Tähdellistä

Heipähän hei.
Toimituksen lounaissiiven iltauintiosaston viikkokatsaus ripotellaan tähän nyt kyllä.
***
Metka lista oli tehty iltapäivälehteen hiljakkoin.
Otsikolla ”Näitä mökkejä Suomi rakastaa” oli listattu myydyimmät mökkipaketit eli kymmenen talovalmistajan tekeleet.
Mene, tiedä mutta omalla kohdalla lista ei vielä kauheasti säväyttänyt.  Ykkös- ja kakkossijan tuvat vielä ovat reippaasti uudennäköisiä, linjakkaita pulpettikattoja. Listan keskivaiheilla olevista tönöistä taas ei tiedä onko kyseessä asuintalo vai joku maakunta-Teboil.
Mene, tiedä sitten, mitä luettelo kertoo rakennusvalvonnan kireydestä tai löysyydestä pitkin maata.
Jos mökkipaketeista on kauppaa tehty, on niitä kaiketi johonkin rakennettukin.  
Ja yhtä helppo on päätellä, että aika monta sellaistakin paikkaa on, joihin mokomia on noussut vaikka vähintään maisemaansopivuuden kanssa olisi niin ja näin.  
Saaristossa tilanne on vielä joten kuten hanskassa, mutta sikäli kun lomalla tiirailin, muutamassa paikkaa näyttiin  kyllä yritettävän isoa asumusta sellaiselle tontille, jolla maisemaan istuisi korkeintaan puolijoukkueteltta.
Eipä siinä, kierros suurimpien talovalmistajien sivuilla kertoo että valinnanvaraa itse talojen suhteen on.  Joltisenkin hyvin on päästy jo eroon ajatuksesta, että kesämökin väen vängällä pitää olla harjakattoinen mummunmökki, oli sitten miten uusi hyvänsä.  
Vieläköhän tässä nähdään sekin ihme, että joku pykää kesämökkinsä kivimateriaalista.
***
Hukkumistilastoista asiaa tuossa ylempänä, puututaan tässä tieliikennepuoleen.
Ei ollut tälle kesälle ensimmäinen eikä varmasti viimeinen poliisitiedote, jonka mukaan  mopoautolla säheltänyttä nuorta miestä epäillään rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta: kaveri oli täräyttänyt liikennemerkkiä päin ja puhalsi jäljestä päin promillemittariin lukemia.
Mielenkiinnolla odotan, milloin näistä aletaan tehdä tarkempia tilastoja.  
Oikeiden autojen puolelta pidetään sen verran kirjaa, että joskus näkee uutisia joiden mukaan esimerkiksi joku älyn jättiläinen kärysi jo seitsemättä kertaa saman vuoden aikana.  
Antaas katsoa, kun aikaa kuluu, pompsahtaako mopoautoporukoista esille samanlaisia uusijoita.  Jos näin käy, kaiken järjen mukaan pitäisi kohta olla mopoautoja edukkaasti tarjolla vaikka miten.  
Kuskit keskimäärin ovat alaikäisiä, eikä siinä pitäisi olla kahta kysymystä siitä miten vanhempien pitää toimia kun oma piltti käryää ratista.   
***

Viikon luontoknopin esitti joku nuoremman polven edustaja.
Sen mukaan kahlaajiin kuuluvat isokuovi, pikkukuovi, mutta liukuovi on jo sitten jotain muuta.
***
Heip.




Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Hyviä huomenia.
Toimituksen lounaisosaston auringossa-ahavoitumisosaston viikkoraportti levitellään tähän.
Toimeen siis.
***
Viimeinen neljä viikkoa onkin mennyt työnteon sijasta ihan muun parissa.
Ruokapuolestahan tämä pitää tietysti aloittaa.   Jonkinmoiseen suosioon pääsi lennosta keksitty muunnelma lasagnesta.
Ensi alkuun rakennellaan tietysti hyvä tomaattinen jauhelihakastike. Kunnolla valkosipulia ja oman pihan oreganoa, ja antaapa muhia rauhassa.   Jostain kaappaistun uunivuoan pohjille tuuman patja  soosia, seuraavaksi kerrokseksi viipaloitua kesäkurpitsaa ja oikein ohueksi siivutettua uutta perunaa.  Suolaa, pippuria, toinen kiskaisu soosia ja päällimmäksi juustoraaste kunnon mustaleimasta. Loppuviimeksi komeudelle annetaan uunihoitoa sen reilut puoli tuntia, tavoite on saada raaste hiukan ruskistumaan. Sinä aikana kypsyvät ne perunatkin.
Tässä on tietty grillaamiseen ja sen sellaiseen verrattuna sekin puoli, että koko homman voi tehdä valmiiksi jo viileämpään aikaan aamusta ja taas säästyi jokunen hikipisara myöhempään käyttöön.
***
Televisiokesän helmi liittyy tähän asiaan kuin itsestään.  Yle Teema pisti näyttäen Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon kesäkokkailua noin 40 vuoden takaa. Mustavalkoisissa pätkissä tahti on kauniisti sanoen verkkainen,  jutustelu leppoisaa ja aineet yksinkertaisia.  Toisaalta  tehtävät ruoat ovat tämän päivän vakuumilihoihin tottuneesta silkkaa eksotiikkaa: munuaista hiilloksessa ja maksakuutioita kepinnokassa.   Vielä 70-luvulle tultaessa tunnettiin elukasta muitakin osia kuin filee ja paisti.
Moniko vaihtaisi Atrillinsa maksakuutioihin – ehkä sietäisi.
***
Siinä taas on kyse väärinymmärryksestä kun joku kauhisteli, että telkkarissa oli tehty herkkuja mädistä ja tuoreista vihanneksista.
***
Mitä tulee tähän tällaiseen kulttuurivaihtoon noin muuten, sitähän tietty pystyy harrastamaan säästä riippumatta.   Neliviikkoinen pätkä kielirajan tuolla puolen on sitä jo osaltaan.  Muutama kauppareissu Taalintehtaalle on sitten tietysti jo kuin käynti jossain espanjalaiskylän satamassa, mutta se jää kesäflunssaiselta huomaamatta:  kyse ei ole sen kummemmasta kuin että laiturilla seisoessa nokkaan tulee y hdestä suunnasta meren haju, toisesta dieselin ja kolmannesta valkosipulin. Täydestä menee.
Noin muuten aika lämpimiksi äityneessä säässä olisi jo pitänyt vaihtaa venekin nopeampaan, jo olisi mielinyt retkillä viilentyä.  Kajuutassa katon alta käsin ajellessa oli vielä siedettävää, auringon alla ei senkään vertaa.
Viidentoista solmun ajoviima ei ihan riitä.
***
Mitä tulee hengenkulttuuriin noin muuten, Ruotsissa tämä osataan.  Yksi saaga on tullut päätökseensä: Henning Mankellin Wallander- sarjan viimeinen teos piti lukea jo ennen juhannusta.
Kieltämättä, kieltämättä. Ei tämä sarjan paras kirja ollut, mutta sarjalle tärkeä päätös.
