Tähdellistä

Tervepä terve. Toimituksen koillissivun viikkopalsta täytetään tässä seuraavaksi.
***
Hävikkiviikkoa mennään ja asiaa sivuttiin jo viime viikolla ja yksi sivujuoni vei sisämaahan. 

Salossahan on toivottu, että kouluista ylijäävä ruoka pitäisi saada jakoon tai myyntiin.  Sohvan toisessa päässä tiedettiin, että onnistuu sekin, ainakin siellä mistä sitä ollaan lähtöisin. Hattulasta löytyikin langan päähän sivistysjohtaja Jari Wihersaari, joka kertoi, että näin todella on: kunnan alakouluissa ylijäämäruokaa ovat ikäihmiset ja työttömät tervetulleita syömään lounasajan puitteissa ja sillä varauksella, että ruokaa jää yli. 

Ehkä pienessä kunnassa ollaan notkeampia mutta tämä ilahdutti: parempi ruoka mamman tai papan vatsassa kuin syväkeräysastian.  

***
Teemaviikko keskittyy ruokahävikkiin, mutta osataan muuallakin. Yle kertoi, että käyttämättömiä työvaatteita tuhotaan, kun julkiset ostajat kilpailuttavat valmistajat, ja sopimuksen päättyessä loppuvarastoa ei aina lunasteta. 

Keväällä uutisoitiin, että muotitalo Burberry polttaa vanhoja mallistoja ihan vaan brändiä suojellakseen, mutta kerranko sitä herkkähipiäisiä ollaan. Sitä vastoin työvaatekuvio jäi oudoksuttamaan. Ettäkö kannattaa asut polttaa ennemmin kuin riipiä liiat tunnukset pois ja yrittää myydä edes osa muille. Eihän parempia kamppeita olekaan. 

Selitän. Jo edesmennyt toveri teki ikänsä työtä asfalttiasemilla. Perinnöksi jäi jokunen viisaus ja rekillinen käyttämättömiä työvaatteita: takkeja  ja housuja joka keliin. Vuodet ovat osoittaneet, että etevämpiä rospuuttoajan veneilyvaatteita ei ole, ainakin jos pysytään taulukkopalkkalaisen ostovoiman rajoissa. Vaatteet pitävät veden ja tuulen, huomioväreissä piisaa ja taskut pitävät sisällään, mitä niihin on kerran laitettu. Pintamuotia niistä ei saa ja hyvä niin. 

 Käytetyille armeijan vaatteille on vissi ostajakuntansa, luulisi että osa muistakin työvaatteista löytää käyttäjänsä.  Parempi vaate veneilijän päällä kuin arinalla.

***
Tämä tuli mieleen siitä, että viikonvaihteessa avautui yllättäen mahdollisuus pinkaista saareen. Kauppakäynti aloitti retken, mutta kuten mökeillä usein, meilläkin on keittiössä pieni kuivavarasto.Jos on tullut joskus hekumoitua ajatuksella siitä, että jäisi yöksi lukkojen taakse hypermarkettiin, niin veikkohuovismaisesti tuli pohdittua sitäkin, että mitäpä rakentaisi kaapin antimista, jos myrsky estäisi kauppareissut. Tonnikalapastasta hernekeiton kautta keksikahveihin päättyvä lista ei ollut huono. 

Säilykehyllyllä kaupassa tulee joskus mietittyä yhä huovismaisesti, että mistä sitä kuivakaappinsa sisällön ensi kesänä tekisi.  Purkkien seassahan on jänniä herkkuja joskus. 

Huovisen kuolemasta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta ja osa perintöä on kai tämäkin säilykkeistä viehättyminen.  Parempi miete sardiinipurkissa kuin jossain vallan tolkuttomassa.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillliskulman viikkotankki täytetään tässä seuraavaksi.

***
Shoppailu on sanana monessa, vaikka kamalaa fingelskaa onkin. Esimerkiksi monet vanhemmat kuulemma koulushoppailevat ja mainitsipa joku viikolla, että posti sopimusshoppailee, kun osalle työntekijöistä aiottiin hakea uutta työsopimusta. 

Piirre on meissä syvässä: pitäisi saada parempaa ja halvemmalla ja miksei enemmänkin. 
Aikoinaan erästä budjettiuutista tehtäessä puhuttiin ennaltaehkäisemisestä ja joku livautti sinänsä oikean ajatuksen: joskus pitää satsata, että pääsee säästämään. Toteamus on sukua tuumalle, jonka mukaan köyhän ei kannata ostaa halpaa. 

