Uutiset

Björn Wadenström, Mårten Johansson ja Henrik Huldin ovat tyyytyväisiä sataman uuteen ilmeeseen.
Lue lisää...
Bromarvin saaristolaissatama on ollut käytössä juhannuksesta lähtien.
Parinsadan asukkaan kylän urakan tulokset hämmästyttävät. Viime syksynä alkaneessa hankkeessa Kyrkovikenin rantaa on siivottu isolla luudalla ja työ jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen.

Saaristolaissatamaa esitelleet kylätoimikunnan puheenjohtaja Henrik Huldin ja projektin vetäjä Mårten Johansson ovat ylpeitä, vaikka talvella korkealla käynyt merivesi ja jäät aikataulua sotkivatkin. Sataman edustalta piti ruopata 5500 kuutiota jouluun mennessä, mutta huhtikuussa kauhottiin viimeiset mudat.
Rantapenger on tuettu teräspontilla ja niiden päälle valettiin betoni.
—Neljäkymmentä kuutiota betonia valettiin sektori kerrallaan ja laituri viimeisteltiin lankutuksella. Neljätuhatta metriä lankkua ja kymmenen tuhatta ruuvia.

Rauni Rokan laukuista löytyy ukulelet melkein joka lähtöön. OIkealla on banjolele, banjon tavoin metallikoppainen ukulelen sukulainen.
Lue lisää...
Miettikääpä ukulelea. Mitä tulee mieleen ensiksi? Joku hupijuttu kuten Ohukainen ja Paksukainen vanhassa komediassa, tai Elvis hömpän Havaiji-leffan julisteessa?

Nyt unohtakaa kaikki edellinen. Ukulelesta on kerrassaan moneksi, kunhan sille annetaan mahdollisuus.
–Se käy punkista klassiseen, tiivistää perniöläinen Rauni Rokka.

Hän jos kuka sen tietää. Rokka tunnetaan Duo Iäni-kokoonpanosta, mutta lisäksi hän vetää Salon ukuleleorkesteria ja vaikuttaa myös Trilobeatit-kokoonpanossa, niin ikään ukulelensa kanssa. Vastikään Rokka palkittiin tekstistään ”Vintage Love” Karkkilassa järjestetyillä Kukulele-festivaaleilla.

Perniössä sattui tiistaina ulosajo.
Nuoren naiskuljettajan ajama henkilöauto oli matkalla Perniöntietä Salon suuntaan, kun se suistui ulos tieltä. Auto osui pylvääseen ja jatkoi siitä Salontien ja kantatien väliselle pellolle, missä pyörähti kerran ympäri.
Auto vahingoittui kauttaaltaan, mutta kuljettaja ei loukkaantunut merkittävästi. Hän saa sakon liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Kaupassa karkkihyllyn alle luikerrellut rantakäärme työllisti palokuntaa keskiviikkona Perniössä.   
Pelastuslaitos hälytettiin K-Supermarketiin illansuussa, eikä tuolloin tiedetty vielä, onko kyseessä kyy vai rantakäärme. 
Palokunta sai  noin 30-senttisen matelijan varsin nopeasti ulos piilostaan.

Eläimet ovat aiheuttaneet samassa kaupassa aiemminkin ylimääräisiä kuvioita: pari viikkoa sitten samasta myymälästä pelastettiin sisätiloihin lennähtänyt lepakko. 

Soraa puroon. Kiskonjokivesistöä kunnostavan Freshabit Life-hankkeen aluekoordinaattori Tapio van Ooik näyttää mallia.
Lue lisää...
–Tulee!
Huuto kaikuu metsärinteessä, kohta kuuluu suhinaa ja kaksi keltaista ämpäriä liukuu rinteeseen viritettyä vaijerirataa pitkin. 

Keinot ovat monet, kun pitäisi saada parin kuution sorakasa tien penkalta muutamaa metriä alemmas puronvarteen vaikka sitten ämpäri kerrallaan.

Soraämpärit liikkuivat tiistaina Perniön Pakapyölin Lohiojalla.
Kuluva viikko on talkooviikko: WWF:n järjestämällä talkooleirillä parikymmentä vapaaehtoista tekee töitä vesistökohteissa eri puolilla Perniötä.
Työt aloitettiin jo sunnuntaina Saarenjärvellä niitto- ja raivaustöillä. Maanantaina ja tiistaina vuorossa olivat Juottimenoja ja Lohioja Perniössä; kumpaakin uomaa parannetaan kiviä lisäämällä ja kuohkeuttamalla pohjaa.
Ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio van Ooik arvioi, että vesistöihin hulahtaa viitisenkymmentäkuutiota kiviaineksia.

Torstaina töissä ollaan Latokartanonkoskella, missä kunnostetaan polkuja ja ohjataan vettä nykyistä enemmän sivu-uomaan.
–Tavoitteena on saada sivu-uomasta runsasvetisempi, jotta kalojen kulku siinä helpottuu ja saataisin poikastuottoa paremmaksi. Uutta kiveä Latokartanonkoskelle ei tuoda, sanoo ohjelmapäällikko Jussi Nikula WWF:sta.

Taimenet sinnittelevät eteläisen Salon puroissa verraten hyvin, esimerkiksi Pakapyölin Lohiojalla on tehty havaintoja kaloista viime vuosiin asti.

Talkoiden katto-organisaatio on Freshabit Life-hanke ja talkoolaisista hyötyy myös Saarenjärveä kunnostava Saavi-hanke.  Talkoot niveltyvät yhteen myös Valonian virtavesihankkeiden kanssa:  Valonia teki jo viime viikolla pohjatöitä Juottimenojalla.

Koko juttu painetussa lehdessä

Tässä tilassa on tulevaisuudessa esillä animaatioelokuvista tuttuja nukkeja ja muuta esineistöä, kertoo Katariina Lillqvist.
Lue lisää...
Oven on pakko olla oikea. Sitä nimittäin vartioi veijarimainen nukke. Koputus oveen, huhuilua, ja Katariina Lillqvist vastaa jostain peremmältä.
Ollaan Teijon kartanon kupeella vanhassa meijerissä, ja ovella päivystävä nukke saa kohta seuraa lajitovereistaan.

Katariina Lillqvist on ennen muuta animaatioelokuvistaan tunnettu ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on viimeiset kolmekymmentä vuotta vaikuttanut pitkälti Tsekistä käsin. Yrityksensä, elokuvaosuuskunta Camera Cagliostron, hän perusti vuonna 1991.
Nyt toiminnan painopiste on palaamassa Suomeen; osuuskunnalla on vielä studio Tsekissä ja museo Helsingissä, mutta Helsinki vaihtuu Teijoon: Lillqvist miehensä, kissansa ja koiransa kanssa asettuu asumaan meijerirakennukseen ja samaan taloon tulee myös näyttelytilaa.
–Tarkoituksena on pitää ensimmäinen näyttely tämän vuoden syyskuussa, Lillqvist kertoo.

Teijon taloa tekijät katsoivat sillä silmällä jo pari vuotta sitten, mutta opiskelijoille tärkeiden liikenneyhteyksien puute kariutti hankkeen tuolloin. Jatko riippuu siitä, miten talon lämmitystekniikan uudistaminen etenee. Osuuskunnalla on tallessa useiden tuotantojen peruina esimerkiksi nukkeja, pienempää rekvisiittaa, lavasteita ja teknisiä laitteita.
–Kaksi ladollista tavaraa, joka onneksi ei tule kaikki tänne, Lillqvist naurahtaa.

Omien kokoelmien lisäksi tilaa tarvitsee tuore lahjoitus: osuuskunta saa belgialaiselta keräilijä-kriitikolta muun muassa isojen studioiden vanhoja piirroksia ja taustakalvoja, joille pitää taata kunnon olosuhteet.
Jatkossa Lillqvistin suunnitelmissa on myös kuvata elokuvia Teijolla, samoin näyttää elokuvia, ja alan opiskelijoitakin kylässä näillä näkymin nähdään.

