Tähdellistä

Torstaitapa vain.
Toimituksen lounaissiiven kantrimusiikin jaosto rämpyttää vakiokeikkansa tähän nyt taas.
***
Kaikesta huolimatta jotenkin yllätti, tämä iskelmätähti Kari Tapion kuoleman jälkeen julki tullut muistojen suma.


Viime viikolla radiossa pidettiin oikein muisto-ohjelmaa johon sai soittaa ja niin kävi että läheskään kaikki ääneen halunneet eivät edes  ehtineet päästä läpi.  

Tunnoista jotain kertoo se, että linjoilla oli  jokunenkin raavas mies, jotka liki ääni väristen kertoivat mitä Tapion laulut heille ovat merkinneet.
Mikäs siinä, tietysti, on sitä koko joukko kehnompiakin laulajia näillä markkinoilla ollut, ja monta sellaista joita ei äänen perusteella tunnista.


Ehkäpä kyse on myös siitä, että jälleen hävisi kappale sellaista Suomea, jota ei enää paljoa ole.   Yli 30 vuotta julkisuudessa olleen laulajan olemuksessa oli jotain hyvällä tavalla 70-lukulaista.   Omalla tavallaan turvallista sekin, että näinä tyylikonsulttien ja kvartaalien aikana oma tyyli piti.
***
Kahden kerroksen väkeä on tässä maassa, ei voi mitään vaikka pitäisi.


Tulipa näet katseltua sunnuntaina paremman puutteessa telkkarista tällaista Plan-iltaa.
Plan- kampanjan ideana on saada suomalaisia ottamaan kummilapsia  jostain kaukaa.   Tästä ilosta pitää maksaa rahaa, ja näillä rahoilla sitten tämä kummilapsi saa koulutusta ja muuta tärkeäksi miellettyä. 


Ei siinä, ettei tällekin varmasti olisi perusteensa.   Omasta puolesta saatte kuitenkin pitää kampanjanne, korvaani särähti lievää enemmän juontajan toteamus että kummiksi pääsee pikkurahalla: vain 25 euroa kuussa ja sen voi pistää jopa suoraveloitukseen.


Niinpä niin.  Kuin sattumalta   Turun Sanomien Extra-liite ja Yle kertoivat juuri,  miten vähävaraisten suomalaisten  lapsille haalitaan jouluksi edes pikkupaketteja lahjoitusvaroin.    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Lahja lapselle –keräyksen tavoitteena on hankkia jotain pukinkonttiin jopa kahdeksallesadalle rahattoman perheen lapselle.  Ylen jututtama vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja Kaisa Lundén kertoo, että saajien joukossa on perheitä jotka eivät pysty edes maksamaan laskujaan.


Sama suomeksi tarkoittaa sitä,  että tolkuttoman monelle perheelle se 25 euroa ei ole vain 25 euroa, vaan iso raha joka pistettäisiin satavarmasti ruokakaupan kassalle eikä tuntemattomien afrikkalaisten koulunkäyntiin.  Jos moinen summa nyt sattuisi olemaan ylimääräisenä, siis.  
Ei saisi puhua ”vain pikkurahasta” julkisesti oikein paljon koskaan kyllä.
***
Seurakunnilta tuo tietysti on sellaista toimintaa, jolle ei luulisi pahimmankaan ateistin nyrpistelevän.
***
Aamulehti puolestaan kertoi, että Suomen teillä on käytössä miljoona yli kymmenvuotiasta autoa.
Metkaa metkaa.  Sellaisenkin arvion joku esitti, että määrästä noin kolmannes on ns. haamuautoja, ei-ajossa olevia kärryjä joista ei kuitenkaan ole kilpiä palautettu, ja nämä sitten vääristävät tilastoja.
Liikennevakuutuskeskus otti reippaasti kantaa uutiseen ja huomautti, että vanhat autot ovat turvallisuusriski.
Voi olla niinkin, tekniikassa on tapahtunut näiltä osin kyllä kehitystä samaan aikaan kun tienpäälliskulttuurissa on tapahtunut taantumista.  Uusien autojen kuskit ulosmittaavat turvalaitteiden hyödyn ylimielisellä ajotavalla.
Ympäristöihmisten en ole nähnyt vielä ottavan ponnekkaasti kantaa tutkimukseen.   Edelleen taitaa sen suhteen loppupäätelmä vaihdella sen mukaan keneltä kysytään:  onko parempi käyttää merkkitavara loppuun kuten yleensäkin vaiko  ostaa uutta kertakäyttökamaa parin vuoden välein.
***
Talvisotamaisiin keleihin sopii hyvin uutinen siitä, että armas Puolustusvoimat  uusii kalustoaan.

