Heipä hei,  toimituksen lounaissiiven hernesoppapäivän katsaus vuoden noin vuoden neljännettäkymmenennettäneljättä kertaa.
***
Onpa veivaamista.    Maanantaina seurattiin uutisissa, miten sujuu Silja Europan paluu Turkuun.  Alus menetti osan ohjailukyvystään vian vuoksi ja paikalle kutsuttiin hinaaja varmistamaan turvallinen kulku.
Kollegiaalinen tunnustus on pakko antaa kyllä, asiaa käsiteltiin vallankin radiossa oikeilla termeillä.  Kyseessä tosiaan on lautta, joka sai ruorivian saaristossa.  Avomerelle jääneestä  laivasta puhuneet  voivat puolestaan tarkistaa tietonsa.   
***
No, kerrankin on  ymmärtämystä sille että ihmisen tekemillä kapineilla nyt kerta kaikkiaan on tapana hajoilla tämän tästä.   Olen joskus ounastellut, että tämä  kansa jos olisi hitaasti putoavassa lentokoneessa varmana siitä, että kohta on koko porukka kanttu vei, niin kyllä joku alkaisi perätä että kuka korvaa tulonmenetykset ja ketä tästä voi syyttää.  
Europan matkustajista monikaan ei tämän hetken tiedon mukaan ole ollut tässä mielessä pahapäinen, vaan ymmärrystä on löytynyt.  Ilmeisesti varustamon tarjoamilla ruoilla oli hyvä hyvittelyteho.
Tai sitten siellä avattiin juomahanatkin samaan hintaan.
***
No, lautan ikkunasta on ollut hyvä seurata aamua Ahvenanmaalla.  
Viime viikollahan puhuttiin uutisissa Ahvenanmaan itsenäistymisestä; suomenruotsalaisten kansankäräjien edustaja heitti, että maakunta miettii eroa Suomesta jos ruotsin kielen asemaa vielä heikennetään.   Samaan syssyyn joku ilopilleri perusti jo nettiadressinkin asian puolesta, pontimena se että näin ummikot pääsevät pakkoruotsista eroon.  
Joopa joo.  Sikäli kun olen keskusteluja seurannut, niin en suotta ihmettele vaikka tuo pikantti kappale Suomea jo huomenna irtisanoisi itsensä ja jatkaisi siteidensä  vankistamista Ruotsin suuntaan  -- en minäkään kauaa sellaista loanheittoa kuuntelisi kuin mitä verkossa saa lukea.    Monesta kirjoituksesta voi  rivien välistä aistia jotain kummallista katkeruutta tai kateutta, ihan kuin koko maakunta vähän pelottaisi pahimpia metsäsuomalaisia.  Luonnon- ja muiltakin oloiltaan  aika eksoottinen saariryhmä se vaan itsellisenä porskuttaa keskellä Ahvenanmerta ja tilastojen mukaan siellä vieläpä eletään terveempänä kuin muualla.
No, saariston kunnat ovat aina pärjänneet siinä vertailussa joten tässä ei ollut mitään uutta.
Rahaanhan moni vetoaa, maakunta saa valtiolta koko lailla korkeat tuet. Samassa lauseessa harva puhuu siitä, että saarelaiset ovat aika hyviä veronmaksajia.   Mitenhän paljon rahaa toisaalta  edes saa menemään maakuntaan, jossa asuu alle Raaseporin verran väkeä.
Hirmusti vaivaa siitä ei noin muuten ole, Ahvenanmaan itsehallinto tarkoittaa samalla sitä, että siellä päätetään jokseenkin itse peruspalveluista ja vähän muistakin.
Mutta ei siinä mitään, jos tässä oli tarkoitus vain tämä kieliasia tasapäistää.  Kai seuraavaksi  pohditaan, että pistetäänkö lihoiksi Pohjanmaata ja Helsingin seutua.  Jälkimmäisessä puhutaan hermostuttavasti venyttäen, edellisessä taas käytetään kummia murresanoja ja taivutuksia, mitkä ilman muuta on viisainta kokea uhkaksi.    Lopputulemana tietysti on, että tämä maa on yksi kulttuurinen Kerava.  
Sikäli en oikein osaa lämmetä, en Ahvenanmaasta luopumiselle enkä osasta noista jälkimmäisistäkään heitoista. Pohjanmaan rannikko on metkaa seutua.
***
Eipä ole vieläkään napsahtanut sikaflunssa omalle kohdalle, vaikka sen nyt pitäisi tilastojen mukaan vielä osua, siitä pitää huolen jo työhön kuuluva kättelyiden määrä.
Eikä kai tuo tuomiona ole pahimmasta päästä, hoito-ohjeetkin ovat perinteiset.  Oloon auttaa lepo ja kuuma juoma. Seuraavan tehosta en tiedä, mutta monihan  tekee kovassa yskässä myös sen, että lähtee elokuviin tai konserttiin.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.