Tähdellistä

Tervepä terve.  Toimituksen lounaissiiven pulmanurkan viikkopähkinä särjetään nyt tässä.
***
Paikallinen valtaväylä eli kantatie 52 tuppaa puhuttamaan.  Itse tie on käypäinen, olkoonkin että vähän urainen ja kiero.

Perjantaina tuli mieleeni liikennemerkki-idea jonka saa vapaasti merkkitoimistossa omia toteutettavaksi.

Aamuliikenne oli keskivertoa, jossain Kavilannummen alapäässä alkoi jonoa syntyä.


Syy oli helppo selvittää: valkoisen pakettiauton kuski jonon keulillla oli päättänyt, että kuuden-seitsemänkympin välillä häilyvä nopeus riittää hänelle ja sitä kautta seitsemälletoista perässätulijalle.  Tiellä saa ajaa satasta.

Arvaahan tuon: köröttelyyn kyllästyneet alkoivat rymytä ohi, kuka mitenkin huonoissa paikoissa.  Sinisen Renaultin kuskin ei kannata lotota, viikon tuuri meni jo ohituksessa.


Mutta se merkki-idea.  Ruuhkan merkkihän meillä on jo. Mustapohjainen kolmio on väliaikainen merkki ja harvoinpa tuota missään näkeekään.
Mutta miten olisi suorakaiteen mallinen lätkä, jossa vihjaistaisiin vain, että ”Perässä jonoa? Vilkaisepa peiliin”. Tai simppelimmin ”Jonoa?” Ja sama kaikin kotimaisin. Tehoaisiko siihen vakaata alinopeutta jyristävään periaatteen mieheen.


Eipä sillä. Muotia se on hidastaminen ja onnellinen on kiireetön. Mutta silloin pitää ajaa pikkuteitä tai vetäistä pysäkille että aikataulutetut pääsevät ohi.  Vastaväite siitä, että ei sitä sellaiseen ole aikaa, ei oikein sovi tähän.
***
No, jonossa ihmetellessä oli aikaa kuunnella radiota.  Hallitusneuvotteluista kerrottiin.
Hallitus nimettiin eilen, ja nyt  olisi ollut myös Kiviniemen hallituksen yksivuotissynttäri.


Tämä jäi mietityttämään. Entä, jos se oli siinä, ja vuoden pääministeripesti oli hänen uransa huipentuma.   Aikanaan Kiviniemestä tulee ehkä isoäiti, ja koittaa päivä kun lapsenlapset  tunkevat polvelle ja haluavat tietää, että mitä Mari-mummu teit nuorena?


No. Kovin vanha ei tarvitse ihmisen olla, että isovanhempien lapsuudesta ei ole kuin muutama jäykkä mustavalkokuva todisteena.  Vaan entä ihminen, joka on ollut hamassa työiässään 2000-luvulla vaikka vaan pääministeri, vaikka vain vuoden?  On lehtileikettä ja videota vaikka miten. Ylen arkistossa netissä on Kiviniemi-pätkiä jo nyt kolmattakymmentä.   Siinä on, mitä näyttää ruudulta joskus 2045.  Että tuommoistakin mummo teki.  Antoi lausuntoja ja kävi aamutelevisiossa.


Ei voi mitään, mutta siinä toisaalta haluaisi olla kärpäsenä katossa. Että millaisin äänenpainoin tuo silloin muistelee kilpakumppaneitaan, ja kun lasten kuullen ei kuitenkaan saa kiroilla.
***
Sitä paitsi nyt ollaan asian ytimessä.   Viikolla tulleen tiedotteen mukaan junien täsmällisyyttä parannetaan uusimalla aikatauluja.


