Uutiset

Vanha louhos on valtava, satoja metrejä suuri tyhjä tila.
Lue lisää...
–Mitä tuo kiiltävä tuolla katossa on? –Mihin noita rautajuttuja on käytetty?

Ilmassa oli koko joukko hyviä kysymyksiä maanantaina.  Tällä kertaa kosteassa ja viileässä ilmassa: ne esitettiin Tytyrin kaivoksessa Lohjalla, noin 80 metriä maanpinnan alapuolella. Voisi sanoa, että Särkisalon koulun oppilaat olivat kotiseuturetkellä, vaikka matkaa määränpäähän tulikin taitettavaksi satakunta kilometriä.

 Särkisalo on tietyssä mielessä elänyt kalkista yli vuosisadan. Karl Forsström perusti kalkkikaivoksen Förbyyn vuonna 1882. Sen vierelle syntyi tehdas, joka yhä jalostaa muualta tuotavaa kalkkikiveä paperiteollisuuden tarpeisiin.   Forsströmin suku vaikutti myös Lohjalla, missä Tytyrin kaivos nojaa seuraavaan polveen:  Karl Forsströmin poika Petter valvoi kalkkitehtaan rakennustöitä. Lohjan kaivos aloitti toimintansa vuonna 1897 ja kaivostoiminta jatkuu edelleen, mutta osa jo loppuun kalutusta kaivosalueesta on valjastettu matkailukäyttöön.  Särkisalon kaivokseen ei ole vierailla asiaa, mutta Petter ja Margit Forsströmin säätiö tarjosi Särkisalon koululle kiertokäynnin Lohjalla. 

Perniöläislähtöinen Ville Oksanen vahvistaa asemaansa suomalaisen maastohiihdon valmennushierarkiassa. Hänestä tulee naisten maajoukkueen päävalmentaja. Haastajaryhmän vetäjänä ja PeU-kasvatin Lauri Vuorisen henkilökohtaisena valmentajana toimineen Oksasen aisaparina naisten toisena valmentaja aloittaa Tshekin maajoukkueen valmennustävissä viime kausien aikana toiminut Ilkka Jarva.

Maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajan pestiä hoitanut Matti Haavisto toimii jatkossa joukkueen johtajana. Hänen roolinsa on olla valmentajien sekä asiantuntijatiimin tukena sekä vastata suksihuollon johtamisesta huoltopäällikkö Aki Hukan kanssa.Miesten hiihtojoukkueen maajoukkuevalmennuksesta vastaavat jatkossa Teemu Pasanen ja Mikko Virtanen.Maastohiihdon valmennuksen uudelleen organisoitumisen tavoitteena on kaksi vahvaa linjausta. Maajoukkuevalmennuksen tehostaminen nojaa johtamisen ja valmennuksen vahvistamiseen sekä roolitusten selkiyttämiseen. Lisäksi joukkueen sukupolvenvaihdos on kesken ja nuorten urheilijoiden tukemiseen saadaan uudella toimintamallilla enemmän resursseja.
– Palautteiden jälkeen valmennusjohto kokosi asiat ja teki tarvittavia suunnanmuutoksia toimintaan. Toiminnan linjaukset ovat nyt valmiina,  kertoo  Haavisto.

Veteraanipäivän vietto alkaa Perniössä kunniakäynnillä sotaan lähteneiden muistomerkillä.
Lue lisää...
Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Perniön seurakuntatalossa lauantaina puhunut Tuula Keskitalo nosti esiin sota-ajoista kertovista juhlapuheista usein puuttuvat naiset. 
Salon Seudun Lottaperinne ry:n puheenjohtajana toimiva Keskitalo painotti naisten roolia sodista selviämisessä.
– Suomen nainen on kautta vuosikymmenten pystynyt toimimaan poikkeusoloissa omille taidoilleen sopivissa huoltotehtävissä vapauttaen niistä sotilaita varsinaisiin sotilastehtäviin. Naiset ruokkivat ja vaatettivat sotilaat valaen heihin uskoa ja toivoa paremmista ajoista. Heidän tehtäviinsä sisältyi ilmavalvontaa, joka auttoi siviilejä suojautumaan ja sotilaita valmistautumaan edes hetkisen aiemmin. Naiset hoitivat riittävää perusarkea ja taipuivat välttämättömimpien asioiden hoitoon pelon ja ahdistuksen hetkinä, niin että haavoittuneet saivat hoidon, kaatuneet kunniallisen valmistelun lepoon kotiseurakunnan multiin ja omaiset tuen ja lohdun. 

