeseen.

Oman ottelunsa suurinumeroisesti voittanut Munkkiniemen Kisapojat tipautti PeU-Basketin pisterolla sarjakolmoseksi. Munkkiniemi kohtaa Hongan ensi sunnuntaina ja PeU-Basket Raiders Basketin Järvenpäässä.

PeU-Basketin Remond Brown ja Reggien Gillard olivat molemmat kentällä yli puoli tuntia, pisteitä 18 ja 20. Muut kotijoukkueen pisteet: Teemu Jarhio 14, Taneli Lindström2, Juhana Melkkilä3, Sami Himberg 2,Timo Niitynperä 4 ja Lasse Soljama 3.

Katsojia hallissa oli 247.

Perniön yhteiskouluun ja lukioon ei jatkossa enää saapastella vapaasti kesken päivän. Koulun ovet pidetään vastedes päivisin lukossa; viime syksynä tehtyyn ratkaisuun päädyttiin turvallisuussyistä.
 –Vaaratilanteita ei ole ollut, mutta tässä talon ympärillä on pyörinyt tyyppejä, joista ei oikein tiedä millä asialla he ovat.  Meillä ollut siviilipalvelusmies tarkkaili tilannetta ja aina kun hän lähestyi näitä ihmisiä, he lähtivät kiireellä karkuun. Sisällä on käynyt vanhoja oppilaita, jotka ovat tulleet vähän paikkoja katsomaan, ja Salossa taas on koulujen käytävillä tehty esimerkiksi nuuskakauppaa, vertaa rehtori Arttu Karhulahti.

 Oppilaat kulkevat ovista koulupäivän aikana numerokoodilla ja välituntien ajan ovet ovat auki. 
–Ehkä jollekin tuo myös turvan tunnetta, kun tietää että ovet ovat päivän ajan auki, rehtori sanoo.

Samalla koulun henkilökunta on ottanut käyttöön kaulassa roikkuvat nimikyltit.
 –Meillä on iso porukka ja näin kaikki tietävät heti, kuka on henkilökuntaa. Oppilaat eivät välttämättä tunne kaikkia ja esimerkiksi sijaisten työskentely helpottuu.

Varsinais-Suomen susia ei näillä näkymin pannoiteta. Syksyn budjettiriihi myönsi Luonnonvarakeskukselle 300 000 euron lisärahan läntisen Suomen susikannan seurantaan, mutta kartalla tutkimusalue on ylempänä.
–Länsi-Suomen susien seuranta koskee Pohjanmaan alueen susia, kertoo tutkimusteknikko Antti Härkälä Luonnonvarakeskuksesta. 

Härkälä myöntää, että tutkimusmielessä pannoittaminen myös lounaisessa Suomessa olisi mielenkiintoista. Käytännössä esimerkiksi pirstaleinen maanomistus hankaloittaa työtä.  Susien liikkeitä ja juuria selvitellään DNA-seurannalla, jota on Varsinais-Suomessa tehty vuodesta 2013 lähtien.

Eteläisessä Salossa on tehty viime aikoina havaintoja susien jäljistä esimerkiksi Strömmassa ja Mathildedalissa.  Silminnäkijähavainto tehtiin Mathildedalissa ennen joulua ja tämän vuoden puolelta on kirjattu jälkihavaintoja.  Kemiönsaaressa asuu neljä sutta.

–Liikehdintä on sinänsä ihan normaalia. Lounaisessa Suomessa on useita susireviirejä ja lisäksi yksittäisistä eläimistä voidaan tehdä havaintoja.Tuskin on paikkakuntaa, missä susihavaintoja ei voisi täällä tehdä, Härkälä muotoilee.

Kai Schneider toivoo, että vanhoja metsiä suojeltaisiin nykyistä enemmänkin. Schneider kuvattiin Teijon kansallispuistossa.
Lue lisää...
Kai Schneider kulkee ketterästi, vaikka metsäpolku on lumisen liukas. Rutiini luonnossa kulkemiseen on vankka; takana on 20 000 melontakilometriä ja laskematon määrä kansallispuistoissa ja muissa metsissä jalan kuljettuja matkoja. 

Teijolle vuonna 1995 muuttaneen Schneiderin yritys Extreme fun tuottaa luonto- ja elämyspalveluja.  Lisäksi mies istuu ensimmäistä kautta Salon valtuustossa ja pyrkii nyt vihreiden listalta myös eduskuntaan.

Vaalien pääteemat ovat selvät: kärjessä ovat ympäristö ja heikoimmin toimeentulevien asema.  Schneideriä huolestuttaa luontotyyppien kato ja monen lajin uhanalaisuus;  metsätaloutta tarvitaan, mutta vanhat metsät pitäisi jättää hakkuilta rauhaan ja jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta suosittava.
–Vanhojen metsien suojelua olisi edistettävä ja suojelualueita tarvitaan lisää. Metsätalous ei saa aiheuttaa uhanalaisuutta. 

Raharei´istä isoin tulee empimättä:  Schneider olisi valmis panostamaan nykyistä enemmän koulutukseen.
–Lisää lähiopetusta on saatava. Etenkin ammattikoulussa oppilaat joutuvat pähkäilemään ihan liikaa itse.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20