Uutiset

Perniön Kirkonkylän koulun remontti lähenee. Opetuslautakunta esittää, että peruskorjaukseen varattaisiin jo ensi vuodelle miljoona euroa. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2019. 

Koulussa on parhaillaan 255 oppilasta ja sen vanhempi osa on 1950-luvulta. Uudempi osa on valmistunut 1990.
Lopullisesti määrärahoista päättävät kaupunginhallitus ja -valtuusto. 

Jarppi Leppälä veti nimikirjoituksensa julisteeseen, joka muistuttaa, että tässä luokassa ei kiusata. Joka luokka sai omansa.
Lue lisää...
HP ottaa tyhjän paperiarkin, rutistaa sen ja polkee vielä maassa littaan. Nostaa arkin, availee sitä mutta käyttöön siitä ei enää ole.
Samoin saattaa käydä koulukiusatulle; kiusaaja voi aiheuttaa uhrilleen pysyvät vauriot.
–Kiusaamisen vastustaminen on se ainoa asia, mistä Duudsonit puhuvat aivan vakavissaan, tähdentää Jarppi.

Hannu ”HP” Parviainen ja Jarno ”Jarppi” Leppälä ovat puolet Duudsoneista ja vierailivat Perniön Kirkonkylän koulussa eilen. Yllätyskeikan aiheena olivat kiusaaminen ja toisaalta unelmat.  Yksi muistutus oli se, että kiusaaja potkaisee itseään nilkkaan: kiusaaminen voi tulla vastaan myöhemmin elämässä.
–Juuri nyt tässä samassa tilassa voi olla joku, joka myöhemmin estää unelmienne toteutumisen, HP muistutti.
–Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa voi yrittää tulla toimeen. Se loiventaa kummasti elon mutkia.

Duudsonien porukassa kokemusta on kiusattuna olemisesta ja kiusaamisesta. Jäsenistä Jukka haki itselleen paikkaa uudessa koulussa kiusaamalla, toista Jarnoa eli Laasalaa taas härnättiin.
–Jukka tuli sitten järkiinsä ja kävi pyytämässä anteeksi, muisteli Jarppi.
–Jarnolta taas tulevat kiusaajat tänä päivänä pyytämään nimikirjoituksia. Suomi on aika pieni maa.
–Mutta niin iso asia kiusaaminen on, että kun muutama vuosi sitten puhuimme, että haluaisimme alkaa puhua kiusaamista vastaan, Jarno herkistyi itkuun, kertoi Leppälä.

Duudsonien tarina on kasvanut pienestä; poikajoukko videoi aikanaan esimerkiksi skeitti- ja pyörätemppujaan. Haave tv-ohjelmasta muuttui todeksi lähes vahingossa Laasalan tarjottua ideaa tv-kanavalle. Kouluissa Duudsonit puhuvat myös unelmien tavoittelun ja työnteon puolesta.
–Joku voi nousta esiin ihan yliyön ilmiönä, mutta 99 prosenttia on sitä, että tehdään pitkään työtä jonkun asian eteen, Leppälä muistutti.

Aijalassa maisemoidaan keväällä sortunutta kaivosaluetta. Varsinainen sortuma on jo täytetty, mutta nyt tehdään vielä viimeistelytöitä.
Kaupunki valvoo töitä ja ne tekee Outokumpu.
Kyseessä ei ole kovin iso työ.
–Maisemoimme tänä vuonna tehtyjen töiden jäljet kaupungin ohjeiden mukaan. Kyse on muutamasta kuormasta, kertoo Katri Saari Outokummun viestinnästä.
Maa-ainekset voivat tulla varsin läheltä. Kaukurintien remontissa pinnoitteen alta on kaivettu pois maamassoja.
–Maita on tarjottu Aijalan kaivoksen sortuma-alueen maisemointiin, kertoo ympäristönsuojelun esimies Pirkko Paranko Salon kaupungista.
Varmaa tämä ei vielä ole, sillä maa-ainesten laatu ja mahdolliset likaantumat tutkitaan kaupungin toimesta ennen maiden käyttöä.
–Se on normaali käytäntö ja tilanne vielä auki, sillä tuloksia ei ole saatu, Paranko kertoo.

