Kuvagalleria

Tulosta

Yhdistyksen etusivulle

Kuvia klikkaamalla saat ne suuremmaksi.

Perniön kunnan entinen virastorakennus lehmusten kehystämänä.

Perniön kunnan entinen virastorakennus lehmusten kehystämänä.

Perniön museo

Perniön museo

Ikiajoista asti on tärkeä valtaväylä halkonut perniöläistä maisemaa. Viime vuosisadan muistoina on vielä löydettävissä muutama vanha kivinen kilometripylväs -

Ikiajoista asti on tärkeä valtaväylä halkonut perniöläistä maisemaa. Viime vuosisadan muistoina on vielä löydettävissä muutama vanha kivinen kilometripylväs -

Perniön ns. punainen pappila on eräs vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia Suomessa. Se lienee rakennettu jo 1740-luvulla. Rakennuksen säilymisen aikaisempina vuosisatoina on taannut sen alla sijaitsevat ehkä jo Kustaa Vaasan aikaiset hyvät kellarit. Seurakunnan omistama rakennus on nykyisin suojeltu.

Perniön ns. punainen pappila on eräs vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia Suomessa. Se lienee rakennettu jo 1740-luvulla. Rakennuksen säilymisen aikaisempina vuosisatoina on taannut sen alla sijaitsevat ehkä jo Kustaa Vaasan aikaiset hyvät kellarit. Seurakunnan omistama rakennus on nykyisin suojeltu.

Latokartanon koski on yksi suurimpia lounais-Suomen koskia. Se virtaa Kiskonjoessa ja putouskorkeus lähes 15 metriä. Koskialue on todella upea luonnonympäristö.

Latokartanon koski on yksi suurimpia lounais-Suomen koskia. Se virtaa Kiskonjoessa ja putouskorkeus lähes 15 metriä. Koskialue on todella upea luonnonympäristö.

Perniön alueella on lukuisia hiidenkirnuja, jääkauden aikaisia jäänteitä. Ehkä suurin löytyy etelä-Perniön alueelta, jonka halkaisija on runsaat kaksi metriä.

Perniön alueella on lukuisia hiidenkirnuja, jääkauden aikaisia jäänteitä. Ehkä suurin löytyy etelä-Perniön alueelta, jonka halkaisija on runsaat kaksi metriä.

Kesäinen kuva vuodelta 1932, mukana kaksi kotiseututyön harrastajaa. Edessä vas. K.F. Kaarlonen, Juho Lehtonen, Augusta Erflund, K.A. Erflund. Takana Elvi Myrsky ja opettaja Vilho Myrsky.

Kesäinen kuva vuodelta 1932, mukana kaksi kotiseututyön harrastajaa. Edessä vas. K.F. Kaarlonen, Juho Lehtonen, Augusta Erflund, K.A. Erflund. Takana Elvi Myrsky ja opettaja Vilho Myrsky.

Perniön museorakennuksen vastaanottokatselmus v. 1930. Henkilöt vasemmalta urakoitsija Leino, pankinjohtaja Aksel Enberg, kunnanlääkäri C.G. Bremer, urakoitsija Anian Leino, kunnallisneuvos K.F. Kaarlonen, kartanonomistaja Kalle Tuominen, kouluneuvos M.A. Knaapinen, taloustirehtööri Paulus Niemelä ja pääurakoitsija Emil Leino. Leinon urakoitsijaryhmä oli Kiskosta.

Perniön museorakennuksen vastaanottokatselmus v. 1930. Henkilöt vasemmalta urakoitsija Leino, pankinjohtaja Aksel Enberg, kunnanlääkäri C.G. Bremer, urakoitsija Anian Leino, kunnallisneuvos K.F. Kaarlonen, kartanonomistaja Kalle Tuominen, kouluneuvos M.A. Knaapinen, taloustirehtööri Paulus Niemelä ja pääurakoitsija Emil Leino. Leinon urakoitsijaryhmä oli Kiskosta.

Maijun kuva Tammelinin liikerakennuksen ateljeesta pohjoiseen. Perniön Seurojentalo, alla uusi Perniön Osuuskaupan varastorakennus, taaempana Viertola, sitten Perniön Osuuskaupan leipomo ja päämyymälä.