Että siitäs saatte. Mikään ei ole ollut myöhässä. Jos junan lähtöaika ja aikatauluun painettu kellonaika eivät ole täsmänneet, kyseessä on ollut vain painovirhe.
***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.
Toimituksen lounaissiiven kylmä rintama lakaisee tästä nyt kyllä.
***
Jonkinmoinen luuta voi lakaista myös tuolla Smolnassa, sikäli mikäli tätä luettaessa hallitusneuvotteluissa ollaan sen pidemmällä kuin aiemminkaan.
Neuvottelevaa porukkaa ei käy kateeksi. 
Tavan ihminen tuskaili viime viikon t-paidassa saunamaisessa toimituksessa ja yhtä lämpimässä autossa ja kiitti luojaansa, mitä enemmän sai ulkokeikkoja sovittua.   
Toisaalla eräät ovat istuneet  kravatit kaulassa ja jakkupuvuissa kesken kauneimman kesän  tunkkaisessa kokoushuoneessa puoluepolitiikkaa ränkyttämässä.  
Ei voi mitään, mutta itse jos olisi tuommoisten neuvottelijoiden vetäjänä niin kyllä tulisi siirrettyä palaverit torikahvilaan vähintään. 
***
Riesalta ei toisaalta välty edes päänainen.
Presidenttipari siirtyi lauantaina kesäasunnolleen Naantaliin, eikä ollenkaan pöllömmällä tavalla: virkavene kuljetti pariskunnan Helsingin kauppatorilta Luonnonmaalle.  Matkaan meni kymmenen tuntia, mutta se melkein käy kateeksi.    Kylmää mehua on varmasti paatissa mukana ja ammattikuski puikoissa.  Sen kun itse ihmettelee maailman hienoimpa maisemia.
Tähän asti kaikki on selvää, mutta sitten tämä mökille tulo.   Uutisten mukaan kaupunki järjesti  parille perinteisen tervetuloseremonian heti näiden saavuttua Kultarantaan, ja illallekin oli kaikenlaista ohjelmaa varattuna.
Ei kyllä itsellä kestäisi hermo tuollaista. 
Koko talven on miettinyt sitä ensimmäistä mökillepääsyä, että sittenpä hyppään ensiksi mereen, sen päälle tujautan saunan päälle ja korkkaan pullon virkistävää mallasta.  Vaan ei: pokaalinojentajaa ja laulukööriä  on laituri väärällään ennen kuin on paatti kiinni edes. Tiputa siinä nyt sitten housut vapautuneesti ollenkaan. 
***
Sellaistakin tutkimustulosta on tehty, että murtumat vaikuttavat dramaattisesti tietynikäisten ihmisten elämänlaatuun. 
Tutkimuksesta, jossa  oli seurattu 12 vuoden ajan Liedon väkeä, kertoi ensimmäiseksi Yle.
Tutkimuksen kohteena olivat olleet 65 vuotta täyttäneet ihmiset.
Ihme puolestaan ei ole, että murtumariski noilla vuosin kasvaa. Eikö juuri kuudenkympin korvilla usein  hankita moottoripyörä.
***
Ja Nokian myynti- sun muista huhuista jaksetaan vääntää.    Ei sillä, ettei itse tuotteistakin puhuttaisi.  Nykyiset ovat jo aika fiinejä ja pikkuisia.
Ja sen verran kauas on tultu firman alkuaikojen tuotevalikoimista, ettei kukaan miellä ohuen nokialaisen kuuluvan tähän vasta käynnistyneeseen kesäkumikampanjaan.
***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

Tervepä taas.
Toimituksen lounaissiiven aluetoimitus vetäisee vaollisen tähän nyt kyllä.
***
Köli –projektia on pyöritelty tuolla Kemiönsaaren puolella.
Kyseessä tietty on saaren elinkeinoelämän rakennemuutoksia koskeva nippu paperia. 

Kuten tällaisissa projekteissa aina, tässä on pyritty löytämään lääke siihen että elo eri puolilla saarta olisi auvoisaa.
Oman lukunsa pumaskassa sai Taalintehdas.  Selvitysmies harmittelee Annonsbladetin jutussa sitä, että Taalintehtaalla ovat sekaisin niin teollisuus, idylli kuin venepaikatkin.


No niinpä ovat, ja se se viehättävin puoli onkin, ainakin näin enempi tai vähempi osa-aikaisen saarelaisen mielestä.


Taalintehdas on saariston taajamien joukossa joka tapauksessa outo lintu sikäli, että se on teollisen toiminnan ympärille ja luontojaan kasvanut kylä.  Tehdas antaa leimansa maisemalle edelleen  ja äänimaisemaan kauempanakin:  kello neljän pillinvislaus kuuluu  hyvällä säällä Västanfjärdiin asti. 


Rannan miljööhän on loppuviimeksi monipuolinen. Tehdas satama-altaan toisella reunalla,  yhteysalukseen matkalla olevat tavarat laiturilla siinä mihin joku kommunikaattorikonsultti tuottaisi punamultatuvan, natiivien kalapaatit rivissä laiturissa, rantakapakka ja virastotalo.  

Se on viipale tämän päivän elävää saaristolaisuutta, mikä on jotain ihan muuta kuin naistenlehtien merihenkisten juttujen ankkuriverhot ja palmikkoneuleet.  Moinen voisi tuntua tässä hivenen päälle liimatulta.


Kehitystä tietty aina pitää olla. Pelkkä paikkojen siivoaminen on toinen juttu ja aina kannatettava asia.  Jotenkin noihin kehityshankekansioihin on tähän ikään oppinut suhtautumaan jonkinmoisella varauksella kuitenkin.  Riskit tehdä aidosta asiasta näköispainos ja tekemällä tehtyä ovat aina olemassa, kun konsultti pääsee mellastamaan.
***
Eipä sillä, totta on että ravintolan menestykselle sijainnilla on tärkeä merkitys. Taalintehtaalla kesäsesongin menestystä ei tarvitse ihmetellä. Tunnelma on tuoksuja myöten parhaimmillaan kuin jossain muutama tuhat kilometriä etelämpänä ja viihdepuolesta vastaavat uudenkiiltävillä paateilla toikkaroivat uusveneilijät.  Nähtävää pitää olla, kuten opimme maanantaina Turussa.


Kuin sattumalta eksyin näet Aurajokivarteen  hetkeä ennen kuin Myllysillan yli 300 tonnia painavaa runkoa alettiin nostaa sijoilleen.

Siinä viiden metrin päässä työmaasta on joen ravintolalaivoista lähin. Ei epäilystäkään siitä, missä paatissa mallasjuomaa myytiin sinä iltana eniten.
***
Siitähän aina kuulee maristavan, että Suomi on poliisi- ellei jopa holhousvaltio, ja mitään kivaa ei saa tehdä.

Ei mene hyvin tässä suhteessa länsinaapurissakaan.  
Lehdessä luki, että Ruotsin kuningas kieltää kaiken.
***
Heip.


Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen lounaissektorin lepotuoli opastanee tässä jälleen nyt.
***
Nuorisotutkimusverkosto on tehnyt nimensä mukaan tutkimusta. 
Viime viikolla julkaistu sellainen kertoo, että ystävät ovat nuorille luultua tärkeämpiä. Lähes puolet nuorista viettää päivittäin aikaa ystäviensä seurassa, ja porukka on yksi arjen rakennuspalikoista.


Niinpä kyllä. Tähän asti voi vielä toivoa, että tutkimus ei ihmeitä maksanut,  uutisarvoa tuloksella ei ihmeesti ole.
Mainio tilannehan tuo  totta kai on. Porukassa voi joskus joku tiivistyä, mutta positiivisia vaikutuksia kaveristolla on varmasti enemmän.


Vaan enemmän metkaa oli se, mitä tutkimukseen haastatellut nuoret ystävien puutteesta ajattelivat.   Tutkimuksen mukaan se kun on nuorista yksi suurimpia syrjäytymisen syitä.


Varmaan se on sitäkin.  Miettimään vain jäi, että pitäisikö vielä erotella syrjäytyminen ja syrjäänvetäytyminen.  Omasta halustaan sivuun vetäytyvä ei ole välttämättä ollenkaan syrjäytynyt, vaan ehkä hyvinkin jollain tavalla elämän syrjässä kiinni. Syrjäytymisellä sananakin  on vähän paha kaiku, siihen tulee helposti  ympättyä sen seitsemää oheisongelmaakin.


Silläpä sitä ajattelin, että kaikki kunnia kaveriporukoille, vaan yksin viihtyminen on välttämättömiä perustaitoja sekin, ja senkin soisi olevan jotenkin arvossaan.
 ***
Näitähän tulee vastaan autoissa silloin tällöin, erikoisia rekisterikilpiä.   Tietyllä kilvellä halutaan kertoa niin omistajan nimestä, arvoista kuin ammatistakin.

Toki tämäkin on säänneltyä, esimerkiksi nolla ei saa aloittaa numero-osaa eikä olla ainoa numero.

Eräänä aamuna vastaan porhalsi auto, joka varmaan on jonkun ohjaajan. Tunnus oli REG-I.


Vaan olisi vielä monta muutakin ammattia tai arvoa, jolle oma kilpi olisi nollasäännön heivaamisen jälkeen  tai jo nyt helppo hakea.

