Viittä vaille viikonlopun toivotukset toimituksen lounaisesta siivestä jälleen.
Siipimoottori ei vielä ole sammunut, joten tässäpä jälkituotteita.
***
Tulipahan tuossa pitkästä aikaa nostettua käteistä rahaa. Automaatille oli jonoa kuten aina, ja siinä hytistessä valkeni myös, että miksi.  
Siinä ei ole kyse sen vähäisemmästä kuin paikallisesta tekniikan ihmeen näyttelystä.  
Alkavat nimittäin olla aika harvinaisia vekottimia. Ei siksi, että automaattitiheys on mitä on, vaan siksi, että ne taitavat olla luotettavimmasta päästä teknisiä laitteita nykyään.
Mietitäänpä. Uusiin autoihin saa juuri ja juuri renkaat vaihtaa ilman että koko keksinnön pitää olla kiinni merkkihuollon töpselissä. Digiboksit jumittavat kerran päivään niin, että sähköt on katkaistava koko kaupunginosasta, jotta vehje tokenee. Matkapuhelimien oikkuiluista emme taida mainita mitään.
Listaa voisi jatkaa ties miten, ja haluttomuus  tapella typerien laitteiden kanssa onkin yksi parhaista verukkeista olla haalimatta hirveästi roinaa.
Mutta sitten tämä toinen ääripää, pankkiautomaatit.   Ajatelkaas, missä oloissa ne hommiaan hoitavat. Tuolla ne seisovat  pankkitalojen ulkoseinässä kaikki pyryt ja vaakatason räntäsateet, helteet ja 25 asteen pakkaset. Rahantuontifirman kovanaama kopeloi takapuolta ja asiakkaat rähmäisine näppeineen hiplaavat etupuolta joka kellonaikaan. Silti hyvin harvoin jos koskaan automaatti on tiltissä saati kokonaan pimeänä, olivat sitten miten päälleräittyjä ja naarmuisia hyvänsä.
Siinä puhutaan jo uskollisesta palveluksesta.
***
Automaattiasia tietysti tuli mieleeni, kun toisaalla Taka-Aasiasta kuuluu ihan vastakkaisia kummia.
Ajoneuvovalmistaja Toyota kutsuu korjattavaksi laivalastikaupalla autoja eri vikojen takia. Missä mallissa juuttuu kaasu auki-asentoon, missä taas on jarruissa häikkää.  
Merkin toimitusjohtaja  ehätti jo lehtijutussa manaamaan, että tämä sitä on kauhea isku koko merkille.
Mene, tiedä.  Onhan noita sattunut aiemminkin, moni iso ja maineikaskin tehdas on joutunut ottamaan tuotantoa takaisinpäin.  Osa vioista on ollut turvallisuuteen vaikuttavia eli perusteltuahan tuo.
Jos ihan maineenkolhuja vertaillaan, niin tottahan vaihtoehto b olisi kohtalokkaampi,  siis se että  mitään ei puhua pukahdettaisi. Montaa onnettomuutta ei tarvittaisi, kun merkki tunnettaisiin autona, missä kaasu hirttää kiinni.  Nyt toimitaan sentään kuten miten vastuullisesti.
Tietysti tulee mieleen, että olisiko osan korjauksista voinut delegoida osaaville yksityiskorjaamoille sen sijaan, että ihmiset pistetään raukoilta rajoilta ajamaan merkkikohtaiselle korjaamolle. Monelle reissu on äkkiä päivän homma.
***
Sellainenkin ennuste tuli vastaan, jonka mukaan  omakotirakentaminen on piristymässä.
Kaippa tämä tarkoittaa sitä, että asuntokauppa noin muutenkin kääntyy johonkin suuntaan.
Tässä tulikin viikonvaihteessa tapettua aikaa aiheen parissa virtuaaliostoksilla.  Jos mikä on viihdyttävää, niin kiinteistönvälitysfirmojen verkkosivuilla seikkaileminen.  Hintaa ja neliöitä mieleisekseen renkkaamalla saa nähtäväkseen kaiken maailman ökytaloja,  eri aikakausien edustajia ja sellaisia torakkaloukkoja, joista tulee mieleen että Karpolla olisi pitänyt olla asiaa.
Erityisesti nämä eri vuosikymmenien edustajat ovat joskus metkoja. Pyhänäkin surffaillessa vastaan tuli 70-luvun omakotitalo, jonka sisustus taisi olla viime nippeliä myöten alkuperäisessä asussa:  kylppärissä itämaistyyliin kuvioidut kaakelit ja roosanvärinen bidee, olohuoneen katossa tummat, raskaat puupaneelit ja ellei olisi ollut jossain huoneessa kokolattiamattoakin, ruskeaa tietysti. Aito asia on jotain ihan muuta kuin naistenlehtien ”70-lukuteema”, mikä tarkoittaa Unikko-verhoja ja riisipaperivalaisinta  yhteen huoneeseen.
Surffaillessa mietin, miten tulisi 30 vuoden takaisessa eleganssissa itse viihdyttyä.
Mene, tiedä. Jotenkin kuitenkin  hiipi pelko persiiseen, että tuonkin tönön ostaa joku asioista ymmärtämätön ja heivaa ensi töikseen kaiken 70-lukulaisen ikkunasta mäelle, vaikka nyt talo kävisi lähihistoriamuseosta.
Miksihän tällaisia ei juuri näe suojeltavan.
***
Olympialaisiin on aikaa enää aika vähän, ja tietty oman osansa keskustelusta saavat myös kisa-asut. Uimarien puvuilla on melkoisesti vaikutusta vauhtiin ja oma merkityksensä on kai silläkin, mitä ainetta  ovat hiihto- ja mäkimiesten kokovartalovarmuusvälineet.
Vauhtia ladulle voisi tietty löytyä tavan sotilaspuvustakin. Sellaiseen kuuluu vakiovarusteena epoletit.
***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Helle on hyvästä
  • Kuvaus: Viiniköynnös se vaan nauttii kuumasta kesästä. Kuvan hyvinvoivasta kasvustosta lähetti Fredrik Koivusalo.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20