Maijun kuva Tammelinin liikerakennuksen ateljeesta pohjoiseen. Perniön Seurojentalo, alla uusi Perniön Osuuskaupan varastorakennus, taaempana Viertola, sitten Perniön Osuuskaupan leipomo ja päämyymälä.

Pesän keskeisintä aluetta, Tammelin, Perniön Osuuskauppa, Pyyntalo vuokralaisineen, Miettisen kenkäkauppa ja nimismiehen kanslia. Välähdys lienee aivan 1930-luvun lopulta.

Pesän keskeisintä aluetta, Tammelin, Perniön Osuuskauppa, Pyyntalo vuokralaisineen, Miettisen kenkäkauppa ja nimismiehen kanslia. Välähdys lienee aivan 1930-luvun lopulta.

Maiju Tammelin on käväissyt Arpalahden pelloilla ja ikuistanut Arpalahden kappelin eli Yliskylän kirkon lounaasta.

Maiju Tammelin on käväissyt Arpalahden pelloilla ja ikuistanut Arpalahden kappelin eli Yliskylän kirkon lounaasta.

Kuva entiseltä Roosin mäeltä eli seurojentalonmäeltä Pesän suuntaan. Ajoittunee 1920-luvun loppuun. Vasemmalta Perniön Osuuskauppa, Salmelan Pyyntalo ja G. Tammelin Oy:n liikerakennus.

Kuva entiseltä Roosin mäeltä eli seurojentalonmäeltä Pesän suuntaan. Ajoittunee 1920-luvun loppuun. Vasemmalta Perniön Osuuskauppa, Salmelan Pyyntalo ja G. Tammelin Oy:n liikerakennus.

Antti Hahlin Pesän puoti on muuttunut Perniön Osuuskaupan päämyymäläksi. Taustalla O.W. Viljasen rakennuttama Viertola. Eräs harvoista säilyneistä vanhoista rakennuksista keskeisimmässä kirkonkylässä.

Antti Hahlin Pesän puoti on muuttunut Perniön Osuuskaupan päämyymäläksi. Taustalla O.W. Viljasen rakennuttama Viertola. Eräs harvoista säilyneistä vanhoista rakennuksista keskeisimmässä kirkonkylässä.

Maiju Tammelinin tallentama idyllinen näkymä Kosken kartanon kirkosta, jolloin entistä hautuumaa-aluetta ympäröi vielä puuaita.

Maiju Tammelinin tallentama idyllinen näkymä Kosken kartanon kirkosta, jolloin entistä hautuumaa-aluetta ympäröi vielä puuaita.

Näkymä Lampolan luota pohjoiseen. Taimpana Osk. Lehdon puusepänverstas, sen edessä uudehko Raimalan paja, jonka rakennutti Kustaa Lindström, myöh. Raimala. Edessä oikealla näkyy Lampolan vanhaa ulkorakennusta, jossa oli mm. K.F. Kaarlosen keräämää vanhaa maanviljelystyökalukokoelmaa ennen nykyisen museon aikaa.

Näkymä Lampolan luota pohjoiseen. Taimpana Osk. Lehdon puusepänverstas, sen edessä uudehko Raimalan paja, jonka rakennutti Kustaa Lindström, myöh. Raimala. Edessä oikealla näkyy Lampolan vanhaa ulkorakennusta, jossa oli mm. K.F. Kaarlosen keräämää vanhaa maanviljelystyökalukokoelmaa ennen nykyisen museon aikaa.

Vanhaa Perniötä. Kuvakulma nykyisen lukion tienoilta pohjoiseen. Vasemmalla vanha kymmenysaitta ja kuvan oikeassa reunassa vanha seurakuntatalo ja ns. Westerlingin huvila. Viimeksi mainittu on nyt Kuosan huvila.

Vanhaa Perniötä. Kuvakulma nykyisen lukion tienoilta pohjoiseen. Vasemmalla vanha kymmenysaitta ja kuvan oikeassa reunassa vanha seurakuntatalo ja ns. Westerlingin huvila. Viimeksi mainittu on nyt Kuosan huvila.

