Uutiset

Mathildedalin ruukinkartano avaa ovensa perjantaina leipomoravintolana. Tuomo Holm ja Elina Rantamäki odottavat positiivisen jännityksen kera tulevaa kesää.
Lue lisää...
Kun kyläleipuri Elina Rantamäki ja oluenpanija Tuomo Holm kolme vuotta sitten ostivat Mathildedalin kartanon, ei heillä ollut ajatustakaan siirtää yritystoimintansa mukanaan. Toisaalta vaihtoehto oli aika ilmeinen, sillä vanha 18 neliön Kyläleipurin toimipiste sadan metrin päässä kävi ahtaaksi. Viime kesän Mathildedal buumissa ajatus laajentumisesta viimein kirkastui.

-Viime kesä osoitti, että on mahdotonta kasvaa kylän kanssa vanhoissa tiloissa. Siellä tulivat jo laadulliset asiat vastaan, kuten taikinoiden lämpötilat, sanoo Rantamäki.
- Olihan se vaikea päätös siirtää yritys omaan kotiin, mutta toisaalta alakerta ei ollut juuri käytössäkään. Oikeastaan voidaan sanoa, että tätä ei suunniteltu etukäteen, mutta palaset ovat vain loksahdelleet paikoilleen ja meillä on vahva intuitio, että tämä toimii, jatkaa Holm.

Remontti aloitettiin viime syksynä. Talo sai ensin maalämmön, jonka jälkeen alakertaan tehtiin 100 neliön tilat yritykselle. Pariskunta on yhdessä sisustussuunnittelijan kanssa luonut modernin minimalistisen ilmeen, joka sopii hyvin vanhaan ja arvokkaaseen taloon.

Viikonloppuna avajaisiaan viettävä leipomoravintola uskoo tuotteidensa ja miljöön vetävän väkeä.

Lue koko juttu torstain 16.5. lehdestä.

 

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa metsää kulottamalla Teijon kansallispuistossa Endalin alueella tiistaina ja keskiviikkona. Kulotuksessa muodostuu runsaasti savua, joka on havaittavissa laajalla alueella polton aikana ja parin päivän ajan polton jälkeen. Noin neljän hehtaarin kulotusalue sijaitsee Metsäkulmalla Puolakkajärven pohjoispuolella.
Savun vuoksi kannattaa välttää liikkumista Endalin laavun ja Puolakkajärven pohjoispuolen suunnalla näinä päivinä, opastaa Metsähallitus.

Kalle Salokannel. Rea Bergman, Marja-Sisko Ranta ja Pentti Niemi olivat keskiviikkona Punaportissa laittamassa paikkoja kuntoon.
Lue lisää...
Pentti Niemi napsautti eilisaamuna sähköpatterin päälle Punaportissa: mereltä puhaltanut viima oli saanut sisätilatkin koleaksi. 

Lauantaiksi toiveissa oli suotuisaa säätä ja sitä myöten paljon kävijöitä. 

Teijon alueen kyläyhdistys sai Punaportin lahjoituksena metallityöväen ammattiosastolta kevättalvella.   Pakettiin kuuluivat tontti ja rakennukset ja ehtona oli, että Punaportista tulee kylätalo.  Näin tapahtuu, ja ylihuomenna kyläyhdistys järjestää Punaportissa ensimmäisen avoimien ovien tapahtuman. 

Kyläyhdistyksessä luotetaan tiimityöhön ja oma tiimi perustettiin myös kylätaloa varten.  Niemen luotsaama joukko on saanut kevään aikana aikaan melko lailla uudistuksia: esimerkiksi huussi on päivitetty ekokäymäläksi, kompostori hankittu, boileri uusittu ja hormit tätä luettaessa nuohottu.  Vielä eilen odottivat ripustamistaan seinälle lahjoituksena tulleet raanu ja televisio.  Lauantaina luvassa on ainakin makkaraa, elävää kitaramusiikkia Mathildedalista ja ammattiosaston puolesta lahjoitusta junailemassa olleen Jukka Roosin puhe.   

Ennen muuta kyläyhdistys pitää avoinna toiveiden tynnyriä. 
–Tämän talon toiminta hakee muotoaan ja ideoita ja ehdotuksia otetaan vastaan,  puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta lupaa. 

