Tervepä terve. Toimituksen koillispuolueen viikkolinjaus viimeistellään tässä seuraavaksi.
***
Eteläisen Salon lehdentekijä harvoin pääsee ihan irti töistään. On nimittäin niin, että liikkuupa missä vaan, käsivarren mitan päästä löytyy aina joku yhteys Perniöön.  Istupa oluelle Nairobissa, niin kohta käy ilmi, että baarimikolla on mökki Ylikulmalla.  Tämänsorttista on sattunut niin usein, että siihen on pakko uskoa.

Alueen pienemmät pitäjät ovat liittymässä samaan rintamaan, missä ei tietenkään ole mitään pahaa. 

Selitän. Kävinpä viime maanantaina jututtamassa särkisalolaistunutta säveltäjä Jukka Linkolaa tulevasta konsertista.   Viikko vierähti ja perjantaina tie vei hurmaavien Susanna Haaviston ja Eija Ahvon konserttiin.  Ja kas: eikö illan ohjelmistossa ollut kaksi ensimmäistä kappaletta Linkolan sävellyksiä ja vielä kolmas myöhemmin.  Yhteytensä tienooseen silläkin illalla siis ja kappaleet olivat hienoja; ties vaikka Särkisalossa nuoteiksi saatettuja. 

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kierrättyvät aiheetkin.  Lähtöjään tässä piti purnaamani muutamista sanoista, joista yksi karmeimpia on ”ruuhkavuodet”. Olkoonkin, että sanassa  hienosti yhdistyy peruspessimistisyys tekopirteyteen.

Pakinan runko oli jo olemassa, mutta hukkaan meni sekin, kun konsertissa  menneitä muistelleen Haaviston suulla todettiin ykskantaan, että se on nykyään ruuhkavuodet, mikä ennen tunnettiin yksinkertaisesti perhehelvettinä.
Yleisöä nauratti sen verran, että olisipa tuo pitänyt ehtiä kertoa ensin, mutta vanha vitsi mikä vanha vitsi.
***
Hakkuut puhuttavat; vanhojen metsien varjelussa ei pitäisi kenelläkään olla nokan koputtamista, mutta miten varantoa muuten hyödynnetään, on toinen asia.  Usein on mittavamman hakkaamisen perusteena se, että puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.  Matematiikalla voi perustella paljon, joskus ehkä liikaakin.

Ajellessa ja maisemia katsellessa pistää miettimään, että totta vie: tienvarsipajukkoa ja muuta vitikkoa tosiaan kasvaa hyvään tahtiin. Meluntorjunnalle niistä voi olla iloa, taloudellisesti tai retkimielessä tuskin kenellekään.  Samalla pistää miettimään, että entä jos hakkuita enemmän ei kasvakaan metsä vaan  nimenomaan puusto siellä täällä huojuvien  tienvarsilämpäreiden muodossa. 
***
Eikä viikkoa ilman vaaliasiaa. Monenlaista tulee vastaan. Silmään otti eräskin tapaus, jossa vakavissaan kysyttiin, onko turvallisempaa äänestää ennakkoon vai vasta vaalipäivänä. 

Tämä on helppo. Kannattaa äänestää iltapäivällä, jolloin aamun mahdollinen kuuraliukkaus on äänestyspaikan pihasta hävinnyt eikä riskiä kaatumisesta ole. 
***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.