Hesarissa ruodittiin viikonvaihteessa itärajan bensarallia.  Kirjeenvaihtaja myönsi, että tulee itsekin tankattua rajan toisella puolella siellä käydessä, mutta sankka on joukko, joka lähtee asioikseen asti tankkaamaan Venäjän kamaralle  Shoppailua on sekin, samoin ilmeisesti jatkuvasti yleistyvä tapa käydä huollattamassa autoa Tallinnassa ellei kauempanakin.

Äkkiä miettien vaiva vaikuttaa kohtuuttomalta ja säästöt kyseenalaiselta.  Mene ja tiedä, omalla kohdalla on välillä tekemistä, että ehtii viedä kärryn ajallaan huoltoon edes omalla postinumeroalueella.

Etenkin pakettiauton omistajilla ulkomaan huoltokeikat ovat ilmeisesti joskus kokonaisvaltaisia: paluumatkalla on koneessa ja vaihteistossa uudet synteettiset öljyt ja lastitilassa nuottiöljyä. 

***
Viinarallihan on konsteista klassisimpia. Röyhistellä ei ole aie, mutta kesälomalla sattunut selkärikko pisti näiltä osin elämää uusiksi. Lääkkeiden vuoksi saunakaljakin meni kieltoon ja vaivan helpotettua ei tavan vuoksi napattuja työviikonpäällisoluita tehnyt edes mieli.

Ei pidä ymmärtää väärin.  Hyvä olut on hyvää ja hauska ilta krouvissa on hauska ilta krouvissa ja niistä on jäänyt monet muistot.  Mutta pelkkänä  tapana aukinarauttaminen tuntuu parhaillaan jotenkin kehnolta.

Eniten jurnuttaa vastaan se, että juomanpiru määrää loppupäivän luonteen.   Yhden jälkeen ei voi enää lähteä autoajelulle, toisen jälkeen ei saa oikein luettua, kolmannen jälkeen ei jaksa keskittyä elokuvaan tai ainakaan valvoa sen loppuun ja neljännen jälkeen mielessä on vain viides ja aamusta tulee ankea.

Ei sillä, ettei olisi tullut pullonkuskaukseen syyllistyttyä. Taannoin Tukholman-reissulle tuli mukaan suvun säilöntää harrastavamman osaston kauppalappu. Toiveissa oli muutama pullo kirkasta, jollaista ei Suomesta saa, mutta joka on etevämpää kuin kotimaiset.  Kieltämättä siinä alkoi vähän rajatarkastuksia kaivata. Ei muusta väliä, mutta olisi ollut mukava nähdä tullimiehen naama, kun repun pohjalta paljastuu useampi litran pottu vahvaa etikkaa.

***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillisteatterin viikko-ohjelmistosta kerrotaan tässä seuraavaksi. 
***
Pienellä näyttämöllämme syksyn uutisiin pohjautuva tragikomedia ”Taistelu jäisestä maasta” James Bondin ja komisario Palmun hengessä. Suurvaltajohtaja haluaisi ostaa toisille kuuluvan alueen ja tästä seuraa sanailua pikaviestipalvelussa yli valtameren.  Näe, miten vanhan liiton öykkäröinti muuttuu huvittavasta naurettavaksi ja jännitä sitä, selvittääkö yrmeä komisario älypuhelimen sormenjäljistä, kuka presidentin twiitit todella kirjoittaa.  Johtavatko jäljet öljy-yhtiön kulmahuoneeseen, asevarikolle vai pihavajaan!  

***
Suurella näyttämöllämme kumpuaa päivän uutisista tragedia ”Taistelu palavasta maasta” öykkäröinnin hengessä ja Kummelin Kouhiaa kunnioittaen.  Eteläamerikkalainen presidentti varmistelee omaa äänisaalistaan ja poltattaa sademetsää.  Savu peittää maan ja happea tuottavaa metsää häviää, joten takaamme, että tätä katsellessa ottaa henkeen muuallakin kuin tupakkahuoneessa!

***
Lämpiössämme satiirinen komedia Kyllä, ministerin ja Monty Pythonin hengessä. ”Taistelu hyvinvoinnista” kertoo satiirin keinoin, miten palturia lehteen kirjoittamalla voi nousta lopulta pääministeriksi ja pelkällä jääräpäisyydellä saattaa liriin oman kansakuntansa ja koko joukon muitakin.   Kuka ajautuu vararikkoon, keneltä loppuvat lääkkeet kesken.  Varaudu passintarkastukseen ovella. Sisäänkäynti pääovista, uloskäyntien päällä (br)exit-kyltit.