Vanhaa Perniötä. Kuvakulma nykyisen lukion tienoilta pohjoiseen. Vasemmalla vanha kymmenysaitta ja kuvan oikeassa reunassa vanha seurakuntatalo ja ns. Westerlingin huvila. Viimeksi mainittu on nyt Kuosan huvila.

Näkymä Lampolan luota pohjoiseen. Taimpana Osk. Lehdon puusepänverstas, sen edessä uudehko Raimalan paja, jonka rakennutti Kustaa Lindström, myöh. Raimala. Edessä oikealla näkyy Lampolan vanhaa ulkorakennusta, jossa oli mm. K.F. Kaarlosen keräämää vanhaa maanviljelystyökalukokoelmaa ennen nykyisen museon aikaa. Näkymä Lampolan luota pohjoiseen. Taimpana Osk. Lehdon puusepänverstas, sen edessä uudehko Raimalan paja, jonka rakennutti Kustaa Lindström, myöh. Raimala. Edessä oikealla näkyy Lampolan vanhaa ulkorakennusta, jossa oli mm. K.F. Kaarlosen keräämää vanhaa maanviljelystyökalukokoelmaa ennen nykyisen museon aikaa.
Maiju Tammelinin tallentama idyllinen näkymä Kosken kartanon kirkosta, jolloin entistä hautuumaa-aluetta ympäröi vielä puuaita. Maiju Tammelinin tallentama idyllinen näkymä Kosken kartanon kirkosta, jolloin entistä hautuumaa-aluetta ympäröi vielä puuaita.
Antti Hahlin Pesän puoti on muuttunut Perniön Osuuskaupan päämyymäläksi. Taustalla O.W. Viljasen rakennuttama Viertola. Eräs harvoista säilyneistä vanhoista rakennuksista keskeisimmässä kirkonkylässä. Antti Hahlin Pesän puoti on muuttunut Perniön Osuuskaupan päämyymäläksi. Taustalla O.W. Viljasen rakennuttama Viertola. Eräs harvoista säilyneistä vanhoista rakennuksista keskeisimmässä kirkonkylässä.
Kuva entiseltä Roosin mäeltä eli seurojentalonmäeltä Pesän suuntaan. Ajoittunee 1920-luvun loppuun. Vasemmalta Perniön Osuuskauppa, Salmelan Pyyntalo ja G. Tammelin Oy:n liikerakennus. Kuva entiseltä Roosin mäeltä eli seurojentalonmäeltä Pesän suuntaan. Ajoittunee 1920-luvun loppuun. Vasemmalta Perniön Osuuskauppa, Salmelan Pyyntalo ja G. Tammelin Oy:n liikerakennus.
Maiju Tammelin on käväissyt Arpalahden pelloilla ja ikuistanut Arpalahden kappelin eli Yliskylän kirkon lounaasta. Maiju Tammelin on käväissyt Arpalahden pelloilla ja ikuistanut Arpalahden kappelin eli Yliskylän kirkon lounaasta.
Pesän keskeisintä aluetta, Tammelin, Perniön Osuuskauppa, Pyyntalo vuokralaisineen, Miettisen kenkäkauppa ja nimismiehen kanslia. Välähdys lienee aivan 1930-luvun lopulta. Pesän keskeisintä aluetta, Tammelin, Perniön Osuuskauppa, Pyyntalo vuokralaisineen, Miettisen kenkäkauppa ja nimismiehen kanslia. Välähdys lienee aivan 1930-luvun lopulta.
Maijun kuva Tammelinin liikerakennuksen ateljeesta pohjoiseen. Perniön Seurojentalo, alla uusi Perniön Osuuskaupan varastorakennus, taaempana Viertola, sitten Perniön Osuuskaupan leipomo ja päämyymälä. Maijun kuva Tammelinin liikerakennuksen ateljeesta pohjoiseen. Perniön Seurojentalo, alla uusi Perniön Osuuskaupan varastorakennus, taaempana Viertola, sitten Perniön Osuuskaupan leipomo ja päämyymälä.