Se, miten hyvän hahmon kirjailija on luonut, selvisi oikeastaan vasta lukiessa. Enemmän kuin itse rikoksen selviäminen, tarinan edetessä alkoi kiinnostaa se, miten käy Wallanderin.  Hahmosta oli tullut tietyllä tavalla totta.   Samoin kävi joskus viimeisen Uuno Turhapuro-elokuvan kohdalla.  Jos taas James Bond iskettäisiin hengiltä, tuskin tuntuisi missään .
***
Jalkapallokisoista ei sen enempää kuin että kelpo kisat, vaikka loppuottelu vähän kampitteluksi menikin ja oma mielenkiinto vähän laski kun Englanti sähelsi pelinsä päätökseen ennen aikojaan.
Tällä tasolla peleistä ei kyllä saa tylsiä millään, vaikka sitäkin joku väittää. Suoranaisten läheltäpiti-tilanteiden lisäksi ihan järjenkäyttö on se, mitä tuli ihailtua: parhaimmat pelaajat laskevat peliä aika monta syöttöä eteenpäin.  Jos laskevat väärin, siinäpä sitten kotisohvalle kiroiltavaa.
***
Espanjan joukkueen tähtipelaajan uutta mallistoa odotellessa. Vielä tulee aika, jolloin on kysyntää David Villa-sukista.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Heipähän hei.
Toimituksen lounaissiiven kesädekkariosaston viikkoraportti isketään tiskiin tässä ja täten.
Asiaan siis.
***
Mitä kesälukemiseen tulee, niin onpahan tullut viime aikoina luettua koko lailla vanhaa tavaraa eli Agatha Christien jännäreitä.
Jonkinmoinen onnenpotku taisi olla, että osa löytyi vielä hyllystä noin 70 vuotta vanhoina suomennoksina.  Siinä on jo jotain nostalgista, jos Hercule Poirot lähtee etsimään todisteita tokaisten  että ”käykäämme makuusuojaan”.
Jännittävyydestä tämä ei vie piiruakaan, harvassapa ovat muuten olleet ne kirjat joita ei millään malttaisi laskea sivuun – vaikka viimeiseen viiteenkymmeneen sivuun ei olisi muuta kuin istuttu ja puhuttu, ja yleensä vielä loppuratkaisu säästetään aivan viime lehdille.
Jos kellä on tulossa mitta täyteen pullistelua ja vauhdikkaita tilanteita, niin tästäpä piristävä vaihtoehto.  Seitsemän Agathaa putkeen luettuna alkaa kyllä toistaa itseään, mutta rinnan tuoreempien kanssa maistuvat kummasti.  
Uudemmissa painoksissa on kieltäkin päivitetty.
***
Tietysti mikä vaan käy yliannostettuna tylsäksi.  
Täkäläinen mainio kirjasto tarjosi dekkarien vastapainoksi varastoista siivottua asiaa, nimittäin Tekniikan maailman 90-luvun alun vuosikertoja kansiokaupalla.  
Kieli on  tätä päivää, mutta asiat hyväntahtoisesti hymyilyttäviä.  Internetistä ei puhuta vielä paljon mitään, sähköposti esitellään ihan maailmanuutuutena.  Tietokonejutuissa ajan huippu-pc- myllyissä on kovalevytilaa sen verran että tätä nykyä käytössäni olevan kameran muistikortti vetää  tietoa äkkiä laskien 700-kertaisesti.
Jotain on tietysti toteutunut. Lehden pakinoitsija Viki povasi vuonna 1991, että vielä kolmas ydinvoimala tulee.
Tekeillähän se jo on ja maanantaisten uutisten mukaan jauhaa virtaa jo 2013.
***
Sitä odotellessa väsätään virtaa ja energiaa jostain muusta.  Tiistain hesarissa oli raportti kalareissulta, jolla kerättiin saavitolkulla lahnaa ja särkeä.  Ajatuksena on ollut väsätä lahnojen rasvasta dieseliä ja lopuista jämistä kaasuttamalla virtaa.