***
Kesäteatterimme ohjelmisto on valmistumassa. Öykkäröinnin ja vierassatamien hengessä esitämme näytelmän Lännen Median uutiseen arktisen alueen matkailuun pohjautuen.  ”Kun on pakko tunkea joka paikkaan” -kamarinäytelmä kuvaa tilannetta, jossa joukko vakavaraisia matkustaa loistoristeilijällä jäävuoria katselemaan. Näytelmä on sovitettavissa kaikkiin niihin matkailukohteisiin, joissa paikkakuntaa tärkeämpää on näkyä muille ja että tarjoilu pelaa.  Selfiekeppejä jaetaan lipunmyynnissä. 

***
Koko perheen näytelmänä esitetään luontoteemainen ”Avaa, sulje, ahdistu ja älä”. Se kertoo siitä, miten yhtä tärkeää on avata sanomalehti kuin teatterinkin ovi ja molemmat pitää myös sulkea, kun on saanut ajattelemisen aihetta.   Dialogin keinoin korostetaan, että sanomalehdistä ei ole väärin vähän murehtuakin, syksyn lehdet kyllä maatuvat eliöiden ruoaksi haravoimattakin.  Väliajalla askartelemme siilinpesiä. Onpa edes joku, joka saa tuhista tyytyväisenä. 

***
Heip. 

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillisholvin viikkotalletukset tehdään tässä seuraavaksi. 

***
Menossa on kolmas viikko loman jälkeen ja samaan tahtiin on tullut palattua sosiaalista mediaakin seuraamaan.  Siinä on puolensa ja puolensa. Työasioissa somesta on apua ja kaverien kuulumiset näkyvät.
Toisaalta joskus kommenttiketjujen lukeminen on kovasta silmille:  joko valuu vesi tai katkeilevat suonet.

Paljon olen tähän ikään veroa maksanut, mutta yhtä en vielä oppinut: olemaan huolissaan siitä, miten omat verorahat menevät turhuuteen.  Se on esimerkiksi Facebookissa monen ryhmän vakiokommentteja, rakennetaanpa tietä tai pidetään kasvisruokapäivää. 

Sinänsä tämä ei ole ihme.  Kokeneet poliitikotkin luulevat joskus, että esimerkiksi kaupungin tai valtion talousarvion teko on nollasummapeliä, ja heidän nyt kuitenkin pitäisi olla asioista perillä päätöksentekovalmiuteen asti.Sellaista käsitettä kuin järki tämä on pistänyt miettimään.

Onpa aihe mikä hyvänsä, aina jostain löytyy myös kommentti, jossa perätään kadonnutta maalaisjärkeä. Sitten oikeastaan ei puutu kuin että joku kertoo, mikä sen erottaa esimerkiksi kehyskuntajärjestä. 

Yhden lajin kahtiajakoa on tämäkin:  kovin usein törmää käsitykseen, jonka mukaan asukastiheys jotenkin liittyisi kykyyn ymmärtää asioita. 

Talonpoikaisjärkeen tällä on yhteytensä: molemmat ovat keskusteluketjujen mukaan keskimäärin kateissa paitsi juuri sitä peräävältä. 

Eivät ole; jos tässä nyt tulee puhelinluettelollinen maaseudun ja kaupungin ihmisiä tunnettua, niin siinä joukossa kyllä järkeä piisaa. Se on taas ihan toinen juttu, että joukko voi olla keskenään eri mieltä suunnilleen kaikesta. Oma normaali voi olla jollekin toiselle ääripää ja  tämän muistaminen se joskus kateissa on, ei muu.

***
Some-lakko piti siis aika hyvin lomalla.  Siinä on jotain sellaista, että ulkomaailman haluaa pitää jossain määrin poissa mökkitontilta.  

Tekniikan puolesta ei ole rajoitteita. Teknistyminen on saavuttanut torpan sikäli, että nurkassa on taulu-tv ja digiteeveen myötä kanavia telkkarissa suunnilleen enemmän kuin Suomen vesistöissä yhteensä. Langaton modeemi keittiön ikkunalla levittää internetin koko pihan mitalle. 

Voisi luulla, että on tultu kauas siitä ajasta, kun viihdepuolesta vastasi 14 tuuman matka-tv keittiön hyllyssä ja sen kaksi ja puoli kanavaa: hyvin näkyvät ykkönen ja Ruotsin tv ja kakkonen, jossa tuulisella säällä ei ollut varmaa, onko kuvassa Mikko Alatalo vai Ransu.