Perniön museorakennuksen vastaanottokatselmus v. 1930. Henkilöt vasemmalta urakoitsija Leino, pankinjohtaja Aksel Enberg, kunnanlääkäri C.G. Bremer, urakoitsija Anian Leino, kunnallisneuvos K.F. Kaarlonen, kartanonomistaja Kalle Tuominen, kouluneuvos M.A. Knaapinen, taloustirehtööri Paulus Niemelä ja pääurakoitsija Emil Leino. Leinon urakoitsijaryhmä oli Kiskosta. Perniön museorakennuksen vastaanottokatselmus v. 1930. Henkilöt vasemmalta urakoitsija Leino, pankinjohtaja Aksel Enberg, kunnanlääkäri C.G. Bremer, urakoitsija Anian Leino, kunnallisneuvos K.F. Kaarlonen, kartanonomistaja Kalle Tuominen, kouluneuvos M.A. Knaapinen, taloustirehtööri Paulus Niemelä ja pääurakoitsija Emil Leino. Leinon urakoitsijaryhmä oli Kiskosta.
Kesäinen kuva vuodelta 1932, mukana kaksi kotiseututyön harrastajaa. Edessä vas. K.F. Kaarlonen, Juho Lehtonen, Augusta Erflund, K.A. Erflund. Takana Elvi Myrsky ja opettaja Vilho Myrsky. Kesäinen kuva vuodelta 1932, mukana kaksi kotiseututyön harrastajaa. Edessä vas. K.F. Kaarlonen, Juho Lehtonen, Augusta Erflund, K.A. Erflund. Takana Elvi Myrsky ja opettaja Vilho Myrsky.
Perniön alueella on lukuisia hiidenkirnuja, jääkauden aikaisia jäänteitä. Ehkä suurin löytyy etelä-Perniön alueelta, jonka halkaisija on runsaat kaksi metriä. Perniön alueella on lukuisia hiidenkirnuja, jääkauden aikaisia jäänteitä. Ehkä suurin löytyy etelä-Perniön alueelta, jonka halkaisija on runsaat kaksi metriä.
Latokartanon koski on yksi suurimpia lounais-Suomen koskia. Se virtaa Kiskonjoessa ja putouskorkeus lähes 15 metriä. Koskialue on todella upea luonnonympäristö. Latokartanon koski on yksi suurimpia lounais-Suomen koskia. Se virtaa Kiskonjoessa ja putouskorkeus lähes 15 metriä. Koskialue on todella upea luonnonympäristö.
Perniön ns. punainen pappila on eräs vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia Suomessa. Se lienee rakennettu jo 1740-luvulla. Rakennuksen säilymisen aikaisempina vuosisatoina on taannut sen alla sijaitsevat ehkä jo Kustaa Vaasan aikaiset hyvät kellarit. Seurakunnan omistama rakennus on nykyisin suojeltu. Perniön ns. punainen pappila on eräs vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia Suomessa. Se lienee rakennettu jo 1740-luvulla. Rakennuksen säilymisen aikaisempina vuosisatoina on taannut sen alla sijaitsevat ehkä jo Kustaa Vaasan aikaiset hyvät kellarit. Seurakunnan omistama rakennus on nykyisin suojeltu.
Ikiajoista asti on tärkeä valtaväylä halkonut perniöläistä maisemaa. Viime vuosisadan muistoina on vielä löydettävissä muutama vanha kivinen kilometripylväs - Ikiajoista asti on tärkeä valtaväylä halkonut perniöläistä maisemaa. Viime vuosisadan muistoina on vielä löydettävissä muutama vanha kivinen kilometripylväs -
Perniön museo Perniön museo
Perniön kunnan entinen virastorakennus lehmusten kehystämänä. Perniön kunnan entinen virastorakennus lehmusten kehystämänä.



Viimeksi päivitetty ( 28.05.2009 12:04 )  

ksupernetti1

Etsi sivuilta

Uusin lukijan kuva

Turska nousi Matildedalissa
Kuvaus: Turskaa on tarttunut vuosien tauon jälkeen pyydyksiin tänä keväänä kahdesti, Förbyssä ja Matildedalissa, missä kalan ikuistivat Carl-Henrik Löfberg ja Jyrki Sahlström.

Mainoksia

 

 

 

 

sprkirppis


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?Ota yhteyttä!

Kirjoittajavieras