Perunan istutusta seuraa multaus. Olli ja Matti Kipinoinen toteavat, että perunalle paras kesä on ilmoiltaan lämmin, mutta säännöllisiä yösateita saisi olla.
Lue lisää...
Perunan istutukset ovat täydessä käynnissä eteläisessä Suomessa.
Tenholassa Hultan tilalla työt aloitettiin jo pääsiäisviikon tiistaina.
–Kuudentenatoista päivänä aloitettiin, kun viime vuonna aloituspäivä oli kahdeskymmenes.  Mutta nyt on saatu jo isompia aloja istutettua. Alku on ollut siinä mielessä hyvä, toteaa Matti Kipinoinen. 
–Peruna saatiin hyvärakenteiseen maahan. 
–Routa oli ollut riittävän syvässä, jatkaa Olli Kipinoinen.

Hultassa istutustyöt jatkuvat pitkälle toukokuuhun.  Ensimmäisiä varhaisperunoita Matti Kipinoinen uskoo nostettavan Tenholassa noin viikkoa ennen juhannusta.
–Se on tavoite, jos ei mitään varsinaista katastrofia säiden suhteen tule.
–Olen ymmärtänyt, että saaristossa on jo perunaa taimellaan ja sieltä varmaan nostetaan perunoita jo koulunlopetusviikonloppuun, Matti Kipinoinen uumoilee. 

Hultan tilalla perunaa kasvaa noin 40 hehtaarilla ja satoa toimitetaan Perniön lisäksi ennen muuta läntiselle Uudellemaalle.Kun varhaisperunan sesonki alkaa, tavaraa ei seisoteta varastoissa vaan toimitetaan kauppohin käytännössä sitä mukaa, kun tilauksia tehdään.
–Se on melkein reaaliaikaista kaupankäyntiä, Olli Kipinoinen toteaa. 

Koko juttu painetussa lehdessä

Työnjako huoltolan pihalla. Kirjan kuvitusta.
Lue lisää...
Tämähän on idylli: funkisrakennukset kylpevät kevätauringossa ja meri kimmeltää avoimena. 

Germundsvidjan alueen rakennuksia Perniössä asuttavat nyt mielenterveyskuntoutujat ja toimintaa alueella pyörittää Esperi Care. Edelleen on kyse ihmisten hoitamisesta ja auttamisesta kuten vuosikymmenien aikana sitä ennenkin.   Alkoholistiparantola alueella avattiin vuonna 1938 ja vuonna 1991 toimintansa samoissa rakennuksissa aloitti vastaanottokeskus. 

Mitä mahtuu kuluneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin, selviää painotuoreesta kirjasta ”Ihmisiä ihmillisyyden äärellä”.  Teoksen on kustantanut Perniön kotiseutuyhdistys ja sen on pääosin haastatteluista kirjoittanut perniöläinen toimittaja Minna Urpo.

Kertojien ydinjoukkona ovat Perniön huoltolassa karjanhoitajana toiminut Leo Fadjukov, tilanhoitajana työskennellyt Isto Laamanen ja puuseppä Matti Rytkönen.   
–Tämä oli hyvin omavarainen yhteisö ja työntekijöiden piti asua alueella, Minna Urpo tähdentää.

Huoltolassa kantavana ajatuksena oli saada alkoholistit kiinni töihin ja sitä kautta normaaliin arkeen ja päivärytmiin. Alueella oli muun muassa viljanviljelyä, kasvihuoneita, sikala ja kanojakin, samoin puusepänverstas. Esimerkiksi Hangon ja Tammisaaren varuskuntiin huoltolan pelloilta toimitettiin 30 tonnia perunaa vuosittain.

Perniössä toimivan Juhalan asuinyksikön loppu on sinetöity. Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n rakennustoimikunta päätti viime torstaina, että keskus vuokraa Attendon Pärla-hoivakodin tilat Kemiöstä kehitysvammaisten asuintiloiksi.

Perniönseudun Lehti uutisoi suunnitteilla olevasta muutoksesta jo huhtikuun alussa. Uuteen yksikköön siirtyy Juhalasta 14 asukasta ja 11 työntekijää.  Paikkoja uudessa talossa on 30 ja suunnitelmissa on, että syksyyn mennessä asukkaita olisi 25. Torstain kokouksessa KTO:n rakennustoimikunta päätti myös, että Juhalan tilat asetetaan myyntiin.

 Attendolta vapautuneesta talosta tulee toinen KTO:n asuinyksikkö Kemiönsaarella. Toinen yksiköistä on Strandvik, jossa asuu 11 iäkästä kehitysvammaista.