Varmasti. Kyllä vaan. Maaöljyn loppuessa pitää tämäkin niksi koettaa. Silti tässä ei voi välttyä miettimästä, meneekö koko homma ihan oikein päin. Joka pikkumarketti myy Vietnamista jäisenä tuotua pangasiusfilettä, samaan aikaan maukas lähikala lahna viedään ns. hyötykäyttöön.
Jutussa todetaan, että lahnalla ei vaan kalamies rikastu.
Eipä niin, mutta se ei ole pyytäjän vika vaan tietysti ensiksi meidän kuluttajien.  Ei lahnan kuhan hinnoissa tarvitsisikaan olla, mutta paljon auttaisi jo, jos arvostus olisi sillä tasolla että lahna ylipäätään vaihtaisi omistajaa rahaa vastaan kalatiskissä.  
Kelpaamattomuus ei ole myöskään kalan itsensä vika.
***
Kaiken grillaamisen vastapainoksi Kotipizza- ketju tuo tarjolle ajankohtaisia kampanjatuotteita.
Keskustan puheenjohtajavaalin tiimoilta on rakenneltu nimittäin muutama ns. Kepu-pizza. Esimerkiksi nimellä Pekkarinen myytävässä pizzassa on täytteenä listan mukaan työllisyyttä, pariloitua kananpoikaa, bbq-kastiketta ja ananasta. Vanhasessa taas on ahkeruutta, pekonia, kastiketta ja punasipulia.
Jotenkin tuon punasipulin olisi ymmärtänyt paremmin demaripizzassa, mutta hyvä näinkin.
Kotipizzan toimitusjohtajan mukaan johtopäätöksiä ehdokkaiden pizzamausta ja nimikkopizzasta ei voi tehdä.  Vanhastaan tiedettiinkin, että esimerkiksi juuri Vanhanen nauttii lättynsä juustottomana ja ilman sipulia.  
Synonyymimaakari kuvailisi sellaista pitsaa myös laatusanoilla ”veretön” ja ”hengetön”.
Virkavuosia on takana koko porukalla sen verran, että poliittisesta broilerista tuskin kannattaa näiden keksintöjen kohdalla puhua.
Toisaalta tässä tullaan siihen, että vanha, sitkeä lintu vaatii sitkeää keittämistä ollakseen miellyttävä.  Asiasta paremmin perillä olevat tahot voivat arvioida minua paremmin, onko sitkeä hiillostaminen esimerkiksi lautakasojen päällä tai muilla rovioilla toiminut.
Noin muutenhan syötävän kanalinnun iän kertovat lahjomatta hampaat.
Ei, kanoilla ei ole hampaita mutta meillä syöjillä on.
***
Itikkakesää vartoillessa, kyllä vaan. Jokakesäinen hittituote ovat erilaiset puikot, suihkeet ja muut käryttimet joilla saa pidettyä riivaajat loitolla.
Ilmeisesti kannattaisi kokeilla myös virkavaltaa.
Sikäli, kun tässä on mummu-uutisia lukenut, on käynyt selväksi että aika tehokas karkottaja on myös kotimainen poliisi.
***
Tämä on hetkeksi tässä. Seuraavat viikot menevät Saaristomeren rantoja mittaillessa. On se jotain sekin, ellei peräti paras konsti viettää lomansa.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Torstaita kaikille vuoden kahdettakymmenettäkolmatta kertaa.
Toimituksen lounaiskulman ohukaisosaston viikkokatsaus taitellaan tähän alle nyt juuri.
***
Nimittäin sellainenkin uutinen otti silmääni, että Painonvartijat lopettaa Suomessa.
Syy on tietty se yksinkertainen; markkina-alue on turhan pieni eli toiminta ei tuota kulujaan takaisin riittävässä määrin.