Puoli vuosisataa käytössä ollutta suksisidettä eli ns. rotanloukkua ollaan päivittämässä tuoreempaan malliin.


Rotanloukkujen kanssa on onnistuttu pelaamaan hyvälläkin menestyksellä.  Antaas katsoa sitten, miten uudet pelaavat.  Ensin pitää tietty odottaa, että johonkin lähivuosien saapumiserään sattuisi joku hiihtotaitoinenkin alokas.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Heipähän hei.
Toimituksen lounaiskulman lumienharjaamisosaston viikko-otos vedostetaan tähän alle nyt taas.
***
Lentoemojen lakkoahan sitä nyt vatvotaan.    Tätä kirjoittaessa tukilakkoilu on jo hyvällä alullaan ja yhtenä vaihtoehtona  Finnair väläyttää henkilökunnan vuokraamista ulkoa.  Työajoistahan tässä on kyse, emännät kokevat että  yötyötä  on tulossa liian kanssa ja vapaata liian vähän.


Eihän tämä uutta ja ihmeellistä ole.  Siinä, missä nyt kinataan kulmahuoneen kavereita vastaan, olivat takavuosina napit vastakkain lentoemännät ja koneen keulapään väki.


Lueskelin   tässä Antti Tervasmaan muistelmakirjaa Tavallinen kapteeni.  Tervasmaa teki pitkän uran Finnairilla, deecee-kolmosesta 50-luvulla alkanut putki päättyi DC-10:n kippariksi ja viimeisen lennon Atlantin yli mies teki vuonna 1982.   


Kirjaa lukeva oppii, että jo 70-luvulla olivat työajat tapetilla ja emäntien  asenne vanhaa verstastasoa: kun kello tulee neljä, tippuvat työkalut käsistä vaikka homma olisi miten kesken.  
Lentäessä tämä tarkoitti sitä, että välilasku oli emännistä tehtävä vaikka vain Tanskaan,  sillä kun saatiin matkustamohenkilökunta saadaan vaihdettua ja ylitöiltä vältyttiin.   
Tervasmaa itse esiintyy kirjassa yhtiön miehenä, joka välttelee turhia laskuja, haluaa koneen  takaisin Helsinki-Vantaalle seuraavaa lentoa varten ja matkustajat koteihinsa.   


Kirjaan otetussa Kätsyn pilapiirroksessa on kolme emäntää laskuvarjot selässä tekemässä lähtöä koneesta kesken lennon. Yksi emännistä huikkaa penkissään istuvalle matkustajalle, että herra on hyvä ja keittää itse kahvinsa, meillä päättyi työaika viisi minuuttia sitten.
Jos niiltä syviltä riveiltä kysyttäisiin, kuvan saisi painaa sellaisenaan lehteen tänäkin vuonna. Nettikeskusteluissa ei lakkoa varsin ymmärretä. 


Paljon on 70-luvulta muuttunutkin. Eipä ole kapteenillakaan ollut vuosikausiin oikeutta pidentää matkustamon väen työaikoja, jos kohtuullisella pidentämisellä päästään kumminkin sloganin mukaan illaksi kotiin.


Parhaillaanhan kotoa ei edes lähdetä.


Yhtä kaikki, parempi tämä näin. Kirjasta käy kohtuullisen selvästi ilmi, miten siinä on jo turvallisuusriskiä, jos työajoista aletaan maailmalla tai jopa koneessa neuvotella. Huomiota menee vääriin asioihin.

Että tapelkaa nyt Seutulassa tämä asia valmiiksi ja lennelkää taas sitten vasta.
***
Ei siinä, etteikö kiristämisen varaa ainakin jossain ole. Jos tässä on mitään ymmärtänyt, paras lentokone on sellainen lentokone joka ei suinkaan seiso kentällä vaan rouskuttaa hintaansa pois ilmassa ihmisiä tai roinaa kuljettaen.


Silläpä otti korvaan Finnairin suunnitelmat hoitaa osa lennoista lakon aikana muiden yhtiöiden koneilla.
Metkastipa on muualla tyhjää aikatauluissa, jos vielä on mahdollistaa revetä muiden vuoroja ajamaan.
***
Lähimatkailusta opimme sen, että Turkuhalli on nyt nimeltänsä HK-halli.
Lyhenteitä voi jokainen miettiä tykönään. Tämä Iglesias kun tulee taas laulamaan, niin moinen voi tietty olla vaikka Hirveetä Kailotusta- halli.  Seksimessujen aikaan se on tietty Heppien Karonkka – halli ja toivoa sopii että loppukauden ajan Hyvää Kiekkoa- halli.


Lihajalostepuljultahan HK-kirjaimet ovat tulleet. Turussa tietty  olisi ollut omiakin alan firmoja, Reino Jokisen lihaliikkeet ja muut.  
Vaikka ne nyt tietty ovat jo ennestään hallista tuttuja.
***
Luulisi toisaalta, että maaleja tehdään lätkäliigassa joka tapauksessa melkoisesti. Viimeksi matsia kuunnellessani selostaja totesi heti kärkeen, että maalivahdit ovat jo päissään.
***
Maalimiehistä tunnetuimpia on eräs Michelangelo, joka kulutti aikanaan seitsemän vuotta yhden kappelin katon maalaamiseen.

Hän kuuluikin tietty ammattiliittoon.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Heipähän hei. Toimituksen lounaissiiven pakkasnesteenlisäämis-osaston raportti täristään tähän ja nyt.
Käydäänpä sanalle.
***
Kiehtova ilmiö  tämä wikileaks- nettisivusto, joka  julkistelee kaikenmoista salaista asiakirjaa etenkin valtioiden  puuhista.  Viimeksi pyhäiltana oltiin kieli pitkällä, että mitä pitää sisällään lupailtu uusi tietovuoto.  
Heti maanantaina tiedettiin, että ainakin lähetystöjen viestejä on pistetty levitykseen, samoin tietoja siitä ketkä kaikki vaativat amerikkalaisia hyökkäämäämään aikanansa Iraniin.  Lupausten mukaisesti historiaa tekeviä paljastuksia ei vielä tätä kirjoitettaessa ole tullut julki, vaan ehtiihän tuon.
Mene, tiedä. Tässähän on pari vaihtoehtoa. Joko koko homma on propagandaa ja huijausta alun perin, suurta teatteria ja vuotojen tiedot aivan keksittyjä.   
Jos ei, niin onpa metkaa katsoa miten suunnilleen  harrastepohjalta pyöritetty sivusto vedättää mahtavia.
Eihän tässä ole kyse muusta kuin jostain jo yli 40 vuotta sitten keksitystä.   Tietty valtaapitävä porukka pyritään riisumaan salaisuuksista  ja sen jälkeen valta, etenkin vääränlainen,  onkin kumman vähissä.   Ei se ole sen kummempaa kuin 2000-luvun hippiliike.
***
Muutakin kulttuuria on valunut vastaan.  Uusin Harry Potter- elokuva on vetänyt  salit täyteen vähän kaikkialla ja kun sopiva porukka kutsui muassaan katsomaan, niin käytävä oli katsomassa.



Potterien suosion salaisuus ei ole vieläkään ihan kokonaan auennut, vaikka osan kirjoista olen kahlannut läpi ja aiemmat leffat on tullut katsottua.
Toisaalta tätä suosiota ei nyt uuden elokuvan osalta tarvitse ihmetelläkään,  hurjan vauhdikas paketti on kyseessä ja leffa pätkäistään juuri semmoiseen kohtaan että kesällä tulevaa viimeistä osaa jää oikein vartoamaan.


Sarja on joka tapauksessa tullut päätepisteeseensä siinäkin mielessä,  että lasten sadusta ei enää tämän viimeisen osan kohdalla voi puhua.  Meno on synkkäsävyistä ja huoletkin jo kovin aikuisia.  Potterin kanssa alakouluiästä ajokortti-ikään kasvaneille saagan lopun aika on nyt, ja näin etenkin elokuvien osalta; valkokankaalla Harryn esittäjässä on lämpöä ja läsnäoloa kuin vastaperatussa lahnassa, muut henkilöt ovat lähes järjestäen kiinnostavampia.   Kaikkien ollessa vaahtosammuttajan kokoisia ongelmaa ei juuri huomannut.


On tuo silti vielä siinä määrin vanhan ajan satu velhoineen ja peikkoineen, että ei ihan huonoksi tohdi nimetä.
***
Itäisessä Suomessa puhuttaa tapaus, jossa palolaitos on siirtynyt kissoista lintuihin.
Kontiolahdella näet lensi pikkulintu koululuokkaan ja opettaja soitti paikalle palokunnan, joka hoiti homman eli avasi ikkunan, josta tipu pääsi pihalle.


Olisin uskonut silmiäni vähän enemmän jos tämä olisi sattunut jossain  suurista kaupungeista.   Keskustelu aiheesta toisaalta vellookin edelleen muun muassa Hesarin yleisöpalstalla, missä ihmeteltiin, että miksei pelastuslaitos vain neuvonut avaamaan ikkunaa.


Asiasta saisi makeat naurut, jos siinä ei olisi jotain todella hyytävää.   Ei niinkään sikäli, että korkeakoulussa istunut opettaja ei oivalla itse kiskaista ruutua auki, vaan siinä että luokallinen pohjoiskarjalaisia lapsiakaan ei hoksaa samaa.


Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) on ollut melkein jyvällä aiheesta, jos näin sattuvasti voisi sanoa.   Kiviniemestä metsästys ja riistanhoito pitäisi sisällyttää osaksi koulujen  biologian opetusta.  Huolena on metsästäjien määrän väheneminen ja petojen lisääntyminen.
Se on ihan ymmärrettävä huoli, jossain päin röyhkeät ja uhkaavat talitintit tunkevat jopa koulurakennuksiin sisälle.


Mielenkiintoista tietty nähdä, miten homma käytännössä hoidetaan etenkin kaupunkikouluissa, jos esitys joskus toteutuu.  Lauma vaikka jonkun Sirkkalan koulun ipanoita kaupungin pyssyjen kanssa sohlaamassa kotimetsässään Kupittaan puistossa  on aika metka.


Esitys vain jää puolitiehen. Samaan kauppaan pitäisi esittää käsityön- ja kotitalouden tuntien merkittävää lisäämistä. Ankat pataan ja muhiessa väsätään sulista joku harhautunut koriste- esine.  Aina sillä einekset pesee, sano.
***
Päästiinhän siis tälläkin viikolla ruoka-asiaan.  Terveysruoasta ei tohdi alkaa kyllä puhua, etteivät ala nimitellä sellaiseksi kiihkomyslimiksi.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Heipähän hei.
Toimituksen lounaissiiven asiainharkintaosaston viikottaismatto kudotaan tähän alle nyt juuri.
***
Sellainenkin kirja on pukattu markkinoille kuin Mökkihulluus.   Opuksen luvataan vastaavan siihenkin kysymykseen, että  mihin perustuu mökin viehätys.   


Teokseen piti luoda heti silmäys, että onko keksitty järkevän kuuloiset verukkeet jatkuvalle mielenhingulle loikata paattiin ja karauttaa saareen. Paluusta lapsuuden  juurille ei kirjan mukaan mökkeilyssä ole nykyään kyse, vaan siitä että mökille luodaan ihan toinen todellisuus. 


Näihin päiviin asti varmasti onkin ollut niin sikälikin, että arkitodellisuus on niin  piripinnassa ärsykettä.   On tuhatteräistä superpartakonetta ja kännykän värikuorta ja tositeeveeäänestystä ja kaikesta bonusta kanta-asiakkaille.  Valtaosa  jaossa olevasta informaatiosta on täysin turhaa, mutta kapasiteettia olennaisen tiedon blokkaamiseen vähemmän tärkeästä menee joka tapauksessa.  
Mökeillä sitä vastoin on  perinteisesti  riittänyt  puuhommaa ja vedenkantoa, työtä sen eteen että ihmisen perusperustarpeet tulisivat täytetyiksi: tuvassa lämpöä ja juoma- ja pesuvettä.  Monelle on riittänyt sen perään  ohjelmaksi pari tuntia pilkillä, löylyt ja hetki dekkaria.


Vaan antaahan katsoa vaikka  20 vuoden päästä.  Vapaa-ajanasunnot ovat koko ajan entistä enemmän kotien kaltaisia. Taloteknisiä  eroja ei kohta ole, mitä nyt harvan mökki on kaupunkitalon tavoin rakennettu naapurin pihalle.  
Onko se sitten toiselle paikkakunnalle pääseminen ja ne kulttuurierot, mitkä tekevät jatkossa sen toisen todellisuuden. Ehkäpä.  Kirjan mukaan jo mökkimatka on monelle sellainen, mitä siirtymäriitiksikin voidaan sanoa.  


Jossain kirjan tulevassa painoksessa vaikka voisi olla lisäluku mökkimatkojen kehittymisestä. Että ollaanko sitä valmiita ajamaan entistä pidempiä reissuja, varmasti eri kulttuuriin kuin missä arki soljuu .
***
Näitä tällaisia heimoerojahan on.  Metka lopputulos syntyy, kun summataan suomenruotsalainen mutkaton tapa hoitaa asioita ja sitten pohjalaista yrittäjyyshenkeä.

Uutisissa kerrottiin veneveistämöiden kuulumisista Pietarsaaren suunnalla.  Siellä huippupurjeveneitä tekevät käytännössä naapureina Baltic Yachts ja Nautor.  Jälkimmäisellä ei ole parhaillaan liikaa töitä, Balticilla taas yli oman tarpeen.


Balticilla  logiikka pelasi: sieltä otettiin puhelu naapuriin  ja pyydettiin jouten olleita äijiä lainaksi hommiin omaan halliinsa ruuhkaa purkamaan.   Siinä väistyivät  lomautusuhat ja  samalla saadaan jo tilatut veneet ajoissa ostajilleen.   


Lienee niin, että pelissä on jo  ylpeys oman kaupungin ja maakunnan, ei vain oman firman osaamisesta.


Että sama se, onko lainamiesten tekemää, kunhan on pohjalaistekoa, hyvää ja ajoissa valmiina.   Joku olisi voinut luulla, että kaksi noinkin erikoistunutta firmaa kelpailee huomattavasti verisemminkin. Hyvä näin.
***
Sellainenkin tiedote tuli hiljan, jonka mukaan ruokapakkausten avaaminen tuskastuttaa miehiä.


Minulta ei kysytty mutta vaikka olisikin, tutkimustulos olisi ollut sama. 

Joltisellakin kaiholla muistelee tiskillä paperiin käärittyjä juustoja tai leikkeleitä, jos vaihtoehtona on joku nykyisistä helposti avattavista pakkauksista.  Märillä käsillä avaaminen on toivotonta, samoin on laita nakkisormisen, reumaattisen, heikkovoimaisen tai kärsimättömän kohdalla.   Paineilmavasara tai laikkaleikkuri auttaa hiukan.


Toisaalta, miksipä osan paketeista pitäisi helposti avattavia olla. Jotain jauhelihaa ei missään tapauksessa muutenkaan säilötä myyntirasiassa sen jälkeen, kun paketti kerran on avattu ja näin on se ja sama, millä keinoin muovi halki räjäytetään.  


Jos kerran tuotekehittelyinto tässä kohtaa loppuu aina kesken, pitäisikö suosiolla pakata jatkossa kaikki samanlaisiin väkivalloin avattaviin  toosiin. Aukaistaan puukolla sitten kaikki.  Tuotteet voisi siirtää jääkaappiin kannelliseen,  aina uudelleen käytettävään muovirasiaan vaikka ja myyntipaketin saisi heittää suosiolla menemään.


Ei siinä, että tämä tekisi yhtään mukavampaa siitä muovirasian pois paiskaamisesta.
***
Ja sitten noita Euroopan raha-asioita.  Jo sitä on ilakoitu, että mitäpä halutaan Irlannilta vakuiksi jos kerta raha-apua sinne päin lähetetään.


