Uutiset

Ennen peltien uusimista on katon tukirakenteita korjattava. Ralf Arén näyttää, että katon harja on hiukan notkolla.
Lue lisää...
Matildanjärven rannalla raikuvat lähivuosina taas remontin äänet.  Mathidedalin työväentalo eli Matilda-talo on ollut monenlaisen kohentamisen kohteena viime vuosina, ja seuraavaksi kiivetään katolle. Mathildedalin työväenyhdistys sai aiemmin keväällä Suomen kotiseutuliitolta 5400 euron avustuksen, joka on osoitettu vesikaton korjaamisen suunnitteluun.
–Ehkä vuosi 2020 on se, jolloin varsinaiset työt alkavat.  Tulipalokiirettä ei ole, tuumii työväenyhdistyksen Ralf Arén.

Uusimissuunnitelmat koskevat koko kattoa, ja talon suojelumääräysten nojalla töitä tehdään maakuntamuseon ohjauksessa.  
Korjaustöiden suunnittelu on alullaan ja samalla mietitään myös töiden rahoittamista. Ralf Arén suhtautuu optimistisesti siihen, että avustuksilla katetaan kuluista tietty osuus.
–Meihin on suhtauduttu tässä mielessä tosi hyvin.  Ja mitä enemmän talolla on kyläläisille yhteistä käyttöä, sen myönteisemmin Kotiseutuliittokin varmaan asennoituu, Arén toteaa.

Puitteet ovat parantuneet kaiken aikaa: taloon on viime vuosien aikana muun muassa asennettu maalämpö, paranneltu salin lämpöeristyksiä, maalattu seiniä ja tehty paljon pienempääkin ehostusta.  Myös rahaa on kulunut:

Koko juttu painetussa lehdessä

Perniössä aiotaan asfaltoida tänä vuonna katuja kirkonkylän eteläpuolella.   Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee päällystyssuunnitelmaa kokouksessan ensi tiistaina.  
Esityksen mukaan asfalttia saavat Perniössä Pernänmetsäntie, Natsatie, Elotie, Heinätie, Niittytie sekä Teijon uusi Telakkatie ja sen viertä kulkeva kevytväylä.  
Kaikkiaan kaupungilla on asfaltointiin käytettävissä 700 000 euroa tänä vuonna.  
Muualla eteläisessä Salossa ei ole merkittynä kohteita.

Haja-asutusalueen terveysasemat ja neuvolat sulkevat tuttuun tapaan ovensa heinäkuuksi.
Perniön ja Kiskon terveysasemat ja neuvolat ovat kiinni neljä viikkoa heinäkuun kolmannesta päivästä lähtien.
Vastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan pääterveysasemalla Salossa.
Läntisen terveysaseman hammashoitola on auki koko kesän.
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kesäajan muutoksia ensi viikon kokouksessaan.

Marja Saaren ja Kauko Mäntylän isä osti Hakkalan koulun harmonin huutokaupassa, kun koulu lopetti toimintansa. Heinäkuussa soitin säestää vanhojen koululaisten tapaamisessa Firapelissa.
Lue lisää...
Heinäkuun lopulla Ylönkylässä yritetään tunnistaa vanhoja kavereita, lauletaan koululauluja,  ja ehkä vähän lempeästi kinataankin.
–Voi tulla tilanne, että joku heittää  jonkun jutun, ja toinen siihen, että ei se nyt noin mennyt, naurahtaa Kauko Mäntylä.

Muistelijoita on tulossa paikalle tämän hetken tiedon mukaan kymmeniä, ja heitä yhdistävä tekijä on Hakkalan kansakoulu.  
Hakkalassa käytiin kansakoulua vuosina 1901-1966.   Kauko Mäntylä ja hänen siskonsa Marja Saari kuuluvat nuorimpiin oppilaisiin;  isoveli kävi Hakkalassa koulua vuosina 1961-42 ja sisko Marja vuodet 1963-66.
Hakkala oli maaseutukoulu, mutta satamakaupunkien lailla kylässä saattoi olla kansainvälisiä kohtaamisia. Erään kerran Hakkalan sahalle oli tullut puutavaralaiva, jonka kapteeni käveli ilmeisesti bussipysäkille maantien laitaan ohi koulun.
–Kipparin koppalakki hänellä oli päässä ja sadetakki päällä. Kurkistelimme kuusien lomasta, että kapteeni se on, Mäntylä myhäilee.

Niilin Liljat on harjoitellut Marion Christodouloun (edessä) johdolla reilusti yli kymmenen vuotta.
Lue lisää...
Kun Marion Christodoulou aloitti itämaisen tanssin alkeiskurssin yhteistyössä Perniön liikuntatoimen kanssa 2000-luvun alussa, hän ei voinut aavistaa, että tuosta kurssista muotoutuisi lopulta noin kerran kuukaudessa esiintyvä tanssiryhmä.

