Tähdellistä

Tervepä terve. Toimituksen koillismankelin viikkoketjut kiristetään tässä seuraavaksi.
***
Tällä viikolla tutkaillaan kahta iloista ilmiötä eli polkupyörää ja veroja.

Koilliskulmasta käsin on aina tykätty pyöräillä; se on kuntoilua ohimennen samalla kun kotiseutu tulee tutuksi. Polkupyörä on jonkinmoinen kulttuurinen ilmiö ja toisaalta arkinen kapine: useat he, joille pyörä on ainoa oma kulkuneuvo, ei vain vaihtoehto.

Isoilla kaupunkiseuduilla Suomessa ja muualla on käytössä kaupunkipyöriä. Viimeksi nämä on saanut käyttöön Turku, ja Föli-pyöristä on tullut suosittu palvelu. Eikä ihme: kaupunkivilinässä pyörä on vikkelä ja kätevä.

Tämä sivumennen sanoen on palvelu, jota Salossakin ehkä sietäisi harkita. Keskusta-alue olisi pyörällä kulkemiseen oivan kokoinen, pyöräteitä on aika hyvin mutta mäkiä ei yhtään.
Jos tällaiseen mennään, niin varoitetaanpa, että on asiassa se toinenkin puoli eli pakollinen purnaus.

Tässä on tullut seurattua Turussa käytyä keskustelua. Auran rannoilla on joukko tyytyväisiä kaupunkipyörän käyttäjiä, ja tietysti sitten se porukka, jolle pyörissä on jotain liian elämäniloista tai ainakin telineet pilaavat maiseman. Tietysti on esitetty myös klassikkokysymys: paljonko verorahoja meni näihinkin pyöriin.

Ja kun asiaa miettii, siinäpä on kysymys, jossa ei aina ole mitään tolkkua. Mukana on heti epäily, että joku tuhlaa.
Mainittakoon muuten, että Föli-fillarit on hankittu kaupungin rahojen lisäksi hanke- ja mainosrahoituksella.

Ja vaikka ei olisi, taitaa olla niin, että paheksuvalle kysyjälle jää käteen vesilesti. Veikkaanpa nimittäin, että iso on se joukko, joka ilomielin antaa luvan käyttää pieni siivu omista veroista juuri kaupunkipyöriin.
***
Ottipa silmään sellainenkin uutinen, jonka mukaan Finlandia-taloon kaavaillaan julkisivuremonttia. Pulmallinen marmorihan päätyi pintaan vähän kuin mutkan kautta; arkkitehti itse oli tiemmä jossain vaiheessa pohtinut jopa mustaa graniittia.

Nähtäväksi jää, kietaistaanko talo marmoriin vielä kolmannenkin kerran. Aalto-peltiä ei nyt kukaan koiranleuka ole vielä esittänyt.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koilllisaition viikkoesitykset katsotaan tässä seuraavaksi.
***
Paljon puhuttaneesta euroviisuesityksestä ei enempää kuin että sijoitushan oli odotettu eli toinen. Tosin peräpäästä laskien.

Ylen tiedotteessa todettiin, että esitys jää historiaan. Näin on. Monesta takavuosien viisustahan sitä suorastaan toivoo, että ne hautautuisivat historiaan.

Eipä tuo muuten yllättänyt. Tämän vuoden kisa-artistillehan tyypillistä on hyvän esittämisen sijaan esittää hyvää esittämistä, ja tämä on omiaan vieroksuttamaan kuulijaa.

Yhtä kaikki jälleen käytiin kotikatsomoissa ja nettipalstoilla jälkipelejä siitä, mikä se on kisoissa tämä poliittinen ulottuvuus.
Jos koilliskulmasta kysytään, ei mikään. Kyseessä on kuitenkin pohjimmiltaan vain hömppä laulukilpailu, olkoonkin että työteliäästi toteutettu ja näyttävä. Ei sellaisella saisi olla mitään vaikutusta mihinkään. Lähinnä kyseessä on jokakeväinen sisäpiirivitsi; saadaanpa sohvalla nauraen veikkailla, miten naapurukset antavat pisteitä toinen toisilleen.

Lopuksi on tapaus Israel, joka kisat voitti. Siinäpä on maa, jossa ei mene putkeen; levottomuuksia ja ihmisoikeusongelmia riittää. Moni jo kuuluu todenneen, että viisuvoittajan järjestämiin kisoihin ei pitäisi mennä mukaan ollenkaan.