Jaa- a. Muutaman vuoden takaiselta reissulta muistuu mieleen jumalainen lammaspata ja joku muu olut kuin se viston makuinen Guinness.
Laivallista lampaita vartoessa pitää kiittää siitä, ettei Ruotsi kuulu rahaliittoon.   Konttitolkulla falukorvia ja Prippsiä ei vaikuta vastikkeena ollenkaan yhtä lupaavalta.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Heipähän hei. Toimituksen lounaissiiven maakuntatoimituksen ympäripyöreydet kieritellään nyt taas tähän kyllä.
***
Sellainen tilasto tuli vastaan, jonka mukaan suomalaiset ovat aika tyytyväisiä julkisiin palveluihin.
Kansainvälinen Epsi Rating- kysely kertoopi, että jopa julkiseen terveydenhoitoon ollaan enemmän mielissään kuin ennen.  Hinnat ja koulujen säästöt korpeavat, kuten kohtuullista onkin.
Olen miettinyt tätä usein aiemminkin, ja tutkimusta selatessa ajatus tuli taas mieleeni.  Palveluista ilmeisesti on nimittäin jopa niin hyviä, ettei niitä tulla edes ajatelleeksi.  Joskus kun tapaa ihan täysipäiseltä vaikuttavia ihmisiä jotka kirkkain silmin väittävät, etteivät käytä kaupungin tai valtion palveluita juuri koskaan.  
Niin sitä äkkiajatellen luulisi omaltakin kohdalta, terveyskeskukseen ei ole ollut asiaa pariin vuoteen, ei ole liutaa lapsia koulussa ja niin edespäin.  Kirjastossa tulee sentään ravattua tämän tästä.
Mutta entä se kaikki muu: kotikaupungin vesilaitoksen vettä tulee litkittyä mukitolkulla ja sen perään tulee tietty asiaa käyttää viemärilaitosta. Pyörätiekin on mitä suurimmassa määrin kaupungin palvelu ja sitä ainakin pitäisi käyttää päivittäin.
Pistävätköhän nämä en käytä –ihmiset ulkona liikkuessaan silmät sitten kiinni, ettei tule käytettyä hyväksi kaupungin katuvaloja.
***
Ylen uutiset kertoi maanantaiaamuna, että kukaties Suomesta aletaan roudata susia Ruotsiin.
Ruotsissa asuu jonkinmoinen susikanta, joka on vaarassa jäädä kovin sisäsiittoiseksi ellei rajan yli roudata vähän tuoretta uroskantaa...no, kyllä te tiedätte.  Matka on siksi pitkä, että apua kulkemiseen tarvitaan.
Sikäli kun tässä on nyt koettanut pysytellä kärryillä, niin ei tarvitse mennä kuin Auranman Yläneelle, missä jahdataan susia jo liki verissäpäin.  
Yläneen susia ei nyt tässäkään tapauksessa lähdettäisi kuljettamaan Ruotsiin, vaan ensisijaisesti petoja Ruotsiin vietäisiin Suomen poronhoitoalueilta.   
Susien lisäksi Suomessa alkaa olla ilmassa maalliselle järjelle käsittämätöntä ilvesvainoa:  ministeriö esittää ensi vuodelle liki viittäsataa kaatolupaa.  Perusteina pidetään petovihaa ja salametsästystä.  Äkkiseltään on vaikea uskoa, että lupamäärän nosto vaikuttaisi toivotusti kummankaan kehittämiseen.
Pistää vaan miettimään tämä metka tilanne.  Meillä pyritään listimään vähän kaikki pedot, ruotsalaisille kelpaisivat vastaavasti sudet täältäkin, että pysyy oma kanta elinvoimaisena.  Ollaanko siellä taas askelta edellä ajattelussa.
***
Samainen Yle kertoi muuten, että Pöytyällä valmistetaan lähijäätelöä; sikäläinen tila tekee omien lehmien maidosta jätskit ja kuljettaa tuotteen kauppoihin.
Mainiota, kerrassaan.  Juustolat  on jo keksitty mutta saahan sitä maidosta muutaki. Jätski ei vielä ole mitään kovin eksoottista kumminkaan  ja ostajansakin luulisi löytyvän.  
Logistiikkahan sitä aina pientuottajia arveluttaa, ilmeisesti jätski kaikesta huolimatta on helpommin kuljetettavissa olevaa tavaraa kumminkin.
Vaikka tuoreena sekin pitäisi pöytään saada, sitä ei oikein voi lämmittää seuraavana päivänä.
***
No, briteissä kuohuttaa kaikki muu kuin lähiruoka.  Sikäläiset aktivistit ovat hermostuneet  siitä, että Lidl myy joulusesongiksi poronlihaa.  Ei  pysy kuulemma tunnelma oikein kunnossa, kun Petteri Punakuonoa myydään kilon paloina uuniin pistettäväksi.
Siitä sitten vain ja uutta odottamaan. Että näinkö ovat pöydissämme juhlien alla vielä Babe ja Martti ja Late ja moni muu.
***
Lapin kansaa tulee silloin tällöin seurattua ja siellähän tätä poroasiaa riittää myös aina välillä ja tuota aiemmin puhuttua susiasiaakin.  
Susiparien syntyyn pohjoisessa tietty on vaikuttanut vanha viihdeohjelma, tämä Pohjoisnapakymppi.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20