Tervepä terve. Toimituksen koillisvalimon viikkokolikot lyödään tässä seuraavaksi.
***
Yleensä puhe siitä mistä puute, vaikka rahasta.
Vaan ei päde enää tämäkään: viime viikolla tuli ennakkomarkkinointiin lisää rahaa eli Suomi 100 vuotta-ohjelmaan kuuluva juhlaraha, ja siitä puhetta riitti. Kolikkoon oli stanssattu lavastetuksikin sanottu kuva punavankien teloituksesta kansalaissodassa, ja aihe närkästytti.

Mene ja tiedä. Historiaa on tuokin kahakka ja aiheelle oli perustelunsa, olkoonkin, että vastaperustelutkin olivat painavia. Häpeällisintähän ei ole ampuminen vaan se, että kohteena olivat sittenkin omat.

Entä jos ikävät aiheet jätetään rahoista pois. Tulee yksipuolinen sarja, vaikka sataan vuoteenkin mahtuu niin iloa kuin nurjuutta. Paljonpuhuva 90-luvun raha tulisi esimerkiksi, jos toiselle puolelle painettaisiin kännykkä ja toiselle leipäjono.

Luontevinta olisi toki, että aiheet valittaisiin juuri kolikon muoto silmällä pitäen. Pyöreitä kansallisasioitahan ovat esimerkiksi kahvikuppi ylhäältäpäin kuvattuna, Uuno Turhapuron pää, kaksi halkoa vastakkain tai korkki, jonka päälle on astuttu.
Vaan kuluneitahan ne ovat nuokin aiheet.

Tällainen arki-ihminen tietysti toivoo, että arjesta haettaisiin teemat rahaankin. Ongelma vaan on, että harva arjen ilmiö on pyöreänmallinen. Esimerkiksi rivitaloasunnon eteisen lattia sikin sokin kaikenkokoisia kenkiä, liikenneasema tai lumikola.

Kansallisruokaa käsittelevät kolikot syntyisivät ilman enempiä stanssaamisia, riittää kun jätetään prässistä tulleen hilun pinta hiomatta. Einespitsahan se siinä.
***
Kehitys tosiaan kehittyy. Tuossa erään poliisitiedotteen otsikkona oli ”Huumeratti Eurassa”.
Takavuosinahan menevän miehen pakko-ostos autoonsa oli jalopuuratti.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.