Tai sitten pitäisi. Tässä nyt on pari vaihtoehtoa; pitääkö ongelmanuori mukana porukassa ja sitä kautta edes yrittää vaikuttaa johonkin. Vai sulkeako ovi, ja toivoa, että kyllä se itsekseen pihalla tokenee. Minusta ehkä a.
***
Ihan harvinaista ei ole, että entinen huippu-urheilija sortuu päihteiden tielle, kun aktiiviura on takana. Jääkiekkopuolelta tunnetaan useampikin tapaus tätä sorttia.

Selvää toki on, mitä yhteistä on viimeisen huumeannoksen vuoksi tehdyssä verityössä ja kovassa lämärissä.
–Laukaus viivasta.
***
Ja valasparka Lottaa on irrotettu jo paristakin pyydyksestä Suomen merialueilla. Lajimääritys on helppo: sehän on tämä rysävalas.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillistorin viikkotinkaamiset tehdään tässä seuraavaksi.
***
Monenlaista tulee postista, esimerkiksi kaupparyhmien lehdet. Jos tuotesijoittelun sivuuttaa, löytää seasta ihan asiaa ryhmään katsomatta. Viime viikolla tuli selattua uutta Pirkkaa, missä oli juttu muovista.

Totuushan riippuu siitä, keneltä kysytään. Erään tiedon mukaan esimerkiksi biohajoaviksi tarkoitetut pikkupussit eivät ole ympäristöteko nekään. Pirkan muovijutussa taas todettiin että ympäristömielessä muoviin pakattu kasvis on paperiin pakattua lihaa parempi juttu.

Mikromuovien vaarathan tiedetään ja isompienkin: julma hän, joka ei tunne pistoa sydämessään nähdessään kuvia esimerkiksi muoviroskan tappamasta linnusta.

Tietylle porukalle ympäristöasiat eivät paina niin kauan kun jossain kehitysmaassa on kaksi roskista eli tien oikea ja vasen laita. Samalla logiikalla polkupyörän voi varastaa, koska maailmassa on murhaajiakin.

No, meillä kotona sohvan valveutuneemmasta päästä tuli esitys siitä, että pitäisikö ostaa hedelmiä ja vihanneksia varten kestopussit. Varsinaisina kauppakasseinahan on jo kestokassit. Kuten tavallista, omassa päässäni sohvaa esitykseen myönnyttiin.
Hullua kyllä, omasta takaa mukana olevien pussien täyttäminen tomaateilla tai milloin milläkin tuntui ensimmäisellä ostoskerralla todella oudolta – tai ainakin siltä, että koko kanssa-asiakaskunta toljottaa. Tunne meni äkkiä ohi, kun huomasi, että on sitä hassumpiakin.

Monihan potee parantumatonta rakkautta pieniin muovipusseihin. Sikäli, kun olen tehnyt havaintoja, niihin pakataan jopa banaaniterttu, yksittäin ostettu appelsiini tai jo kelmutettu kukkakaali. Siis kaikkea sellaista, mikä missään nimessä ei pussia tarvitsisi. Eräs pariskunta pisti pussiin muovisen viinirypälerasiankin. Kun itse tulee ostettua esimerkiksi kaalit ja purjot ilman pussia, näyttää rasian sujuttaminen pussukkaan aika kummalliselta.
Ostettava tuote voi kuitenkin olla lähiä tai luomua, joten joku huolen oras on olemassa. Jos roskan määrää vähentää piti, niin työn iloa vaan siihen kampanjaan.

Voitaneen puujalkailla, että tässä tuli puhuttua itsensä kestopussiin.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Tervepä terve. Toimituksen koilliskalenterin viikkopäivät tarkistetaan tässä seuraavaksi.
***
Eivät ole vuodet veljeksiä keskenään, kuuluu sanonta. Eivät kai, ja kuluvaa kevättä on moni manannut.

Kaikkihan riippuu siitä, mistä kysytään. Selasin tuossa viime vuoden lehtiä ja katsoin, että onpa käyty pellolla jutunteossa juuri näinä aikoina. Ja kas: pelloilla käy jyry nytkin joten samoissa mennään.

