Uutiset

Kesämökin terassi kärysi  Pajajärvenpolulla Perniössä. Pelastuslaitos sai hälytyksen vähän ennen aamukymmentä sunnuntaina.

Palokunta sammutti kytevät rakenteet.

Leiriläiset saivat muistoksi numeroliivit ja vielä niiden rintamukseen nimmarit Lauri Vuoriselta.
Lue lisää...
–Menikö sulla hyvin tässä kisassa? Entä tässä? 

Ilmassa oli perjantaina hyviä kysymyksiä ja tussikynän suhinaa. Kynä piirsi nimikirjoituksia kortteihin ja liiveihin ja vastaus kysymyksiin oli, että jossain kisassa meni hyvin ja pidemmän matkan kisassa ei sillä kerralla niin hyvin.
Nimikirjoituksia jakeli ja kysymyksiin vastaili perniöläissyntyinen maajoukkuehiihtäjä Lauri Vuorinen, jonka nimeä kantava nuorten hiihtäjien leiri pistettiin perjantaina pakettiin.

Lauri Ski Camp järjestettiin Perniössä toista kertaa ja Vuoriselle mukana olo on melkeinpä sydämenasia.
–Tässä nyt kuitenkin on jonkinlainen esikuva ja sitä haluaa innostaa osaltaan nuoria lajissa. Siitä se palo omallakin kohdalla aikoinaan lähti, Vuorinen makustelee.

Nimestä huolimatta Ski Campilla ei hiihdetty, mutta pistettiin muuten jalkaa toisen eteen; ohjelmassa oli muun muassa kuntopiiriä, vaellusta, ponnistusvoimaa kehittäviä harjoituksia ja vähän rullasuksilla menoakin.
–Vedin vähän sen tapaisen harjoituksen torstaina kuin minkä itsekin olisin voinut vetää. Into porukassa oli kova, Vuorinen kehaisi.

Perniön lukiossa aloittaa ensi syksynä 23 opiskelijaa. He ovat: Heino Jenni, Helmroos Henna, Hurme Anniina, Jokela Liinu, Järvinen Emil, Kauppila Stefanus, Kesälä Milla, Kuusijärvi Erika, Lilja Camilla , Luukkanen Vilma, Peltola Alina, Poutanen Aada, Ristimäki Juliet, Rokka Tuuli, Sainio Niko, Siltanen Sauli, Suomi Sonja, Suvinen Saaramaria, Työppönen Tomi, Virtanen Minja, Vuorinen Leevi.

Yrittäjät Juha-Pekka Honkanen ja Joonas Särkinen sanovat, että Kela-ajot ovat maaseudun taksien perustyötä.
Lue lisää...
Perniöläiset taksiyrittäjät Joonas Särkinen ja Juha-Pekka Honkanen ovat vakavina. Maaseudun taksien ajoista tulee leijonanosa Kela-kyydeistä, joiden määrä on pudonnut tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. 

–Päätavoite on, että maaseudun taksit olisivat jatkossa jälleen Salon alueella tasavertaisia muiden autojen kanssa, mitä Kela-kyyteihin tulee, tiivistää Särkinen.

Joukko salolaisia takseja on tehnyt kilpailu- ja kuluttajavirastolle valituksen Kela-kyytejä järjestävän taksikeskuksen toiminnasta.  Taustalla on taksikeskuksen, Lounais-Suomen Taxidata Oy:n toukokuinen päätös, jolla se päätti yhdenmukaistaa koko välitysalueensa Kela-kuljetusten jakoperusteet.   Kuljetuksissa on otettu käyttöön kahden minuutin priorisointi oman asemapaikan autoille; jos esimerkiksi Perniön taksi on tuonut Perniöstä asiakkaan Salon sairaalaan, ja sairaalasta pois lähtevä asiakas olisi Kela-kyydin tarpeessa, ajoon  etsitään ensisijaisesti kantasalolainen tai halikkolainen auto.   Käytännössä kyse on siitä, että maaseudun taksi aniharvoin saa esimerkiksi sairaalan tolpalta Kelan jatkokyytiä. 

–Paariautolla voi saada, mutta pikkuautolla ei käytännössä koskaan, Särkinen arvioi. 
– Salossa kaikkien kelasopimuksen tehneiden autojen pitäisi olla samalla viivalla kaikkien, sanoo Honkanen.

Ohjusvene Tornio ohitti koeajolla Mathildedalin sataman viime perjantaina.
Lue lisää...
Western Shipyardin Teijon telakalla ovat parhaillaan kädet täynnä työtä.
–Vuosihuollot työllistävät. Alukset vaihtuvat kahden, kolmen viikon välein, sanoo toimitusjohtaja Pekka Niinistö. 
–Vuoden loppuun asti on täyttä. 

Peruskuormaa telakalle tuo merivoimien neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjaus. Aluksista ensimmäinen, Tornio, on ollut viime päivät merikoeajoissa.
 –Se alkaa olla laivateknisesti valmis ja lähtee meiltä Upinniemeen ennen juhannusta, Niinistö toteaa.

Toinen vastaava alus, Hamina, on työn alla Teijolla sekin. Sopimus Patrian ja Western Shipyardin välillä solmittiin viime vuoden tammikuussa. Projekti työllistää Western Shipyardilla noin 200 henkilötyövuotta 4 vuoden ajan. 

Matildanjärven eteläosan pohjapatoa ei näillä näkymin poisteta. Asiassa teki hallitusaloitteen helmikuussa Saku Nikkanen (sd) ja aloitteen mukana oli kirje, jossa joukko kyläläisiä esitti huolensa järven tilasta.  Paikallinen näkemys on, että järven pohjapato on syypää järven pohjan humuskerrokseen ja järven muutenkin heikentyneeseen tilaan.   Esityksenä oli, että pohjapato purettaisiin ja järven vedenpinnan korkeutta ohjattaisiin säännöstelypadolla, joka sallisi esimerkiksi pohjan humuksen virrata pois järvestä. 

Eteläisen Salon historiallisista kohteista voi nousta yksi tai useampia valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden listalle.Museovirasto on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jossa inventoidaan ja päivitetään tietoja muinaisjäännöksistä. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto hyväksyisi  listan vuonna 2021. 
–Ennen sitä kuullaan vielä tietysti esimerkiksi maanomistajia, kuntia ja muita tahoja, sanoo projektipäällikkö Teija Tiitinen Museovirastosta. 
–Suomessa on yli 30 000 muinaisjäännöstä ja listalle pääsee muutama tuhat, joten karsinta on kovaa.

Eemeli (Eeli Hämäläinen) antaa verstaastaan käsin lemmenneuvoja piika Liinalle (Tuuli-Maija Jaarinen).
Lue lisää...
Kirakan kesäteatterissa on tänä vuonna melkeinpä enemmän uutta kuin vanhaa.  Tarina on monelle ennestään tuttu; kertomus Vaahteramäen Eemelistä, jolla on hyvä sydän ja kauniit aikeet, vaikka joskus niiden toteutus menee vähän mönkään. 

Paljoa muuta vanhaa kuin Astrid Lindgrenin tarina ei sitten olekaan: ohjaaja Lisamaria Markula on ensi kertaa teatteriohjaajana, 18-jäsenisessä näyttelijäkaartissa on noin puolet ensikertalaisia, kyseessä on Kirakan kesäteatterin ensimmäinen koko perheen näytelmä ja vielä päälle päätteeksi katsomon penkitkin ovat uudet. Kerralla katsomoon mahtuu nyt noin 200 henkeä. Samoin uutta on perhelippu ja se, että väliajallakin on lapsille suunnattua ohjelmaa.

F4-veneen ajaminen on hoikan ja notkean ihmisen puuhaa; sisäänmenoaukko on juuri niin ahdas kuin miltä se kuvassa näyttääkin.
Lue lisää...
–Kyllä se oli aikamoista tunteiden vuoristorataa, kuvaa särkisalolaislähtöinen Lauri Landen rataveneilykauden avauskilpailua.

Kausi avattiin viikonloppuna Raumalla.Synkkää oli varaslähdöstä tullut rangaistus. F4-luokassa veneet ovat lähtöviivalla koneet sammuksissa.
–Olin valmiina sormi starttinappulalla, kun hipaisin sitä vähän liian lujaa.Tuomarit kuulivat starttimoottorin loksahduksen, vaikka punainen valo paloi. Seurauksena oli ylimääräinen sakkokierros.

Parasta oli se, että kalusto toimii.
–Hyvää on, kun vauhti riittää enempäänkin, kunhan saadaan kuljettaja kuntoon, jaksoi Landen alkuviikosta jo nauraa virheelle.

Lopputuloksissa Landen oli viides ja salolainen Roope Virtanen kuudes. Kummankin seura on Salon Kilpaveneilijät. Voiton vei Porvoon Moottorivenekerhon Alexander Lindholm.

Sarja päättyy Helsingin soutustadionilla ajettavaan kilpailuun, Kotkassa jahdataan lisäksi MM-pisteitä.Tämä kesä on Lauri Landenille neljäs kausi kuljettajana, pari vuotta ennen omaa venettä hän kilpaili isä Ilkka Landenin kartanlukijana.

Susi raateli lampaan Barkkalan kylässä lähellä Kosken asemaa viime viikolla. 

Susi kävi lammashaassa keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja jätti jälkeensä pahoin revityn raadon.
–Puolisolle tuli joku ihme etiäinen ja hän lähti katsomaan aitaukseen. Raato oli silloin vielä lämmin, selvittää Timo Pullinen.
Häntä närästää vasta viime viikolla tullut Luken susiennuste, jonka mukaan susilaumojen määrä oli kasvanut selvemmin itä-Suomessa. Luken aineistossa 2-3 suden asuttama reviiri on merkitty Kiskon paikkeille. Kemiönsaarelle on merkitty Suomen alueella liikkuva lauma.  Pullinen tahtoo korostaa, että havaintoja alueella tehdään jatkuvasti. Hänen mukaansa Parkkalassa kuuluu ulvontaa usein ja naapurikylässä Kelkkalassa on tehty aiemmin kesällä näköhavaintokin.

Pullisen pihassa kävi yöllä poliisipartio toteamassa tilanteen ja varmistamassa, että kyseessä oli ollut susi; Pullinen toteaa, että ilveksen tapa on syödä saaliista parhaat palat. Hänen tietämänsä mukaan sudella ja lehmällä olisi ollut kohtaaminen Raaseporin puolella.
Pullisella on 30 lammasta, kyseessä on sivuelinkeino. Aidassa ei toistaiseksi ole sähköä, mutta jatkossa on; lampaistaan Pullinen ei aio luopua.
–Se tässä on paha, että jää pieni karitsa. Niiden selviäminen ilman emää ei ole aina niin varmaa.

 

Alina Ahola kutoi Perniön käsirtyökeskuksessa.
Lue lisää...
Maaliskuun toisesta viikosta asti Perniön käsityökeskuksessa on ollut paikalla ohjaaja vain kerran viikossa. Vielä tammikuussa ovet olivat auki kolmena päivänä viikossa.

Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto kertoo toimenpiteen olevan osa muutosprosessia. 
–Perniön käsityökeskusta ei olla sulkemassa, mutta taloudellisen tilanteen vuoksi meidän on ollut pakko priorisoida ja miettiä mihin resursseja osoitetaan. 

Aalto vakuuttaa, että Perniön käsityökeskuksen kävijämäärien vähyyden vuoksi yhdistys ei ole päätöstään aukioloaikojen supistamisesta tehnyt. 
– Asiakkaat eivät ole tehneet mitään väärää. Ei se ole asiakkaiden vika, jos emme ole osanneet toimia oikein. Me emme ole vain osanneet kilpailla hyvinvointisektorilla ihmisten vapaa-ajasta, toteaa Aalto.

Salon alueella käsityökeskuksia on kaksi, joista toinen Salon keskustassa, kun taas Turussa keskuksia on yksi.

 –Emme halunneet sulkea Perniötä, mutta muutoksia oli tehtävä, joten päädyimme tähän ratkaisuun.

.Palautetta Perniön leikatuista aukioloajoista on sadellut Aallolle ja tilanteesta on käyty paikan päällä keskusteluakin.
–Useinhan ajatellaan toiminnan hiipuessa, että kohta se hiipuu vielä enemmän ennen kuin loppuu kokonaan. Me toivomme kuitenkin, että resursseillamme voimme jatkossakin kehittää paikkaa, sanoo Aalto. 

