Tähdellistä

Tervepä terve.  Toimituksen koillisholvin viikkotalletukset tehdään tässä seuraavaksi. 

***
Menossa on kolmas viikko loman jälkeen ja samaan tahtiin on tullut palattua sosiaalista mediaakin seuraamaan.  Siinä on puolensa ja puolensa. Työasioissa somesta on apua ja kaverien kuulumiset näkyvät.
Toisaalta joskus kommenttiketjujen lukeminen on kovasta silmille:  joko valuu vesi tai katkeilevat suonet.

Paljon olen tähän ikään veroa maksanut, mutta yhtä en vielä oppinut: olemaan huolissaan siitä, miten omat verorahat menevät turhuuteen.  Se on esimerkiksi Facebookissa monen ryhmän vakiokommentteja, rakennetaanpa tietä tai pidetään kasvisruokapäivää. 

Sinänsä tämä ei ole ihme.  Kokeneet poliitikotkin luulevat joskus, että esimerkiksi kaupungin tai valtion talousarvion teko on nollasummapeliä, ja heidän nyt kuitenkin pitäisi olla asioista perillä päätöksentekovalmiuteen asti.Sellaista käsitettä kuin järki tämä on pistänyt miettimään.

Onpa aihe mikä hyvänsä, aina jostain löytyy myös kommentti, jossa perätään kadonnutta maalaisjärkeä. Sitten oikeastaan ei puutu kuin että joku kertoo, mikä sen erottaa esimerkiksi kehyskuntajärjestä. 

Yhden lajin kahtiajakoa on tämäkin:  kovin usein törmää käsitykseen, jonka mukaan asukastiheys jotenkin liittyisi kykyyn ymmärtää asioita. 

Talonpoikaisjärkeen tällä on yhteytensä: molemmat ovat keskusteluketjujen mukaan keskimäärin kateissa paitsi juuri sitä peräävältä. 

Eivät ole; jos tässä nyt tulee puhelinluettelollinen maaseudun ja kaupungin ihmisiä tunnettua, niin siinä joukossa kyllä järkeä piisaa. Se on taas ihan toinen juttu, että joukko voi olla keskenään eri mieltä suunnilleen kaikesta. Oma normaali voi olla jollekin toiselle ääripää ja  tämän muistaminen se joskus kateissa on, ei muu.

***
Some-lakko piti siis aika hyvin lomalla.  Siinä on jotain sellaista, että ulkomaailman haluaa pitää jossain määrin poissa mökkitontilta.  

Tekniikan puolesta ei ole rajoitteita. Teknistyminen on saavuttanut torpan sikäli, että nurkassa on taulu-tv ja digiteeveen myötä kanavia telkkarissa suunnilleen enemmän kuin Suomen vesistöissä yhteensä. Langaton modeemi keittiön ikkunalla levittää internetin koko pihan mitalle. 

Voisi luulla, että on tultu kauas siitä ajasta, kun viihdepuolesta vastasi 14 tuuman matka-tv keittiön hyllyssä ja sen kaksi ja puoli kanavaa: hyvin näkyvät ykkönen ja Ruotsin tv ja kakkonen, jossa tuulisella säällä ei ollut varmaa, onko kuvassa Mikko Alatalo vai Ransu.

Toisaalta mikään ei ole muuttunut.  Matkatelkun paikalla on nykyään mikrouuni, joka näyttää samalta:  pieni ruutu, kaksi nappulaa ja ontto äänenlaatu.  

Ja ne ohjelmat. Tuossa mainostettiin Big Brotherina tunnettua joutilaiden löhöilyohjelmaa ja oikeastaan on sama, katsooko sitä vai lihapiirakan lämpiämistä mikrossa.  Molemmat käyvät sydämen päälle, laite tulee sammutettua ennen aikojaan ja ruudussa saattaa vilahtaa nakki tai pari.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koilliskaistan viikkovaihdot tehdään tässä seuraavaksi.
***
Sitä puhutaan, että joku ikä on uusi joku ikä.  Esimerkiksi että 50 on uusi 30.  Takavuosina viisikymppinen sai kävelykepin ja kiikkustuolin, nyt esikoislapsensa. 

Tämä on totta ja perustelun aasinsilta alkaa tästä. 

 Koulujen alkaessahan on monessa lehdessä liikenneasiaa.  Erityisesti on korostettu sitä, että minkään vehkeen ajajan ei sovi kännykkää selailla eikä etenkään nyt, kun pieniä tien ylittäjiä on taas liikkeellä.  Ei pyöräilijän, ei mopoilijan eikä autoilijan.  