No, kaippa se naiivia olikin ajatella että toiminta tähtää ihmisten terveenä pitämiseen,ei liikevoittoihin. Ymmärtääkseni vartijoiden systeemi oli kuitenkin siitä tehokkaammasta päästä, mitä uusiin ruokailutottumuksiin opetteluun tulee.

Pistää vaan miettimään, että millaisenahan piraattitoimintana tämä sitten jatkuu. Virallisia Painonvartijoiden pistelaskukuponkeja ja –taulukoita on tässä vuosien mittaan kuitenkin jaettu ryhmissä mukana olleille paali jos toinenkin.  Eiköhän kohta skannerit ja kopiokoneet laula ja pisteidenlasku jatku ilman ryhmääkin.  Ei kai siihen joka vuosi uusia planketteja tarvita ja vaakakin varmaan on jollakulla kotona.


Siinä tietysti ollaan sitten jo omaehtoisen painonhallinnan paikkeilla ja jos näin Painonvartijat teki itsensä tarpeettomaksi, niin mikäs toisaalta sen parempi.
***
Ilahduttavaa on sekin, että vanha musiikki se tuntuu kelpaavan hyvin.  Jos kuka kuuntelee kaupallisia radiokanavia, ei ole voinut välttyä kuulemasta kappaletta nimeltä Jos sä tahdot niin. Radiosoittoon nousseen version esittävät Samuli Edelmann ja elämäntapahuokailija Jippu.

Mahtaako tässä pilata monenkin ilon jos muistuttaa, että tälle pariskunnalle ei kuulu kunniaa kuin henkäilystä, itse laulu on Hectorin liki neljännesvuosisata sitten tekemä.

Tietysti tässä voisi olla hyvät saumat vaikka mihin kunnianpalautukseen, jos kappaleen alkuperä alkaisi kiinnostaa enemmänkin.
Jos sä tahdot niin julkaistiin nimittäin ensimmäisen kerran Hectorin albumilla Varjot ja lakanat vuonna 1988.  Rohkaisuksi voin vaan kertoa, että tutustukaa ihmeessä:  tämä nyt uuteen loistoon päässyt laulu ei ole edes likimainkaan parasta mitä tuolta erinomaiselta levyltä löytyy.
***
Ei siinä, monenmoiseen on Hectorkin ehtinyt eikä kytkös Edelmannin kanssa ole ensimmäinen. Samuli lauloi itsensä vuonna 1991 euroviisukarsintoihin laululla Peggy.  Sen sanat oli tehnyt eräs herra Harma.  Tiistaiaamuna Peggy puolestaan soi radiossa ja kappaleen päätyttyä toimittaja makusteli laulun nimeä jotensakin, että ”siinä soi Peggy eli Pegasos”.

No, Pegasoksesta lauloi puolestaan aikanaan Pepe Willberg kappaleessa Hermes ja kappas, tämänkin Procol Harumin vanhan teoksen  on todella suomeksi sanoittanut Hector.  

Siinä sitä oli kesäaamu harvinaisen Harmaa.
***
Rahojen lopulliselle menetykselle sitä sitten onkin hetken aikaa vähän vähemmän mahdollisuuksia, katsastusasemat kun ovat lakossa.
Radion uutisissa näistä yrityksistä käytettiin ainakin minulle ihan uutta käsitettä ”katsastamo”, joka tietysti onkin mainio ilmaisu ja sovellettavissa ties miten.

Hummia hoidetaan ja esteitä ylitellään tietysti ratsastamossa ja sopisiko ravintolain tupakkikoppia kutsua natsastamoksi.

Jälkimmäinen tietty voisi olla myös tilanne jossa ylennettäville aliupseereille jaellaan lisää merkkejä olille.
***
Lomakauden ollessa ensimmäisillä aluillaan ovat tietysti myös ensimmäiset ammattihuolestujat nousseet koloistaan.  Sinänsä aiheellinen huolenaihe onkin esimerkiksi, millaiseen mittaan lomatissuttelu etenee ja käykö paluu töihin vasta katkon kautta.
Tosiongelmainenhan yrittää peitellä,  että mitään juomista olisi tapahtunutkaan.
Koeteltu konsti on juoda kossuvissyä. Sillä todellakin pitää tehokkaasti huolen siitä, että hengitys ei haise yhtään vissylle.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Torstaitapa taas.  Toimituksen lounaissiiven valtuustoseminaariosaston viikkokatsaus pistetään kattaen tähän alle.

Käydäänpä toimeksi.
***
Tulipahan nimittäin tässä sateisen illan ratoksi purettua digiboksilta katsomattomia ohjelmia.
Jo toisen tallenteen kohdalla tärppäsi.  Lamastalgia-niminen dokumenttisarja käsitteli yhdessä osassaan lama-ajan nuorten elämää ja kuin sattumalta ohjelmassa käsiteltiin myös koulujen sulkemisia. Aivan 1990-luvun alkuvuosilta olleessa tv-uutisten pätkässä mainittiin, että lähiakoina Suomessa suljetaan jopa satoja alle 20 oppilaan kouluja.

No, tapetilla tämä asia on kaiken aikaa.  Salossa koulu joutuu suurennuslasin alle, jos oppilasmäärä huitelee pidemmän aikaa karvan verran alle 40 oppilaassa. Aika näyttää,  tohtiiko joku vielä tehdä aiheesta päätöksiäkin.

Pisti vaan miettimään, että jos 18 vuodessa raja kiipesi sen 20 oppilasta ylöspäin, niin entä kierros numero kolme.  
Kannattaisi alkaa haalia noin 55 oppilaan kouluihin jokunen muksu lisää ennen kuin ollaan vuodessa 2028, vai mitä.
***
Viikon ruoka-aihe liittyy varusmieselämään.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tutkittu varusmiesten ruokailutottumuksia.  Tutkimuksessa saatiin selville sellainenkin ihme, että varusmiehet syövät munkin jos toisenkin metsäleirien aikana, jos milloin vaan sotilaskotiauto saapuu metsän laitaan.

Joopahan joo.  Eihän tämä poikkea huonompaan suuntaan monestakaan tutkimuksesta, yhtä lailla tässä kerrottiin virallisilla planketeilla jotain mikä jo tiedettiin ennestään.
Hesarissa tuloksia esitelleen tutkijan mukaan munkki on varusmiehelle lohturuokaa jolla palkita itsensä kun muutakaan lohduketta ole.

Jännä homma, miten tuonkin perinteisen päivänpäätöspullan saa näyttämään oikeilla sanavalinnoilla aika sosiaaliviranomaismaiselta.  Jos tässä nyt pitäisi jostain olla huolissaan niin siitä, että munkinpureminen jatkuu vielä varusmiespalvelun päätyttyäkin, vaikka ympärillä luulisi olevan muutakin lohduketta ja sitä paitsi harva munkki siviilipuolella on yhtä hyvä kuin sotkun.

Vaan eipä tyrmätä ihan täysin: osaksi  kyse on siitä, että toden totta: päivän kun on pitkin metsiä ryöminyt, maistuu illalla hillomunkki aika kepoiselta.  Kalorivajeen täyttämisestä siinä on myös kysymys, joskin yhden possun joulet on aika äkkiä juostu sileäksi.
Ja varrotaanpa vaan, kyllä tähän kohta joku terveysvalistaja iskee ja uusii sotilaskotiautojen valikoiman turvatestatuksi ja kuitupitoiseksi.    
***
Munkin turmiollisuudesta tulee tietysti mieleen tämä hyötyliikunta tai sen puute.  Jälkimmäinen tuli eräänä iltana mieleeni salolaisen marketin pihalla. Niillä  erottuvat selvästi natiivit ja muualta tulleet. Olenkin laatinut tähän pisteytystaulukon, jonka mukaan voi kätevästi tarkistaa salolaisuusasteensa. Mitä enemmän pisteitä, sitä lujemmat juuret Uskelanjoen penkassa.
Kysymys yksi.
Pysäköin auton  marketin pihassa
a.    vapaaseen parkkiruutuun mahdollisiimman lähelle ovea
b.    invapaikalle oven viereen
c.    vapaaseen ruutuun, vaikka joutuisi vähän kävelemäänkin
d.    oven eteen,  on siinä ruutu tai ei
e.    yritän ajaa jopa tuulikaappiin
Pisteytysvaihtoehdot
a)    5 pistettä
b)    10  pistettä
c)    miinus 50  pistettä
d)    15 pistettä
e)    bingo!
***
Tätä kirjoittaessa onkin vielä auki, miten käy Suomen renkutuksen Euroviisukarsinnoissa.
Sanokaa mitä sanotte, mutta hiukan selitystä se edelleen vaatisi. Missään esimerkiksi ei ole mainittu, että kuka se sitten on se Työlki, joka ellää.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Sienet kiipesivätNew
  • Kuvaus: Näiltä sieniltä eivät varpaat kastu, tuumii kuvan lähettänyt Keijo Hillgen.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20