Ruokaanhan tämä liittyy tietysti. Sitä syntyy pelloilla ja metsissä ja jälkimmäisessä kevät on myöhässä. Yhtä lailla tuli näet selattua viime kevään kuva-arkistoja, jotka kavalsivat, että tähän aikaan viime vuonna on jo syöty eräskin korvasieni. Tänä keväänä toivo sen sortin saaliista on toistaiseksi ollut turhaa.

No, slow food-aate on ja voi hyvin. Siinä tarkoituksena on pistää hanttiin pikaruokakulttuurille ja syödä rauhassa ruokaa, jonka tekemiseenkin on mennyt aikaa.
Kieltämättä tälle on tarpeensa; monella huonohermoisella palaa pinna jo, jos mikro käy yli puolitoista minuuttia.
Korvasieni on tässä mielessä toinen ääripää; johan siinä menee viikkokausia kun odottaa kieli pitkällä ensimmäistäkään rumilusta maasta nousevaksi, ja ne ovat pitkiä viikkoja ne.

Metkaa kyllä, syksyn sieniä ja muita ei odota ollenkaan samalla lailla vauhkona kuin näitä kesän ensimmäisiä.
***
Muutenhan mennään sitä aikaa, että moni koukkii kasvimaallaan. Monestihan viljelmät vievät ajan niin, että moni muu meno jää tekemättä.
Tästähän laulaa jo Vicky Rosti vanhassa hitissään: jäi äiti kitkemään ja niin edelleen.
***
Silmään otti sellainenkin uutinen, jonka mukaan teiltä puuttuu ohituskaistoja.

Miten senkin nyt ottaa. Voisi tuon tulkita niinkin, että meiltä puuttuu. Kieltämättä vanhan dieselin kanssa ohituspaikkoja on harvassa. Toisaalta viikottain saa nähdä ihan kaistoja ohituksia.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillisnuotan viikkosaalis irrotellaan tässä seuraavaksi.
***
Paitsi, että ei. Viikolla sattui vastaan pari huolestuttavaa silakkauutista. Ensimmäinen kertoi, että kiintiöt ovat täyttymässä ja että ihmisruoaksi silakkaa ei ehkä loppuvuodesta saada, vaikka kalaa meressä piisaakin. Hesarissa taas pohdittiin, miksi kohkata hyönteisruoasta, kun samaan aikaan silakka ei kelpaa kuin koilliskulmaan ja parille tutulle.

Brändäämisestä on puhuttu. Jännästi muikku on kai halutun maineessa, vaikka ei maultaan ja monikäyttöisyydeltään silakalle pärjääkään. Eipä muikkujalosteitakaan ihmeesti näy. Puruveden muikusta on kuitenkin saatu käsite, vaikka mahtaako kaikki myytävä muikku olla sieltä päinkään.

Siinä, missä muikku on metsäseutujen järvien kala, on silakka paitsi saaristolainen, myös urbaani elukka: hyvin stadilainen juttu ja turkulainen yhtä lailla. Vaikea kuvitella helsinkiläistä klassikkoravintolaa ilman silakkaa. Turussa tarjonta jostain syystä on ohuempaa.

Kun kaupungistuminen on suuntaus ja cityä oleman pitää, niin eikö se tästä lähde: annetaan ymmärtää, että tämä se vasta on kaupunkilainen valinta ja halvempaa kuin jauheliha. Näyteruoat saisivat olla muuta kuin se iänikuinen voissa paistettu.

Henri Alen sai kastikereseptillään kaupat tyhjäksi yhdenmerkkisestä tomaattimurskasta, niin on se ihme jos ei tähän joku keulakuva auta. Sitä paitsi sen kastikkeen tekoon meni enemmän aikaa kuin siihen, että tekee pellillisen silakkapihvejä uunissa. Että jos arkiruoista puhe oli.
***
Kesämökkikausikin on aluillaan. Ideoita tuvan tuunaamiseen jaetaan lehdissä ja televisiossa. Monesti puhuttaa, että onko se enää mökki ollenkaan, jos Huvila ja Huussi -ohjelma on sen käynyt kohentamassa.

Siinä taas ei ole perää, ettäkö ohjelmasta olisi suunnitteilla oheissarja vaatimattomamman varustetason asumuksille. Eikä siinä, että sarjan työnimenä on Mökki ja makki.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivät
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20