Kaiken takana taitaa olla se, että nykyihminen kestää tylsyyttä kovin kehnosti, ja mitä muuta auton ajaminen tutuissa paikoissa on kuin tylsää ja olemmehan me sellaisia Pavlovin koiria.  Hurtilla alkoi kuola valua kellonsoitosta, ihmisellä saman tekee kännykän kilahdus. Toimittaja voi aina katsella ympäristöä sillä silmällä, että mistä löytyisi joku jutunjuuri, mutta ympäristöntarkkailu muuten ei liene harrastuksista suosituimpia. 

 Lapsilla on sentään oma Jari Sinkkonen, lastenpsykiatri joka ei ehkä ole kaikessa oikeassa mutta muistaa säännöllisin väliajoin kertoa, että lapsi tarvitsee myös tylsyyttä ja keksii kyllä puuhaa hetken tekemispulaa maristuaan.  Moni vanhempi jakaa kernaasti Sinkkosen neuvoja, mutta aikuisilta vähän kuin puuttuu oma Jari, joka sanoisi samaa. Liikenneturvan kampanjat eivät aja asiaa.

Kotitarveratkaisuksi voisi tässä muistella omia lapsuusaikoja. Niitä, jolloin videoita katsottiin ihan nauhalta.  Vähemmän yllättäen jonkun kasetin katsominen kiinnosti usein väärään aikaan eli juuri silloin kun olisi pitänyt siirtyä vaikka syömään, hammaspesulle, nukkumaan tai johonkin kotiaskareeseen avuksi.  Usein toimintakehotusta säesti toteamus siitä, että ohjelma kyllä nauhalla säilyy huomiseen. 

Tältä pohjalta voisikin heittää pienen haasteen.  Laitetaanpa puhelimet kassin pohjalle ja kassi tavarasäiliöön matkan ajaksi ja perustelu on se sama.  Kyllä se siellä säilyy ja perille tultua on olo kuin jouluna.  Pukinkontin penkomisen sijaan on odotettavaa peräkontissa mutta yhtä kaikki.

Tietysti tässä on se riski, että joutuu keskustelemaan muiden autossa olijoiden kanssa tai muuta ikävää. Yhtä kaikki tässä tullaan ensimmäiseen virkkeeseen. 1980-luvun alkupuolen lastenkasvatuslause on tämän päivän aikuistenkasvatuslause. 

***
Jos tässä nyt joku vielä autoilee, kun on tämä ilmastokysymys päällä. Maanantaina uutisissa kerrottiin, että vakuutusyhtiöt jo miettivät, voiko vakuutuksia myydä pahimmille riskialueille. Jutun lopussa todettiin, että asia vaikuttaa myös yhtiöiden sijoituksiin. 

Totta onkin, että jos merenpinta kovasti nousee, kannattaa sijoittaa itsensä katutason sijaan ainakin kolmanteen kerrokseen.

***
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillisklinikan viikkopistokset isketään tässä seuraavaksi. 
***
Jonkinmoinen perinne on, että loman alku vie Suomen-kierrokselle. Tällä kertaa sille suunnalle, missä takavuosina jahdattiin leijonaa tuloksetta.

Kyse on vain lajinvalinnasta, jos haluaa että jahdissa tulee saalistakin.
Jo pitkään on näet käynnissä omalla kohdalla ollut erinomaisen pizzan metsästys.  Levikkialueella varsin hyvin maaliin on tullut osuttua ainakin Mathildedalissa ja retkellä taas kaato tuli niinkin epätodennäköisessä paikassa kuin keskellä imatralaista omakotitaloaluetta.  Napolista aineiden kanssa pizzakioskin pitoon tullut leipuri ja pikku-Fiatin kokoinen puu-uuni olivat tällä kerralla voittava arpa. 

Jahti jatkuu edelleen, joten pitäkäähän uunit kuumana maakunnissa.  Tämä puuha on muuten sukua peuranpyynnille: saatavaa tuntuu olevan vuosi vuodelta enemmän.

***
Monellahan musiikki vie lomatunnelmiin: käynti vaikka oopperakekkereillä vapauttaa vapaalle. Niin tai näin, unohtumattoman loman ainekset ovat myös nelisoinnussa saunan kuistilla.

Selitän.   

Mökillä on sauna ja sillä ikää.  Seinänkorjaaja oli tilattu, mutta hänen tieltään piti purkaa lattia pois. Tässä pohjasävelenä kuultiin ala-apuviivalta soitettu ”kräk”,  kvintin verran korkeampi ”kviik”, siihen perään kuudestoistaosan kestoinen ”pulp” ja sen jälkeen F-avainviivastolle kirjoitettu ”perr....”. 

Ensimmäisen äänen päästi lattiaan uppoava rautakanki, toisen irtoava lattialauta, kolmannen ulospullahtava selän välilevy ja neljäs ääni tuli metriä ylempää.  

Iskias on ovela vaiva: pari päivää se vähän juilii, kolmantena tai neljäntenä iskee koko voimalla ja pistää kekseliääksi. Enpä ennen tiennyt, että vessassa pienemmällä asialla voi isokin mies käydä niin, että on yhtä aikaa yhden jalan seisonnassa ja kylkiasennossa, kun tavalliseen tapaan seisomaan ei pysty.  Tästä ette halua kuulla enempää.

Terveydenhoitojärjestelmää voi vain kehua, ja tässä kohdassa kiitokset menevät Kemiönsaarelle. Tunnin päähän luvattu takaisinsoitto tuli viiden minuutin päästä, ulkopaikkakuntalaisuudesta ei marmatettu sanallakaan ja lääkäriaika löytyi niin nopeaan, että ennemmin tuli kysymys siitä, ehtiikö potilas mökiltä vastaanotolle.   

Saaristo-oloissahan iskiaksen kanssa pitää aikatauluttaa asiat taiten: puoli tuntia venematkaan, puoli automatkaan ja puolitoista siihen, että saa vääntäydyttyä autoon .Paluumatkalla oli laukku täynnä kovia troppeja ja olo jo paljon siedettävämpi. Jopa niin, että myöhemmin seuranneissa lattiantekotalkoissa osui kohdalle lankunsahaajan pesti. Joka itse asiassa oli kuin keikka Las Vegasiin: jiirisahan kahvan käyttely on kuin yksikätistä rosvoa rämpläisi, sisään laitteeseen lykätään rahanarvoista tavaraa, joku huutelee numeroita ja lopulta ollaan kaatohommissa. 

Saunan lattiasta tekee näet hyvän sama seikka kuin metsurin työpäivästä. Kunnon kaato pitää olla ja mieluusti oikeaan suuntaan. 

***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillisviraston viikko-ohjeet annetaan tässä seuraavaksi.
***
Juhannuksesta riittää jälkipelejä ja vääntöä kokoista; metsäpalovaroitus oli voimassa monien maakuntien alueella, vaan tämäkö olisi estänyt kokonpolttoa. Lehtitietojen mukaan eräänkin kylän Facebook-ryhmässä oli todettu, että maalaisjärki voitti, kun kokko kieltoalueella oli kuitenkin sytytetty.
Miten vain, mutta se on haljusti sanottu tuo. Selitän.  Meillähän on viranomaisia, jotka sammuttelevat tulipaloja vertauskuvallisesti ja käytännössä ja siinä sivussa yrittävät ennaltaehkäistä vahinkoja esimerkiksi metsäpalovaroituksia julistamalla.
Asuin- ja työvuodet maaseudulla ovat opettaneet, että maalla asuu harkitsevaisia, osaavia, kaikin puolin fiksuja ihmisiä.  Se, että poltetaan kokkoa metsäpalovaroituksen aikaan ja maaston ollessa rutikuivaa ei ole maalaisjärkeä vaan ihan vaan karkea virhearvio.
***
Koilliskulma pitää tauon, seuraavat viikot olisi määrä lomailla.  Toimitukseen jää mainio joukko lehteä tekemään, joten ei hätää.
Radiossa psykologian alan ihminen kertoilikin vinkkejä lomanaloitukseen ja totesi, että yleispäteviä neuvoja on paha antaa; jollekin sopii sekin, että esimerkiksi selailee sähköpostejaan lomalla. Kieltämättä. Onhan töitä joka lähtöön. 
Pisti miettimään, että miltä mahtaisi loman odotus tuntua, jos takana olisi esimerkiksi talvi tasamittaisia päiviä, ei tällaisia miten sattuu alkavia ja päättyviä.   Itse työntekoa voisi vielä jaksaakin, ruutu- ja hälinäkiintiö ovat täynnä.  Jossain kohtaa mennään aina senkin rajan yli, että työmatkamusiikki muuttuu hälyksi.
Ruusuista vouhotetaan, mutta jos jokin tulokaslaji viikatetta kaipaa, niin englannista lennelleet kielikukkaset.  Eräänä aamuna radiossa joku nuorimies lauloi radiossa, miten  ”voidaan ottaa beibisteppei”  ja kohta perään sattui vastaan kiinteistönvälittäjän teksti, jossa todettiin eräässä asunnossa olevan ”master makuuhuone”.  Hälyn lisäksi on siis kovalevy aika täynnä karmeaa kieltä. Luotan siihen, että  maakunnan kirjastojen kautta löytyy riittävän monta säkillistä vaihtoehtoja.
***
Kieleen liittyen sitä voisi listata onnistuneen loman aakkosia miettimällä joka kirjaimelle jonkun lomapuuhan.  Niin kuin omalla kohdalla Aalle Auran (olut tai joki), B:lle saaristoon sopivasti bastun tai båtin, C:lle Citroenin ja S. ja F-lokerot voi täyttää Suomi-Finlandilla eli kotimaanmatkalla. Ässään pannaan muuten saari ja koohon klapinteko.
Murrealueittain eroja saattaa olla, esimerkiksi Forssan puolessa tiemmä laitettaisiin kirves lokeroon V niin kuin Viskars. Geen grillistä päästään loppuun eli äähän ja ähkyyn ja monellahan on ihan lomaongelmana öl. 
*** 
Heip.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillispirtin viikkolattia lakaistaan tässä seuraavaksi.
***
Tässä on tullut joskus ihmeteltyä tavaran ostamista tavan vuoksi. Toisaalta siinä, että joku vaihtaa televisiota aina kaukosäätimen paristojen tyhjentyessä, on hyvätkin puolensa.  Kauppias voi hyvin ja käytetty, mutta käyttöarvoltaan uutta vastaava tavara vaihtaa omistajaa murto-osalla uuden hinnasta. 

Tämä näkyy meillä kotona vähän joka huoneessa vajaa myöten: telkkari hankittiin muutamalla kympillä ystävänkauppana vuosia sitten, stereolaitteiden keski-ikä on 25 vuotta ja kaikki kulkupelitkin ovat jonkun toisen uutena ostamia.  

Vaan eipä päde tämä kaikkeen. Kävi nimittäin niin, että mökillä pölynimuri heitti henkensä.  Tämä ei tietenkään ole ihme, heikompi luonne olisi tukehtunut jo murto-osaan siitä hiekasta, minkä kapine on saanut lattioilta vuosien mittaan sisäänsä kiskoa.  

Kun nuuka pitää olla, kävi tie ensiksi netin kauppapalstoille tarjontaa kyttäämään: näinkö löytyisi edullisesti uudenkarhea imuvehje.  Ja katso.  Tarjontaa on muuten kanasta keinutuoliin, mutta maakunnassa käytettyä imureita oli tarjolla ensivilkaisulla yksi ja sekin uuden hintainen.  Loppuviikosta tarjontaa oli jo vähemmän.

Ilmeisesti jotain sitten on kuitenkin opittu käyttämään loppuun asti ja imurit poistuvat rivistä täysin palvelleina.  Tämä tietysti pisti miettimään, että ei käy kateeksi imurinsuunnittelijoita. Iso porukka isoissa tehtaissa miettii ominaisuuksia, suotimia, materiaaleja ja muotoilua.  Räväkimmän näköiset laitteet antavat hyvin uskottavan vaikutelman siitä, miltä näyttäisi katumaasturin ja pyöräilykypärän lehtolapsi. 

Ja kaiken tämän panostuksen jälkeen laitteilla on edelleen niin vähän minkäänlaista status- tai näyttöarvoa, ettei niitä haluta vaihtaa uuteen aina, kun markkinoille tulee vähän päivitetty malli.  Komeroissa pysyvät siivouspäivien ulkopuolella imurit, vaikka miten olisivat designiä.

Ilmeisesti tässä nyt tie käy kodinkonekauppaan, vaan kerranko sitä.  Se toisaalta onkin ollut perinnetavoista käsittämättömimpiä, että mökeille on ainakin takavuosina kärrätty kaikki se, minkä kanssa ei jakseta kotona tapella.   Ihan kuin kauan kaivatuilla vapailla olisi jotenkin siedettävämpää antaa televisiolle turpaan ennen kuin se suostuu näyttämään kuvaa. 

Poikkeuksia tietysti on.  Mökillä nukkuu hyvin sellaisellakin patjalla, jolla kotona ei saanut kuin univelkaa ja iskiaksen. Psykiatrimme tulkitsee tämän teille ensi numerossa.
***
Se on ihan totta, että helteillä ei tukeva ateria maistu.  Salaattiaate toisaalta on ottanut valtaa jo metsäseuduillakin.  Tampereen puolessahan käytiin viikonloppuna tämä Rucolan viesti.
***
Turvallista juhannusta ja heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Uusin lukijan kuva

  • Mitäs mulkoilet?_1
  • Kuvaus: Oskari Itälä kuvasi komean sammakon.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20