Toisaalta mikään ei ole muuttunut.  Matkatelkun paikalla on nykyään mikrouuni, joka näyttää samalta:  pieni ruutu, kaksi nappulaa ja ontto äänenlaatu.  

Ja ne ohjelmat. Tuossa mainostettiin Big Brotherina tunnettua joutilaiden löhöilyohjelmaa ja oikeastaan on sama, katsooko sitä vai lihapiirakan lämpiämistä mikrossa.  Molemmat käyvät sydämen päälle, laite tulee sammutettua ennen aikojaan ja ruudussa saattaa vilahtaa nakki tai pari.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koilliskaistan viikkovaihdot tehdään tässä seuraavaksi.
***
Sitä puhutaan, että joku ikä on uusi joku ikä.  Esimerkiksi että 50 on uusi 30.  Takavuosina viisikymppinen sai kävelykepin ja kiikkustuolin, nyt esikoislapsensa. 

Tämä on totta ja perustelun aasinsilta alkaa tästä. 

 Koulujen alkaessahan on monessa lehdessä liikenneasiaa.  Erityisesti on korostettu sitä, että minkään vehkeen ajajan ei sovi kännykkää selailla eikä etenkään nyt, kun pieniä tien ylittäjiä on taas liikkeellä.  Ei pyöräilijän, ei mopoilijan eikä autoilijan.  

Kaiken takana taitaa olla se, että nykyihminen kestää tylsyyttä kovin kehnosti, ja mitä muuta auton ajaminen tutuissa paikoissa on kuin tylsää ja olemmehan me sellaisia Pavlovin koiria.  Hurtilla alkoi kuola valua kellonsoitosta, ihmisellä saman tekee kännykän kilahdus. Toimittaja voi aina katsella ympäristöä sillä silmällä, että mistä löytyisi joku jutunjuuri, mutta ympäristöntarkkailu muuten ei liene harrastuksista suosituimpia. 

 Lapsilla on sentään oma Jari Sinkkonen, lastenpsykiatri joka ei ehkä ole kaikessa oikeassa mutta muistaa säännöllisin väliajoin kertoa, että lapsi tarvitsee myös tylsyyttä ja keksii kyllä puuhaa hetken tekemispulaa maristuaan.  Moni vanhempi jakaa kernaasti Sinkkosen neuvoja, mutta aikuisilta vähän kuin puuttuu oma Jari, joka sanoisi samaa. Liikenneturvan kampanjat eivät aja asiaa.

Kotitarveratkaisuksi voisi tässä muistella omia lapsuusaikoja. Niitä, jolloin videoita katsottiin ihan nauhalta.  Vähemmän yllättäen jonkun kasetin katsominen kiinnosti usein väärään aikaan eli juuri silloin kun olisi pitänyt siirtyä vaikka syömään, hammaspesulle, nukkumaan tai johonkin kotiaskareeseen avuksi.  Usein toimintakehotusta säesti toteamus siitä, että ohjelma kyllä nauhalla säilyy huomiseen. 

Tältä pohjalta voisikin heittää pienen haasteen.  Laitetaanpa puhelimet kassin pohjalle ja kassi tavarasäiliöön matkan ajaksi ja perustelu on se sama.  Kyllä se siellä säilyy ja perille tultua on olo kuin jouluna.  Pukinkontin penkomisen sijaan on odotettavaa peräkontissa mutta yhtä kaikki.

Tietysti tässä on se riski, että joutuu keskustelemaan muiden autossa olijoiden kanssa tai muuta ikävää. Yhtä kaikki tässä tullaan ensimmäiseen virkkeeseen. 1980-luvun alkupuolen lastenkasvatuslause on tämän päivän aikuistenkasvatuslause. 

***
Jos tässä nyt joku vielä autoilee, kun on tämä ilmastokysymys päällä. Maanantaina uutisissa kerrottiin, että vakuutusyhtiöt jo miettivät, voiko vakuutuksia myydä pahimmille riskialueille. Jutun lopussa todettiin, että asia vaikuttaa myös yhtiöiden sijoituksiin. 

Totta onkin, että jos merenpinta kovasti nousee, kannattaa sijoittaa itsensä katutason sijaan ainakin kolmanteen kerrokseen.

***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Enkelipilvi asemalla
  • Kuvaus: Anni Hietanen kuvasi enkelin taivaalla Perniön asemalla elokuun viimeisenä päivänä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20