Hyväntekeväisyyspolkijat pyöräilevät tapahtuman väreissä. Pyöräilijöiden lisäksi matkassa on huoltojoukkoja.
Lue lisää...
Kim Grusander ajaa kuvaa varten pari lenkkiä Perniön Lupajalla ja katsoo pyörän matkamittariin.
–975 metriä.  Ei ihan tuhattaneljääsataa kilometriä, hän naurahtaa.

Myöhemmin kesällä tulee täyteen sekin.  Silloin määränpäänä on Pariisi ja pontimena polkimilla hyväntekeväisyys.   
Vuonna 2002 syntyi Tanskassa hyväntekeväisyystempaus Team Rynkeby – God Morgon.  Pyöräilyhankkeen tuotto osoitettiin Odensen yliopistollisen keskussairaalan lasten syöpäosastolle. Tapahtuma on nyt kasvanut yli 2000 pyöräilijän tempaukseksi.  Suomesta on mukana kaikkiaan seitsemän joukkuetta ja Kim Grusander polkee Turun joukkueessa, missä on pyöräilijöitä 40. 
–Tässä saa yhdistettyä oman kropan ja itselle tärkeät arvot, Grusander tiivistää. 

Poliisi oli pitämässä ratsiaa pääsiäislauantaina hieman ennen puolta yötä Perniöntiellä.

Paikalle ajoi poliisille entuudestaan tuttu parikymppinen mies, jolla ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta.

Asian selvittely jäi kesken, kun hätäkeskukseen ilmoitettiin, että Perniössä huoltoaseman pihalla on usean eri henkilön välinen puukkotappelu.

Poliisit joutuivat jättämään kortittoman kuskin asian tutkimisen kesken ja lähtemään kirkonkylään huoltoaseman pihalle.

Mitään puukkotappelua ei kuitenkaan ollut, ilmoitus oli perätön.

 

Poliisit palasivat ratsiapaikalle, mutta aikaisemmin pysäytetty henkilöauto oli poistunut paikalta, vaikka miestä oli kielletty lähtemästä liikkeelle.

Toinen poliisipartio oli kuitenkin vastassa Perniöntiellä lähempänä Salon keskustaa ja sai pysäytettyä samaisen auton ja kuljettajan.

Nuortamiestä epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja tämä oli jo 23.

Voimala esittäytyi viime viikolla Perniössä. Palautelappuja tutkivat ammattiopiston Kaisa Järvinen, projektipäällikkö Salla Seppälä ja uraohjaaja Marjut Laaksonen.
Lue lisää...
Salon työllisyyspalveluiden Voimala-palvelupiste on toiminut Salon keskustassa parin vuoden ajan ja sen suosio kasvaa jatkuvasti.Nyt palvelu jalkautuu myös Perniöön;  luvassa on ennen heinäkuuta kaksi päivystyspäivää. 

Salossa on opittu, että keskenään samanlaisia päiviä ei Voimalassa ole: jollekin tulijoista riittää kertakäynti ja joku käy useammin. 
 –Joku on voinut viipyä kerralla pari tuntiakin, kertoo uraohjaaja Marjut Laaksonen.

Keskeinen on tavoite;  etsiä yhdessä esimerkiksi koulutus- tai työpaikkaa tai vain auttaa siinä, miten töitä haetaan. Hakemuksia ja CV:itä on tehty Voimalassa porukalla.
–Sellainen tarina on tuttu, missä ihminen on osaava ja ammattitaitoinen, mutta ei osaa kirjoittaa osaamistaan auki hakemukseensa, sanoo Salon seudun ammattiopiston Kaisa Järvinen.

Katja Taimela sai onnitteluhalit Vilhonkadulla maanantaina.
Lue lisää...
Katja Taimelalla oli maanantaina puhelimen viestimuisti ihan täynnä ja päiväohjelmakin aika täynnä. Iltapäivällä oli kiitosten aika; jälleen yhdet kahvit juotiin Salon työväentalossa, kuten sosiaalidemokraattien kansanedustajalle sopiikin.Taimela valittiin sunnuntaina neljännelle kaudelleen 5734 äänellä.

Hän  myöntää, että suurin jännitys ei tällä kerralla kohdistunut omaan menestykseen
–Ennemmin kannoin huolta siitä, miten käy puolueen valtakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Taimela toteaa, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ehkä ollut parhaimmillaan vaalitenteissä.
–Vaalipiirissä perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät kovan tuloksen. Tai ehkä pitäisi sanoa, että perussuomalaiset ja Li Andersson, pohtii Taimela.