Tuula Gustafsson, Jorma Ponkala ja Harri Gustafsson tutkivat esiin rapsutettuja nimiä.
Lue lisää...
Kallion laella ja syrjissä Mathildedalissa on nimi poikineen, seitsemisenkymmentä kaikkiaan.   Nimet on hakattu kiveen ja osan viereen on vielä nakuteltu vuosilukukin.  Joku KJ Eliasson on ikuistanut itsensä tuohon, joku J.E Grann tuohon.  Stenman on ollut asialla huhtikuussa 1885. 
–Kun ostimme alueen, kuulimme, että täällä on aikoinaan ihmisiä istunut, kertovat Tuula ja Harri Gustafsson.

Yli sata vuotta sitten kiveen hakatut nimet ehtivät jo saada päälleen sammalta ja jäkälää ja näkyvissä oli vain osa.  Gustafssonit törmäsivät perniöläiseen Jorma Ponkalaan, joka otti asiakseen alkaa puhdistaa kalliota ja etsiä nimiä.  
–Tätähän on niin jännää tehdä, Ponkala hehkuttaa.

Tyra Reitti liittyi marttayhdistykseen vuonna 1949. Sunnuntaina hänelle ojennettiin liiton vuosimerkki.
Lue lisää...
Pienessä pussissa pöydällä se on:  kullanhohtoinen ansiomerkki ja sen keskellä Marttojen koristeellinen M-kirjain.   Särkisalolainen Tyra Reitti sai vastaanottaa sen sunnuntaina yhdistyksen juhlassa; Reitille tulee täyteen 70 vuotta marttojen jäsenenä.  Särkisalo-Finbyn marttayhdistys puolestaan juhli 80-vuotista taivaltaan. 

Oikeastaan marttojen historia pitäjässä kantaa vielä kauemmas. Särkisaloon perustettiin kaksi marttayhdistystä vuonna 1915; ruotsinkielinen Pettuun ja Ulkoluotoon ja kaksikielinen haaraosasto Finbyyn. Toiminta ehti 1920-luvulla tyrehtyäkin, mutta vuonna 1938 perustettiin  Etelä- Karjalassa Koiviston saarella Saarenpään kylässä marttayhdistys. Kun koivistolaiset tulivat evakkoina Särkisaloon, he jatkoivat toimintaa, ja Särkisalon yhdistyksen historian lasketaan alkaneen Saarenpään yhdistyksen perustamisesta.

–Koivistolaiset tulivat ja toivat marttayhdistyksen tullessaan, Tyra Reitti muistelee.

Toivat he muutakin, nimittäin erään Arvi Reitin.  Arvista tuli sittemmin Tyran aviomies. 
–Sikäli marttoihin oli hyvä mennä, että siellä oli sitten Arvin sukulaisiakin.

Perniön nuorisotila Narikan pihassa tapahtuu huomenna vaikka mitä. Narikan kevätpiknik on osa Unelmien liikuntapäivä-tapahtumaa. 
–Ensin saa juosta ja sitten herkutella, vitsailee nuoriso-ohjaaja Elisa Paavola. 

Kerrotaan houkuttimet ensin:  8C-luokka pitää herkkupuffettia, makkaragrilli on kuumana ja kahvitkin saa juoda.   Ennen tai jälkeen syömisen voi pelata esimerkiksi maastobingoa, missä bingolapun numerot kerätään puistoon sijoitelluilta rasteilta. Bingon lisäksi pääsee kokeilemaan esimerkiksi tuuriaan onnenpyörässä tai ylittämään esteitä keppariradalla.

Pääkallotynnyrien arvoitus vei nuoret linnanraunioille Kiskoonkin. Kuvassa perrniöläisnäyttelijät Anniina Roos, Annaliisa Salmelin ja Erno Laakso. Kuva Yle Kuvapalvelut.
Lue lisää...
Maalle loman viettoon tulleet Jaakko ja Petra ystävystyvät naapurin Nornan kanssa. Vanhan myllyn alue ja kaivos ovat kiehtovia tutkittavia kolmikolle, mutta joku muukin kiertelee siellä. Purosta löytyy outo tynnyri ja järvellä molskahtelee. Mitä Kranssi ennustaa Pohjantähdelle ja miksi Laakkosen auton taka- ja eturekisterikilvet ovat erilaiset? 

