Uutiset

Hannu Bastmanin savusauna lämmitetään ulkopuolelta.
Lue lisää...
Naantalilainen Hannu Bastman seisoo Särkisalon entisessä lossirannassa ja harmittelee kesän helteiden aiheuttamaa saunapulmaa. Porottava aurinko tahtoo väkisin polttaa hänen harmaahirsisen kuuden hengen savusaunansa katon. Katto on päällystetty kuntalla eli metsänpohjamatolla, joka nyt on vahvasti ruskeansävyinen.
– Useimpina kesinä katto on ollut oikein hyvinvoiva. Siltä on voinut poimia mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Tänä kesänä se on ollut rutikuiva eikä saunan lämmitykseen uskalla ryhtyä kastelematta kattoa kunnolla.
Kattopulma on rajoittanut savusaunan lämmittämistä tänä kesänä, mutta viime perjantaina se sai sihistä lempeää lämpöään. Seitsemän miehen ystäväporukka oli koolla Bastmanin kesäasunnolla.
– Saunan lämmittäminen kestää nelisen tuntia ja yleensä ryhdyn siihen, kun on vieraita. Kivet täytyy saada kunnolla punahehkuisiksi. Vettä kun heittää, niin kiuas pikkuhiljaa sihisee ja löylyä tulee pitkään. Vielä seuraavana aamuna saa kunnon hien pintaan kun istuu saunassa puolisen tuntia.

Kaisa Villa aloitti jalkapallon uudelleen muutama vuosi sitten.
Lue lisää...
Jalkapalloa voi harrastaa myös ilman totisia tulostavoitteita. Näin ovat tehneet naiset Perniössä jo kolmen kesän ajan. Harrastajia on listoilla jopa kolmisenkymmentä, mutta kerrallaan yleisurheilukentän nurmelle kokoontuu yleensä hieman toistakymmentä pelaajaa.
Uusia harrastajia on tänäkin kesänä saatu kymmenkunta. Tiia Paju ja Heli Sarparanta lähtivät mukaan yhteisellä päätöksellä.
– Aiemmin olen pelannut jonkin verran miesten kanssa. Pallon hallinta tässä on haastavinta, pohdiskeli Tiia Paju.
– Tämä on kunnon kuntourheilua, vähän erilaista kuin mihin olen tottunut, pohdiskelee joogan parissa paljon aikaansa viettävä Heli Sarparanta.
Sarparannan perheessä myös mies ja poika pelaavat, joten laji ei ole aivan outo.
– Kroatia voisi voittaa nyt maailmanmestaruuden. Kannatan Kroatiaa, tokaisee Heli Sarparanta.
– Minä en ole nähnyt yhtäkään ottelua, kun olen ollut kaksivuotiaan kanssa kotona, harmittelee Tiia Paju.

Vakiotanssijat saapuivat jälleen lauantaina Hallin lavalle kuumuudesta huolimatta.
Lue lisää...
Vaikka elämä ympärillä muuttuu, Hallin lavan tanssit pitävät pintansa vuodesta toiseen. Niin myös eilen lauantaina. Lavan ympäristössä kuulee paljon ruotsin kieltä. Eikä ihme, sillä Tenholan väki on ottanut paikan omakseen.
– Ainakin joka toinen viikko tulee käytyä. Ei tällaista löydy ihan läheltä. Lattia on hyvä eikä sisäänpääsy maksa paljon, kiitteli Sören Österroos.
Nyt Österroosille löytyy toinenkin hyvä syy tulla lavalle tiheämmin. Kumppani Mareanne Henriksson oli voittanut aivan tanssien lopussa järjestettävässä arvonnassa kausikortin.
– Tango, valssi ja foxtrot, kaikki käyvät, hymyili Henriksson.
Salon keskustassa asuvat Liisa ja Pertti Riittinen ajavat Hallin lavalle joka ikinen lauantai.
– Näin perinteisiä paikkoja on aika harvassa, ihailee Liisa Riittinen.
– Lattiakin on todella hyvä. Jalat tulevat kipeäksi, jos lattia ei luista, tietää Pertti Riittinen.
Riittiset ovat yleensä lippuluukulla jo ennen kahdeksaa.
– Aika myöhään lähdetään poiskin. Riippuu fiilingistä, lähdemmekö viimeisinä, naurahtaa pariskunta.
Tanssimisen lisäksi hyvä musiikki saa Riittiset lähtemään lavalle.
– Halpa harrastus tämä on. Kapakoissa ei näin halvalla pääse, emme kyllä sitä harrastakaan, kertoi Pertti Riittinen.