Mikko Lundenin puhelin ei ehtinyt vaalien jälkeen jäähtyä; viestiä ja puhelua tuli koko ajan.
Lue lisää...
Hyvä, että Mikko Lundén ei ole opetellut kahvia juomaan.Se nimittäin jäähtyisi, kun mies saa tämän tästä nousta salolaisen kahvilan pöydästä ottamaan vastaan ohikulkijoiden onnitteluja. Kädenpuristajia riittää ja puhelimessa odotti vielä maanantaina iltapäivällä purkamistaan satoja viestejä.

Salolainen Mikko Lundén valittiin sunnuntaina kansanedustajaksi perussuomalaisten riveistä 4504 äänellä .Ensin tuli tieto varasijalle noususta, sitten läpimenosta.
–Kyllä siinä volyymi nousi.

Politiikkaan Lundenin innosti Jouko Laxell, joka puhui miehen kymmenisen vuotta sitten ensin Salon kuntapolitiikkaan kokoomuksessa. Puolue vaihtui ja ympyrät kasvoivat ja ensi tiistaina alkaa työ Arkadianmäellä. Mikko Lundén vetää K-marketia Somerolla ja tuli sitä ennen salolaisille tutuksi K-Citymarketista. Lundén uskoo tuttuuden olleen vaaleissa etu. 
–Liikkeessä sitä on ihmisten keskellä koko ajan ja kuulee esimerkiksi maatalouden asioita. Ei ole haitannut kauppaa, vaikka vetäjä on politiikassa aktiivinen.

Orcam lukee hiljaisella äänellä Päivi Viggin korvaan, mitä keksipussin kyljessä sanotaan.
Lue lisää...
Perniöläinen Päivi Vigg luki viime torstaina Perniönseudun Lehteä tippa linssissä. Ei siksi, että lehdessä olisi ollut jotain surullista, vaan koska se oli ensimmäinen kerta kahteen vuosikymmeneen, kun hän luki lehteä itse. 
– Se fiilis, kun sitä sai lukea eikä vaan kuunnella. Sai selailla ja rapistella,  olihan se ihan mieletöntä.

Teknologia voi tuoda valtavasti helpotusta näkö- ja kuulovammaisten elämään ja tällä kerralla apu löytyy tussikynän kokoisesta pötkylästä silmälasien sangassa:  Orcam –merkkinen lukulaite hyödyntää keinoälyteknologiaa ja se osaa tunnistaa sille opetettuja kasvoja ja lukea tekstiä.  Jo kotona aukeaa laitteen avulla ihan uusi maailma:  Vigg menee keittiön ovelle, missä ovenpielessä on kiinni lasten urheiludiplomit. Nekin Orcam lukee hänelle;  korvaan kuuluu hiljainen naisen ääni, kun laite muuttaa lukemaansa tekstiä puheeksi. 
–Mieti nyt töissä, jos on pino paperia. Saan itse katsottua, mitä siinä on ja voiko ne heittää pois tai pitääkö niille tehdä jotain eikä tarvitse pyytää avustajaa siihen,  Vigg hehkuttaa.

Perniön yhteiskoulun sisäilmassa ei ole juuri moitittavaa, jos oppilailta kysytään.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sisäilmakysely toteutettiin viidessä salolaiskoulussa, ja Perniön yhteiskoulun ja lukion lisäksi olivat mukana tutkimuksessa Mustamäen, Armfeltin, Moision sekä Hermannin koulut. 

Perniön yhteiskoulussa todettiin esimerkiksi liian kuumaa tai vetoista olevan tavanomaista vähemmän, samoin kuivaa ilmaa tai poikkeavia hajuja.  Liian kylmää koettiin olevan vähän enemmän eli tavanomaisesti, samoin liian kirkasta, hämärää tai meluisa.  Oireita on koettu muihin yläkouluihin tai lukioihin verrattuna saman verran; alatiehengitysoireita ja silmäoireita tavanomaista vähemmän. 

Lukion puolella liian kylmää todettiin vastausten perusteella olevan tavanomaista enemmän.  Muuten esimerkiksi vetoa, kuivaa ilmaa tai hajuja oli tavanomaista vähemmän.  Meluisuutta ja pölyisyyttä koettiin olevan tavanomaista vähemmän.  Lukiossa alahengitystieoireita sekä silmä- ja iho-oireita oli tavanomaista vähemmän.

Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja nimettömänä ja sen tulokset analysoi THL. Kyselyn teetti Salon terveyspalvelut yhdessä lasten ja nuorten palveluiden kanssa.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20