Näin kuvaillaan Ylen esittelytekstissä vuonna 1993 valmistunutta nuortensarjaa Pääkallotynnyrit. Viisiosainen sarja tulee nähtäväksi Yle Areenaan torstaina 9. toukokuuta, ja eteläiseen Saloon sarja liittyy hyvin vahvasti:  sitä kuvattiin muun muassa Mathildedalissa ja Teijolla, Särkisalossa louhoksella, Kosken voimalaitoksella ja Haapaniemen linnanraunioilla Kiskossa ja lisäksi keskeiset näyttelijät olivat Perniöstä.  
–Raunioilla kuvattiin painajaiskohtausta eräänä yönä.  Minulla oli yöpaidan alla angoravillainen alusasu ja juoksin juoksumatolla, kun juoksin muka Nipa Niemisen esittämää gangsteria karkuun, muistelee pääroolia eli Nornan osaa esittänyt Annaliisa Salmelin nauraen.

 

Veneessään yöpynyt pariskunta onnistui pelastamaan miehen merestä Mathildedalissa sunnuntain vastaisena yönä.

Satamassa veneessään nukkunut pariskunta heräsi kuultuaan avunhuutoja mereltä. Mies pukeutui pelastautumispukuun ja nainen soitti hätäpuhelun. Heti tämän jälkeen kaksikko lähti etsimään huutajaa ja he onnistuivat paikantamaan veneen perässä roikkuneen miehen selältä.

Pariskunta nouti pelastusrenkaan laiturilta ja sitoi siihen köyden. Pelastusrenkaalla he vetivät miehen paikkaan josta hänet voisi nostaa ylös. Kahden ihmisen voimat eivät siihen kuitenkaan riittäneet. Avukseen he huusivat rannalta kaksi miestä joiden avulla mies onnistuttiin pelastamaan laiturille. Mieheltä riisuttiin märät vaatteet, hänelle annettiin takit päältä ja hänet käärittiin veneestä noudettuun avaruuslakanaan.

Perniönjokeen  asennettiin torstaina öljypuomitus, koska vedessä oli öljykalvo.  VPK puomitti joen kello kuudentoista paikkeilla St1-huoltoaseman yläpuolelta ja selvittelyssä oli, mistä vieras aine jokeen on päässyt.  

 

Arto Markkola ja Heikki Välkkilä olivat viime viikolla mittausvaiheessa: mihin asennetaan puomit, mihin muuta varustusta.
Lue lisää...
Teijon kylänrannassa on huhkittu puolentoista viikon ajan palveluja paremmaksi. Täysin palvellut vanha vieraslaituri on vaihtunut uuteen. 
–Viikko on varattu rakennustöihin, kertoi Amestrans Ky:n Arto Markkola perjantaina. 

Tänään eli vapun jälkeen asennustyön olisi näin määrä olla lopuillaan. 

Markkolan yritys vastaa asennuksesta, itse laituri on A-Laiturit Oy:n valmistama ja kyseessä on kaupungin hanke.

Uuteen laituriin tulee kolmetoista puomipaikkaa ja yksi poijupaikka; tarkoituksena on, että toinen sivu jäisi isommille veneille, jotka voivat kiinnittyä laituriin kyljittäin.

Kovin kevyttä tavaraa mereen ei nosteta: pelkillä pohjaan laskettavilla painoilla on Markkolan mukaan massaa yhteensä 32 tonnia ja ketjujenkin paino mitataan sadoissa kiloissa.  Itse laituri painaa vielä enemmän

Veneenlaskijoidenkin osaa parannetaan: tarkoituksena on jossain vaiheessa uusia veneenlaskupaikan asfaltti, kertoo kaupunginpuutarhuri  Matti Nikander.


PeU-Basketin koripallomiehistössä loistavan ykkösdivisioonakauden 2018-2019 pelannut Remond Brown on valittu sarjan All Stars -viisikkoon.

Eliittikvintetin muut pelaajat ovat Tapiolan Hongan takamiehet Jouko Järvinen ja Topi Halme sekä maan kolmanneksi korkeimman sarjaportaan voittaneen järvenpääläisen Raiders Basketin väkivahva laituri Derylton Hill ja kaksimetrinen sentteri Otso Laakkonen.Raiders Basket juhlii miesten I divisioona B:n mestaruutta voitettuaan hieman yllättäen sarjan finaaleissa Hongan otteluvoitoin 3-1. Samalla RB saa mahdollisuuden hakea paikkaa ensi kaudeksi I divisioona A:han, ja näin tulee erittäin suurella todennäköisyydellä myös tapahtumaan. 

Palkinnot 1B-divisioona osalta jakoi Eurobasket.com- verkkopalvelu.Vuoden parhaaksi pelaajaksi valittiin Hill, joka noteerattin myös parhaaksi laitahyökkääjäksi, finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) sekä sarjan parhaaksi ulkomaalaisvahvistukseksi.

.PeU-Basketin takamies Teemu Jarhio sai  Eurobasket.com. -sivuston kunniamaininnan.

Merihelena Leskisen takana on maisema Nötön ja Aspön väliltä. Maalauksessa tekevät matkaa purjealukset Pommern, Suomen joutsen sekä kuunari Linden.
Lue lisää...
Mathildan Marinan Merigalleriassa ovat seinät jälleen täynnä kuvataidetta.

Jo kolmatta kertaa järjestettävässä näyttelyssä teemana on nimen mukaan meri, ja mukana on töitä kuudelta taiteilijalta.Yhdenkään näkemys merestä ei ole samanlainen, ei myöskään suhde mereen. Esimerkiksi sauvolaisella Merihelena Leskisellä on takanaan 40 000 purjehdusmailia.  Kolmannen polven purjehtija äkkäsi meren aiheeksi pikkutyttönä syysmyrskyssä. 
–Taivas oli keltainen, ja minusta se oli yksinkertaisen hienoa.

Leskinen myöntää, että meri on aiheena vaikea. 
–Siksi sitä maalaankin.  Aaltojen rytmi on monelle haastava. On totuttu tasaiseen rytmiin, mutta aallot etenevät täydellisen epätäydellisesti.

Yhtä lailla omia purjehduskokemuksiaan on käyttänyt hyväksi eteläisen Salon edustaja, Mutaisissa asuva Aila Salmivaara, jolta on esillä grafiikkaa ja puupiirroksia. Särkisalon maisemat ovat edustettuna Erkki Kiesvaaran maalauksissa. Kiesvaara teki Salossa pitkän uran historian ja yhteiskuntaopin lehtorina ja innostui eläkepäivinään taiteesta.   Merigalleriaan työt tulevat Kiesvaaran pojan ja tämän puolison kokoelmista. 
–Jos jotain myyntivoittoa tulee, perustamme niillä stipendirahaston historian opiskelijoille, kertoo miniä Anu Kiesvaara.

Mukana ovat llisäksi salolainen kuvataiteilija Hanna Lamnaouer, somerolainen kuvataiteilija Pekka Leppälä ja vantaalainen valokuvaaja Heli Kolho.Näyttelyyn voi tutustua Marinan aukioloaikoina 2.9. asti.

Helena Blomqvistilta on Levolassa esillä hänen käsityökaluilla puusta tekemiään esineitä kuten astioita, keittiötarvikkeita ja jakkaroita.
Lue lisää...
Puinen lintu pöydällä on lastuista liimatun säkkärän tukkansa puolesta Einstein, mutta myös kuulu säveltäjä voi tulla mieleen.
–Hän on Måsart, sanoo Ann Jonasson.

Sanaleikki voi vaatia suomennoksen: mås on lokki ruotsiksi ja kun siihen lisää taiteen englanniksi, päästään Måsartiin.
Hän ja muut hilpeät Jonassonin puutyöt täyttävät osan Levolasta, naapurihuoneessa jatkaa saman materiaalin kanssa Helena Blomqvist, joka korostaa muodon löytämisen riemua.
–Esimerkiksi tässä veistoksessa puun oma muoto teki tukan.Totta: pää on klapin päähän muotoiltu, mutta loimukoivun urat tekevät veistokselle pitkän, aaltoilevan tukan kuin itsestään

Kolmas tekijä Sattumien summa -näyttelyssä on Ingrid Signell, jonka leipälaji ovat tekstiilityöt; harrastus muuttui työksi ja käsityöyhtiö Parmelia syntyi 20 vuotta sitten.
–Eikä tällaisesta työstä eläkkeelle jäädäkään, Signell sanoo.

 

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20