Uutiset

Mathildedalissa paiskaavat kättä uusi ja vanha rakentaminen; vanhaa rakennuskantaa on kunnostettu uuteen käyttöön ja uudisrakennukset täydentävät kylän ilmettä.
–Ruukki on nähnyt paljon. Vaikka on uuttakin, historia luo tänne ihan oman sfäärinsä, maalailee Meri-Teijo Ski&Action Parkin Tapani Kakko.

Lauantaina rantaan odotetaan koko joukkoa ihmisiä, kun alueen tarjontaa esittelevä Huvilat@Ruukki –tapahtuma pyörähtää käyntiin jo kolmatta kertaa.
–Se on palvelujen esittelemistä, mutta samalla siinä on sitä yhteisöllisen mökkeilyn esiintuomista ja esimerkiksi ympäristön kunnioitusta, yhtenä yrittäjänä mukana oleva Kakko tuumii.
Rannassa esittäytyvät monien alojen yrittäjät; sisustus- ja rakentamisalan lisäksi framilla ovat myös alueen harrastusmahdollisuudet. 

Teijolla pohditaan, missä ja kenen toimesta koululaisten iltapäivätoiminta kylällä jatkossa järjestetään.
Opetuslautakunta käsitteli tiistaina viittä iltapäivätoimintaa koskevaa teijolaisten vanhempien jättämää oikaisuvaatimusta.
Teijolla ei ensi lukuvuotena järjestetä ekaluokkalaisille iltapäivätoimintaa. Syynä on lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös, jonka nojalla iltapäivätoiminnan pienin ryhmäkoko on kahdeksan oppilasta.
Iltapäivätoimintaan ei järjestetä kuljetuksia, mutta olemassa olevia koulukyytejä voi käyttää, jos suunta on oikea ja autossa tilaa.
Ainoa vaihtoehto päästä kaupungin järjestämään iltapäiväryhmään ekaluokkalaisille, on nousta koulupäivän päätteeksi linja-autoon ja matkustaa pariksi tunniksi Saloon Alhaisten koulun iltapäiväryhmään.

Kemiönsaaressa selvitellään kuolleena löytyneen merikotkan tapausta.

Mökkiläinen löysi ennen vappua Kemiönsaarella Vänoxan itäpuolelta kuolleen merikotkan. Lintu oli aikuinen naaras ja se toimitettiin Eviran tutkimuksiin. Tutkimusten perusteella asiassa on syytä epäillä rikosta, koska merikotkassa on todettu ampumajäljeksi sopiva vamma. Eviran erikoistutkijan mukaan ei pystytä varmuudella sanomaan, onko linnun löytöpaikka sama kuin missä se on ammuttu.

On mahdollista, että lintu on osuman saatuaan lentänyt tai liitänyt ehkä pidemmänkin matkan. Varmuudella ei pystytä myöskään sanomaan, onko lintua ammuttu lennossa vai silloin, kun se on ollut paikoillaan. Kuolleella merikotkalla oli höyhenetön alue vatsan puolella, mikä on todennäköinen haudontalaikku. 

Poliisi pyytää vihjeitä asiasta jotain tietäviä Kemiönsaaren poliisin numeroon 0295 417 321 tai sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Janne Rautio viiltelee graavisäynävästä siivuja.
Lue lisää...
Janne Rautio veistää graavikalasta siivuja ja tarjoaa kohta vieraalle kalaleipää. 

-Siika on tiukoilla tässä kisassa, eikö vaan, hän kysyy. 
Maistuva kala leivällä on graavattua säynävää; mausteena suolaa, pippuria, sokeria ja Raution itse tekemää yrttiseosta.
Kohta tarjolle tulee lisää maistiaisia: savustettua sorvaa ja särkeä. Keittoa varten Rautio on keittänyt liemen neljästä särkikalasta ja kiiskestä.

Ensimmäisen kerran särkisalolainen Rautio kertoi kirjahaaveestaan kesällä 2013. Tuolloin kirja kulki työnimellä "Roskakalasta gourmetruokaa".
Nyt viiden vuoden työ päättyy, kun Otava julkaisee Raution kirjan "Suomalaista villikalaa". Virallinen ilmestymispäivä on torstai. Mukana kirjassa on kaikkiaan 23 kalalajia, ja läpi käydään niin kalan käsittely kuin reseptitkin. Rautio on intohimoinen kotikokki, mutta saanut vetoapua muualtakin - esimerkiksi keittiömestari Maija Silvennoinen on antanut kirjaan ohjeita.
-Työn määrä yllätti, Rautio myöntää.
-Vaikka suu paukkuu, on sittenkin eri juttu kirjoittaa painettua tekstiä.