Kiskon Aijalan ja Metsämontun malmiesiintymistä kerätään uutta tutkimustietoa.  Esiintymät ovat mukana Geologian Tutkimuskeskuksen akkumineraaliprojektissa, jonka osana päivitetään myös vanhojen kohteiden geologisia malleja uusiksi 3D-malleiksi.
–Teknologia on kehittynyt, ja vanhoista kairausnäytteistä saadaan paljon dataa, sanoo ryhmäpäällikkö Irmeli Huovinen Geologian Tutkimuskeskuksesta.

Ainakaan tänä vuonna Aijalassa ei tehtäne mallinnukseen liittyviä mittauksia kummempia maastotöitä, vaan ensisijaisesti töitä tehdään vanhojen kairasydänaineistojen perusteella GTK:n Lopen kairasydänvarastolla. Kairausnäytteistä irti saatu aineisto yhdistetään lopulta kartta-aineiston kanssa ja kolmiulotteisessa mallissa mukaan tulee myös syvyys. Mallien avulla voidaan kaksiulotteisia karttoja paremmin esittää tutkimusalueiden kivilajien syvyysjatkuvuuksia ja suhteita muihin kivilajeihin.

Akkumineraaliprojektin päätavoitteena on arvioida akkutuotannossa tarvittavien mineraalien esiintymistä Suomessa.   Akkumineraaleja ovat muun muassa koboltti, litium ja suomugrafiitti. Aijalassa esiintyy akkumineraaleista kobolttia ja myös kuparia. Tukes myönsi maanantaina GTK:lle varauksen noin seitsemän neliökilometrin alueelle Aijalassa.    Nyt alkava tutkimus toimii pohjana mahdollisille jatkotutkimuksille. Mahdolliset GTK:n jatkotoimenpiteet suunnitellaan uusien geologisten mallien perusteella.  Malminetsintälupaa GTK ei toistaiseksi ole hakenut.  

Magnus Storberg kiipesi pannun päälle.
Lue lisää...
Strömma-Dahlbyn kyläyhdistys kohahduttaa Avoimet Kylät -päivänä massiivisella hyörypannulla. Se on todellinen katseenvangitsija Strömman sillan kupeessa vanhan rantamakasiinin pihalla, vaikka vanhat koneet eivät kiinnostaisi yhtään. 
–Siirsimme tämän kuukausi sitten tien toiselta puolelta vanhalta Strömman sahalta. Höyrypannu on ollut sahalla käytössä vuodesta 1925 aina 50-luvun puoliväliin asti. Saha on ollut merkittävä tällä alueella, joten tämä on iso pala historiaa, kertoo Strömma-Dahlbyn kyläyhdistyksen puheenjohtaja Magnus Storberg. 

Idea höyrypannun siirtoon oli kytenyt jo pitkään yhdistyksen riveissä, mutta vasta nyt se sai konkreettisen päätöksen. –Meille tuli vähän yllätyksenä sen paino. Pannu oli sahalla osittain puiden peittämänä, kun sitä kaivinkoneella sieltä kaivettiin esiin. Vasta sitten sen koko alkoi paljastua.

–Nosturia siinä tarvittiin, sillä se painaa arviolta 8000 kiloa. Matka ei ollut pitkä, mutta sen paino yllätti meidät, kertoo Storberg. 

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Harvinainen isotoukohärkä Lintilässä
  • Kuvaus: Lindilässä käenrieskojen keskellä kulki suuri koppakuoriainen viime viikolla. Syken dosentti Samuli Korpinen tunnisti lajin harvinaiseksi isotoukohäräksi, jonka luultiin jo hävinneen. Viime vuosina lajia kuitenkin on tavattu Hämeessä ja läntisellä Uudellamaallakin. Isotoukohärkää ei tule kuitenkaan ottaa käteen, sillä se ruiskuttaa uhattuna ärsyttävää myrkkyä. –Lindilän luontopäiväkirjaan saatiin mukava lisä, iloitsee kuvan lähettänyt Sakari Korpinen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20