Tähdellistä

Tervepä terve. Toimituksen koillishangen viikkolumienkelit tehdään tässä seuraavaksi.
***
Viime viikolla ihmettelin mainosihmisten aivoituksia, mutta on heillä ollut hetkensäkin. Eräskin firma toteaa sloganissaan, että hyvä ruoka, parempi mieli. Se on totta. Ja näin myöhäissyksyllä mökille menevän elämänlaatua kohentaa kummasti, jos ottaa yhtiöstä mallia ja on itse oma puolivalmistetehtaansa.

Marraskuisen mökkiviikonlopun lähtökohdat on lyhyesti kerrattu: saareen mennessä on pimeä ja kylmä. Edellistä vastaan on sähkövalot, mutta kylmyyttä vastaan tarvitaan aikaa ja muutama tulipesä. Torpan lämmittäminen asuinlämpöön sähköllä tietäisi sitä, että energiayhtiö lähettää hyvän asiakkaan kunniakirjan. Siis klapia pesään. Kesken lämmityspuuhien ei kuitenkaan tee mieli alkaa viitseliäämpään ruoanlaittoon.

Huono vaihtoehto ei ole rakennussarjasta koottava kalakeittokaan, jota on menestyksellä sovellettu.
Tämä toki edellyttää, että on aiemmin hankittu kala, keitelty siitä liemi ja pakastettu se ja heitetty vielä elikon filee pakastimeen.
No kuitenkin. Saareen menon aamuna otetaan liemi ja filee pakastimesta ja pilkotaan kolmanteen kanneliseen purkkiin perunat, purjot ja muu tarvittava kasvispuoli. Purkit kassiin ja matkaan. Perille päästyä kipataan hiukan sulanut liemi pataan, kohta kasvikset perään ja viimeksi kalat.
Ja kas: siinä alle puoleen tuntiin valmiina oikeaa ruokaa ilman, että on pitänyt suorastaan kokata.

Kunnon kalakeitto lämmittää pikkuhiljaa asuinkuntoon sulavassa tuvassa sekä vatsaa ja sielua; mikron kautta käytettävä mikroskooppinen einesannos lähinnä kuumentaisi pinnaa ja polttaisi päreet.
Taktiikkalaji, sano.
***
Tämä tietysti siksi, että toissaöiset, valtamerentakaiset vaalit eivät tähän juttuun ehdi. Mutta piti todeta, että muhii sitä soppa Saaristomerenkin rannalla.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillisstudion viikkokertosäkeet lirkutellaan tässä seuraavaksi.
***
Paljon on musiikkia maailmassa, ja oma lukunsa ovat cover-kappaleet ja suomennokset. Takavuosina tehtiin suomeksi ajan listahittejä, eivätkä kaikki ihan toivottomia olleet.

Sitten on sellaisia sävellyksiä, joihin ilmeisesti milloinkaan ei saada tolkun sanoituksia. Korvaan otti näet Soneran radiomainos, jossa aikamiehen ääni hoilaa vanhan Leijonan metsästys-lastenlaulun säveleen, että luuria mä metsästän, tahdon saada uuden.

Alkuperäinen sanoituskin menee tietysti yli hilseen; tarkoitan, että kuka nyt haluaisi leijonan tappaa.
Mutta niin menee uusikin. Tarkoitan, että ei kai aikuinen ihminen halua uutta puhelinta vain uuden puhelimen saamisen riemusta, vaan vasta kun vanha on vaihtokunnossa.

Tai ainakaan mainos ei nyt jatkunut niin pitkälle, että kolmas säkeistö olisi paljastanut vanhan puhelimen jääneen lumiauran alle tai lietekaivoon, jolloin kaupoille tietty on mentävä.
***
Paitsi että tavarasta lumoutuminen lienee muotia.
Päivänä eräänä puhelin soi, ja soittaja tarjosi maksutta sitä sun tätä, sukkia ainakin. Aiemmilla kerroilla on muka postikulujen hinnalla tyrkytetty muun muassa partakoneenteriä ja alushousuja.

Kokemus on osoittanut, että vähimmällä vaivalla selviää, kun sanoo kerralla, että ei halua mitään.