Koko juttu Hallin lavan tunnelmista ensi viikon lehdessä

Lilli ja Kalle Toivonen nauttivat Förbyn rannasta yhdessä äitinsä Sanna Sorvala-Toivosen kanssa.
Lue lisää...
Tiistaina Förbyn rannassa oli lämmintä ja täysin tyyntä, tosin pilvistä. Silti paikalla on vain yksi perhe nauttimassa kesästä. Perheenjäseniä on tosin kolmesta sukupolvesta. Salossa asuvat Henrik ja Sirpa Toivonen olivat tehneet jo viiden päivän venereissun. Vene oli ankkuroitu tiistaina Mathildedaliin, mutta Toivoset päättivät tehdä pienen piipahduksen toiselle puolen kaupunkia.
– Kyllä me joskus olemme käyneet tässä, mutta ei nyt ihan lähiaikoina, muisteli Henrik Toivonen.
– Yllättävän siisti ranta on, vaikka roskis vähän pursuaa. Kukahan tätä hoitaa, hän kyseli.
Mukaan päiväretkelle Toivoset olivat saaneet Sanna Sorvala-Toivosen ja lastenlapset Lillin ja Kallen.
Keräsimme painettuun lehteen valikoiman rantoja läheltä ja pikkuisen kauempaakin.
Palveluita rannoilta löytyy vaihtelevasti. Jostain löytyy jopa sauna ja pienen purtavan ostosmahdollisuuksia, toiset taas ovat hyvinkin kaukana suuren yleisön tietoisuudesta.

 

Trampoliini saatiin lahjoituksena Lainerantaan täksi kesäksi.
Lue lisää...
Harvan kyläyhdistyksen asioita dokumentoidaan niin tarkasti kuin Tieksmäki-Metolan. Jokaisesta perjantaisesta kesäsaunastakin tehdään päiväraportti, johon listataan kävijät ja veden lämpötila. Myös kyläyhdistyksen nettisivut sisältävät runsaasti ajantasaista tietoa tulevista tapahtumista.
Yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Joutsen on tottunut työssään Ykkösakselin hankeneuvojana järjestelmälliseen raportointiin, ja sama meno jatkuu myös yhdistystoiminnassa. Ei ihme, että kyläyhdistyksen tukikohtaa Lainerantaa on saatu kunnostettua ja rakennettua vuosien saatossa mittavaksi vapaa-ajan keskukseksi.
– Vähän papereiden pyörittelyä ja lomakkeiden täyttämistä se vaatii, mutta aika hyvän tuntipalkan siitä lopulta saa, Joutsen arvioi.
Naarjärven rannalla sijaitseva kyläyhdistyksen saunarakennus ja grillikatos rakennettiin jo nelisentoista vuotta sitten. Viimeisin hanke oli rannan ruoppaus ja isomman laiturin hankkiminen kaksi kesää sitten. Tieksmäki-Metolan kyläyhdistys on saanut tukea hankkeisiinsa vuosien saatossa yli 50.000 euroa. Talkootyötä hankkeisiin on kuulunut lähes 2400 tuntia.
– Vaikeahan tällaisia olisi ollut toteuttaa ilman EU-rahaa, myöntää Joutsen.

Hannu Ekblom on tavannut harrastuksensa parissa kaikennäköisiä siivekkäitä.
Lue lisää...
Hannu Ekblom tulee vastaan Förbyn venesatamassa, kiikari kaulassa tietysti. Lintumieheltä pitää kysyä, mitä kuuluu lintumaailmaan.
–Seuraava SSP-pyynti pitäisi tehdä, viisi on jo tehty.
SSP-pyynti Suomessa käynnistyi vuonna 1986, Rusthollinlahdella SSP-rengastuspyynti alkoi 1992,
Sisämaan seurantapyynti (SSP) on vakioituihin verkkopyynteihin perustuva varpuslintujen seurantaohjelma, joka tuottaa tuloksia lintujen vuosittaisista kannanmuutoksista sekä poikastuotosta ja elossasäilyvyydestä.
Pyyntejä pyritään tekemään 12 kertaa toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana eli noin kymmenen päivän välein, jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus säilyisi.
Hannu  Ekblom on aktiivisimmasta päästä, ”Linnut vuosikirjan” mukaan hän on pyytänyt samoilla paikoilla 363 kertaa.

Perniön ja Teijon kirkot ovat varsin suosittuja turistikohteita näin kesäaikaan. Vaikka yleisöryntäystä ei nähdä muuten kuin ryhmien muodossa, vierailijoita kertyy koko kesän aikana helposti useita satoja. 