Saisiko olla? Janne Raution käsissä on vadillinen graavisärkeä saaristolaisleivällä.
Lue lisää...
Mathildan Marinassa maisteltiin eilen  kalaherkkuja; graavia särkeä ja lahnaa leivällä, kuivattua haukea dippien kera ja särkeä umpioituna. Jäljet juontavat Marinan keittiöön ja Särkisaloon. 

Särkisalolainen Janne Rautio on kalamies ja innokas kokki ja pian myös esikoiskirjailija.
Viivästysten jälkeen pitkään lupailtu kalakirja on tulossa markkinoille Otavan kustantamana ensi vuonna.
–Varmasti siinä kohtaa, kun jäät lähtevät kalavesistä, kirja tulee ulos, Rautio sanoo.

Kirjan teemana ovat roskakaloina pidetyt kalat ja niiden valmistaminen ruoaksi. Samalla teemalla oltiin eilen maistiaisten kimpussa Marinassa ja samasta aiheesta jatketaan samassa paikassa runsaan viikon kuluttua Syödään yhdessä illallista -tapahtumassa.

Rautiota ajaa eteenpäin tarve nostaa hyljeksittyjen särkikalojen arvostusta.
–Joskus niitä on valmistettu ruoaksi, mutta jotenkin ne ovat unohtuneet, vaikka nämä ovat niin mahtavan makuisia kaloja. Suomessa on valtavasti vettä ja valtavasti kalaa, mutta ihmiset syövät pääosin tuontikalaa ja valikoima on kapea. 

Jyri ja Kirsti Menna ehostavat Särkisalon kunnantaloa vähän kerrassaan.
Lue lisää...
Särkisalon entisen kunnantalon eteiseen ei tarvitse laskea jalkineitaan.
Puolisen vuotta sitten rakennuksen ostaneet Jyri ja Kirsti Menna antavat ymmärtää, ettei sisätilaremontin keskelle kannata vielä lähteä seikkailemaan sukkasillaan.

Paljon on tässä merenrantakiinteistössä tehty, mutta Mennojen mukaan paljon on vielä tekemättäkin. Alunperin kouluksi 1894 rakennettu talo taipuu monenlaiseen käyttöön, kun pinta-alaa on 445 neliötä.
– Pintaa on sen verran paljon, että pienimuotoinen nysvääminen on täällä unohdettava, Mennat sanovat.

Robert Henriksson tekee taittoa myöten Kiskon Kirkonkylä kuvina -teokset. Viimeistelyn alla on kovakantinen, 36-sivuinen kakkososa.
Lue lisää...
Kiskon Kihakka -kyläyhdistyksen puheenjohtaja Robert Henriksson tuntee ylpeyttä kirkonkyläläisten yhteishengestä.
Ylpeä hän voi olla myös itsestään.

Henriksson sai keväällä julkaisuvalmiiksi Kiskon Kirkonkylä kuvina -kirjasarjan ensimmäisen osan. Toinen - ja samalla entistä laadukkaampi kuvateos - on tekstien hiomista vaille valmis. Myyntiin se on tulossa lokakuun lopulla. Nyt käynnissä on jo kolmannen osan kokoaminen. Siitä Henriksson on kiitollinen kirkonkyläläisille, jotka ovat aktivoituneet lainaamaan hänelle ison kasan vanhoja valokuvia.

Projektin toteutuminen on Henrikssonin mukaan ollut eräänlaista vuoristorataa. Välillä ei kuvia tuntunut tulevan mistään, välillä niitä ilmestyi kasapäin yllättävältäkin taholta.
Kirjan ensimmäiset 50 kappaletta myytiin loppuun kahdessa viikossa, seuraavat 70 ifolorkirjaa hieman hitaammassa tahdissa. Kolmososa ilmestyy, mikäli valokuvien kokonaismäärä nousee vähintään 250:een.

Kiskon Kirkonkylä kuvina II:ssa Henriksson paljastaa muun muassa sen, millainen oli Härjän tilalla 1943-1944 sotavankina työskennelleen Akim Jushkinin kohtalo. Kakkososassa on muutenkin aikaisempaa enemmän tarinapohjaista teemoitusta Kirkonkylän historiasta.