Seuraava näytön paikka on toukokuun 6. päivä Salon Hotelli Rikalassa, jonne Niilin Liljat kutsuu myös vierailevia tähtiä aina ulkomaita myöten Oriental Live -tapahtuman merkeissä. Niilin Liljat saa tuolloin taustalleen helsinkiläisen Zorbas Orchestran, joka soittaa kreikkalaista ja arabialaista musiikkia.

Niilin Liljat harjoittelee viikoittain Perniön liikuntahallin peilisalissa. Kahden tunnin sessio alkaa puolen tunnin venyttelyillä, jonka jälkeen tanssitaan.
– Keep turning slowly, very slowly, ohjeistaa Christodoulou musiikin soidessa.
Christodoulou opettaa englanniksi, vaikka suomikin häneltä jo sujuu.

Kansallista veteraanipäivää vietetään viikon kuluttua.
Sekä Perniössä että Särkisalossa juhlassa on mukana nimekäs puhuja.  Perniössä juhlapuheen pitää professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pentti Arajärvi, jolla on isovanhempiensa kautta juuret Perniössä. He toimivat Saurun koulun opettajina 1920-50 -luvuilla.
Särkisalossa juhlapuheen pitää teologian ylioppilas ja entinen keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

Perniön juhla alkaa seurakuntatalossa klo 13 ja Särkisalon vastaava seurakuntakodissa klo 12.  Perniössä juodaan kahvit, Särkisalossa aloitetaan juhla hernekeitolla ja kahvilla.
Molempia juhlia edeltää kunniakäynti paikallisella sotaan lähteneiden muistomerkillä.

Poliisi lopetti pääsiäisenä Kaarinassa loukkaantuneen suden. Kyseessä on poliisin arvion mukaan sama yksilö, joka jäi Perniössä auton töytäisemäksi maaliskuussa, sillä tämän jälkeen on Kemiönsaaressa sekä Piikkiössä tehty yli 20 susihavaintoa, ja näistä suuressa osassa kerrotaan suden liikkuneen ontuen. Perniön onnettomuuden jälkeen susi oli poistunut takaraajansa loukanneena metsään. 

Poliisi ja riistakeskus päättivät lopettaa eläimen turvallisus- ja eläinsuojelullisista syistä.
Eläin lähtee tutkittavaksi EVIRA:n Oulun yksikköön mahdollisen raivotaudin poissulkemiseksi.

Pesänlampi sijaitsee aivan Perniön kirkonkylän ytimessä. Parhaillaan lampi on vähävetinen ja ruovikoitunut.
Lue lisää...
Perniön Pesänlammen tilaa halutaan kohentaa. Salon valtuustossa jätettiin tiistaina 13 valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunki ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin lammen kunnostussuunnitelman teettämiseksi ja padon uusimiseksi sellaiseksi, että siitä ei aiheudu riskiä.

Pesänlampi kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella EU-varoin; tällöin lampi ruopattiin, sen rannat muotoiltiin ja sen pohjoispäähän rakennettiin silta.
Vuonna 2010 lampi tulvi ja vesi aiheutti huomattavia vahinkoja osalle keskustan kiinteistöistä. Osasyynä oli se, että tuolloinen pato esti veden purkautumisen jokea kohti.
Aloitteen jättäneen Matti Varajärven (sd) mukaan patorakenteet jätettiin tämän jälkeen korjaamatta. Kun patoa ei ole, veden määrä lammessa on vähäinen, ja se on pahoin umpeenkasvanut.
–Salon kaupunki on ryhtynyt toimiin mahdollisista Salonjoen tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi kaupungin keskustaajaman osalta ja varannut tarkoitukseen talousarviorahoitusta. Lammen, saati patorakenteiden kunnostukseen ei kaupungilla ole vuoden 2010 jälkeen riittänyt mielenkiintoa, Varajärvi muotoilee.

Karhulahtia on mukana päättämässä muuallakin; Arttu Karhulahden veli nousi valtuustoon Halsualla. -Se kisa olisi kyllä kaihertanut hävitä, vitsailee tuore salolaisvaltuutettu.
Lue lisää...
Arttu Karhulahti päätyy haastatteluun harkinnan jälkeen: tuore kokoomusvaltuutettu asuu Salon Valhojalla, mutta vaikuttaa Perniön yhteiskoulun ja lukion rehtorina myös eteläisen Salon arkeen.
–Äänenihän menivät varsin tasan Salon ja Perniön välillä, tähdentää Karhulahti.

Rehtorin mielessä valtuustossa on opetustoimi.
–Se on jatkossa kunnan tärkein tehtävä, ja opetuspuolella voin viedä sen kentän äänen kuuluviin. Asiaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena, Karhulahti muotoilee.

Kai Schneider on vaikuttanut Teijolla parikymmentä vuotta; miehen ExtremeFun-yritys vie matkailijoita muun muassa Teijon kansallispuiston maisemiin.
Lue lisää...
Kai Schneider kiipeää kalliolle valokuvaa varten. Takana aukeaa Matildanjärvi ja männikkö humisee tuulessa.
–Täällä meillä on ihan valmis mikrokosmos markkinoitavaksi, hän naurahtaa.
Kolmea ruukinkylää edustaa Salon uudessa valtuustossa jatkossa vihreä valtuutettu.
–Uudisasukkaat eivät  enää ole niin perusdemareita, Schneider toteaa.
Hän on vihreä myös toisessa mielessä: valtuustopaikka on hänelle ensimmäinen kunnallinen luottamustehtävä.

 

Kärsimysviikon ohjelmistossa Särkisalossa esitetään tänä vuonna pienimuotoinen draamakollaasi Jeesuksen 7 sanaa ristillä, joka keskittyy Jeesuksen viimeisiin viesteihin ennen hänen kuolemaansa.

Draamakollaasi esitetään pitkäperjantaina Särkisalon kirkossa klo 15 alkavassa Jeesuksen kuolinhetken hartaudessa.

Pääsiäinen näkyy eteläisessä Salossa myös Perniön Pyhän Laurin kirkossa sekä Yliskylän kirkossa.
Tapahtumia:
Kiirastorstaina:
Ehtoollinen Yliskylän kirkossa klo 18
Ehtoollinen Perniön kirkossa klo 20
mukana Perniön Laulukuoro
Pitkäperjantaina:
Jeesuksen kuolinhetken hartaus
Perniön kirkossa klo 15
Lauantaina:
Pääsiäisyön messu Perniön kirkossa klo 23, messun jälkeen yhteinen ateria omin eväin
Pääsiäispäivä su:
Pääsiäisaamun messu Yliskylän kirkossa klo 10.

 

Yli-Sokojan kirkko on Martti Nykäsen ja Leena Harjunpään pihapiirissä. Paanukattoisen kirkon ulkonäkö jäljittelee Pyhtään kirkkoa. Kattomaalaukset on maalannut taiteilija Raul Pohjonen. Kuva Leena Harjunpää
Lue lisää...
Jos teille tulee kutsu Suomen pienimpään kivikirkkoon, niin ajo-ohjeet kannattaa varmistaa.
 Teijon kirkko on opittu tuntemaan Suomen pienimpänä kivikirkkona; ruukinpatruuna Robert Bremerin vuonna 1892 rakennuttama kirkko vetää penkeilleen satakunta sanankuulijaa. 
Pienimmän kirkon tittelille on kuitenkin olemassa jakaja. Kokkolan Yli-Sokojan kylään on noussut kivikirkko, joka Teijon kirkon tapaan on lahja ja kiitos.
Bremer rakennutti Teijon kirkon kiitokseksi siitä, että hänen pelkäämäänsä vedenpaisumusta ei tullutkaan.Kokkolassa taas Leena Harjunpää rakennutti piskuisen kivikirkon miehelleen, pastori Martti Nykäselle 50-vuotispäivälahjaksi. 

Teijolaiset pitää leikkimielisessä kisassa kiinni tittelissä se, että Yli-Sokojan kirkko ei ole varsinaisesti kirkoksi vihitty.
–Ei sillä lailla, kun se kirkollisten toimitusten kirjassa esitetään. Rakennus on toimitilaksi siunattu, kertoo Martti Nykänen.
Nykäsen kirkko puolestaan on puhtaasti yksityinen.
–Seurakuntaan on vain se yhteys, että minä olen Kokkolan suomalaisen seurakunnan virassa, Nykänen korostaa.
Jos istumapaikkojen määrällä mitataan, Teijolla ei ole jakoa; Yli-Sokojan kirkkoon mahtuu mukavasti parisenkymmentä ihmistä.

Perniön liikuntahallissa pelataan lauantaina koko päivä sulkapalloa.
Perniön Sisun järjestämässä turnauksessa yhteen ottaa viitisenkymmentä pelaajaa.
–A-ikäisistä E-ikäisiin. Nuorimmat ovat vasta ihan kymppivuotiaita, kertoo Sisun Jouko Degert.

Sulkapallojuniorien kattojärjestö on Lounasulka, ja sen aluetta seurailee myös se, mistä pelaajia tulee; kaukaisimmat matkaavat Perniöön Raumalta ja Eurasta asti, samoin Turun seutu on edustettuna.

Järjestävä seura Sisu on mukana pistetaistossa kymmenellä pelaajalla. 
Turnauksessa pelataan sekasarjoin ja joka ikäluokassa nelinpelit, jos pelaajia riittää.

Pelit alkavat lauantaina aamuyhdeksältä ja halli on varattu iltaan asti. Buffetti palvelee kisayleisöä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Sinivuokko
  • Kuvaus: Kevään ensi kukkanen, ainakin ensimmäisiä. Markku Tuhkanen kuvasi jo sinivuokon Mussaaren koulun pihassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20