Koko juttu painetussa lehdessä

Osa eteläisen Salon talouksista jää ilman painettua kansalaisopiston opinto-opasta ja liikuntapalvelujen opasta.   Salon kaupunki kertoi perjantaina, että painossa on sattunut virhe, jonka takia sovitusta 32 300 oppaan painoksesta jää noin  600 painamatta.  Vaje kohdistuu Knaapilan, Kosken aseman, Teijon, Ylönkylän, Särkisalon, Förbyn ja Mathildedalin postinumeroalueille. 

Vajetta on paikattu toimittamalla jakeluun kaupungin omaan käyttöön tarkoitettuja oppaita, mutta ne eivät ole riittäneet joka talouteen. 

Oppaiden jakelusta on julkaistu verkkokysely, johon toivotaan mahdollisimman monen ilman opasta jääneen ilmoittavan osoitetietonsa. Kysely löytyy Tästä

Opinto-oppaan verkkoversiota pääsee selaamaan tästä linkistä ja liikuntapalvelujen opasta puolestaan tästä.

 

 

Neljän huoneiston rivitalo tuhoutui torstaina tulipalossa Kemiössä.   Torstai-iltana Vretan Teollisuustiellä syttyneessä palossa evakuoitiin rivitalosta kaikkiaan kahdeksan ihmistä.  Henkilövahinkoja ei sattunut. Palo on saanut alkunsa yhden huoneiston keittiöstä, mutta tarkempi syttymissyy ei toistaiseksi ole tiedossa. 

Paikalle hälytettiin yli 30 pelastuslaitoksen yksikköä.

Heikki Teiro näyttää, millaista satoa Kuningatar Silvia tänä vuonna suo.
Lue lisää...
Omenasato on kypsymässä tänä vuonna harvinaisen aikaisin. Ensimmäiset lajikkeet ovat jo syöntikypsiä ja syynä poikkeusaikatauluun on kesän lämpimyys.
–Kukinta-aika oli lyhyt. Lämpösummahan aikataulun lopulta määrää ja nyt sato kypsyy melkein turhankin aikaisin, toteaa erityisasiantuntija Tuija Tanska Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.

Omenoita kypsyy lukumääräisesti paljon, mutta yksittäiset hedelmät ovat pieniä.
–Raakileet jäävät pieniksi ja paljon on myös pudonnut maahan, sanoo Tanska.
–Tämä on kaikille viljelykasveille jonkinasteinen katovuosi. Ammattiviljelmillä kastellaan, mutta pieniä ovat omenat niilläkin, Tanska toteaa.

Riittävästi vilvoittelutaukoja ja juotavaa, on ollut Sofia Kukkamaan selviämisstrategia kesätöissä kuumilla säillä. Ensi viikolla alkavat koulut ja samaan saumaan loppuvat helteet.
Lue lisää...
Uskoako tätä.  Perniöläinen Hilla-Maria Leppälahti sanoo ihan vakavalla naamalla, että kouluun kelpaa jo palata.
–Nyt on jo niin vähän tekemistä kotona, hän perustelee.
Toisaalta tekemistä pitkin kesää on kyllä riittänyt: asuntoautomatka Pohjanmaalle, kaksi kertaa Särkänniemessä, useampi kerta yökylässä ja vielä Porispherekin. 
–Ja sitten oli se konsertti Porissa, mikä se oli, muistuttaa kävelyseurana eilen ollut mamma Arja Holm.
–Ai niin, Porisphere, muistaa Hilla-Mariakin.
Edessä on neljäs luokka Perniön Kirkonkylän ala-asteella.
Uutta tulee mukaan sen verran, että opettaja vaihtuu.
–Sekään ei jännitä, kun hän on opettanut meitä ennenkin.