– Ensimmäistä kertaa tulimme Perniön keskustaan, näimme tuo tiekirkkokyltin ja käännyimme tänne. Mitä muuta nähtävää täällä on, kyseli Emma Rinneheimo perjantaina.

– Ehdimme käydä jo hautausmaalla, ja se oli kyllä hieno. Niin hienosti hoidettu, ja joka haudalla kukkia. Taisi siellä yksi hoitamaton hauta olla, mutta ei yhtään sen enempää.

Rinneheimot olivat edellisenä päivänä käyneet ihastelemassa myös Teijon pientä kirkkoa. Helsingissä asuva Saga Lippo puolestaan lähti Perniöstä Teijon kirkkoon tutustumaan vieraillessaan Perniössä asuvien sukulaistensa luona.

– Kaikki historialliset miljööt kiinnostavat minua, mutta tämä nyt oli jäänyt vielä katsastamatta. Myöskin täkäläiset ruukit näin vasta nyt. Nämä maisemat hoitavat kaupunkilaisen sielua, vaikka lapsuuteni vietinkin maalla, Saga Lippo mainitsi.

Koko juttu huomisessa lehdessä

Särkisalossa epäiltiin kadoksissa olleen kolmivuotiaan pojan joutuneen veden varaan sunnuntaina iltapäivällä. Poika kuitenkin löytyi kuivalta maalta hyvässä kunnossa. Prakantielle hälytettiin useita palokunnan yksiköitä Perniöstä, Särkisalosta ja Salosta.

Meripelastuskeskus hälytti paikalle meripelastushelikopterin Turusta sekä Hangon merivartioaseman partion.

Antti Kiuru luovuttaa verta kaksi kertaa vuodessa.
Lue lisää...
Perniön seurakuntatalossa luovutettiin tiistaina verta. Kun puolet neljätuntisesta rupeamasta oli ohi, luovuttajia oli käynyt 25.
– Päivän tavoite on 60 luovuttajaa. Nyt kun ihmiset ovat pääsemässä töistä, niin ehkä tämä tästä vilkastuu, ennakoi vastaava sairaanhoitaja Päivi Lentovaara-Msadek.  
Veripalvelu käy Perniössä kolme kertaa vuodessa tarjoamassa mahdollisuuden verenluovutukseen.
Yleensä kaksi näistä mahdollisuuksista on käyttänyt Antti Kiuru.
– Armeijassa vuonna 1978 luovutin ensimmäistä kertaa. Sitten oli taukoa, mutta 90-luvulla aloitin uudestaan. Joku kaveri Postissa minulle tätä taisi suositella. Meillä oli Postissa oikein porukkakin tähän, mutta nyt se on vähän hiljentynyt, Kiuru kertoo.
Paikallinen verenluovutusmahdollisuus on Kiurulle tärkeä, sillä hän ei ole viime vuosina luovuttanut verta missään muualla.
– Aina kun olen paikalle tullut, niin olen saanut luovuttaa. Olen pysynyt onneksi terveenäkin. Piikkikammoakaan en ole potenut, Kiuru vakuuttaa. 

Koko juttu painetussa lehdessä

Markku ja Pirjo Salonen sekä Jouko ja Lea Juvonen pitivät sunnuntain konsertista.
Lue lisää...
Pilvinen viikonloppu kääntyi auringonpaisteeksi, kun ihmiset kansoittivat Kiskon punaisen kirkon tienoon sunnuntaina iltapäivällä. Sisältä kirkko hohti valkoista loistetta kilpaa Laulun juhlaa - konsertin tähtien kanssa, jotka ovat musiikkimaailman huippua. Ylioppilaskunnan Laulajien seniroista koostuva mieskuoro YL Alumni Ensemble esitti muun muassa Heikki Klemetin Oi kallis Suomenmaan ja Sibeliuksen Sydämeni laulun. Huippusopraano Camilla Nylund lauloi pianisti Matti Hirvosen säestämänä muun muassa Armas Järnefeltin, Toivo Kuulan ja Selim Palmgrenin säveliä.

Kirkon pihamaalla odottelivat kiskolaispariskunta Markku ja Pirjo Salonen kiikalalaisten ystäviensä Jouko ja Lea Juvosen kanssa. Juvosetkin ovat alun perin Kiskosta.

- Sydänkesän Sävelet on aivan upea tapahtuma. Hankimme liput aina heti talvella, Pirjo Salonen kertoo.

Nelikko kehuu vuolaasti Kiskon nykyistä kulttuuritarjontaa, jota Kisko-Seura vie aina vaan parempaan suuntaan. On niin musiikkia kuin taidenäyttelyitä.