Vaikkapa:
TAP-0I = käytöskouluttajan auto,
TAP-I0 = metsien mies, ehkä myös viinamäen.
UUN-0 = mahakkaan ja rähjääntyneen kansallissankarin auto,
JUT-I = samoin.
SAT-I = tulee ennen KUT-Ia , kahden auton perheisiin.
LAP-I0I = haudankaivajan auto.
FÖR-I= edelliseen suoraan liittyen, lautturin auto.
***
Vuodenkierto näkyy olevan siinä vaiheessa, että polttopuun tekoa on harrastettu siellä täällä.

Totta onkin, että ensi talven klapeja ei ole jos ei niitä nyt tee aurinkoiselle paikalle koko kekoa kuivumaan.

Tällainen osa-aikainen Fiskarsin mannekiinihan ottaa koko lystin kuntoilun kannalta.
Hommaan voi jäädä jopa koukkuun, jolloin diagnoosiksi kirjataan krooninen halkoholismi.
***
Heip.
Tervepä terve. Toimituksen lounaissektorin lepotuoli opastanee tässä jälleen nyt.
***
Nuorisotutkimusverkosto on tehnyt nimensä mukaan tutkimusta.
Viime viikolla julkaistu sellainen kertoo, että ystävät ovat nuorille luultua tärkeämpiä. Lähes puolet nuorista viettää päivittäin aikaa ystäviensä seurassa, ja porukka on yksi arjen rakennuspalikoista.
Niinpä kyllä. Tähän asti voi vielä toivoa, että tutkimus ei ihmeitä maksanut, uutisarvoa tuloksella ei ihmeesti ole.
Mainio tilannehan tuo totta kai on. Porukassa voi joskus joku tiivistyä, mutta positiivisia vaikutuksia kaveristolla on varmasti enemmän.
Vaan enemmän metkaa oli se, mitä tutkimukseen haastatellut nuoret ystävien puutteesta ajattelivat. Tutkimuksen mukaan se kun on nuorista yksi suurimpia syrjäytymisen syitä.
Varmaan se on sitäkin. Miettimään vain jäi, että pitäisikö vielä erotella syrjäytyminen ja syrjäänvetäytyminen. Omasta halustaan sivuun vetäytyvä ei ole välttämättä ollenkaan syrjäytynyt, vaan ehkä hyvinkin jollain tavalla elämän syrjässä kiinni. Syrjäytymisellä sananakin on vähän paha kaiku, siihen tulee helposti ympättyä sen seitsemää oheisongelmaakin.
Silläpä sitä ajattelin, että kaikki kunnia kaveriporukoille, vaan yksin viihtyminen on välttämättömiä perustaitoja sekin, ja senkin soisi olevan jotenkin arvossaan.
***
Näitähän tulee vastaan autoissa silloin tällöin, erikoisia rekisterikilpiä. Tietyllä kilvellä halutaan kertoa niin omistajan nimestä, arvoista kuin ammatistakin.
Toki tämäkin on säänneltyä, esimerkiksi nolla ei saa aloittaa numero-osaa eikä olla ainoa numero.
Eräänä aamuna vastaan porhalsi auto, joka varmaan on jonkun ohjaajan. Tunnus oli REG-I.
Vaan olisi vielä monta muutakin ammattia tai arvoa, jolle oma kilpi olisi nollasäännön heivaamisen jälkeen tai jo nyt helppo hakea.
Vaikkapa:
TAP-0I = käytöskouluttajan auto,
TAP-I0 = metsien mies, ehkä myös viinamäen.
UUN-0 = mahakkaan ja rähjääntyneen kansallissankarin auto,
JUT-I = samoin.
SAT-I = tulee ennen KUT-Ia , kahden auton perheisiin.
LAP-I0I = haudankaivajan auto.
FÖR-I= edelliseen suoraan liittyen, lautturin auto.
***
Vuodenkierto näkyy olevan siinä vaiheessa, että polttopuun tekoa on harrastettu siellä täällä.
Totta onkin, että ensi talven klapeja ei ole jos ei niitä nyt tee aurinkoiselle paikalle koko kekoa kuivumaan.
Tällainen osa-aikainen Fiskarsin mannekiinihan ottaa koko lystin kuntoilun kannalta.
Hommaan voi jäädä jopa koukkuun, jolloin diagnoosiksi kirjataan krooninen halkoholismi.
***
Heip.




Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen lounaiskulman tieliikenneosaston päällystysohjelma lanataan tähän nyt kyllä.
***
Näihin aikoihin ilmaantuu lehtiin juttuja, joissa muistutetaan että vallankin kesälomareissulla saisi tien päällä olla järki mukana.
Toive ei ole järin hurskas, mutta tarpeellinen kyllä.


Aamuna eräänä oli töihin ajellessa kammiovärinän paikka.
Keli oli sellainen, kun se nyt alkukesästä usein tuppaa olemaan: vettä tuli taivaan täydeltä.   Jonkin matkaa edellä ajoi kasettiauto ja nosti komean vesisumun tiestä ympärilleen.

Tämän kuormurin takana ajoi punainen Focus, jonka kuskille tuli äkisti pakottava tarve päästä kasettiautosta ohi.


Paikka ohitukselle oli taiten valittu: oikealle kaartuva tien kohta, jossa on mäennyppylä, risteys vähän päässä ja sulkuviivakin vielä.  Kauempaa saattoi nähdä että vastaan on tulossa auto, Focuksen kuski ei sitä nähnyt.


Focuksen ja vastaantulijan nokkakolari oli noin neljän metrin päässä toteutumisestaan.




Saman teeman sovellus oli käytössä toissaviikolla Halikossa: jonkun piti päästä ohi täysperävaunusta vanhan Turuntien sillalla vastaantulijan ollessa saman sillan toisessa päässä.
Se on jo jotain, lähin väistöpaikka on Halikonjoki metallikaiteen takana, metrikaupalla tieltä alas.

Usein pakinanikkari mielestään tietää paljon asioita ja neuvoja tipahtelee ihan pyytämättä.   Nämä pelottavan yleiset ohituskohellukset ovat siitä outoja, että lausuntoa ei olekaan antaa tuosta vain. Mielessä on vain kysymys vailla vastausta: mistä tuon sortin keksitty kiire ja oman menemisen tärkeys kumpuaa.



Itsekäs huolenaihe tämä tietysti vain on. Jos heti aamusta saa seurata kun joku ajaa itsensä ihan tahallaan säkilliseksi jauhelihaa, niin päivähän siinä on pilalla.
***
Ruoka-asiaa, kas kas. Ja lihateemalla jatketaan.

Maanantain uutisissa kerrottiin, että kaupoissa myymättä jääneet raa´at lihat on toimitettava vastedes EU-säädökset täyttävään käsittelylaitokseen. Aiemmin lihat sai viedä kaatopaikalle. Enää ei saa, syynä uutisten mukaan on se että ne voivat sieltä päätyä eläinten rehuksi ja eläintautien riski kasvaa.
Kauppiaita koko homma tietysti ärsyttää, pahimmillaan hävikkilihaa kuskataan satoja kilometrejä.
Sanavalinta uutisessa kävi oudoksuttamaan. Vai että rehuksi.  Eikö kuitenkin rehu ole jotain millä ruokitaan,  ei elikon itse hankkimaa ruokaa.


Oudot on pelot, jos joku jossain olettaa, että eläintenpitäjät hakevat kaatiskuormasta otuksilleen leivänjatkoa ja sen nojalla pitää sitten oikein valmistaa säädöskin.


Samalla logiikalla tässä tietysti tullaan kohta siihen että kotitalouksissa käyttämättä jäänyt liha pitää sekin tavan roskiksen sijaan pistää erikoispurkkiin ja sitä kautta erikoislaitokseen.  Kai huolestujien filee rehuksi kelpaa, oli se lähtöisin Rosson tai Toropaisten keittiöstä.


Mene ja tiedä sitten, jos lajittelun tämä osa laajenisi myös kotikeittiöihin.  Olisiko kuskatun tavaran määrän mukaan laskuttaminen mikään konsti hävikin pienentämiseen.
***
Useampaan lehteen päätyi alkuviikolla uutinen, jonka mukaan tytöt hallitsevat seksuaalisesti latautuneet tilanteet.
Pitäneekö tuosta sitten päätellä, että pojat eivät hallitse.  Yhtä kaikki ajat ovat muuttuneet. Takavuosina hallinta ei ollut ykköstavoite.


Vaan se, että ylipäätään pääsisi tuommoisiin tilanteisiin.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Ei olla sokerista_1
  • Kuvaus: Paula Laine nappasi kuvan viime viikon keskiviikon kunnantalon puiston lauluillasta, jonne oli kurjasta säätä huolimatta saapunut runsaasti väkeä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20