Kevätsää helli maanantaina: Heikki Erjala sai kylvää juurikasta auringonpaisteessa.
Lue lisää...
Heikki Erjalalla oli maanantaina yksi toive yli muiden.
–Isompia vesisateita ei nyt kaivattaisi, ettei maa liety eikä tule kuorta päälle.
Alkamassa oli sokerijuurikkaan kylvö Perniön Lupajalla.
Erjala oli töissä poikansa pellolla ja katselee kevättä yli 50 viljelijävuoden kokemuksella.
–Jos tässä nyt ollaan vähän myöhässä, niin kyllä se siihen vaihteluväliin menee kuitenkin, hän puntaroi.

Maanantaiaamuna olosuhteet olivat erinomaiset.
–Nyt maa on erinomaisessa kunnossa, mitä nyt muutamassa paikassa on vähän liettyneitä kohtia. Mutta jos niiden kuivumista jää odottamaan, sitten on taas muualla liian kuivaa, Erjala tuumi.
Juurikasta oli kylvettävänä 25 hehtaarille.
–Kolme-neljä päivää varataan siihen ja heti perään aloitetaan viljankylvöt, Erjala kaavaili.

Erjalan tavoin oloja kehui maanantaina Sucroksen viljelypäällikkö Tero Tanner.
–Nyt on tilanne mitä parhain, parikymmentä lämmintä ja aurinko paistaa.
Kylvöt ovat vauhdissa lounaisessa Suomessa, mutta Satakunnassa vielä odotellaan peltojen kuivumista.
Juurikkaan viljelyala on 10 500 hehtaaria, saman verran kuin viime kesänä.
–Emme valitettavasti saaneet uusia sopimuksia ja luopujiakin oli.
Tannerin mukaan sopimusten teko alkoi joulukuussa liian myöhään. Ensi kesän sopimuksia lähdetään hankkimaan jo heinäkuussa.

Suu messingillä, maissinaksujen tai hassunnäköisen vieraan takia. Susanne Oinosen Mio-poika oli maanantaiaamuna yhtä aurinkoa. Sunnuntaina perheessä vietetään ensimmäistä äitienpäivää.
Lue lisää...
Tämähän on kuin missä vaan perheessä, jossa on pieniä lapsia. Muovikauha lojuu keittiön lattialla ja keittiöstä kadonnut kierrevatkain on kymmenkuisen Mion kädessä matkalla suuhun kahden hampaan jyrsittäväksi.
–Vatkain on näköjään ihan ykkönen, naurahtaa Mion äiti Susanne Oinonen.

Ollaan Perniön Somerikossa ja aikaa sunnuntaihin on muutama yö.
Susanne Oinoselle sunnuntaissa on omanlaistaan merkitystä: se on hänelle ensimmäinen äitienpäivä, ja toive on klassinen.
–Olen yrittänyt muistutella jo jonkin aikaa, että jos silloin saisi aamupalan sänkyyn, hän virnistää.
–Nyt osaa jo samaistua omaan äitiin ja ymmärtää, miten mielissään hän oli, kun sai aamupalat valmiina. Isän kanssa niitä tehtiin aluksi ja myöhemmin sitten itse, hän muistelee.


Äitinä oleminen ei ole varmastikaan koskaan ollut helppoa. Nykyään vaikeuskerrointa tuo sekin, että enemmän tai vähemmän osuvia näkemyksiä lastenhoidosta ovat nettipalstat ja blogit täynnä.
–Mielipiteitä on palstoilla joka lähtöön, mutta niitä pitää osata suodattaa. Maalaisjärjellä varmasti pärjää. Eihän tämä kuitenkaan rakettitiedettä ole, Oinonen miettii.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on julkistanut seuraavan neljän vuoden tienpidon ja liikenteen suunnitelman.
Tienpidon puolelta ei eteläiseen Saloon ole paljon tiedossa, lähinnä pahimpia paikkoja päällystetään uudestaan.
Särkisalontie saa uutta pintaa Ylönkylästä Finbyhyn, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty: se voi olla vuosina 2019-2021.
Samalla aikataululla päällystetään Kiskontietä Karjaskylästä Pullolaan ja Pullolasta Tuohittuun.
Kemiöntietä, eli tietä 183 päällystetään loppupäästä tänä vuonna Lövbölen tienhaarasta Kärran tienhaaraan. Siitä Taalintehtaalle ja toista haaraa Lövön paikkeille seuraavan kolmen vuoden aikana. Sama tehdään liki koko Suomenkulmantielle.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee virkamiestasolla, vaikka poliittisella tasolla uudistuksesta ja sen aikataulusta käydään  kädenvääntöä.  Salossa vieraillut Varsinais-Suomen muutosorganisaation johto esitteli nykyhetken tilannetta muun muassa kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille.