Tomi Työppönen (vas) ja Leevi Vuorinen tekivät rippileirillä rukousrannekkeet.
Lue lisää...
Yli 20 perniöläistä nuorta on kuluvalla viikolla osallistunut rippileiriin leirikeskus Reilassa. Perinteinen saman ikäluokan keskeinen rippileiri pitää edelleen pintansa, vaikka erikoisleirejäkin on tarjolla. Hiihdossa hyvin menestynyt Leevi Vuorinen olisi hyvin voinut valita urheiluun keskittyvän rippileirin.
– Vierumäellä olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta sitten olisi päässyt ripillekin siellä kaukana. Urheiluleirit ovat myös aika kalliita, ja siellä ei olisi ollut näitä tuttuja kavereita mukana, perusteli Vuorinen kotiseudun leirin valintaa.
Urheiluharjoitteluun leiri tuo vähän kevyemmän jakson, mutta lenkillekin on tarkoitus välillä lähteä.
Yleisleirin valitsi myös Tomi Työppönen.
– Tälläkin seudulla olisi ollut mahdollisuus valita soutu- ja ratsastusleiri, mutta en halunnut millekään erikoiselle. Onhan niillä hintaa, mainitsi Tomi Työppönen.
– Rippikoulu merkitsee minulle kasvamisen tiettyä vaihetta. Se on yksi etappi elämässä, hän pohtii.

Lisää rippikouluasiaa huomisessa lehdessä

Särkisalossa tarvittiin lauantaina poliisia selvittämään käsirysyksi yltynyttä velanperintää. 

Poliisille tuli iltapäivällä ennen kello neljää ilmoitus, jonka mukaan Särkisalossa on omakotitalon pihaan tullut miesjoukko ja pahoinpidellyt talon isäntää. 
Ilmoituksen mukaan neljän miehen joukko oli ajanut pakettiautolla pihaan ja käynyt kiinni isäntään, jonka oli kuitenkin onnistunut paeta paikalta. 
Tämän jälkeen miehet olivat poistuneet paikalta ja poliisi tavoitti heidät Perniöstä. 

Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että välikohtaus liittyi maksamattomaan laskuun; pakettiautolla liikkeellä olleen porukan oli ollut tarkoitus hakea pois omakotitalon kalusteita, joiden asennustyöhön liittyvää laskua isäntä ei ollut sovitusti maksanut.  Tilanne oli kuitenkin pian miesten pihaan tultua kärjistynyt.  Varsinaisena velkojana oleva kiskolainen mies oli lyönyt velallista useita kertoja, samoin häntä oli mukiloinut toinen seurueen jäsen. 

Isäntä sai välikohtauksessa huuleensa verta vuotavan haavan. Häiriköinyt miesjoukkio on otettu kiinni, ja asiaa tutkitaan törkeänä kotirauhan rikkomisena sekä pahoinpitelynä.

Ystävykset Hanna Lehtonen (vas) ja Päivi Kainulainen ovat aloittaneet triathlonin vasta tänä vuonna.
Lue lisää...
Puolenpäivän aikaan startannut Kisko-Triathlon aloitti Perniön raveilla jatkuneen vilkkaan urheilupäivän lauantaina eteläisessä Salossa. Kaikki triathlonkisaajat eivät suinkaan olleet kokeneita kestävyysurheilijoita, vaan mukana oli myös paljon ensikertalaisia.
Iisalmesta kotoisin olevat Hanna Lehtonen ja Päivi Kainulainen ovat varsin tuoreita lajin harrastajia. Hanna oli lähdössä ensimmäiseen kisaansa, Päivi toiseen.
– Tämä on sellainen aikuisiän unelma, joka toteutuu nyt. Lapset olivat aiemmin sen verran pieniä, että sitä piti lykätä. Nyt löysin netistä Triathlonhaaste-sivuston, ja aloin harjoitella sen ohjelman mukaan. Takana on 12 viikon harjoittelu, Hanna Lehtonen kertoi.
Hyvät lapsuuden ystävät Kainulainen ja Lehtonen olivat aloitteneet triathlonharjoittelun viime talvena toisistaan tietämättä. Nykyisin Helsingissä asuvan Kainulaisen miesystävä on innokas triathlonharrastaja.
Uinti on monille triathlonin haastavin osuus. Lohjalta Kiskoon saapunut Tino Casagrande kävi talvella uinnin tekniikkakurssin uimahallissa. Niin ikään lohjalaiselle Hanna-Kaisa Roihalle uinti on entisenä kilpauimarina helpompaa.
– Avovedessä uiminen on niin erilaista kuin hallissa. On virtauksia, ei näe pohjaa, ja pitää pystyä myös suunnistamaan oikeaan suuntaan, Roiha selvitti.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20