Vanhassa navetassa säilytettiin myös vanhoja rakenteita, vaikka paljon on tehty uuttakin. Raija ja Arto Hämäläinen ovat rakentaneet juhlatilaa pitkälti omin käsin.
Lue lisää...
Jos haluaa aloittaa juhla-ateriansa rukouksella vanhaan malliin, on Väärlän Alitalon juhlatilassa helppo luntata. Juhlatilan seinän taulussa on nimittäin kirjattuna ”Ruokaluwut”.
–Mikael Agricolan aapisesta se on otettu ja taulu itse maalattu, kertoo Raija Hämäläinen.
–Kehys pitää vielä rakentaa ympärille, kun aika sallii, jatkaa puoliso Arto Hämäläinen.

Itse tehdään sekin, ja omien kätten jälkeä on käytännössä kaikki ympärillä näkyvä.
Puuseppäpariskunta on asunut Perniön Väärlässä vuodesta 1994 lähtien ja viime vuodet kunnostanut vuodelta 1928 olevaa pihapiirin navettaa juhlatilaksi. Nyt työ on loppusuoralla ja sekä ylä- että alakerta käytössä.

Ruokaluwut-taulun tekemiseen oli taito omissa näpeissä: Raija Hämäläinen on tehnyt puutöiden lisäksi koristemaalausta ja maalannut taulujakin.
Tuosta vaan muutos ei ole käynyt: Hämäläiset kertovat, että esimerkiksi ylisten kattoparrujen päältä siivottiin valtava määrä vanhoja kauroja ja muuta roskaa, alakerrasta taas roudattiin ulos kärrykaupalla maa-aineksia uuden lattian tieltä.
Seinät on kalkittu ja esimerkiksi vanhoja tukiparruja säästetty, kun mahdollista. Vanhat hevospilttuut toimivat raameina tarjoilutiskille.
–Ideoita kyllä oli tekemisen aikana vaikka miten, mutta ensimmäisen ajatuksen kanssa ei kannata vielä lähteä lekalla hommiin, naurahtaa Arto Hämäläinen.

Koko juttu painetussa lehdessä

Teijolla Masuunissa ja sen ympäristössä sukelletaan tulevana viikonloppuna vanhaan aikaan.
Teijon Wanhanajan markkinoille oli jo maanantaina ilmoittautunut viitisenkymmentä myyjää. Kaupanteon lomaan on molempiin päiviin siroteltu muutakin ohjelmaa, ja tapahtumassa nähdään neljä kertaa myös uusi, Teijon historiasta ammentava pienoisnäytelmä.
Legendan mukaan Teijon Isoholman saaressa asui 1600-luvun lopulla Musta Jaana, saksalaisen sotilaan leski, joka tunnettiin povaajana ja parantajana – mutta jota myöhemmin epäiltiin noidaksi.
–Olin kuullut satunnaisia heittoja hänestä ja se alkoi kiinnostaa. Mikä on tämä Musta Jaana, kertaa käsikirjoittaja Jore Penttinen.

Tarina ei ole vain teijolainen, Musta Jaana mainitaan myös Välskärin kertomuksissa.

Särkisalossa kesäisin asunut ja työskennellyt kuvataiteilija Karin Mascitti-Slotte (1903 - 1976) opiskeli taidetta Ateneumin taideteollisuuskoulussa, Firenzessä ja Venetsiassa ja lasimosaiikkia Muranossa ja maalasi lasimaalauksia useisiin suomalaisiin ja italialaisiin kirkkoihin.

Hän on jäänyt varjoon taidehistoriassamme. Vuosikymmenien myötä Slotte on ollut unohduksissa myös Särkisalon ja Perniön seudulla, jolla hän aikoinaan oli hyvinkin tunnettu.
Särkisalon kotiseutuyhdistys Meripirtin kerho yhteistyössä seurakunnan kanssa herättää Mascitti-Slotten muiston henkiin elokuun toisena sunnuntaina järjestettävissä tilaisuuksissa.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20