Tämä tietysti näkyy siinä, että teipattavia häntäluita tulee lääkäreille eteen muutenkin kuin liukkaiden takia. Oikein voi kuulla, miten soittaja putoaa tuolilta, kun ilmainen sälä ei kelpaa. Joskus joutuu toistamaan asian. Huonoja nämä nykyiset puhelinlinjat.
***
Ei siinä, ettei älypuhelimissa olisi puolensa. Viime viikolla uutisoitiin sovelluksesta, jonka avulla puhelin tunnistaa sydäninfarktin.
Uutta on sekin. Tähän astihan kehnosti suunniteltu tietotekniikka on lähinnä aiheuttanut kohtauksia.

aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi

Tervepä terve. Toimituksen koillisareenan viikkonuorallatanssi suoritetaan tässä seuraavaksi.
***
Viime viikot on riittänyt puhetta pelleistä. Ihmisiä pelottelevat toiset ihmiset klovniasuissa ovat aiheuttaneet harmia joillain paikkakunnilla, ja ainakin lasten pelko on aitoa.

Klovni on metka hahmo; useimmin hauskaksi tarkoitettu, vaikka Pikkukakkosen Pelle Hermanni taisi olla yhtä monen mielestä hiukan pelottava kuin hauskakin.
Oma lukunsa ovat pellet, joista on tarkoituksella tehty tarinan paha. Eräs alan kirjallisia kotimaisia helmiä on Veikko Huovisen pikkujuttu, jossa harlekiiniasuinen olento asuu talon kellarissa ja kiusaa asukasta, kunnes pääsee päiviltä.

Mutta pelotteluun. Ajattelematontahan moinen on, kun muutenkin on ihmisiä, joita hirvittää hämärissä käveleminen. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat; keneltä jättää sydän pari viimeistä lyöntiä väliin, kuka juoksee pelästyspäissään autotielle, kuka tempaisee klovnilta tajun kankaalle, ja taas mennään kohti käräjätaloa.

Laiskuus tässä ärsyttää. Jäynän pitäisi olla kekseliäs ja hauska kaikille, ja jäynästä halpa, jostain kopioitu pelottelu ei kyllä oikein käy.
Eikä ole kunniakkaan perinteen jatko, että loikkaa nenä punaisena pensaasta. Aiemmin samaa ovat tehneet lähinnä mielestään oivan oikotien keksineet pikkujouluista palaajat.
***
Ja tuosta joulusta. Ensimmäisiä valoletkuja on jo havaittu, ja erään yrityksen markkinointiosastolla on oivallettu, että nyt on oikea aika joko myöntyä hörhelöihin tai paeta maasta. Firman tarjouslehtisen kannessa mainostettiin rinnakkain jouluvaloja ja matkalaukkuja.
***
Kirjallisuuden Nobelin sai Bob Dylan. Viime päivät on ihmetelty sitä, että heppu ei ole suvainnut olla palkintokomitean tavoitettavissa, ei kommentoinut asiaa mitenkään eikä edes kiittää.
Näinköhän kaveri kumminkin noutaisi pystinsä. Gaalan orkesteri voisi tahdittaa tapahtumaa Känkkäränkällä.
***
Heip.

aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi

Tervepä terve. Toimituksen koillisleikkaamon viikkokohtaukset saksitaan tässä seuraavaksi.
***
Paljon on tv-sarjoja tai elokuvia, joissa alussa kuvataan uuteen päivään heräilevää kylää tai kaupunkia. Kenet kamera tavoittaa postilaatikolta, kenet avaamassa puotinsa ovia.