Perniössä kiinnostavat erityisesti väliaikaistiloihin siirretyn terveysaseman ja Vuorelan hoivakodin dementiayksikön tilanne. Dementiayksikön asukkaat muuttavat syksyllä Saloon Mahlakankareelle väliaikaistiloihin.
Muutosorganisaatio ei ota kantaa siihen, miten Salon kaupunki asian ratkaisee.
–Tässä vaiheessa se on puhtaasti Salon kaupungin asia. Me emme voi ottaa siihen kantaa. Yleinen viesti on ollut sellainen, että suosittelemme maltilliseen etenemiseen, on sitten kysymys uusinvestoinneista tai kiinteistöjen myynneistä, muutosjohtaja Antti Parpo sanoo.
Hänen mukaansa kunnat tekevät omat päätöksensä. Esimerkiksi Kemiönsaaren kunnassa tehtiin päätös terveyskeskuksen rakentamisesta ja asiasta käytiin keskustelua myös muutosorganisaation kanssa.

Kaupunginjohtaja Lauri Innan mukaan myös Salo käy jatkuvaa keskustelua muutosorganisaation johdon kanssa monenlaisista asioista.
Perniön terveysaseman tilanne on joka tapauksessa ratkaistava.
–Perniö on hieno eteläinen keskuksemme. Meillä on oma investointitaulukkomme. Meidän pitää harjoittaa vastuullista päätöksentekoa. Syksyllä on meidän viimeinen momentum, Inna pohdiskelee.

 

Perniöläisen ravintolan anniskelualueella sattui sunnuntaina aamuyöstä puoli kahden aikaan välikohtaus, jossa perniöläinen nuorimies sai ruhjeita kasvoihinsa ja häneltä katkesi hammas

Paikalla olleiden kertoman mukaan hämeenlinnalaismies oli tarttunut perniöläisnuorukaista ranteesta ja olkavarresta ja kaatanut tämän vatsalleen maahan.

Hämeenlinnalainen antoi selitykseksi omalle käytökselleen, että hän oli huomannut kyseisen päihtyneeltä vaikuttavan nuorukaisen pyrkivän aidan yli anniskelualueelle. Mies oli tarttunut nuorukaista käsivarresta, jolloin tämä oli kaatunut maahan.

Lue lisää...
Hiihtäjäpari Lauri Vuorinen ja Johanna Matintalo katkaisi lomansa maastojuoksujen takia.

Jarkko Järvenpään kunto on rautaa. Tampereen Pyrinnön mies voitti maastojuoksun SM-kisoissa Perniössä miesten yleisen sarjan molemmat matkat. Järvenpää nappasi ensin voiton puolenpäivän aikaan startanneella 12 kilometrin matkalla ja juoksi tuplamestaruuteen vajaa viisi tuntia myöhemmin kisat päättäneessä neljän kilometrin kisassa.

– Oli hienoa päästellä täydellä keuhkolla, iloitsi Järvenpää jälkimmäisen voittonsa jälkeen.

Lyhyemmän matkan veto yllätti hänet itsensäkin.

Naisten yleisessä sarjassa saatiin odotettu voittaja, kun estejuoksijana paremmin tunnettu Vasa IS:n Camilla Richardsson otti ylivoimaisen voiton.

– Pyrin ottamaan alun rauhallisesti, mutta sitten kuitenkin kiristämään, koska Kristiina Mäellä on parempi loppukiri, Richardsson analysoi juoksuaan.

Lue lisää...
Perniöläinen Markku Kaartinen on 55-vuotiaitten maastojuoksun Suomen mestari.

