Skip to main content

Tulijat herättävät kysymyksiä

Yhteiskoulun oppilaille pidettiin tiistaina keskustelutilaisuus turvapaikanhakijoista. Rehtori Arttu Karhulahti vastaa juuri Joona Engblomin kysymykseen siitä, miten kauan turvapaikanhakijat koulua käyvät.Perniön yhteiskouluun tulee näillä näkymin tammikuussa 33 oppilasta Kiskon Kärkelään perustetusta turvapaikanhakijoiden asuinyksiköstä.  Alkujaan oppilaita oli tulossa parikymmentä, mutta määrä nousi tällä viikolla.  Oppilasmäärän kasvu tarkoittaa myös, että kouluun tarvitaan kaksi opettajaa lisää.
–Tilat käyvät vähiin. On mietitty, voisiko Narikan tila palvella opetusta päivisin, sanoo rehtori Arttu Karhulahti.

Asia puhuttaa koulussa. Oppilaille on pidetty tällä viikolla  tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Tiistaina koolla olleet kahdeksasluokkalaiset halusivat tietää esimerkiksi tulijoiden iän, kielitaidon ja sen, miten kauan he koulussa ovat ja millä he kulkevat.  Tulijat ovat papereiden mukaan 17-vuotiaita, ovat koulussa puoli vuotta ja kulkevat omalla kyydillään. Rehtori arvelee, että alussa he ovat pitkälti omissa oloissaan; valmistava opetus keskittyy esimerkiksi kieli- ja kulttuurieroihin.
–Meillä ei aleta kulkea kaavut päällä, mutta muistetaan, että tulijoilla voi mennä oma aikansa meidän tapoihimme tottumiseen, rehtori linjaa.

Tulijat ovat pääosin irakilaisia poikia, joiden lähtötaso on vaihteleva: osa osaa jonkin verran englantia ja jotkut hiukan suomea. Vastaavasti jotkut ovat luku- ja kirjoitustaidottomia.
Koulussa tulijoita integroidaan mahdollisuuksien mukaan.
–Heitä voidaan ottaa esimerkiksi yhteisille liikuntatunneille, Karhulahti toteaa.

Aiheesta on toivottu yleisötilaisuutta, mutta sellaista ei toistaiseksi ole tiedossa.

Tiistain tilaisuudessa kahdeksasluokkalaiset kyselivät varovasti, tilaisuuden jälkeen tuli kriittisempiä äänenpainoja.
–Ymmärrän, että Suomeen tullaan, mutta voisivatko he saada opin muualla kuin koulussa, miettii yksi pojista.
Tilaisuuden jälkeen aulassa istuskelleet kahdeksasluokkalaiset tytöt myönsivät, että asia oudoksuttaa; tulijoista ei tiedetä, eikä yhteistä kieltäkään ole.
–Kulttuurierot ovat yksi asia. Mitä jos esimerkiksi katsotaan liian pitkään silmiin.
Tytöt sanovat, että asia puhuttaa oppilaiden kesken jonkin verran, enemmän äänessä ovat vanhemmat.
–Kyllä sitä on sanottu, että olkaa tarkkoina.

Jaa artikkeli: