Tähdellistä

Tervepä terve.  Toimituksen koillisparilan viikkoraidat kärvennetään tässä seuraavaksi.
***
Alle 1,70 eurosta yli kahdeksaan euroon. Halvinta Vantaalla ja kalleinta Puumalassa.

Ei nyt puhuta juhlallisemmasta kuin kouluruoan hinnasta, joskin maksuton kouluruoka on asiana itsessään juhlava. Aiheena kouluruoka on kiinnostava ja silläpä oppilaskohtaiset hinnat riviin pistävä Opetushallituksen raportti ottikin silmään. Raportista kertoi ensiksi Yle.

Pienen Puumalan korkeaa hintaa selittää välipala, alle parin euron hinta pistää nostamaan hattua muuten.  Salossa kuluu 3,71 euroa per oppilas ja kouluruoallaan mainetta niittäneessä Kemiönsaaressa 3,46 euroa.  

Jonkin verran kuulee purnausta, mutta  mene ja tiedä; omalla kohdalla ei ole huonoa kouluruokaa vastaan tullut. Toisaalta tulee mieleen, että olisipa sokkotestin paikka tämäkin: haalittaisiin eri puolilta Suomea samannimiset annokset yhteen ja annettaisiin arviot. Listojen perusteella aika samat ruoat toistuvat Hangosta Inariin. Jonkinmoisena paikallisvärinä ja myönteisenä asiana koilliskulmassa pistetään merkille, että silakkapihvit ovat listalla Kemiönsaarella.
***
Sitten on tämä kasvisruokapäivä.  Sanottakoon tässä: kasvisruoka voi olla hyvää, täyttävää ja monipuolista ja kasvisruokapäivä tai pari viikossa ei tee pahaa kenellekään.

Koilliskulman koekeittiössä oltiin hiljan ajassa kiinni:  nyhtökauran tarjonta on kasvanut tai kysyntä laskenut, yhtä kaikki rasiallinen liikeni kotiin asti.   
Metka tuote; jauhelihan hintainen, maultaan suoraan paketista maistettuna ennenkokematon. Kauraksi ei arvaa veikata. Makaronilaatikossa tuo meni hyvin, lähinnä tuli tuntuman perusteella mieleen sellainen versio, jossa liha on korvattu tonnikalalla. Tästä nyt tuli tonnikalaa vähemmän synnintuntoa, mikä plussaksi laskettakoon.
***
Heip.

aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi

Tervepä terve. Toimituksen koillispalttoon viikkoprässäys tehdään tässä seuraavaksi.
***
Vaalit on puettu aika monen lajin numeroiksi ja tilastoiksi, mutta on sitä arkisempaakin matematiikkasovellusta.
Kävin tuossa nuorisotila Narikassa viime viikolla huolia kuuntelemassa: arki-iltojen aukiolo on turvattu, mutta lauantai-illoissa kiikastaa. Perusongelma on se, että vapaaehtoisia valvojia on vähän niukasti.

No, niitä mietityttämään jääneitä lukuja. Nuorisotilassa käy hyvänä lauantai-iltana kuulemma nelisenkymmentä nuorta. Optimistisesti laskien näillä nuorilla on 80 vanhempaa – ja vaikka miten laskisi avioerot ja luonnolliset poistumat mukaan niin kymmeniä silti. Täysi-ikäisten vanhempien sisarusten määrä lienee sekin jonkinmoinen. Pikaiseen summaten jo pelkät Narikassa kävijöiden vanhemmat riittäisivät pitämään tilaa auki muutaman vuoden ajan.

Se tässä siis jäi uutista tehdessä askarruttamaan, että miten jo tästä porukasta ei löydy valvojia, vaikka kuinka vielä karstattaisiin porukasta pois vuorotyöläiset, ne joilla on kotona pieniä lapsia ja muita päteviä syitä.
Ihan pätevä syy ei ole se, että jos pitää valvoa Narikassa, jää joku toinen narikka asioimatta.
Miinuspuolena eittämättä on, että omalla valvontakerralla se oma jälkikasvu ei tule nuorisotilaan, mutta mittatappioitahan on elämä täysi.
***
Se on toinen ja kolmas asia, mitä uusia ilmaisuja tai tietoja nuorisotilaa valvoessa voi oppia.
Aamutelkkarissa puhuttiin tiistaina tästä sanapuolesta, lasten kiroilusta näet. Selvää on, että varautuu tai ei, jossain iässä rumien puhuminen on vähän kuin itsetarkoitus.

Telkkarissa asiantuntija muistutti, että ympäristöstäänhän piltti niitä sanoja, karskimpiakin, oppii ja ottaa käyttöön.
Totta. Erityisesti sanavarasto kasvaa silloin, jos kotona on tehty vaikka itse keittiöremonttia, kolme kiloa jauhoja levinnyt lattialle tai koira syönyt sohvan.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillisjulkisivun viikkorappaus roiskaistaan tässä seuraavaksi.
***
Mutta noita vaaleja.  Silkan asian ja ruoan lisäksi toritapahtumissa jaellaan monenlaista kotiinvietävää.

Sortimentti on aika laaja ja paikoin hyödyllinen.  Esimerkiksi hyviä kasseja ei ole koskaan liikaa – toisaalta ehdokkaan tai puolueen tunnuksilla varustetun kassin käyttäminen julkisella paikalla on sen sortin kannanotto, että toimittajalta jää väliin.  On jaettu myös autoroskiksia. Hyötytavaraa sekin.  Toisaalta on kauheaa, että ilman tällaista vihjettä kaikille ei ole selvää, että auton ikkunasta ei mitään saa ulos heittää.  

Kestosuosikki ovat tulitikut. Toimituksessa sytyteltiin monien vuosien adventtikynttilät eräiden eduskuntavaalien kampanjatikuilla.  Yhtä lailla erilaisia ehdokaskyniä ovat monessa talossa laatikonpohjat täynnä.

Taloussymboliikkaa voi nähdä yhdessä hittituotteessa: ainakin kolmella kojulla olen törmännyt ehdokkaiden jakelemiin siemeniin, joista pitäisi saada kasvamaan ainakin ohraa ja nurmea.  Monivuotisten siemenien jakaminen näyttää toki siltä, että jatkuvan kasvun asialla tässä ollaan.
Ovela jakaisi naapuriteltalta lannoitetta ja sanoisi olevansa elvytyksen asialla.
***
Siellä ja täällä on kannettu huolta vanhan 110-tien opasteiden kunnosta. Myönnettävä on, että repsottavat kyltit ovat ottaneet silmään itselläkin.  

Kulta-ajoistaanhan tie on hiljennyt. Toisaalta levähdyspaikoilla palvelutaso on parantunut: takavuosina nillä oli tauonpitäjille lähinnä penkki ja penkka ja pari kuusta miesväestön helpotuspaikaksi.  Tänä keväänä niillä näkyy olleen patjaa ja astiastoa ja vähän luettavaakin.  
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve.  Toimituksen koillisbasaarin viikkotinkimiset käydään tässä seuraavaksi.
***
Vaalit sitä ja vaalit tätä, olkoonkin, että kuntavaali ei ole varsinainen karnevaali.  Tämän, monen mielessä eteläiseen Amerikkaan sijoittuvan tapahtuman mukaan on nimetty Carneval-keksi, mutta vielä ei ole toreilla vastaani tullut Cuntavaal-keksejä.

Muuta syötävää on piisannut; vaalikarkkeja toki, samoin keittoa ja kahvia.  Tässä kohtaa puheet heikommassa asemassa olevien puolella olemisesta pitävät paikkansa: isommassa kaupungissa vaalikojuilla vähävarainen syö itsensä hyvinkin tärviölle muutaman kerran viikossa.  

Hyvä keitto on aina paikallaan, ja makuvalikoima on laajentunut; tutun hernekeiton lisäksi tiemmä ainakin kala- ja jauhelihakeittoa tarjotaan.

Tämä pistää tietysti miettimään, että pitäisikö ruoan olla jotenkin aatteen väristä.  Isompien osalta tämä on helpompaa. Vihreillä ja keskustalla hernekeitto olisi ilmiselvä valinta,  lihalla tai ilman. Kasvisvaihtoehtoa en ole kuullut kenenkään vielä kojuilla peräävän, tai sitten olen vaan kuunnellut huonosti. Enemmän vasemmalla oltaessa pitäisi varmaankin padassa olla jotain punaista.  Äkkiä tulee mieleen joku tomaattipohjainen soppa.  Borssi tai seljanka olisivat jo äärilaitaa, arvaan.

Entä sitten  ruiskukalla ja sinisellä pitkään mennyt kokoomus.  Viime vaaleista asti kattilassa seissyt soppa voisi täsmätä värin puolesta, mutta ei muuten.  Ehkä tämä joukko voisi olla makea vaihtoehto ja tarjota mustikkasoppaa, tuota sivakoitsijoiden klassista välitankkausainetta.

Jonkinlainen yhteyshän sitä keväisillä tai syksyisillä vaalitapahtumilla on myös hiihtokilpailuihin; grillimakkara käryää, lunta on ehkä sentti, kisaajilla on numerolaput rinnassa ja sekasarjaa mennään vapaalla tyylillä.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervepä terve. Toimituksen koillislavan viikkoaariat vinkaistaan tässä seuraavaksi.
***
Mainokset kai laaditaan yleensä niin, että hyötyä saisi  mainostava yritys, ei samansorttista tuotetta valmistava kilpailija. Poikkeuksen tekevät dubatut tv-mainokset ja huonosti dubatut eritoten: mainostavat ne mitä vaan, kysyntä kasvaa eniten verenpainelääketehtaalla.  

Viime aikoina on hehkutettu suihketta, joka hälventää vessasta ei-toivotut hajut. Lupauksen mukaan aine muodostaa veden pinnalle kalvon, joka estää lemuja nousemasta ilmaan. Viestiä ryyditetään lapsekkain sanavalinnoin.

Arkiselle asialle hihittely on outoa ja kaikkiaan mainoksen asenne on metka näinä aikoina, kun rooleja murjotaan uusiksi ja tasa-arvoista olla pitäisi. Mainoksessa suihkeen käyttäjäksi on valittu mallinainen, joka roosankukertavasta vessasta tultuaan kihertää, että tuotteen ansiosta ei joudu enää punastelemaan jonkun miehen edessä.   Mainostajan maailmassa mallit eivät ilmeisesti käy vessassa kuin puuteroimassa.

Esitänkin kampanjalle jatkoa: mainoksen miljöönä voisi toimia vaikka autokorjaamo. Siinä olisi jo jotain tuoretta, jos ihmesuihkeen kaivaisi esiin Leijona-työhaalarinsa taskusta makkaralla käyvä raskaskoneasentaja, mies tai nainen, joka suihkautuksen jälkeen murahtaisi, että eipä tarvitse enää häpeillä.

Tämä on opettavaista; vaikka olisi teräväpiirtotelevisio viimeisen päälle, tarjonnan ei tarvitse olla nykyaikaista.
***
Eräs kiintoisista rakennuskohteista on Kakola. Entinen vankila-alue muuttuu pikkuhiljaa asunnoiksi. Sivujuoni asiassa on mäenrinteeseen suunniteltu rinnehissi. Sikäläinen kaupunginhallitus linjasi, että hissillä saa kulkea maksutta.

Ajat tosiaan ovat muuttuneet.  Kakolanmäelle pääsee siis käyttämättä rahaa.  Aiemminhan pääsy oli aika varma ainakin, jos käytti itse tehtyä rahaa.
***
Heip.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

(Korjaus:  rinnehissin maksuttomuudesta päätti Turun kaupunginhallitus, ei lautakunta, kuten painetussa lehdessä kerrottiin)

Alakategoriat

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Sinivuokko
  • Kuvaus: Kevään ensi kukkanen, ainakin ensimmäisiä. Markku Tuhkanen kuvasi jo sinivuokon Mussaaren koulun pihassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20