Perniöläinen Markku Kaartinen voitti SM-maastoissa 55-vuotiaiden miesten sarjan. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijoita edustavan Kaartisen aika oli kuuden kilometrin matkalla 23.22. Kunto-Pirkkojen Jari Leppämäki hävisi kuusi ja Porvoon Urheilijoiden Jari Uusitalo 11 sekuntia.

Sarjassa oli 28 osallistujaa.

Lue lisää...
Sanni Väyrynen ja Matti Tamminen lähtivät kilpailun vanhimpina matkaan yhtä aikaa.
Ensimmäinen SM-maastojen lähtölaukaus pamahti lauantaina kymmeneltä aamulla Perniön liikuntahallin kupeessa. Perniön vauhtiviikonlopun saivat aloittaa lähes käsikynkkää 90-vuotisten miesten sarjan Matti Tamminen ja 80-vuotisten naisten sarjan Sanni Väyrynen lähtönsä ainoina osanottajina. Tällä kertaa Väyrynen oli jonkin verran nopeampi reilun kilometrin matkalla.

– Aloitin juoksun vasta 60-vuotiaana. En tiedä mistä sain voimaa lähteä tänne, sillä viime vuosi on ollut täynnä surua. Miesystäväni ja poikani menehtyivät, ja itsekin sain kilpirauhasen syövän. Harjottelu on jäänyt tosi vähiin, Sanni Väyrynen harmitteli.

Matti Tamminen on kiertänyt paljon veteraanikisoja ulkomaita myöten. Hänen päälajinsa on kävely, juoksuun hän osallistuu vain silloin tällöin.

– Juoksukisat aloitin vasta eläkeiässä. Nuorempana lajini oli pyöräily, osallistuin esimerkiksi Kyyjärven ympäriajoon.

Lauantain kisapäivän yksi mielenkiintoisimmista nimistä oli Moskovan olympiakisojen kaksinkertainen mitalisti Kaarlo Maaninka. Kauhajoen Karhua edustava Maaninka voitti 65-vuotiaiden miesten kilpailun tiukasti kolmen sekunnin erolla ennen Rovaniemen Roadrunnersin Kauko Tuiskua.

– Aktiiviuran jälkeen pidin taukoa juoksemisesta noin 15 vuotta. Eläkeikää lähestyessä piti aloittaa uudestaan, kun kunto alkoi heikentymään.

Maaninka uskoo, että suomalaisjuoksijalla on edelleen mahdollisuudet päästä maailman huipulle.

– Kovaa työtä se vaatii ja paljon harjoittelua ulkomailla. Etenkin vuoristoharjoittelua, painotti Maaninka.

Aikuisurheiluliiton SM-maastojen jälkeen juostiin lauantaina Perniössä vielä 9-13 -vuotiaiden maastojuoksukisat.

Kilpailut jatkuvat sunnuntaina alkaen kello 11. Silloin ratkotaan mestaruudet yleisissä sarjoissa sekä yli 15-vuotiaiden nuorten sarjoissa.

Kaukurintien arkea parhaillaan on reikien väistely. Tien korjaus alkaa lähiaikoina.
Lue lisää...
Kaukurintie Perniön ja Kiskon välillä menee lähiaikoina remonttiin.
Tiellä tehtiin viime kesänä monessa paikassa peruskorjausta, jossa vaihdettiin maamassoja ja laskettiin uusi päällyste. Kuluva kevät on kuitenkin saanut vielä korjaamattomat kohdat pahaan kuntoon; tiessä on reikiä ja heittoja.
–Siinä on runkokelirikkoa, jonka vuoksi tien kantavuus on mennyt. Ensin antaa periksi tien runko ja sitten päällystekin, selvittää aluevastaava Markus Salminen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Tielle on asetettu jokin aika sitten painorajoitus ja korjaustöihin käydään käsiksi ehkä jo ensi viikolla, jos tiepohjan kunto sen sallii.
–Routa on ollut uskomaton siinä, miten hitaasti se sulaa, Salminen sanoo.

Toistaiseksi tiellä on tehty tänä vuonna vain hätäkorjauksia.
–Tarkoituksena on vaihtaa massoja ja uusia päällyste sen jälkeen. Korjauksista tulee olemaan haittaa liikenteelle, kun työtä tehdään kaista kerrallaan, ennakoi Salminen.
–Todennäköisesti tien annetaan olla murskepintaisena jonkin aikaa ennen päällystämistä, jotta maa oikein painuu.
Aluevastaava uumoilee, että työt kestävät loppukevään ajan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20