Aina ei tarvita töllötintä, riittää kun katselee oman elämänsä elokuvaa. Aika lailla vakioreittiä kulkeva työmatka on nimittäin oiva ikkuna siihen, miten maakunnassa päivä alkaa. Aamu toisensa jälkeen toistuvia tapahtumia on paljon. Esimerkiksi se, että naapurin nuorimies suhauttaa pyörällään halki parkkipaikan viittä vaille kahdeksan, tasan kahdeksan paikkeilla taas seisovat monena aamuna bussipysäkillä viiksekäs mies ja poika. Varttia yli kahdeksalta taas saa nähdä naisen kahden koiran kanssa tien laitaa kulkemassa, ja siitä kymmenen minuutin päästä hitsautuu autoni perään Toyota, jossa on lisävalot. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Yhteistä elokuvan alulle on sekin, että tietenkään en tiedä, keitä nämä ihmiset ovat ja minne menossa, eikä sillä ole väliäkään. Alkukohtauksen tarkoituksena on lähinnä kertoa, että maa makaa mallillaan tänäkin aamuna ja kaikki on vielä suunnilleen hyvin.

Mutta kuten leffassa, tämän jälkeen tulevien tapahtumien määrästä tai laadusta ei voi olla varma. Toistaiseksi tässä omassa rainassa taso on, kiitos ja ylistys, ollut ainakin parempi kuin Tappajahai nelosessa tai Salatut elämät-elokuvissa.
***
Hiljan tuli vastaan tiedote, jossa kerrottiin maalämpöjärjestelmiin myydyn vaäärää nestettä. Etanolin sijaan lämmönsiirtonesteeksi on voinut mennä metanolia, joka on pahempi myrkky. Useimmat tietävät, että metanolin juomisella lähtee näkö tai jopa henki. Tiedote painottaa, että riskinä voi olla esimerkiksi naapurin kaivon pilaantuminen, jos järjestelmään tulee vuoto.

Niin kai sitten. Etanolivuodon kaivoon huomannee sitten lähinnä siitä, että naapurissa on alettu pitää kumman railakkaita juhlia ihan veden voimin.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koilliskorjaamon viikkoöljyt vaihdetaan tässä seuraavaksi.
***
Autoalalla epäillään monenlaista. Viime viikolla Aamulehti kertoi, että Nokian renkaat on tehnyt samanlaisia renkaita eri markkina-alueille, vaikka antanut ymmärtää, että erilaisia.
Mene ja tiedä. Äkkinäinen voisi sanoa, että suomalainen juhannus parhaimmillaan on samanlainen kuin Pariisin talvi pahimmillaan, joten samanlaisilla renkailla pärjää.
Vakavissaan puhuen asia toki on tutkittava; kuka maksoi kumeistaan liikaa ja kenelle oli muuta riesaa.

Automaailmassahan on pitkään tehty erilaista eri suuntiin. Pohjoismaihin lähetettäviin autoihin on voitu asentaa esimerkiksi tehokkaampi laturi, vaikka päällisin puolin kärry näyttäisi samalta kuin Italiaan myytävä.
Kun tässä muutamaa viime vuosien muotoilun kukkasta on katsellut, on alkanut toivoa, että tietyt Suomeen tulevat mallit lisäksi olisi verhottu jollain kaavulla. Maahantuoja voi auttaa sikäli, että purettavista homekouluista voisi jäädä esirippuja tähän käyttöön.

Automuotoilijan osaa ei muuten käy kateeksi, sillä vaatimuslista on pitkä: kuorien pitäisi täyttää monenlaista vaatimusta ja läpäistä monenlaisia testejä. Samalla tietysti pitäisi jatkaa sitä perinnettä, että uusi malli on hiukan vanhaa isompi, mutta sisältä ahtaampi. Samoin katto on perinteisesti muotoiltava niin, että kun oven avaa, istuimelle tippuu lunta.
Mutta hinta-asiaan vielä. Sehän on usein kriteerinä renkaiden tai niihin kiinnitettävän auton valinnassa.

Joillain tietysti on pelivaraa, ja olen alkanut epäillä, että naapuritalossa on tuohta muuallakin kuin pihakoivussa. Yleensähän keinun istuimeksi on ruuvattu yksi talonmiehen auton alla kolme vuotta pyörineistä renkaista. Naapurissa  ketjujen jatkeena on ajamaton rengas, jossa vielä tehtaan leimatkin näkyvät.

Toivottavasti rinkula ei ole Ranskan vientimallia, ettei joku virkaintoinen pistä kiikkua kieltoon. Jos keinuminen on vaakalaudalla, on tyytyminen keinulautaan.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20