Koko juttu painetussa lehdessä

Perniössä ensi keväänä järjestettävien SM-maastojen järjestelyt etenevät suunnitellusti.
Maanantaina järjestelytoimikunta sai iloista kerrottavaa, kun Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna antoi suostumuksensa kilpailun suojelijaksi.
Itsekin aktiivisesti juoksua harrastava Inna lupasi saman tein varata kisojen ajankohdan kalenteriinsa; myös kilpailun seuraaminen kiinnostaa aktiivista urheilumiestä.

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pentti Kovala sanoo, että paikan päälle odotetaan jopa toistatuhatta urheilijaa ja yhteensä Perniöön odotetaan viikonlopun aikana jopa 3000 kisavierasta.
– Melassuon maastoissa juostaan lauantaina Suomen Aikuisurheiluliiton SM-maastojuoksukilpailut ja junioreiden kansalliset Flying Finns maastokisat. Sunnuntaina on vuorossa itse päätapahtuma, jolloin juostaan aikuisten ja nuorten SM-maastojuoksut, Kovala kertaa.
Kaksipäiväisen tapahtuman läpiviemiseen tarvitaan toistasataa toimihenkilöä molempina päivinä.
Kilpailunjohtaja Simo Järvelä sanoo, että Perniön Melassuo on erinomainen paikka maastojuoksun arvokisalle.
– Maasto on sopivan monipuolinen. Parhaillaan tehdään radan viimeistelytöitä ja talven aikana lumetettavat mahdolliset hiihtopohjat vain parantavat kivituhkasta tehtävää pintaa, Järvelä tietää.

Kanadalaislaituri Kashrell Lawrencen koeaikaa PeU-Basketissa ei tarvinnyt venyttää maksimipituuteensa. Lawrencen näytöt koripallokauden 2017-2018 kahdessa ensimmäisessä harjoitusottelussa olivat niin vakuuttavia, että ykkösdivisioona B:ssa jatkava perniöläisseura päätti pestata jo maanantaina hänet riveihinsä loppukauden ajaksi.

PeU:n koripallojaoston puheenjohtaja Pekka Leikkonen toteaa, ettei ratkaisua jouduttu pohtimaan pitkään. Monipuolisella Lawrencella on ikää 24 vuotta ja pituutta 188 senttimetriä.
– "Kash" ansaitsee nyt työrauhan, jonka aikana hän saa keskittyä itse asiaan. Miehen näytöt sekä yksilö- että joukkuepelaamisessa olivat meille riittävän kovat, Leikkonen sanoo.

TLT Connectionin Petri Viitta ja Lounean Arttu Paulamäki selvittivät kaivurikuskille, missä valokuitu kulkee.
Lue lisää...
Kantatien varrella vilkkuvat oranssit työmaavalot vielä pitkään. Caruna jatkaa runkoverkon maakaapelointia kantatien vartta Perniöstä Salon suuntaan, toinen porukka tulee vastaan Salon suunnasta.  
Lisäksi suunnittelussa on uusia alueita. Suurimmat ovat Tenholassa, missä Perniöntie/Tenholantieltä alkava kaapelointialue ulottuu Pohjaan asti, tien vastakkaiselta puolelta mennään ohi Bromarvin.
–Se lähtee liikkeelle talven aikana, kertoo hankepäällikkö Kalle Sato Carunasta.

Lisäksi työtä tehdään Perniössä ja Kiskossa  Ervelän, Toijan ja Aijalan välillä.
Kiskossa suunnittelussa on  Lammijärven, moottoritien,  Vilikkalantien ja Kiskontien välinen alue.
–Särkisalo on iso hanke ja se jatkuu ensi vuoteen, Sato kertoo. 

Työ jatkuu myös Kemiönsaaressa ja uusi kaapeli yltää aikanaan Hiittisiin saakka.

 

Sinisiin aitalankoiihin ei sovi koskea jännitteen ollessa päällä. Lampaat oppivat nopeasti pitämään tietyn etäisyyden aitaan, mutta tulivat Rauli Ailuksen kauraämpärin houkuttelemina kuvattavaksi.
Lue lisää...
Rauli Ailuksen mailla Kiskossa tehtiin viikonloppuna talkoita kaatosateessa. Sade avitti sikäli, että maaperä oli aidantolppien upottamiseen otollisen pehmeää.  Lopputulos näkyy nyt maastossa; lähes kilometri valmista petoaitaa kahden laidunalueen ympärillä.
–Nyt tohtii nukkua rauhassa, uskoo Ailus.

Taloa lähimpänä olevalla laitumella asustaa parhaillaan kahdeksan lammasta ja kaikkiaan Ailuksen katraassa on lampaita viidellä eri laitumella myös muualla kuin Kiskossa.  Kiskossa talkoot keräsi kokoon Luonto-Liiton susiryhmä ja lisäksi työssä oli muun muassa Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen jäseniä.

Ailus osallistui viime vuonna Salossa pidettyyn petoaitatilaisuuteen, josta ajatus jäi kytemään. Hän päätti hakea aitaa riistakeskukselta, ja aitatarpeet toimitettiin tilalle keväällä.  Aidan kustantaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta sen pystytys ja hoito jäävät tilaajan vastuulle.

Uudenmaantielle Kiskossa on mahdollisesti tulossa siltaremontti lähivuosina.
Iso-Kiskojärvestä Kirkkojärveen laskevan Myllyojan siltaa tutkittiin alkuviikosta laserkeilauksella.
–Suunnittelemme siltaremontteja kahden vuoden sykleissä, kertoo siltainsinööri Jari Nikki ELY-keskuksesta.
Vielä ensi vuonna ei Uudenmaantiellä tapahdu mitään.
Myllyoja on pituudeltaan 500 metriä ja siinä on Iso-Kiskon säännöstelypato.

Rukoushuoneen korjauksia pohdittiin maanantaina. Kuvassa koolla Aarno Hiihtola, Kirsti Kurki, Jaana Uusitalo, Seppo Vuorinen ja Halikon ikkunapajan Annika Pettersson.
Lue lisää...
Perniön Ylikulmalla voi ensi vuonna kuulua rukoushuoneen suunnalta remontin ääniä.
Ylikulman rukoushuoneen satavuotispäiviä juhlittiin pari vuotta sitten, ja tuolloin rukoushuoneyhdistyksen puheenjohtaja Aarno Hiihtola tuumi, että seuraavaksi on tehtävä katto uusiksi.

Aika on nyt tullut ja remonttisuunnitelmia on hahmoteltu. Salon seurakunnan kirkkovaltuusto myönsi jo viime kokouksessaan yhdistykselle takauksen 5000 euron lainalle, mutta yksityiskohtia on vielä paljon auki.
–Viisituhatta euroa voi olla juuri tiilien hinta, Hiihtola muistuttaa.

Pelkät tiilet eivät vielä riitä, ammattimiestä tarvittaneen katon rakenteiden oikaisussa ja työvoimaa kaivataan muutenkin.
–Talkoolaisia tarvitaan ja se onkin iso asia, että saamme ihmiset liikkeelle, Hiihtola sanoo.

Kashrell ”Kash” Lawrence yrittää raivata paikkansa PeU-Basketin ykkösdivisioonamiehistöön.
Lue lisää...
PeU-Basket on tehnyt ensimmäisen ja pitkälti odotetunkin siirtonsa runsaan kahden viikon kuluttua käynnistyvään koripallon ykkösdivisioonaan. 
PeU on hankkinut ulkomaalaiskokelaaksi Kanadan passilla liikkuvan 188-senttisen ja 24-vuotiaan Kashrell Lawrencen, joka joutuu todelliseen tulikasteeseen ensi lauantaina Salohallissa klo 12.30 käynnistyvässä Hanhivaara-turnauksen ”esiottelussa” kouvolalaista Korikouvoja vastaan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Herkkutatteja löytyy
  • Kuvaus: Herkuttelijan kannattaa mennä metsään: näin komean herkkutatin löysi Esa-Matti Ristola Strömmasta.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20